Someammattilaisen tapahtuma CMADFI etsii uusia keinoja palvella yhteisöjä

Verkon yhteisöpalveluja paimentavat viestintäammattilaiset hakevat Tampereella 23. tammikuuta joukolla uusia keinoja palvella yleisöjään yhä paremmin. Oikeiden ihmisten tavoittaminen sosiaalisen median palveluissa vaatii entistä enemmän osaamista, sillä moni somen käyttäjä arvostaa omia pienempiä piirejään ja kaihtaa ammattimaisia kaupallisia tai muita vaikutuspyrkimyksiä.

CMADFI-päivä kokosi viime vuonna Jyväskylään noin 250 osanottajaa. Tällä kertaa Tampereelle on ilmoittautunut yli 300 kiinnostunutta.

Vaikka entistä useampi yhteisömanageri työskentelee jo päätoimisesti sosiaalisen median parissa, yli puolet toimii yhä sivutoimisena vaihtelevilla ammattinimikkeillä ja muiden tehtäviensä ohella, selviää tuoreesta kyselystä. Yhteisömanageritutkimus 2016 julkistetaan CMADFI-päivässä Tampereella 23.1.2017. Siihen voi jo tutustua verkossa Piilotettu aarre -sivustolla.

– Yhteisömanagerin rooli on aika tuore ja sosiaalinen media toimintaympäristönä on jatkuvassa muutoksessa. Ammattilaiset haluavat työlleen lisää aikaa ja arvostusta omissa organisaatioissaan. He haluavat kehittää laadukkaita sisältöjä ja käyttää aikaa myös uuden opetteluun, kertoo tuloksista kyselyn toteuttanut some-asiantuntija ja tapahtuman primus motor Johanna Janhonen.

Kuudetta kertaa Suomessa järjestettävä CMADFI (Community Manager Appreciation Day Finland) on kasvanut merkittäväksi yli 300 someammattilaisen tapahtumaksi, jossa käsitellään kasvavan uuden ammattikunnan ajankohtaisia kysymyksiä. Vapaaehtoisvoimin ja sponsoreiden tuella järjestettävän päivän ohjelma on suunniteltu yhteisöllisesti verkossa.

Pitääkö yllä vai puhkoako somekuplia?

Tällä kertaa teemapäivässä selvitetään, miten somenhallintaohjelmistot voivat helpottaa yhteisömanagerin työtä. Lisäksi mietitään, mikä verkkoyhteisöjen jäseniä innostaa toimimaan, tai miten työpaikoilla kannustetaan ihmisiä osallistumaan niiden omissa sisäisissä yhteisöissä.

Paneelikeskustelun aiheena ovat sosiaalisen median kaventuvat yhteisöt. Kun varsinkin nuoret tuntuvat hakeutuvan verkossa entistä rajatumpiin yhteisöihin, someammattilaisia kiinnostaa, miten heidän kanssaan pääsee vuorovaikutukseen. Voivatko ihmiset ongelmitta valita todellisuutensa mielensä mukaan?

CMADFI-päivän 2017 pääyhteistyökumppaneita ovat DigiSyke-hanke, Meltwater, Tampereen yliopisto ja Tekesin Liideri-ohjelma. Tapahtumaa tukee myös joukko pienempiä yhteistyökumppaneita.

Lisätietoja tapahtuman verkkosivuilta

www.CMAD.fi

Mainokset

Tutkimus: Pelaamisesta on tullut vakavasti otettava harrastus

Muropaketti.comin tutkimus osoittaa, että pelaamisesta on tullut vakavasti otettava harrastus Suomessa. Aiemman käyttäjätutkimuksen mukaan 92 prosenttia sivuston kävijöistä on kiinnostunut peleistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 49 prosenttia kertoo pelaavansa yli 10 tuntia viikossa ja 81 prosentilla pelaamisharrastus on jatkunut jo yli 10 vuotta.

Pelikulttuuria tutkinut Tampereen yliopiston professori ja pelitutkimusryhmän vetäjä Frans Mäyrä kertoo, että digitaalinen pelaaminen on asettumassa osaksi muita kulttuurisia toimintoja ja harrastusten kirjoa.

– Pelikulttuuri on monimuotoistunut ja laajentunut Suomessa. Vähitellen aletaan hahmottaa, mitä kaikenlaisia sisältöjä sieltä löytyy ja miten siihen voi osallistua eri tavoin. Pelit ovat monimuotoista toimintaa – niiden kautta on mahdollista osallistua toimintaviihteeseen, mutta niiden kautta haetaan myös sosiaalista vuorovaikutusta. Peleistä on tullut kohtaamispaikka, johon mennään tapaamaan kavereita, Mäyrä sanoo.

Pelaajat panostavat aikaa ja rahaa

Peleihin panostetaan sekä ajallisesti että rahallisesti. Nyt toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 32 prosenttia vastaajista kertoo kuluttavansa 50–100 euroa rahaa peleihin vuodessa, ja 31 prosenttia kuluttaa 100–200 euroa vuodessa. Jopa 20 prosenttia vastaajista käyttää peleihin yli 200 euroa vuosittain. Myös pelaamisen oheislaitteisiin, kuten näytönohjaimiin ja pelikonsoliin, panostetaan. Vastaajista jopa 72 prosenttia vastasi olevansa valmis panostamaan näytönohjaimeen.

Peleihin käytetään reippaasti aikaa viikoittain. 32 prosenttia vastaajista pelaa 5–10 tuntia viikossa, 26 prosenttia yli 16 tuntia ja 23 prosenttia 11–15 tuntia viikossa.

Tutkimuksessa tutkittiin myös verkon vaikutusta pelihankintoihin. Verkon vaikutus on suuri, sillä jopa 63 prosenttia vastaajista ostaa pelit nykyään verkosta, mutta myös kivijalka sinnittelee edelleen. Kyselyyn vastanneista 33 prosenttia hankkii pelinsä edelleen joko pelikaupasta, tavaratalosta tai tietokonekaupasta.

Muropaketin vastaajat ovat keskimääräistä väestöä aktiivisempia peliharrastajia.

Elektroninen urheilu kasvattaa suosiotaan

Tutkimuksen mukaan elektroninen urheilu eli eSports on Suomessakin matkalla kohti tunnistettavaa urheilua. Esimerkiksi Twitch-sivustoa käyttää jopa 64 prosenttia tutkimukseen vastanneista – Twitchiä käytetään etenkin muiden pelaajien videolähetysten katsomiseen. Kansainväliset eSports-sivustot ovat tutkimuksen mukaan kuitenkin vielä toistaiseksi vähemmän käytössä.

– Pelikulttuuri hakee paikkaansa myös mediassa. Turnajaistapahtumia televisioidaan ja lehdissä alkaa näkyä juttuja, jotka kommentoivat pelialaa, Mäyrä toteaa.

Mäyrän mukaan suomalaisen pelaamiskulttuurin ominaispiirre on se, että pienestä maasta löytyy erittäin paljon kokemusta ja onnistumisia.

– Suomessa osataan taiteellisesti ja teknisesti monia asioita hyvin. Myös kaupallisista läpimurroista on vahvoja näyttöjä. Suomessa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan erilaisia pelisisältöjä, ja Suomessa kehitetyt pelit ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja persoonallisia.

Tutkijat löysivät matemaattisen rakenteen, jonka ei uskottu olevan olemassa

Parhaasta mahdollisesta q-analogista voi olla hyötyä tehokkaammassa tiedonsiirrossa.

1970-luvulla joukko matemaatikkoja kehitti teorian, jonka mukaan koodit voitaisiin nollien ja ykkösten muodostamien jonojen sijaan esittää astetta korkeammalla tasolla: q-analogeiksi nimettyinä matemaattisina aliavaruuksina.

Teorialle ei pitkään löydetty – tai edes etsitty – sovelluksia, kunnes kymmenen vuotta sitten ymmärrettiin, että niille olisi käyttöä modernien tietoverkkojen vaatimassa tehokkaassa tiedonsiirrossa. Haasteena oli, ettei teorian kuvaamia parhaita mahdollisia koodeja oltu löydetty lukuisista yrityksistä huolimatta, eikä niiden siksi uskottu olevan edes olemassa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä oli kuitenkin toista mieltä.

”Me ajattelimme, että se oli hyvinkin mahdollista”, hymyilee Aalto-yliopiston professori Patric Östergård.

”Haastavaa etsimisestä teki se, että rakenteet ovat niin valtavia, että jopa todella isolla tietokonekapasiteetilla niiden etsiminen on jättimäinen operaatio. Siksi meidän piti hyödyntää algebran tekniikoiden ja tietokoneiden lisäksi kokemustamme ja arvata, mistä suunnasta lähteä etsimään ja näin rajata haku-urakkaa.”

Sitkeys palkittiin, kun viiden tutkijan ryhmä löysi teorian mukaisen suurimman mahdollisen rakenteen. Tulokset esiteltiin äskettäin Forum of Mathematics. Pi -tiedejulkaisussa, joka julkaisee ainoastaan kymmenisen tarkoin valikoitua artikkelia vuodessa.

Tutkimuksessa olivat mukana Aalto-yliopisto, Technion (Israel), University of Bayreuth (Saksa), Darmstadt University of Applied Sciences (Saksa), University of California San Diego (USA) ja Nanyang Technological University (Singapore).

Sähköinen rakennuslupa-asiointi on kasvussa

Rakentamiseen liittyvä sähköinen lupa-asiointi kasvaa kovaa vauhtia Suomessa. Jo yli 80 kuntaa on avannut verkossa Lupapiste-palvelun käyttöön rakennusluvan hakijoille ja useat kymmenet kunnat ovat avaamassa palvelun käyttöön luvanhakijoille vuoden 2016 aikana. Kaikkiaan sähköisessä hakemuspalvelussa on mukana yli 140 kuntaa ja käyttäjiä palvelulla on yli 42 000.

Suurista kaupungeista pitkällä ovat esimerkiksi Vantaa ja Tampere. Tampereella enää alle kymmenen prosenttia lupahakemuksista tulee paperisina. Kaupungin tavoitteena on, että sähköisen arkistoinnin myötä paperiliikenne loppuu kokonaan vuonna 2017. Tämä nopeuttaa jatkossa tiedonhakua sekä säästää merkittävästi kustannuksia sekä asiakkaalta että kunnalta, kun piirustusten tulostus jää täysin pois.

”Kyseessä on suurin muutos tietokoneen käyttöönoton jälkeen”, kuvailee Tampereen lupa-arkkitehti Esa Perttunen sähköisen asioinnin merkitystä.

Lupapisteessä voidaan hakea rakennetun ympäristön lupia sekä hoitaa luvanhakuun liittyvä viranomaisasiointi sähköisesti – ajasta ja paikasta riippumatta. Lupapisteen tuottaa digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita Oy ja palvelu on kehitetty yhteistyössä ympäristöministeriön sekä käyttäjäkuntien kanssa.

Equinix avaa Suomeen uuden internetin solmukohdan

Verkko- ja palvelinkeskusyritys Equinix avaa Helsinkiin uuden internetin yhdysliikennepisteen, joka aloittaa toimintansa vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Eri puolilla maailmaa on nyt 22 Equinix Internet Exchange -yhdysliikennepistettä, jotka hyödyntävät yli 145 palvelinkeskuksen maailmanlaajuista verkostoa.

Yhdysliikennepisteet ovat internetin solmukohtia, jotka yhdistävät erilliset verkot keskenään ja mahdollistavat liikenteen niiden välillä. Niiden käyttö alentaa yritysten IP-liikenteen kustannuksia sekä tarjoaa entistä suorituskykyisemmän, nopeamman ja luotettavamman yhteyden verkkojen välille.

Helsingin uusi yhdysliikennepiste tuo suomalaisille yrityksille ja organisaatioille entistä paremmat kansainväliset verkkoyhteydet sekä lisää valinnanvaraa markkinoilla.

Verkottuneessa maailmassa menestyminen vaatii yhä enemmän yhteyksiä asiakkaiden, kumppanien ja työntekijöiden välillä. Equinixin palvelinkeskukset ja yhdysliikennepisteet mahdollistavat tehokkaat yhteydet ja edistävät merkittävästi digitaalista taloutta.

Teollinen internet on laajentumassa yritysten liiketoimintaan

VTT on analysoinut suomalaisyritysten teollisen internetin käyttöä ja sen vaikutuksia. Tuoreen barometrin mukaan yritykset tarttuvat teollisen internetin mahdollisuuksiin alati kiihtyvällä tahdilla. Vain muutama yritys arvioi tilanteen pysyvän ennallaan, kun suurin osa uskoi hyödyntämisen kasvavan yrityksensä liiketoiminnassa lähivuosina.

”Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti jo hyödyntävänsä teollisen internetin teknologioita liiketoiminnassaan, koska se on mahdollistanut uusien palvelu- ja tuotekonseptien sekä kokonaan uuden liiketoiminnan kehittämisen tai olemassa olevan toiminnan laajentamisen”, kertoo erikoistutkija Maarit Tihinen VTT:ltä.

”Teollisen internetin myötä yritykset ovat myös voineet luoda uusia asiakkuuksia ja vallata täysin uusia asiakassegmenttejä.”

Suurimpana syynä, miksi kyselyyn vastanneet yritykset eivät vielä ole hyödyntäneet teollista internetiä, oli tiedonpuute sen tuomista mahdollisuuksista. Tästä ryhmästä kuitenkin yli puolet arvioi ottavansa teollisen internetin hyödyt käyttöön liiketoiminnassaan lähimmän kolmen vuoden kuluessa.

Teollinen internet yhdistää älykkäät koneet, laitteet ja niitä käyttävät ihmiset, jolloin päätöksentekoa voidaan parantaa edistyneen tiedon analysoinnin avulla ja siten tehostaa ja luoda uutta liiketoimintaa.

Teollista internetiä hyödyntävät yritykset aikovatkin lähivuosina mm. suunnitella uusia kaupallisia palveluja, visioita ja roadmapeja, joissa teollinen internet on osana, sekä tunnistaa potentiaalisia kumppaneita ja yhteistyöverkostoja.

Niissä yrityksissä, joissa teollista internetiä ei vielä ole hyödynnetty, aiotaan lisätä tietoisuutta ja osaamista digitalisaatiosta ja teollisen internetin vaikutuksista ja mahdollisuuksista sekä tunnistaa sopivat yhteistyökumppanit ja -verkostot.

”Muutos kannattaa tehdä huolellisesti suunnitellen, punniten vaihtoehtoja. Juuri tähän liittyen tarvitaan osaamista sekä systematiikkaa, eli kuinka teollisen internetin – ja laajemminkin digitalisaation – tuomaa muutosta organisaatiolle voidaan hallita ja helpottaa”, Tihinen ehdottaa.

Barometriin osallistui 58 yritystä, joista kiinnostuneimpia kyselystä olivat hyvin pienet, alle 10 henkilön yritykset, sekä vastaavasti suuryritykset, yli 1000 henkilöä.

Kysely toteutettiin osana Tekesin tukemaa Teollinen Internet, TINTTI-hanketta, jonka tavoitteena on luoda edellytyksiä suomalaisille IT-taloille teolliseen internetiin perustuvalle liiketoiminnalle. Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, ettemme jää muuta maailmaa jälkeen. Teollisen internetin murrokseen ollaan jo kovaa vauhtia siirtymässä maailmalla.

Teolliseen internetiin liittyvien ratkaisujen teknologinen valmius on jo olemassa. Komponenttien kustannukset ovat myös tulleet sille tasolle, että kustannustehokkaita ratkaisuja eri toimialoille voidaan tarjota. Tuotteissa ja palveluissa siirrytään yhä enemmän kokonaisratkaisuihin. Teollinen internet tuo mukanaan mittavia muutoksia julkisen talouden ja yritysten tuottavuuteen, johtamisen eri käytäntöihin, liiketoimintamalleihin sekä yleiseen kilpailuun uusista markkinoista ja asiakkuuksista.

TINTTI-kokonaisuus koostuu tutkimushankkeesta ja rinnakkaisista yrityshankkeista, jotka muodostavat yhdessä TINTTI-konsortion. Hankkeessa ovat tutkimusosapuolina Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu sekä yrityspartnereina Absent, F-Secure, HiQ ja IoLiving.

Aurinkolämpöä kannattaisi käyttää enemmän

Aurinkolämpöä voitaisiin käyttää hyödyksi nykyistä enemmän Suomessakin, sillä meillä saadaan auringonsäteilyä vuositasolla lähes yhtä paljon kuin Pohjois-Saksassa. Motiva on koonnut yhdessä alan toimijoiden kanssa laajan tietoaineiston aurinkolämmöstä.

”Aurinkolämpökeräimet yleistyvät varmasti aurinkosähköpaneeleiden vanavedessä”, vakuuttaa Motivan asiantuntija Sami Seuna.

Useimmiten aurinkolämpöä käytetään käyttöveden lämmitykseen ja myös tilojen esilämmitykseen. Aurinkolämmöllä on myös paljon muita mahdollisia käyttökohteita. Se sopii esimerkiksi hyvin leikkaamaan vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien käyttökuluja. Sen avulla kannattaisi tehostaa maalämpöpumpun toimintaa lisälämmittämällä lämmönkeruupiiriä tai vaihtoehtoisesti varastoimalla aurinkolämpöä lämpökaivon kautta kallioperään.

Hyviä esimerkkejä tarvitaan

”Olemme koonneet esimerkkejä hyvistä aurinkolämmön toteutuksista Motivan aurinkolämpösivuille. Aurinkolämmön hyödyntäminen lämpöpumppujen hyötysuhteen parantamisessa ja aurinkolämmön varastointi ovat vielä suurelta osin pioneerien toteutuksien varassa. Kunhan niiden kaupalliset sovellukset lisääntyvät markkinoilla, ne varmasti lisäävät aurinkolämmön kysyntää.”

Verkkosivustolla käsitellään myös aurinkolämmön passiivista hyödyntämistä, jolloin käytössä ei ole varsinaisia lämpökeräimiä. ”Passiiviseenkin aurinkolämmön hyödyntämiseen on olemassa hyviä suunnitteluratkaisuja, joissa on otettu huomioon keskikesän liiallinen lämpö. Niistäkin on nyt koottu tietoa sivuillemme”, Seuna mainostaa.

Motivan aurinkolämpösivuston tietoaineiston toteutus onnistui Energiaviraston, työ- ja elinkeinoministeriön ja yritysten tuen sekä laajan asiantuntijajoukon avulla.

Asiantuntijaorganisaatiot aurinkolämpöaineiston taustalla

Aurinkoteknillinen yhdistys ry, Energiateollisuus ry, Energiavirasto, Green Building Council Finland, Greenes Oy, Helen Oy, Jodat Ympäristöenergia Oy, Lämmitysenergiayhdistys ry, Omakotiliitto ry, Onninen Oy, Ruukki Construction Ltd, Sundial Finland Oy, Savo-Solar Oy, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja Öljyalan Palvelukeskus Oy.

Asiakaslähtöinen toimintamalli toimii parhaiten julkisissa digitaalisissa palveluissa

Asiakaslähtöisten sähköisten asiointipalveluiden ja niiden käytön lisääminen julkisessa hallinnossa on ollut jo pitkään poliittisena tavoitteena. Niin ikään pyrkimyksenä on ollut tehostaa palvelutoimintaa ja saada samalla aikaan kustannussäästöjä. Toteutuneita julkisen hallinnon säästöjä ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan. Myös asiointipalveluiden asiakaslähtöisyydessä on vielä kehitettävää.

Valtiovarainministeriön vetämissä sähköisen asioinnin kehittämisohjelmissa ja -hankkeissa on sidottu määrärahoja palveluiden kehittämiseen viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä noin 200 miljoonan euron arvosta. Tämän lisäksi kukin virasto ja laitos on kehittänyt sähköistä asiointia omien toimintamäärärahojensa puitteissa.

”Kustannuksia ja hyötyjä ei ole arvioitu luotettavasti tarkastamiemme palveluiden osalta. Kustannus-hyötyanalyyseista ei ole osoitettavissa, että kehitetyt sähköiset palvelut toisivat julkiselle hallinnolle merkittäviä kustannussäästöjä”, toteaa tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi.

Esimerkiksi vuonna 2011 käyttöönotetulta Kansalaisen asiointitililtä lähetetyn yhden viestin hinta oli noin 17 euroa ja yhden asiointitilin hinta 30 euroa vuosien 2011–2014 kustannusten perusteella.

Tarkastuksessa havaittiin myös riskejä siinä, että palveluiden tuottamisen taloudellisia edellytyksiä ei varmisteta siinä vaiheessa, kun kehittämistyö käynnistyy. Mikäli kehittämisvaiheen jälkeisiä kustannuksia ei osata ennakoida, voi se johtaa koko palvelutuotannon alasajoon.

Tietohallintolaissa säädetyssä valtiovarainministeriön lausuntomenettelyssä ei arvioida suunniteltujen palvelutuotantorakenteiden toiminnallisia, taloudellisia ja juridisia edellytyksiä riittävästi.

”Nämä ovat kulmakiviä, jotka koskevat nimenomaan tietohallinnon hankintojen toteuttamista ja joiden arviointi kuuluu tietohallintolain mukaan valtiovarainministeriön tehtäviin”, Kalijärvi painottaa.

Tietohallintolain mukainen lausuntomenettely tulisikin uudistaa sekä varmistaa, että se tuottaa kattavan ja luotettavan tietopohjan ICT-investointien tueksi sekä palveluiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi.

Ministeriövetoisten digitaalisten palvelujen kehittämistä vaivaa myös teknologialähtöisyys. Sähköisiä palveluita kehitetään siilomaisesti, hallinnon omista tarpeista lähtien. Lopputuloksena on syntynyt viranomaisten palvelutoiminnasta erillisiä teknisiä palveluita, joille ei ole löytynyt luontevaa alkuperäistä tarkoitusta vastaavaa käyttöä.

Joissakin tapauksissa asiakaslähtöisillä kehittämismalleilla on saatu aikaiseksi palveluita, jotka ovat nopeasti osoittautuneet paljon käytetyiksi. Näissä tapauksissa kehitystyö on tehty lähellä asiakkaita ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Myös palvelutuotantomallit ovat tällöin olleet selkeitä.

Tarkastelujen kohteena olivat mm. Kansalaisten asiointitili, Lausuntopalvelu.fi, Kansalaisaloite.fi, Kuntalaisaloite.fi, Opintopolku.fi, Rakentamisen lupa-asiointipalvelu, Lupapiste.fi

Kansanedustajat näkevät kasvun mahdollisuuden kyberturvallisuusalalla

Kansanedustajien mukaan kyberturvallisuus on maallemme merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Globaaliin edelläkävijyyteen Suomella on vielä matkaa.

Kyberturvallisuus on erottamaton osa tämän päivän suomalaista yhteiskuntaa, kansalaisten arkea ja liiketoimintaa. Koska kyberturvallisuuden käsite on itsessään edelleen epäselvä, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden asiantuntijat selvittivät ensi kertaa, mitä kansanedustajat ajattelevat aiheesta.

Kyselyssä painottuivat Suomen kyberturvallisuusstrategiassa esitetyt kymmenen strategista linjausta. Suomen kyberturvallisuusstrategian visio ”vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa” on vaativa myös kansanedustajien mielestä. Vastausten perusteella kansanedustajat eivät koe Suomen saavuttaneen kyberturvallisuuden maailmanlaajuista edelläkävijyyttä.

– Kyberturvallisuusstrategian ilmestymisen jälkeen vuonna 2013 Suomessa on tehty hyviä ja tarpeellisia toimenpiteitä kyberturvallisuuden kehittämiseksi. Yleistä varautumista kyberuhkia vastaan on parannettu eri sektoreilla, ja Suomeen on muun muassa perustettu Kyberturvallisuuskeskus, Poliisille oma kyberrikostorjuntakeskus ja alan yritykset ovat perustaneet oman yhteistyöverkostonsa. Tulevaisuudessa resurssit ja toimenpiteet tulee suhteuttaa asetettuun visioon ja tavoitteisiin, Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll toteaa.

Kansanedustajat näkevät kyberturvallisuusalan merkittävänä liiketoiminnallisena mahdollisuutena suomalaisille yrityksille. Alan globaalin markkinoiden arvioidaankin olevan lähivuosina voimakkaassa kasvussa.

– Suomella on hyödynnettävissä vahva kansainvälinen luottamuspääoma, sillä luottamus on turvallisuusalalla ehdottomasti avainroolissa. Luottamus vaikuttaa siihen, mitä palveluita ja ratkaisuja tulevaisuudessa tullaan käyttämään, Limnéll jatkaa.
Kansalaisten tietoisuuden tasossa parannettavaa

Kyselyn mukaan arvio yleisestä kyberturvallisuuden tietoisuuden tasosta suomalaisessa yhteiskunnassa on suhteellisen heikko. Kansanedustajien mukaan yleisessä tietoisuudessa on vielä paljon parannettavaa, ja sen lisäämisen tuleekin olla yksi suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden painopistealueita lähivuosina.

– Digitaalisen turvallisuuden kehittämisessä on kyse hitaasti muuttuvasta kulttuurista ja sen luomisesta, jotta turvallisuus tulee osaksi välttämätöntä kansalaistaitoamme, Limnéll muistuttaa.

VTT on kehittänyt Internet of Things (IoT) Gateway -ohjelmiston

Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt Internet of Things (IoT) Gateway -ohjelmiston, joka tukee useita eri radioteknologioita ja protokollia sekä niiden yhdistämistä. Ohjelmistolla voi kerätä tietoa esimerkiksi kodin tai teollisen ympäristön laitteista. Sillä voidaan integroida erilaisia IoT-ratkaisuja ja esineitä osaksi nykyistä sekä tulevaisuuden ohjelmoitavaa internetiä. Ohjelmistoa testattiin teollisessa ja julkisessa ympäristössä sekä VTT:n 5G-laboratorioympäristössä.

VTT:n IoT Gateway -ohjelmisto kehitettiin osana laajempaa VTT:n Pro-IoT -kärkiohjelmaa. Tutkimustyö keskittyi myös palveluiden ja ohjelmistojen virtualisointiin, jonka avulla voidaan muuttaa ohjelmallisesti laitteen ominaisuuksia. VTT on tehnyt myös teollisen internetin tiedonvälitysprotokolliin, kuten CoAP:iin (Constrained Application Protocol), liittyvää kehitys- ja standardointityötä.

”Olemme tutkineet miten eri IoT-laitteet ja niiden päälle rakennettavat palvelut saadaan osaksi ohjelmoitavaa tulevaisuuden internetiä. Teollisen internetin alueella on jo palveluiden ja laitteiden tarjoajia, mutta tekniikoita on erittäin paljon ja perinteisesti yhdellä tekniikalla voidaan tehdä vain tiettyjä toiminnallisuuksia. Kehitimme ohjelmiston, joka mahdollistaa useiden eri radioteknologioiden ja protokollien, yhdistämisen”, sanoo VTT:n erikoistutkija Jukka Mäkelä . ”IoT Gateway on erittäin olennainen osa tämän päivän teollista internetiä.”

Kehitystä rajoittavat tekijät poistuvat

Käyttövalmis IoT Gateway -ohjelmisto ja siinä hyödynnettävät uudet virtualisointitekniikat avaavat yhä monipuolisempia käyttömahdollisuuksia muun muassa esineiden väliseen kommunikointiin. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää laadun tarkkailuun, tuotantolinjojen tehostamiseen sekä terveys- ja hoivapalveluiden kehittämiseen.

”Yritykset voivat tehostaa omaa toimintaansa, kun eri järjestelmistä saadaan yhä kattavammin tietoa. Ohjelmiston käyttökohteita on lukuisia aina teollisuuden kriittisistä tuotantoympäristöistä julkisiin palveluihin sekä kotikäyttäjän tarpeisiin. On mahdollista, että tarjoamme siitä oman version kustannuksitta myös kehittäjien käyttöön vuonna 2016”, sanoo Mäkelä.

”Teknologian kehitys niin suorituskyvyn kuin laitteiden koon suhteen kiihdyttää myös esineiden välisten kommunikaatiojärjestelmien yleistymistä. Esineiden muodostamat verkot ovat myös yhä isommassa roolissa tulevissa 5G-tietoliikenneverkoissa. Eri tekniikoiden yhdistäminen ja yhä lisääntyvä laitteistoriippumattomuus tarjoavat paremman järjestelmien hyödyntämisen ja laajennettavuuden. Ohjelmistomme avulla voidaan yhdistää mm. eri radiotekniikoilla ja protokollilla toteutetut sensorit sekä niiden välinen kommunikointi”, kertoo Mäkelä. ”Monet teollisen internetin kehitystä rajoittavat tekijät poistuvat ja ohjelmiston avulla voidaan käyttää myös olemassa olevia järjestelmiä yhdessä muiden tekniikoiden kanssa. Se tukee monimuotoisia verkkoja.”

Kohti ohjelmoitavaa internetiä

VTT jatkaa ohjelmiston kehitystyötä VTT:n Oulun 5G-testiympäristössä.

”Tulemme kehittämään ohjelmiston soveltuvuutta ohjelmoitavaan internetiin. On täysin mahdollista, että tulevaisuudessa vaikkapa internetiin kytketty kodinkone toimii myös osana hajautettua tietoliikenneverkkoa ja osana älykkäämpää järjestelmää. Lähes kaikki mikroprosessoreilla varustetut verkotetut laitteet voivat tulevaisuudessa muodostaa tehokkaita ja älykkäitä hajautettuja järjestelmiä”, sanoo Mäkelä. ”Käyttökohteita ratkaisuille tulee koko ajan lisää.”

”Ohjelmoitavuuden merkitys kasvaa nopeasti. Tämä tarkoittaa sitä, että laitteiden ominaisuuksia voidaan muuttaa ohjelmallisesti käyttötarpeiden ja vaatimusten mukaan hyvinkin nopeasti. Yritykset voivat parantaa kustannustehokkuutta ja tuottamiensa palveluiden laatua vaikkapa ajoneuvojen ennakoivaa huoltoa tehostamalla.”

VTT:llä nähdään, että Suomessa on maailman terävintä tietoliikenneteknologiaosaamista sekä johtavia konepajayrityksiä. Suomi voi saavuttaa vahvan kilpailuaseman teollisen internetin kentällä, kun nämä osaamiset yhdistetään. Kilpailueduksi nostetaan myös suomalainen tietoturvaosaaminen.

Uusi palveluoperaattori Moi tulee DNA:n verkkoon

DNA:n matkaviestinverkkoon tulee uusi palveluoperaattori nimeltä Moi. Yhtiö lanseeraa palvelunsa vuoden 2016 keväällä.

Palveluoperaattori on matkapuhelinliittymiä myyvä yritys, jolla ei ole omaa matkaviestinverkkoa, vaan joka vuokraa sitä verkko-operaattorilta. Palveluoperaattorina aloittava Moi on tehnyt sopimuksen DNA:n kanssa 2G-, 3G-, ja 4G- verkkojen vuokrauksesta.

”Olemme aina tarjonneet verkkoamme myös ulkoisten palveluntarjoajien käyttöön.Moissa on vahvaa osaamista telealan tuotteistuksesta sekä liittymämyynnistä kuluttajille ja onkin todella kiinnostavaa tehdä yhteistyötä heidän kanssaan”, sanoo DNA:n yritysliiketoiminnan myyntijohtaja Jyrki Nummela.

Farfetch tuo verkon brändeja offline-kivijalkamyymälään

American Express Offline on keväällä 2015 lanseerattu vähittäiskaupan konsepti, jossa yhdessä kivijalkamyymälässä nähdään brändejä, jotka ovat ennen olleet suomalaisille saatavilla pääosin ainoastaan verkosta. Konsepti on toisin sanoen huippubrändien verkkokauppa, johon voit kävellä sisään. American Express esittelee nyt ylpeänä kolmannen Offline-kaupassa nähtävän brändinsä, joka on yli 300 persoonallisesta ja itsenäisestä muotiliikkeestä koostuva verkkoyhteisö Farfetch.

Offline-liikkeessä on kevään aikana voinut tulla sovittamaan adidas Originalsin erikoismallistoja ja kokeilemaan meikkejä ja hiustuotteita verkossa toimivalta kosmetiikkajätti feelunique.comilta. Lokakuussa kaupasta tulee kahden viikon ajaksi todellinen huippumuodin kehto, kun Farfetch tuo osan laajasta valikoimastaan Offline-kivijalkamyymälään.

Kaupassa nähtävä huippumuodin mallisto koostuu miesten ja naisten vaatteista ja asusteista, joita on ollut mukana valitsemassa Offline-konseptin kuraattori, stylisti Minttu Vesala. Inspiraatiota talvipukeutumiseen voi nyt tulla hakemaan sellaisilta Farfetchin verkkoyhteisön merkeiltä kuten Givenchy, Rick Owens ja Stella McCartney.

Persoonallisten kivijalkakauppojen laaja yhteisö

Farfetch on perustettu vuonna 2008 ja se koostuu yli 300:sta omaa näkemystään toteuttavasta huippumuodin liikkeestä. Verkkoyhteisöön kuuluvia myymälöitä on yhteensä 32 maassa, Tokyosta New Yorkiin ja Milanoon. Yhteisön tavoitteena on tarjota asiakkailleen maailman parhaiden sisäänostajien avulla luotu ainutlaatuinen verkko-ostamisen kokemus. Kivijalkakaupoista koostuvan liiketoimintamallin ansiosta Farfetchin on mahdollista luoda asiakkailleen perinteistä verkkokauppaa monipuolisempi ja persoonallisempi kokonaisuus.

American Express Offline sijaitsee osoitteessa Uudenmaankatu 4–6. Farfetch.com nähdään Offlinessa 13.–24.10. ja liike on avoinna maanantaista perjantaihin klo 11–19 ja lauantaisin klo 11–15.

Tiedonhallinnasta tulee liiketoiminnan tulevaisuuden kilpailuvaltti

Kaikissa organisaatioissa kerätään tietoa tuotteista, asiakkaista, markkinoista sekä liiketoiminnan eri osioista ja prosesseista. Menestyvissä organisaatioissa tietoa osataan käyttää oikein, se on saatavilla käyttökelpoisessa muodossa ja sen yhteys liiketoimintaan ymmärretään laajasti. Tulevaisuudessa tiedonhallinnan ratkaisut ja valjastaminen liiketoiminnan kehittämiseen ovat yhä kriittisempiä kilpailuvaltteja kaikilla toimialoilla.

Edistyksellisiä tiedonhallintaratkaisuja tarjoava M-Files isännöi keskiviikkona Helsingissä yhtä Euroopan suurimmista tiedonhallinnan tapahtumista. Seminaariin osallistui noin 500 liiketoiminnan päättäjää ja vaikuttajaa. Seminaariesiintyjien anti liiketoiminnan näkökulmasta oli laaja.

IT-ratkaisut eivät vastaa liiketoiminnan vaatimuksia

Digitalisaatio avaa mahdollisuuksia jo käynnissä olevaan työelämän murrokseen ja totuttujen työtapojen muutokseen. Työ ei ole enää sidoksissa aikaan, paikkaan tai työvälineeseen. Ihmiset ovat tottuneet käyttämään mobiililaitteita ja haluavat hyödyntää niitä ketterästi myös työssään. Tätä kehitystä vauhdittaa pilvipalveluiden nopea yleistyminen. Gartnerin arvion mukaan jopa puolet liiketoimintatiedosta tallennetaan pilveen vuonna 2018.

”Monessa yrityksessä tunnustetaan avoimesti, etteivät käytössä olevat IT-ratkaisut vastaa nykypäivän liiketoiminnan ja markkinoiden vaatimuksia. Tieto on ja pysyy, mutta tiedon jakamisen, hallinnan ja hyödyntämisen välineet muuttuvat”, kiteytti Gartnerin tutkimusjohtaja Hanns Köhler-Krüner seminaarissa.

Digitalisaatio ja sen myötä tiedonhallinta on nykypäivänä yrityksissä vahvasti läsnä, mutta sitä ei osata kunnolla hyödyntää liiketoiminnassa. Suunnitelmallinen, pitkän tähtäimen kehitys voi kuitenkin tarjota yritykselle todellisen kilpailuvaltin silloin, kun koko henkilöstö on siihen sitoutunut ja tiedonhallinta muodostaa koko yrityksen liiketoiminnan läpi leikkaavan kokonaisuuden.

Päätöksiä oikea-aikaisen tiedon pohjalta

Myös Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Mika Helenius painotti M-Filesin seminaarissa tiedonhallinnan merkitystä yritysmaailmassa. ”Nykypäivänä maailma pyörii nollien ja ykkösten ympärillä. Meidän on pysyttävä mukana informaatiopolulla taataksemme kilpailukykymme. Koko informaatiopalvelutalouden kasvu perustuu ohjelmistojen avulla rakennettuihin järjestelmiin”, Helenius totesi.

”Tieto on bisneksen ydin – kaikki yrityksen päätökset tehdään saatavilla olevan informaation pohjalta. Siksi on tärkeää, että olemassa oleva tieto on aina ajan tasalla ja järjestelmät toimivat moitteetta. Tiedonhallinnan ongelmat paitsi heikentävät työn tehokkuutta, voivat johtaa myös vääriin toimenpiteisiin ja aiheuttaa menetettyjä bisnesmahdollisuuksia”, seminaarissa esiintynyt Caverionin tietohallintojohtaja Olle Jonsson muistutti. Caverion hyödyntää M-Filesia tiedonhallintansa kehittämisessä.

Tiedonhallinta on koko yrityksen yhteinen asia, ja se vaatii koko henkilöstön sitoutumista.

”Ei riitä, että järjestelmä on valmis ja testattu, jos henkilöstö ei ole. Ilman henkilöstön sitoutumista tiedonhallintajärjestelmästä ei vain saada irti kaikkea sen tarjoamaa hyötyä”, kiteytti SSAB:n Enterprise Architect Sami Haapanen, joka esitteli seminaarissa, kuinka M-Files on mahdollistanut standardien mukaisen tehokkaan digitalisoidun materiaalisertifikaattien prosessin SSAB:llä.

Nettijooga lisää suosiotaan

Nettijoogastudio Yoogaia on saanut 3 miljoonan dollarin siemenrahoituksen Nokia Growth Partnersilta, Inventurelta, SanomaVenturesilta ja Point Nine Capitalilta. Uusi rahoitus auttaa Yoogaiaa jatkamaan kansainvälistä laajentumistaan, rekrytoimaan huippuosaamista ja parantamaan asiakaskokemusta mobiililaitteissa.

Vuonna 2013 perustettu Yoogaia on kasvanut nopeasti ja tavoittaa jo 50 000 käyttäjää yli 50 maassa. Yoogaia on avannut aikaisemmin studionsa Helsingissä, Lontoossa ja Hong Kongissa. Syyskuussa Yoogaia alkaa tarjota joogatunteja saksaksi.

“Yoogaian innovatiivinen, reaaliaikainen mobiiliratkaisu auttaa kuluttajia elämään terveellisemmin ja vastaa suureen kansainväliseen kysyntään. Mikko Petäjä tiimeineen on nopeasti saanut aikaan laajan ja kasvavan käyttäjäkunnan digitaalisen terveyden palveluille, jotka ovat yksi Nokia Growth Partnersin investointien painopistealueista”, sanoo osakas Bo Ilsoe Nokia Growth Partnersilta.

”Yoogaian lähestymistapa on todella ainutlaatuinen. Se on ainoa nettipalvelu, jossa voi olla vuorovaikutuksessa joogaopettajan kanssa. Yoogaialla on paljon yhteistyömahdollisuuksia Sanoman lifestyle-brändien kanssa Suomessa ja muissa Sanoman toimintamaissa”, SanomaVenturesin Investment Manager Jussi Kallasvuo sanoo.

”Yoogaia on luonut hienon tuotteen, joka todella erottuu edukseen kuntoilumarkkinoilla. Luvut osoittavat, että käyttäjät ovat olleet todella tyytyväisiä palveluun. Olemme vaikuttuneita siitä, mitä tiimi on saanut aikaan ja olemme innoissamme saadessamme olla mukana edistämässä palvelun laajentumista”, sanoo Nicolas Wittenborn Point Nine Capitalista.

Sen lisäksi, että käyttäjä voi kuntoilla missä tahansa, Yoogaia haluaa tarjota asiakkailleen parasta palvelua.

”Asiakaskuntamme on erittäin uskollinen. Asiakkaat osallistuvat tunneillemme keskimäärin useita kertoja viikossa. Käyttäjämme myös arvostavat sitä, että he voivat osallistua joogatunneille omalla kielellään. Tämä sijoitus auttaa meitä tuomaan arjen hyvinvointia kaikkien ulottuville, ajasta ja paikasta riippumatta”, sanoo Yoogaian toimitusjohtaja Mikko Petäjä.

IBM julkaisee kaksi Linux-suurkonetta

IBM panostaa avoimuuteen suurkonestrategiassaan julkaisemalla kaksi Linux-suurkonetta, LinuxONE-portfolion. Lisäksi IBM syventää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja kehitysvälineiden hyödyntämistä sekä tukee suurkoneympäristön avointa ohjelmistokehitystä luovuttamalla avoimen kehittäjäyhteisön käyttöön huomattavan määrän lähdekoodia.

IBM tuo markkinoille z13-suurkoneeseen perustuvat LinuxONE Emperor ja LinuxONE Rockhopper -järjestelmät, jotka on suunnattu suurille ja keskisuurille yrityksille vastaamaan analytiikka- ja hybridipilviaikakauden haasteisiin. LinuxONE Emperor on malliston kehittynein Linux-järjestelmä kätkien sisäänsä luokkansa nopeimman suorittimen ja edistyneimmät tietoturvateknologiat. Järjestelmä kykenee analysoimaan tapahtumia ”reaaliajassa” ja se voidaan esimerkiksi skaalata aina 8000 virtuaalikoneeseen asti. LinuxONE Emperor pitää sisällään myös kehittyneimmät ohjelmisto- ja rautapohjaiset tietoturvaratkaisut. Pienempi LinuxONE Rockhopper on suunnattu kasvaville markkinoille ja asiakkaille, jotka arvostavat nopeutta, saatavuutta ja tietoturvaa pienemmässä paketissa.

Osana julkistusta IBM syventää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja työkalujen hyödyntämistä z-järjestelmissä. Apache Spark, Node.js, MongoDB, MariaDB, PostgreSQL, Chef ja Docker -teknologiat antavat asiakkaalle lisää vaihtoehtoja ja tuovat joustavuutta hybridipilviympäristöön. Lisäksi IBM avaa vapaan pääsyn sen kehittäjäyhteisöön perustettavan LinuxONE Developer cloud -ympäristön kautta. Pilvialusta toimii virtuaalisena testaus- ja kehitysympäristönä uusille sovelluksille.

IBM myös luovuttaa avoimen kehittäjäyhteisön käyttöön huomattavan määrän suurkoneteknologian lähdekoodia. Teknologioiden, kuten esimerkiksi ennakoivan analytiikan, avulla yritysten on mahdollista tunnistaa ongelmat ja ehkäistä vikatilanteet sekä parantaa ympäristöjen suoritus- ja integrointikykyä. Koodin avulla sovelluskehittäjät voivat rakentaa vastaavanlaisia ominaisuuksia muihin järjestelmiin. Lähdekoodin luovuttaminen myös vauhdittaa Linux Foundation -järjestön käynnistämää ”Open Mainframe Project” -projektia, jota IBM tukee yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa.

EARS – Europe-Asia Roundtable Sessions tuo Helsinkiin joukon Aasian huippuammattilaisia

27.-30.8. järjestettävä luovien alojen ammattilaisseminaari EARS – Europe-Asia Roundtable Sessions tuo Helsinkiin ja Ylen Pasilan Studioille joukon Aasian huippuammattilaisia. Tapahtuman puhujien kärkinimiin kuuluu Etelä-Korealainen virtuaalitodellisuuden asiantuntija ja start-up vaikuttaja Dong Il Dillon Seo.

Elokuun viimeisinä päivinä Helsingistä ja Ylen Pasilan Studioista muotoutuu Euroopan ja Aasian luovien alojen kohtaamispaikka kun järjestyksessään kahdeksas EARS – Europe-Asia Roundtable Sessions kokoaa yhteen yli 300 luovien alojen ammattilaista yli 30 maasta jakamaan parhaita käytäntöjä ja keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista. Ainutlaatuisen tapahtuman puhujiin kuuluu Aasian median, musiikin, designin, kirjallisuuden ja esittävien taiteiden huippunimiä mukaan lukien virtuaalitodellisuuden asiantuntija ja Etelä-Korean dynaamisen start-up –kentän vaikuttaja Dong Il Dillon Seo.

Dong Il Dillon Seo on sarjayrittäjä ja toimii toimitusjohtajana VoleR Creativessa, joka on erikoistunut simuloituun todellisuuteen, puheen tunnistukseen ja virtuaalitodellisuuteen. Seo on myös yksi virtuaalilaseihin ja -sisältöihin erikoistuneen Oculus Riftin perustajista sekä Oculus Rift Korean entinen maajohtaja. Facebook osti Oculus Riftin 2 miljardilla dollarilla vuonna 2012. Seo on toiminut maajohtajana myös käyttöliittymäsuunnitteluun keskittyneessä Scaleformissa, joka myytiin Autodeskille vuonna 2011 36 miljardilla dollarilla. EARS – Europe-Asia Roundtable Sessions –tapahtumassa Seo puhuu virtuaalitodellisuuden merkityksestä yrityksille ja tulevaisuuden sisällöille.

EARSissa kuullaan myös monia muita Aasian ja erityisesti luovien alojen nousevan tähden Etelä-Korean huippuammattilaisia. Koreassa paikallisen hallituksen panostus luoviin aloihin on näkynyt Gangnam Stylen kaltaisten hittien lisäksi muun muassa Korea-popin ja animaatioiden suosiona. Suomalaisista puhujista EARSissa esiintyy muun muassa Etelä-Koreassa maineikkaan mediauran luonut Taru Salminen.

ITA-sopimuksen neuvotteluissa edistystä

Informaatioteknologiasopimuksen (niin kutsuttu ITA-sopimus) laajennusta koskevissa useankeskisissä neuvotteluissa on saatu aikaan ratkaisu uusien tuotenimikkeiden lisäämisestä sopimuksen katteeseen Genevessä 24. heinäkuuta 2015. Tuotekatteesta sopiminen on keskeinen askel laajennussopimuksen viimeistelemiseksi. Suomi toivoo, että viimeistelytyö saataisiin valmiiksi mahdollisimman pian, jotta teollisuus pääsee hyötymään uusista tullienalennuksista mahdollisimman pian.

”Suomen kannalta ITA-sopimuksen syntyminen on tärkeää”, korostaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka. Suomi on kannattanut neuvotteluissa mahdollisimman laajaa tuotekatetta, sillä kansainvälinen kaupankäynti pohjautuu yhä enemmän erilaisiin globaaleihin arvoketjuihin. ”Sopimuksen syntyminen tulee olemaan positiivista myös monenkeskiselle kauppajärjestelmälle, jonka toimivuus on vientivetoiselle Suomelle tärkeää. Suomi pitää tärkeänä, että sopimus saadaan toimeenpantua mahdollisimman pian, ja että sopimukseen saataisiin myös uusia jäseniä”, kertoo ministeri Toivakka. Ratkaisun syntyminen Informaatioteknologiasopimuksen laajennuksesta toivotaan samalla tukevan Maailmankauppajärjestö WTO:n käynnissä olevia neuvotteluita Dohan kierroksen päättämiseksi.

Suomen korkean teknologian alan vienti oli Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vuonna 2014 3,8 miljardia euroa. Tämän tuoteryhmän osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuonna 2014 noin seitsemän prosenttia, enimmillään viime vuosikymmenellä osuus oli yli 20 prosenttia.

Laajennuksen piiriin lukeutuu 201 tullinimikettä, joiden tullit laskevat nollaan, kun laajennus astuu voimaan. Vuositasolla näiden kansainvälisen kaupan arvo on noin 1 000 miljardia euroa, mikä vastaa noin neljännestä ICT-tuotteiden maailmankaupan arvosta. Osaan nimikkeistä odotetaan kohdistuvan 3-5 vuoden siirtymäaikoja. Tuotekatteen piirissä on mm. uuden sukupolven puolijohteita, lääkinnällisiä laitteita, videopelikonsoleita sekä erilaisia kojeita ja laitteita. Suomen viennin kannalta merkittävimpiä tuotteita sopimuksen tuotekatteessa ovat staattiset muuntajat ja eräät lääketieteessä käytettävät koneet ja laitteet.

Maailman kauppajärjestön WTO:n puitteissa solmittu Informaatioteknologiasopimus astui voimaan vuonna 1997, ja sillä on nykyisin 81 jäsentä. Sopimuksen piirissä olevat tuotteet ovat tietokoneita ja niiden oheislaitteita, telekommunikaatiolaitteita, puolijohteita sekä niiden valmistukseen käytettäviä laitteita, tietokoneohjelmistoja ja tieteellisiä laitteita. Alan teknologinen kehitys on ollut kuitenkin nopeaa, minkä vuoksi tuotekatteen laajentaminen osoittautui tarpeelliseksi.

Neuvottelut aloitettiin toukokuussa 2012. Tuotekatelistan laajennuksesta sovittiin ITA-laajennusneuvotteluihin osallistuvien jäsenten kesken, joita on 54, näiden joukossa EU jäsenvaltioineen. Sopimus on määrä viimeistellä WTO:n joulukuussa 2015 Nairobissa järjestettävään ministerikokoukseen mennessä.

Jolla perustaa uuden yhtiön laiteliiketoiminnalle

Jolla keskittyy Sailfish OS:n lisensointiin ja perustaa uuden yhtiön laiteliiketoiminnalle

Sailfish OS -käyttöjärjestelmää ja mobiililaitteita kehittävä Jolla Oy julkisti 7.7.2015 uuden yhtiörakenteen sekä muutoksia yhtiön johdossa, joilla tähdätään vahvistamaan yhtiön strategian toteuttamista.

Jolla Oy keskittyy jatkossa Sailfish OS:n kehittämiseen sekä lisensointiliiketoimintaan. Oman laiteliiketoiminnan jatkokehittämistä varten perustetaan uusi yhtiö, joka keskittyy liiketoiminnassaan erityisesti vahvennetulla tietoturvalla varustettuihin mobiililaitteisiin.

Antti Saarnio, Jollan nykyinen hallituksen puheenjohtaja ottaa Jolla-yhtiön vetovastuun. Aikaisempi toimitusjohtaja Tomi Pienimäki aloittaa kotimaisen IT-yhtiön Vincit Groupin toimitusjohtajana elokuun aikana. Jolla-laiteliiketoimintayhtiön johtaja nimitetään myöhemmin syksyllä.

“Jokainen nuori yhtiö vaatii aikaa löytääkseen strategisen kiintopisteensä, ja uskon, että Jolla on nyt sen löytänyt”, Antti Saarnio sanoo. “Meillä on huimat mahdollisuudet Sailfish OS:n lisensoinnissa maailmalla, ja olen erittäin ylpeä ja innokas voidessani ottaa Jollan ohjat purjehtiessamme uuteen vaiheeseen. Sailfish OS -käyttöjärjestelmää on kehitetty kolme vuotta, ja olemme nyt pääsemässä suuremmille vesille lisensointistrategiassamme. Tämä vaatii koko Jolla-tiimiltä keskittymistä ohjelmistotuotantoon.”

“Näemme loistavan tulevaisuuden myös Jollan omille tuotteille. Jollan kaltaisille erilaisille mobiililaitteille, joissa on vahva yksityisyydensuoja, on varmasti kysyntää. Tämän takia olemme päättäneet jatkaa tätä liiketoimintaa omassa yhtiössä.”

Jolla osallistuu Mobile World Congress -tapahtumaan Shanghaissa 15.-17.7, jossa yhtiö kertoo lisää Sailfish OS -lisensoinnista. “Jollalle kyseessä on erittäin tärkeä tapahtuma ja julkistus, jolla haluamme kertoa etenemisestämme erityisesti Intiassa ja Venäjällä”, Antti Saarnio jatkaa.

Laitepuolella Jolla työskentelee tällä hetkellä Jolla Tablet -tuotteen viimeistelyn kanssa, ja tavoitteena on saada laitteet jakeluun joukkorahoituskampanjaan osallistuneille mahdollisimman pian. ”Jolla Tabletin Sailfish OS 2.0 -ohjelmisto on erittäin hyvällä mallilla, mutta meillä on ollut toimitusongelmia erään komponentin kanssa. Uskomme asian ratkeavan pian”, Saarnio sanoo.

Uudesta Jolla-laiteyhtiöstä tiedotetaan erikseen kesän jälkeen.

Microsoft suunnittelee vähentävänsä yli kaksituhatta työntekijää Suomen toimipisteistä

Microsoft uudelleenjärjestelee puhelinlaiteliiketoimintansa toimintojensa tehostamiseksi ja resurssien keskittämiseksi.Yhtiö on siirtymässä pois aiemmasta strategiasta kasvattaa puhelinliiketoimintaa sellaisenaan kohti strategiaa, jossa luodaan ja kasvatetaan elinvoimainen Windows-ekosysteemi, joka kattaa koko Microsoftin laiteperheen.

Microsoft suunnittelee vähentävänsä enintään 2 300 työntekijää Suomen toimipisteistä seuraavien useiden kuukausien aikana. Suunnitellut vähennykset koskevat pääasiallisesti puhelinliiketoimintaa ja siihen liittyviä toimintoja.

Yhtiö aloittaa suunnitelluista muutoksista lainsäädännön mukaiset yhteistoimintaneuvottelut henkilöstöedustajien kanssa.Microsoft suunnittelee tarjoavansa niille Suomessa työskenteleville työntekijöille, joiden työsuhteisiin muutokset mahdollisesti vaikuttavat, taloudellisia tukipaketteja sekä muuta tukea. Microsoft perustaa uuden tukiohjelman, jonka tarkoitus on auttaa niin yksilöitä muutosvaiheessa kuin teknologiayhteisöjä Suomessa

Mobiililaajakaistan käytössä Suomi sijoittuu Pohjoismaiden kärkeen

Mobiililaajakaistan käytössä Suomi sijoittuu kirkkaasti muiden Pohjoismaiden sekä Baltian maiden edelle. Tiedot ilmenevät Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries -tilastojulkaisusta, jossa on vertailtu puhelin-, laajakaista- ja tv-palvelujen kehitystä lähialueellamme.

Myös Viestintäviraston teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan mobiili-internet yleistyy, ja se riittää yhä useammille suomalaisille ainoaksi yhteydeksi. Vaikka nopeiden kiinteiden laajakaistaliittymien vertailussa Suomen sijoitus ei ole kansainvälisesti yhtä korkealla, suomalaisten tyytyväisyys internetyhteyksien nopeuksiin on kehittynyt myönteisesti.

Matkapuhelinten käytössä perinteiset tekstiviestit ovat edelleen suosituimpia, mutta alle 25-vuotiailla pikaviestimet, kuten WhatsApp, ovat jo ohittaneet tekstiviestit suosiossa. Tv:n ja videosisältöjen katselu siirtyy myös nettiin – joka neljäs suomalainen katsoo tilausvideopalveluita, kuten Netflix ja HBO, ja yli 60 % on löytänyt suomalaisten tv-yhtiöiden netti-tv-palvelut.
Suomessa eniten mobiili-internetyhteyksiä Pohjoismaiden ja Baltian vertailussa

Suomi johti jo viime vuoden lopulla useissa mobiilipalveluissa kehitystä verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan. Muissa maissa on vielä runsaasti myös lankapuhelinliittymiä.

Suomessa oli vuonna 2014 muun muassa

– selvästi eniten pelkästään tiedonsiirtoon käytettyjä liittymiä
– selvästi eniten mobiilitiedonsiirtoa (noin 5 gigatavua / kk / asukas)
– eniten matkapuhelinliittymiä (1,7 liittymää asukasta kohden)
– suhteellisesti eniten (lähes 95 %) matkapuhelimella soitettuja minuutteja kaikista puheluminuuteista
– vähiten lankapuhelinliittymiä (yhdellä kymmenestä) ja kiinteästä verkosta puhuttuja minuutteja

Vertailun valossa mobiililaajakaista valtaa alaa Suomessa, kun taas muualla Pohjoismaissa ja Baltiassa kiinteä laajakaista on vielä yleisempi. Huippunopea kiinteä valokuitulaajakaista (100 Mbit/s tai nopeampi) on yleistynyt Ruotsissa (13 sataa asukasta kohti), kun taas Suomessa se on vielä harvinainen (7 sataa asukasta kohti).
Tekstiviestejä lähettää edelleen yli 80 % suomalaisista – alle 25-vuotiaiden keskuudessa pikaviestimet suositumpia

Viestintävirasto kuluttajatutkimuksessa selvitettiin myös, mitä palveluita suomalaiset käyttävät matkapuhelimella säännöllisesti. Tutkimustuloksista selviää, kuinka suuri osa suomalaisista käyttää esimerkiksi sähköpostia, sosiaalista mediaa ja internetradiota matkapuhelimella. Kyselyssä kartoitettiin myös tekstiviestien ja pikaviestimien käytön yleisyyttä.

– Tekstiviestit pitivät pintansa suosituimpana matkapuhelinpalveluna – tekstiviestejä lähettää yhä yli 80 % suomalaisista
– Tekstiviestejä lähetetään kuitenkin vähemmän kuin monissa muissa maissa, noin 50 kpl/kk/asukas, esimerkiksi Tanskassa vastaava luku on 128 viestiä asukasta kohti
– Pikaviestimet, kuten WhatsApp, kasvattavat suosiotaan kaikissa ikäryhmissä
– Videoiden katselu, pikaviestimet ja sosiaalisen median käyttö matkapuhelimella ovat kasvussa

Suomalaisten tv-yhtiöiden nettipalvelut suositumpia kuin Netflix tai HBO

Tänä vuonna kuluttajatutkimus sisälsi lisäksi erillisen osion audiovisuaalisten palveluiden käytöstä. Tutkimus antaa uutta tietoa esimerkiksi nettitelevision katselutottumuksista eri ikäryhmissä. Tutkimuksesta selviää, kuinka paljon eri-ikäiset suomalaiset katsovat ohjelmia tv-yhtiöiden nettipalveluista tai esimerkiksi videoita Youtubesta.

– Suomalaisten tv-yhtiöiden omia netti-tv-palveluita, kuten Yle Areenaa, MTV Katsomoa tai Nelosen Ruutua käyttää noin 60 % suomalaisista
– Youtubea katsoo runsaat puolet suomalaisista
– Tallenteita digiboksista tai tv:n kovalevyltä katsoo noin 40 %
– Tilausvideopalveluita, kuten Netflix, HBO, Filmnet, Viaplay, katsoo 25 %
– IPTV-palveluita 15 %

Viestintäviraston kuluttajatutkimus sisältää monipuolisesta tietoa suomalaisten käytössä olevista viestintäpalveluista, kuten kiinteistä ja mobiileista internetyhteyksistä sekä matkapuhelin- ja lankapuhelinliittymistä. Kaikki tiedot ovat tarkasteltavissa myös ikäryhmittäin. Samalla kartoitettiin käyttäjien tyytyväisyyttä muun muassa liittymien nopeuksiin ja saatavuuteen. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina maalis- ja huhtikuun aikana, ja otos edustaa 15–79-vuotiaita suomalaisia. Kyselyyn vastasi 3000 henkilöä.

Suomen Akatemia: Neljää teema-aluetta ehdotetaan ensi vuodean tutkimusteemoiksi

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ehdottaa valtioneuvostolle neljää teema-aluetta 2016 tutkimusteemoiksi. STN:n lähtökohtana oli tunnistaa teemoja, jotka ovat riittävän horisontaalisia ja ulottuvat usealle hallinnonalalle, ovat keskenään riittävän erilaisia, ja jotka ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita. Tavoitteena oli myös muodostaa teema-alueita, jotka edellyttävät uuden tiedon hankinnassa monitieteistä tutkimusta.

Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekee päätökset teemoista syksyllä, ja valtioneuvoston päättämiin teemoihin perustuen strategisen tutkimuksen neuvosto suunnittelee tutkimusohjelmat loppuvuoden aikana.

Ehdotukset tutkimusteemoiksi ovat:

– Osaaminen ja muuttuva työelämä
– Terveys ja elämäntapojen muuttaminen
– Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä
– Kaupungistumisen dynamiikka

STN on lisäksi tunnistanut kolme kaikki teema-alueet läpileikkaavaa horisontaalista painopistealuetta:

– Kansainvälisyys
– Digitaalisuus
– Elämänkaari

”Suomi on osa globaalia keskinäisverkottunutta maailmaa, jossa valtiot ovat yhä vahvemmin verkottuneet toisiinsa taloudellisesti, kriisien hallinnassa ja turvallisuuden näkökulmasta. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus alkavat kietoutua toisiinsa uudella tavalla. Työelämän muutokset ovat puolestaan nopeita ja merkittäviä esimerkiksi robotiikan ja digitalisaation vaikutusten takia. Teollistumisen ajan rakenteet eivät vastaa tulevaisuuden tarpeita. Mitä ovat tulevaisuuden ammatit ja niiden työntekijälle asettamat osaamistarpeet? Näistä ilmiöistä tarvitaan ajantasaista tutkimustietoa”, strategisen tutkimuksen neuvosto perustelee ehdotettuja teemoja.

Tiedon tuottamiseen ja tiedon vastaanottamiseen liittyvät muutokset vaativat strategisen tutkimuksen neuvoston mielestä uutta tutkimustietoa. Perinteinen autoritäärinen, yksikanavainen lähestymistapa ei enää toimi kulttuurissa, jossa jokainen voi seurata itselleen sopivinta asiantuntijaa, asiantuntijana esiintyvää tahoa tai informaatiolähdettä verkossa. ”Erilaisten väestöryhmien tarpeet, motivaatiot, tiedon omaksumistavat ja -kyvyt vaihtelevat suuresti. Siksi tiedon tuotannon, välittämisen ja etenkin erilaisten valistustoimien tulisi mukautua tähän kehitykseen. Tällä muutoksella on merkitystä esimerkiksi terveyden edistämisessä ja elämäntapojen muuttamista tavoiteltaessa”, STN linjaa.

Kaupungistumisen strategisen tutkimuksen neuvosto nostaa yhdeksi tutkimuksen teemaksi. Kaupunkimme kasvavat ihmisten muuttaessa niihin työn, toimeentulon, kulttuurin, opiskelun ja elämäntapavalintojen takia. ”Tarvitsemme tietoa siitä, miten moninaisina kasvukeskuksina toimivat kaupungit voisivat levittää elinvoimaisuutta laajalti ympäröiville alueille. Tähän tarvitaan aktiivista vuoropuhelua eri alueiden kesken”, strategisen tutkimuksen neuvosto toteaa.

Viestintävirasto avaa ovea kilpailulle tv- ja radiolähetysmarkkinoilla

Viestintäviraston mukaan Digita Networks Oy:llä on huomattava markkinavoima (HMV) antennipaikkaan ja -kapasiteettiin pääsyn, televisiolähetyspalvelujen ja valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen tarjoamisessa. Virasto on antanut 24.4.2015 Digitalle HMV-päätöksen televisio- ja radiopalvelujen tukkumarkkinoilla.

Viraston päätöksen myötä sääntelyn painopiste siirtyy televisio- ja radiolähetyspalvelujen sääntelystä lähetysverkon sääntelyyn. ”Olemassa olevan, koko maan kattavan lähetysverkon antennipaikkoihin ja -kapasiteettiin pääsy ovat kilpailevan toimijan kannalta kaikista kriittisimpiä palveluja”, toteaa Viestintäviraston pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. Siksi näiden ennakkosääntelyn tarve on suurin.

Antennipaikkaan ja antennikapasiteettiin pääsyn sääntely tehostuu

Asta Sihvonen-Punkan mukaan lähetysverkon kriittisten palvelujen ennakkosääntelyllä mahdollistetaan uusille markkinoille tuleville yrityksille kilpaileva televisio- ja radiolähetyspalvelujen tarjoaminen ohjelmistotoimijoille. Toisaalta sääntely mahdollistaa verkkopeiton laajentamisen myös markkinoilla jo toimiville yrityksille. ”Sääntelyllä edistetään kilpailtua lähetyspalveluiden tarjontaa, joka parantaa kuluttajien valinnanvapautta monipuolisten ohjelmistojen vastaanottamisessa”, sanoo pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Televisiolähetyspalvelujen sääntely edelleen tarpeellista

HMV-sääntely on edelleen tarpeellista myös UHF-verkon televisiolähetyspalveluille. Vaikka televisionkatselu on monipuolistunut viime vuosien aikana, eivät muut televisio-ohjelmistojen vastaanottotavat kuten IPTV:n katselu, vielä muodosta täysin korvaavaa palvelua. UHF-lähetyspalvelun sääntelyllä pyritään turvaamaan ohjelmistotarjoajien toimintaedellytykset ja kuluttajien saama monipuolinen ja laadukas ohjelmasisältö.

Radiolähetyspalvelujen sääntely kevenee

Valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen tarjonnassa Digita Networks Oy:lle asetettiin ainoastaan velvollisuus hinnaston ja toimitusehtojen julkaisemiseen. Digitalta poistuu näin ollen velvollisuus valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen syrjimättömään hinnoitteluun. Vaikka Digitan FM-verkon valtakunnallisille lähetyksille ei tällä hetkellä olekaan löydettävissä täysin korvaavia palveluita, antennien tehokas ennakkosääntely mahdollistaa kilpailevan palveluntarjonnan myös valtakunnallisissa radiolähetyspalveluissa. Valtakunnallisiin radiolähetyspalveluihin kohdistuu jo nyt kilpailupainetta, joka rajoittaa Digitan mahdollisuuksia käyttää huomattavaa markkinavoimaansa ja toimia kilpailijoista riippumattomasti.

Ruotsiin tuli käyttöön maailman ensimmäinen kauko-ohjattu lennonjohtojärjestelmä

Örnsköldsvikin lentokentän lennonjohtoon käytetään 21.4. alkaen Remote Tower Services (RTS) -järjestelmää. 21.4. nousivat ja laskeutuivat ensimmäiset lentokoneet Sundsvallissa sijaitsevan LFV Remote Tower Center -keskuksen johdolla. Kauko-ohjattujen lennonjohtotoimintojen operatiiviset ja tekniset ratkaisut ovat LFV:n ja Saabin yhdessä kehittämiä. Koskaan ennen koko maailmassa ei lennonjohto ole toiminut kauko-ohjatusti. Kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen LFV ja Saab lanseeraavat nyt maailman ensimmäisen Remote Tower Service -järjestelmän.

– Olemme hyvin ylpeitä tästä Remote Tower Services -kehitysprojektistamme. Olemme saaneet ensimmäisinä maailmassa toiminnallisen hyväksynnän tälle järjestelmälle, josta asiakkaamme sekä Ruotsissa että kaikkialla muualla ovat erittäin kiinnostuneita. RTS on meille ja kumppaneillemme tärkeä tuote ja palvelu. Sen myötä saavutamme etulyöntiaseman ja se vahvistaa huomattavasti kilpailukykyämme, LFV:n toimitusjohtaja Olle Sundin sanoo.

– Sekä pienet että suuren lentokentät ovat siitä hyvin kiinnostuneita. Ne tarvitsevat Remote Tower Services -järjestelmää voidakseen vastata lentokenttien kohtaamiin haasteisiin. Järjestelmä tehostaa toimintoja, ja tämänpäiväinen lähtölaukaus käynnistää jännittävän kehityksen, johon Saabilla on paljon annettavaa, Saabin toimitusjohtaja ja konsernijohtaja Håkan Buskhe sanoo.

Remote Tower Services -järjestelmässä lentokentällä olevat kamerat ja sensorit lähettävät lennonjohtokeskukseen reaaliaikaisia signaaleja. Siellä kuvat ja tiedot ilmestyvät TV-ruuduille, jotka on sijoitettu näyttämään liikenteen kauko-ohjatun lentokentän kiitoradoilla. Tekniikan avulla lentoliikennettä voidaan ohjata samaan tapaan kuin perinteisestä lennonjohtotornista.

LFV sai 31.10.2014 Ruotsin liikennevirastolta (Transportstyrelsen) luvan käyttää kauko-ohjattuja lennonohjaustorneja. Luvan mukaan LFV:n ratkaisu paikallisen liikenteen kauko-ohjattua lennonjohtoa varten on todettu turvalliseksi ja se saadaan ottaa käyttöön.

Örnsköldsvikin lentokenttä on nyt maailman ensimmäinen kauko-ohjattu lentokenttä. Suunnitelman mukaan Sundsvall-Timrån lentokentästä tulee toinen ja Linköpingin lentokentästä kolmas.

LFV tarjoaa lennonjohto- ja lennonvarmistuspalveluita sekä muita niihin liittyviä palveluita kansallisesti ja kansainvälisesti.
LFV osallistuu Euroopan ilmatilan kehittämiseen yhteistyössä eri yhteenliittymien ja organisaatioiden kanssa.
LFV kehittää uusia palveluita ja toimintamalleja kapasiteettia, käytettävyyttä ja kestävyyttä koskevien kasvavien vaatimusten täyttämiseksi.

Saab toimittaa globaaleille markkinoille maailmanlaajuisesti johtavia tuotteita, palveluita ja ratkaisuja, jotka ulottuvat sotilaallisesta puolustuksesta siviiliturvallisuuteen. Saabilla on toimintaa ja työntekijöitä kaikilla mantereilla. Se kehittää, mukauttaa ja parantaa jatkuvasti uutta teknologiaa asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Poliittiset toimijat aktivoituivat Twitterissä

Liki 200 000 vaalitwiitin analyysi paljastaa, että hashtageista on tullut keskeinen kampanjointimuoto myös politiikassa. Keskustelu on kuitenkin keskittynyttä ja jakautunutta. Äänekkäimmät ehdokkaat löytyvät Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä, ja poliittiset ryhmät viestivät enimmäkseen keskenään.

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat huomasivat, että suomalaiset politiikan toimijat oppivat näissä eduskuntavaaleissa sosiaalisen median hashtagien eli aihetunnisteiden käytön.

– Puolueiden lisäksi monet erityyppiset toimijat kansalaisjärjestöistä mediaan ovat rakentaneet omia kampanjoitaan erilaisten hashtagien ympärille. Formaattiin liittyy kiinteästi myös äänestyslupausten kerääminen kansalaisilta sekä ehdokkaiden rekrytointi kampanjan arvojen taakse, kertoo tutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta.

Tällaisia kampanjoita olivat muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton #koulutuslupaus, eri lasten- ja nuortenjärjestöjen yhteinen #huoneentaulu-kampanja sekä ympäristöjärjestöjen ja yritysten yhdessä tekemä #energiaremontti2015-kampanja.

Poliittiset toimijat aktivoituivat Twitterissä

Lähes jokaiselta puolueelta löytyi oma kampanjahashtag – samoin kuin lukuisilta yksittäisiltä ehdokkailta.

Vaaleihin liittyvillä aihetunnisteilla noin 16 000 twiittiä kirjoittivat ehdokkaat, kun taas suurimman osan – 91 prosenttia kaikista viesteistä – kirjoittivat muut toimijat: äänestäjät, etujärjestöt ja median edustajat.

Twitter-tili löytyi kaikkiaan 938 kansanedustajaehdokkaalta, eli vajaat 44 prosenttia ehdokkaista on läsnä Twitterissä. On siis liioittelua väittää näitäkään vaaleja ainakaan Twitter-vaaleiksi, vaikkakin Twitterissä läsnä oli kaksi kertaa enemmän ehdokkaita kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

Eniten äänessä vihreät ja kokoomus

Twitterin käyttö on alueellisesti jakautunutta. Eniten twiittejä lokakuusta vaaliviikon torstaihin saakka lähettivät vihreiden ja kokoomuksen ehdokkaat Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä.

Verkostoanalyysi #vaalit2015-tunnisteisista twiiteistä ja Instagram-viesteistä paljastaa, että ainakin näissä verkkopalveluissa vaaliviestintä pysyy puoluepoteroissaan. Verkostokuvaajassa yhdessä esiintyneet hashtagit ja käyttäjät asettuvat lähelle toisiaan.

Nykyinen pääministeripuolue kokoomus ja vaalivoittaja keskusta erottuvat omana klusterinaan sekä aihepiireinä että keskenään viestivinä toimijoina. Vastaavasti vihreät erottuvat omana keskustelukuplanaan: he ovat aktiivisia Twitterissä ja Instagramissa, mutta enimmäkseen keskenään.

Kolmas selkeä ryhmittymä on puolueista irrallaan: lasten ja nuorten järjestöt ja heidän kampanjahashtaginsa herättivät paljon keskustelua.

Yleisten #vaalit2015 ja #politiikka-tunnisteiden yhteydessä käytettiin eniten puolueisiin viittaavia aihetunnisteita. Niiden jälkeen yleisiksi puheenaiheiksi nousivat myös #talous, #työ, turvallisuuspolitiikka eli #turpo, #vaalikoneet sekä #sote.

Vaaliaineistojen analyysi jatkuu

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen Digivaalit 2015 -hanke tutkii verkossa muodostuvaa julkisuutta eduskuntavaalien ympärillä. Hanke on yhdessä Kansalliskirjaston kanssa kerännyt alkuvuoden ajan eri sosiaalisen median palveluista vaaleihin liittyviä sisältöjä. Aineiston keruu ulottui vaalipäivään asti, ja tutkimus jatkuu vaalien jälkeen tarkemmalla analyysillä.

Tutkijat kävivät alustavassa analyysissa läpi yli 175 000 kappaletta 13.11.2014–16.4.2015 lähetettyjä twiittejä, jotka oli merkitty aihetunnisteilla #vaalit2015, #valet2015, #vaalit tai #politiikka tai sisälsivät sanat vaalit, poliitikko, politiikka tai poliitikot. Ehdokkaiden tiedot ja käyttäjänimet saatiin avoimesti julkaistuista Helsingin Sanomien ja Yleisradion vaalikonedatoista.

Digivaalit 2015 -hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT sekä Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC. Projektin rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

Vaalien tulokset Vaalit.fi sivuilta

Suomen ensimmäiset peligrafiikan tutkinnon suorittaneet valmistuivat AEL:stä

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon peligrafiikan osaamisalan ensimmäiset tutkinnonsuorittajat valmistuivat AEL:stä. Tutkinto on uusi toisen asteen ammattitutkinto ja se perustuu Opetushallituksen 1.1.2013 voimaan tulleisiin tutkintoperusteisiin. AEL:n Peligrafiikan ensimmäisestä tutkintoryhmästä valmistui 14 tutkinnon suorittanutta ”peligraafikkoa”.

– Kasvavalla pelialalla tarvitaan mm. ohjelmoijien lisäksi grafiikan osaajia, joilta edellytetään pelihahmojen ja erilaisten efektien ja taustojen suunnittelua. Peligrafiikan osaamisalalta valmistuneet soveltuvat pelialalle juuri näitä graafisen suunnittelun taitoja vaativiin tehtäviin, kuten esimerkiksi 3D-mallintajiksi, konseptikuvittajiksi (3D, 2D), environment artisteiksi ja teksturointiin, kertoo AEL:ssä peligrafiikkaa kouluttava Miikka Lyytikäinen.

– Tutkinto koostuu pakollisista ja valinnaisista osista ja se sisältää peligrafiikan keskeiset osaamiset; peligrafiikan tuotantoympäristössä ja -prosessissa toimiminen, 2D-grafiikan toteuttaminen, 3D-grafiikan toteuttaminen, käyttöliittymägrafiikan toteuttaminen ja peliautomaation toteuttaminen, kertoo koulutusasiantuntija Leena Niiva AELstä.

– Aktiivinen ote opiskelussa ja verkostoituminen auttavat menestymään opinnoissa. Opintojen alussa opiskelijat jaetaan pelitiimeihin. Pelitiimit tekevät pelejä projektityöskentelynä. Kouluttajat ohjaavat pelien tekoa verkossa sekä lähipäivillä. Opinnoissa hyödynnetään myös sosiaalista mediaa. Opiskelun aikana perehdytään pelialan toimintaympäristöön ja verkostoidutaan alan toimijoihin erilaisissa tilaisuuksissa, Leena Niiva jatkaa.

Ensimmäisten ”peligraafikkojen” valmistujaisia vietettiin AEL:ssä 8.4.2015 (kuva). Tunnelma on iloinen, kouluttajat ja ryhmä ovat tulleet tutuiksi tiiviin opiskelun aikana ja yhdessä tekeminen pelitiimeissä on yhdistänyt ryhmää. Vastaukset kysymyksiin tutkinnosta ja oppimiskokemuksesta tulevatkin kuin yhdestä suusta: ”Vaativa tutkinto”. ”Tasokas koulutus”. ”Hyvä kokonaispaketti”. ”Tiivistahtinen”. ”Opittiin paljon”. ”Koodaus ja visuaalisuus hyvässä tasapainossa”. ”Etätöissä viestintä toimi hyvin facebookin kautta”. Kiinnostavinta koulutuksessa oli: ”3D-peligrafiikka”, ”Tiimityöskentely”. Valmistuneita yhdistää myös palava into löytää työ pelialalta, ja päästä hyödyntämään opittua.

AEL:n Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon peligrafiikan osaamisalalle hakeutuneista noin 1/3 pääsee opiskelemaan, vaikka hakeutuminen on jaksotettu 2 – 3 aloitusryhmään vuosittain. Hakijat valitaan osoitetun osaamisen ja haastattelujen perusteella. Seuraava hakeutuminen AEL:ssä on syksyllä 2015 alkavaan tutkintoryhmään. Parhaillaan opiskelee yksi ja loppukeväästä käynnistyy toinen 16 opiskelijan ryhmä.

Peliala on kasvava ala. Pelialan kattojärjestö Neogames on arvioinut Suomen pelitoimialan ydintoimintojen (pelinkehitys ja pelipalvelut) liikevaihdon olleen vuonna 2014 noin 1800 miljoonaa euroa. Kiinnostava kysymys alan tulevaisuusnäkymiä arvioitaessa on, nostaako pelillisyys päätään tulevaisuudessa myös soveltavilla aloilla ns. ”hyötypelien” muodossa.

Lähes kuusi kymmenestä haluaisi tukeutua yhä vahvemmin kotimaiseen pilvi-kumppaniin

Tuoreen kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia yritysten IT-päälliköistä pitää tärkeänä, että globaalien pilvipalveluiden ostaminen olisi IT-yksikön kontrollissa. Oman organisaation pilviosaamisessa näkee puutteita 57 prosenttia, ja yli puolet ostaisi globaaleja pilvipalveluita mieluiten kotimaisen kumppanin tuella.

Pilvipalveluiden hankinta 2015 -kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2015, ja siihen vastasi 74 IT-päällikköä yli 50 henkilöä työllistävistä suomalaisyrityksistä.

”Selvitimme IT-päälliköiden kokemuksia ja näkemyksiä pilvipalveluiden ostamisesta. Lähes kuusi kymmenestä haluaisi tukeutua yhä vahvemmin kotimaiseen pilvi-kumppaniin ostaessaan globaaleja pilvipalveluita. IT-yksiköissä ei ole riittävästi asiantuntemusta pilvestä ostamiseen, ja monet ovat tehneet vääriä valintoja. Yli puolet tekee ostopäätöksen verkosta saatavan tiedon pohjalta”, kertoo Pilven perustaja Lassi Virtanen. ”Parhaana hankintatapana pidetään pilvipalveluiden ostamista kotimaisen kumppanin tukemana, säilyttäen kuitenkin Itsepalvelu ja oma kontrolli.”

61 prosenttia IT-päälliköistä kokee henkilökohtaisen palvelun puuttumisen haasteena. Pilvipalveluiden hinnoittelun toteaa monimutkaiseksi 63,5 prosenttia vastaajista, ja melkein kolmannes on kokenut näin usein tai jatkuvasti. Joka viides on tunnistanut IT-yksikön tarpeen toimia pilvipalveluiden jakelijana (internal broker) omassa organisaatiossa.

”Tietohallinnossa ei ole vielä tunnistettu laajasti tarvetta toimia pilvipalveluiden sisäisenä jakelijana, eli brokerina, vaikka IT:n ohi ostamista pidetään haittana. Tulokset tukevat näkemystä, ettei yritysten tarpeisiin parhaiten soveltuvien pilvipalveluiden valinta ole helppoa. Pilvipalveluita on tarjolla valtavasti, ja eri palveluiden vertailu edellyttää ammattitaitoa. Omaan pilviosaamiseen liittyvät puutteet on tunnistettu yrityksissä”, sanoo Virtanen.

Noin 70 prosentilla vastaajista ei ollut organisaatiossa varsinaista pilvistrategiaa.

”Yli 50 henkilön yrityksissä lähes kuusi kymmenestä hyödyntää useampaa julkista pilveä privaattipilven rinnalla. Kustannustehokas ja joustava IT-ympäristö sisältää yhä useammin useita globaaleja sekä kotimaisia pilvipalveluita”, sanoo Virtanen. ”Yksityiseen pilveen haluaa panostaa joka neljäs, ja runsaat kymmenen prosenttia ei aio hyödyntää pilveä lainkaan. Yksityisen pilven roolin uskon laskevan yritysten oppiessa hyödyntämään globaaleja pilvipalveluita.”

Kansainvälinen tutkimus: 70 % yrityksistä tietomurron kohteena vuonna 2014

Kansainvälinen tutkimus: 70 % yrityksistä tietomurron kohteena vuonna 2014 – 52 % uskoo joutuvansa onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015

Yritysten sekä organisaatioiden tietoturva-ammattilaisten keskuudessa toteutetun kansainvälisen Cyberthreat Defense Report -tutkimuksen mukaan yritykset joutuvat yhä useammin kyberhyökkäysten, kuten tietomurtojen, kohteeksi. CyberEdge Groupin ja NetIQ:n tutkimukseen vastanneista yli 800 asiantuntijasta 70 prosenttia kertoi edustamansa organisaation joutuneen tietomurron kohteeksi vuonna 2014. Yritysten työntekijät, erityisesti laajat käyttöoikeudet omaavat henkilöt, muodostavat vastaajien mukaan suurimman yksittäisen haavoittuvuuden.

Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa toimivien yritysten sekä organisaatioiden tietoturva-asiantuntijoiden keskuudessa tehty Cyberthreat Defense Report -tutkimus osoittaa, että yrityksiin kohdistuu yhä enemmän tietoturvauhkia. 70 prosenttia vastaajista kertoi edustamansa organisaation joutuneen vuonna 2014 tietomurron kohteeksi. Joka viides (20 %) vastaaja kertoi tietomurtoja olleen vuonna 2014 kuusi tai enemmän. Tietomurtojen määrä on kasvanut vuoteen 2013 verrattuna, jolloin 62 prosenttia vastaajista sanoi joutuneensa tietomurron kohteeksi.

Yli puolet (52 %) tutkimukseen osallistuneista tietoturva-asiantuntijoista uskoo heidän edustaman organisaation joutuvan onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015, vastaavan luvun ollessa vuotta aiemmin 39 prosenttia. He nimesivät merkittävimmäksi haavoittuvuudeksi työntekijöiden heikon tietoisuuden kyberturvallisuudesta. Suurimman haavoittuvuuden muodostavat henkilöt, joilla on laajat käyttöoikeudet yrityksen tietojärjestelmiin.

Tutkimukseen vastanneista yli 800 tietoturva-asiantuntijasta:

– 70 % – tietomurron kohteena vuonna 2014
– 20 % – vähintään kuuden tietomurron kohteena vuonna 2014
– 52 % – uskoo organisaationsa joutuvan onnistuneen kyberhyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015
– 59 % – sanoo mobiililaitteisiin liittyvien tietoturvauhkien lisääntyneen vuonna 2014
– 23 % – ei kykene tehokkaasti valvomaan laajat käyttöoikeudet omaavia henkilöitä
– 61 % – uskoo organisaation tietoturvabudjetin kasvavan vuonna 2015

“Yrityksiin kohdistuneet tietomurrot, palvelunestohyökkäykset ja älykkäät verkkohyökkäykset ovat lisääntyneet. On huolestuttavaa, että samaan aikaan organisaatioiden tietoturva-asiantuntijat uskovat yhä vähemmän organisaation omaan kykyyn torjua kyberhyökkäyksiä. Asiantuntijat nimesivät merkittävimmäksi haavoittuvuudeksi työntekijöiden puutteellisen tietoisuuden kyberturvallisuudesta, eli suurin haaste löytyy yritysten sisältä. Käyttäjät eivät tunnista kaikkia riskejä ja tapoja, joilla tietoa voidaan nykyään varastaa”, sanoo NetIQ:n liiketoimintajohtaja Pekka Lindqvist. ”Tietoturva-ammattilaiset tiedostavat, että kyberturvallisuuteen tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa niin suurissa kuin pienissä yrityksissä ja kaikilla toimialoilla.”

Kyberturvallisuutta aiotaan parantaa investoimalla tietoturva-analytiikkaan, järjestelmien reaaliaikaiseen seurantaan sekä lokitietojen ja tietoturvatapahtumien käsittelyyn.

Helsinki siirtyy sähköiseen arkistointiin

Helsinki siirtyy sähköiseen arkistointiin – säästö puoli miljoonaa vuodessa

Helsingin kaupunki on saanut Arkistolaitokselta luvan arkistoida kaupungin pysyvästi säilytettävät asiakirjatiedot vain sähköisessä muodossa. Sähköiseen arkistointiin siirtymisen arvioidaan säästävän kaupungille lähes puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Helsinki otti jo vuonna 2011 käyttöön sähköisen asianhallintajärjestelmän Ahjon, ja kaupungin koko päätöksenteko muuttui silloin sähköiseksi. Tällä hetkellä asiakirjat arkistoidaan sähköisesti, mutta sen lisäksi pysyvästi säilytettävät asiakirjat on tulostettava paperille.

Paperiarkistoa on kertynyt joka vuosi noin 800 hyllymetrin verran kaupunginarkiston Meritalon toimipisteeseen. Arkistolaitokselta saadun luvan jälkeen paperille tulostamista ei enää tarvitse jatkaa.

Muutos edellyttää kaupungilla vielä viranhaltijoiden sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa. Sitä viimeistellään parhaillaan.

Pelkästään sähköiseen arkistointiin on määrä siirtyä vielä tänä vuonna. Sen jälkeen kaupungin koko päätöksenteko alusta loppuun toteutuu ilman paperia.

Sähköinen säilyttäminen helpottaa asiakirjojen löytämistä ja arkiston käyttöä. Kaupungin tavoite on, että julkinen tieto on maksuttomasti, laajasti ja kätevästi kansalaisten ja yritysten käytettävissä.

Samalla muutos tuo kustannussäästöjä. Tilavuokrissa ja henkilöstökustannuksissa välittömät säästöt ovat noin 430000 euroa vuodessa. Nykyisin väliarkistossa työskentelee neljä henkilöä, joille kaupunginarkisto osoittaa uudet tehtävät ja järjestää koulutusta ja muuta tukea.

Helsinki on sähköisen päätöksenteon edelläkävijöitä. Kaupungeista vain Lahti on aikaisemmin saanut Arkistolaitokselta luvan säilyttää asiakirjat pelkästään sähköisesti. Helsinki on eri yhteyksissä ehdottanut, että Suomen julkishallinnolle rakennettaisiin yhteinen kansallinen sähköinen pysyväissäilytysjärjestelmä.

Mobiilin tietoturvaan toivotaan lisäpanostusta

IBM Securityn ja Ponemon-instituutin julkaisema “The State of Mobile Application Insecurity” -raportti kertoo mobiilisovellusten tietoturvan huolestuttavasta tilasta. Lähes 40 prosenttia tutkimukseen osallistuneista mobiilisovelluksia kehittävistä yrityksistä ei panosta riittävästi tuotteidensa tietoturvaan. Keskiverto tutkimukseen osallistunut yritys testasi vain alle puolet kehittämistään sovelluksista ja 33 prosenttia yrityksistä ilmoitti, etteivät koskaan testaa sovelluksiaan ennen markkinoille tuontia. Raporttia varten kerättiin tietoa tietoturvakäytännöistä yli 400 mobiilisovelluksia kehittävästä organisaatiosta kyselytutkimuksen avulla.

Tutkimukseen osallistuneet organisaatiot käyttivät keskimäärin 34 miljoona dollaria vuosittain mobiilisovellusten kehitystyöhön, mutta vain 5,5 prosenttia tästä budjetista suunnattiin käytettäväksi tietoturvan varmistamiseen ennen tuotteiden tuomista markkinoille. Jopa 50 prosenttia yrityksistä ei käytä ollenkaan rahaa tuotteidensa tietoturvaan. Raportin mukaan monet tutkimuksen yrityksistä tarkistavat sovelluksensa haavoittuvuuksien varalta harvoin tai tuskin koskaan. Etusijalla on markkinoille tuonnin nopeus ja käyttäjäkokemus. 65 prosenttia vastanneista kertoo asiakkaiden tarpeiden ja kysynnän menevät tietoturvan edelle ja 77 prosenttia mainitsee ”julkaisukiireen” olevan pääasiallisena syynä mobiilisovellusten haavoittuvuuksiin.

Mobiilisovellusten tukkimatta jätetyt haavoittuvuudet tarjoavat kyberrikollisille mahdollisuuden päästä käsiksi luottamukselliseen yritys- ja henkilötietoon työkäyttöön tarkoitettujen omien mobiililaitteiden tai yrityskäyttöön tarkoitettujen mobiililaitteiden avulla. Viimeisin IBM X-Force -raportti osoittaa, että vuonna 2014 yli miljardi henkilötietoa vaarantui tietoturvahyökkäyksen seurauksena.

IBM Securityn ja Ponemon-instituutin raportin mukaan yritykset suojaavat mobiililaitteitaan kehnosti kyberuhkia vastaan. Omien mobiililaitteiden hyödyntäminen työkäytössä (BYOD) on yleistynyt voimakkaasti ja ongelmia syntyy, kun työntekijät liittyvät avoimeen verkkoon tai lataavat testaamattomia sovelluksia epäluotettavista lähteistä altistaen laitteet haittaohjelmille. Raportti paljastaa, että jopa luotettuina pidettyjen yritysten mobiilisovellusten lataaminen perinteisistä sovelluskaupoista pitävät sisällään suuren riskin. Yli puolet (55 %) organisaatioista kertoi ettei heillä ole olemassa olevaa käytäntöä, joka määrittelisi hyväksyttävän tavan käyttää mobiilisovelluksia työpaikalla. Suurin osa yrityksistä (67 %) sallii työntekijöidensä ladata hyväksymättömiä sovelluksia työkäyttöön tarkoitettuihin laitteisiin. Lisäksi 55 % organisaatioista sallii työntekijöiden ladata ja käyttää työntekoon liittyviä sovelluksia omalle mobiililaitteelle.

IBM on julkaissut uuden mobiiliuhkien hallintaan tarkoitetun ja IBM MobileFirst Protect -tarjoomaan kuuluvan IBM MobileFirst Protect Threat Management -ratkaisun. Sen avulla on mahdollista havaita mobiililaitteessa tapahtuva epäilyttävä toiminta ja estää haittaohjelmien toiminta laitteessa. Ratkaisussa yhdistyy pilvipohjaisen jakelun mukanaan tuoma joustavuus ja kokonaisvaltainen mobiililaitteiden hallinta yritysympäristössä.

Soneran 4G-verkko laajenee kattamaan yli 90 prosenttia suomalaisista

Soneran 4G-verkko laajenee Ahvenanmaalla. Huippunopea mobiilinetti tulee yhä useamman ulottuville, kun verkonrakennus 800 MHz:n taajuudella käynnistyy maaliskuussa.

4G-verkko avattiin Ahvenanmaalla jo kesällä 2012, kun Maarianhamina sai Soneran 4G-palvelut ensimmäisten suomalaisten kaupunkien joukossa. Nyt Ahvenanmaalla käyttöönotettava uusi 800 MHz:n taajuusalue mahdollistaa verkon rakentamisen myös harvemmin asutuilla alueilla ja saaristossa. Uusien taajuuksien käyttöönotto perustuu valtioneuvoston joulukuussa Ahvenanmaalle myöntämään toimilupaan.

Soneran 4G-verkko laajenee tänä vuonna kattamaan yli 90 prosenttia suomalaisista. 4G-palvelut eivät lopu Suomen rajalle, sillä Sonera avasi vuonna 2014 ensimmäisenä suomalaisena operaattorina 4G-verkkovierailun Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa ja Espanjassa.

Suomessa v erkkoa rakennetaan 800 MHz:n, 1800 MHz:n ja 2600 MHz:n taajuuksilla.

4G-verkkoa käytetään huippunopeaan langattomaan tiedonsiirtoon matkapuhelimella, tabletilla tai nettitikulla ja tietokoneella. LTE-tekniikalla rakennettavan aidon 4G-verkon alhaisen vasteajan ja jopa 150 Mbit/s:iin nousevan nopeuden ansiosta verkko mahdollistaa mm. liikkuvan kuvan, vuorovaikutteisten tv-palveluiden ja monien ammattisovellusten vaivattoman käytön liikkeessä.

Huippunopeudet uusilla palveluilla ja päätelaitteilla

Nopeimpien yhteyksien hyödyntäminen edellyttää 4G-verkossa toimivaa puhelinta, tablettia, nettitikkua tai reititintä sekä 4G-liittymää. Soneran liittymävalikoimasta löytyy 4G-vaihtoehtoja sekä puhelimiin tarkoitetuista Sonera Sopiva – liittymistä että Liikkuva Netti –mobiililaajakaistaliittymistä. Perheen matkaviestinliittymät yhteen kokoavassa Sonera Yhdessä -palvelussa kaikki puhe- ja nettiliittymät toimivat myös 4G-verkossa. Sonera Sopiva-, Sonera Sopiva Pro- ja Sonera Yhdessä – asiakkaat käyttävät pohjolassa ja Baltiassa 4G-nopeuksia samaan hintaan kuin kotimaassakin.

800 MHz:n taajuusalueella käyttöönotettava 4G-verkko voi aiheuttaa häiriöitä joidenkin antennitalouksien TV-vastaanotolle. Operaattoreiden yhteinen Taajuustalkoot-hanke korjaa mahdolliset televisiokuvan häiriöt veloituksetta. Ahvenanmaa liitettiin omalla palvelunumerolla mukaan palveluun maaliskuun alussa. Lisätietoja: http://www.taajuustalkoot.fi