3D-tulostus luo uudenlaista palveluiden markkinaa

Tehokkuus, tieto ja turvallisuus ovat suomalaisen teollisuuden kulmakivet ja siksi myös Kunnossapitoforumin pääteemat. Maaliskuun 25.–26. päivinä Tampereella pidettävä kunnossapitoalan messutapahtuma ja asiantuntijakongressi kokoavat yhteen Suomen teollisuuden kunnossapidon ammattilaiset sekä esittelevät alan uusimman tiedon ja tuotetarjonnan.

“Tehokkuus on välttämätöntä, jotta Suomen teollisuus voi pärjätä muuttuvassa ympäristössä. Tiedon käsittely ja hyödyntäminen ovat mahdollisuuksia uudenlaisen kilpailukyvyn löytämiselle. Turvallisuudesta taas ei yksikään yritys voi tinkiä. Verkostoituminen näiden teemojen ympärillä on todettu hyödylliseksi niin tehtaiden johtoportaalle, asiantuntijoille kuin työntekijätasolle”, kertoo Expomarkin kehityspäällikkö Juha Nyholm KunnossapitoForumista. Tapahtuma pidetään nyt 16. kertaa. Se on kunnossapitoalan merkittävin vuosittainen kotimainen tapahtuma.

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n kongressi alan messujen yhteydessä vie keskustelun pintaa syvemmälle alan huippuosaajien ja -yritysten puheenvuoroilla. Kongressipuhujina ovat muun muassa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan projektijohtaja Timo Merikallio, Stora Enso tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila, Neste Oilin kunnossapitopäällikkö Vesa Moilanen ja Outotecin kunnossapitojohtaja Jari Ala-Nikkola. Luentoja ja tietoiskuja kuullaan myös messuohjelmassa.

3D-tulostus luo uudenlaista palveluiden markkinaa

3D-tulostus on kunnossapitoalan tulevaisuuden teknologia, joka ylittää perinteisen valmistusteknologian rajat ja tuo uudenlaista kilpailukykyä teollisuuteen. Kunnossapitoforumin 3D-tulostuksen ratkaisuklinikka antaa aiheesta parhaan mahdollisen tiedon. Paikalla on laitetoimittajien ja palveluntarjoajien lisäksi tutkimus- ja kehittäjien edustajia.

“Jos vastauksia kysymyksiin ei löydy 3D-tulostuksen ratkaisuklinikalta, niin niitä ei todennäköisesti ole vielä olemassa”, toteaa Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö Jukka Tuomi. Hän on tutkinut 3D-tulostusta 1980-luvulta lähtien.

Tuomi arvioi 3D-tulostuksen olevan tulevaisuudessa olennainen osa muun muassa laitteiden varaosahuoltoa ja uudistamista. Teknologia tulee mahdollistamaan arvokkaiden varaosavarastojen pienentämisen sekä nopean ja paikallisen varaosavalmistuksen.
“Nyt on kehittymässä kokonaan uudenlainen markkina. 3D-tulostuksen teknologioihin erikoistuneista palveluyrityksistä tulee teollisuusyritysten kumppaneita”, Tuomi arvioi.

3D-ratkaisuklinikalla Aalto Yliopisto tulee käytännössä toteuttamaan muun muassa robottitarraimen täydellisen kopion, joka voitaisiin tulostuksen jälkeen ottaa käyttöön automatisoidussa tuotannossa. Robottitarrain 3D-skannataan, 3D-mallinnetaan ja tulostetaan molempina messupäivinä yleisön edessä.
Laitteiden elinkaari haltuun oikeaa tietoa hyödyntäen

“Ennakoinnin kehittyminen on korostanut kunnossapidon merkitystä teollisuuden tuloksessa. Isossa yrityksessä käyttöseisokki voi tarkoittaa kymmenien, joskus jopa sadan miljoonan euron kuluja”, toteaa Promaint ry:n kongressissa kunnossapitojärjestelmien kehittymisestä puhuva asiantuntijayritys Ramsen konsultti Petri Kata.

Teollisuuden kunnossapito on ottanut edistysaskeleita seurannassa, ennakoinnissa ja ongelmakohtiin reagoimisen nopeudessa. Se on tuonut tehokkuutta, vähentänyt huoltoseisokkeja ja parantanut investointien suunnitelmallisuutta.

“Tietojärjestelmien olisi pitänyt vaikuttaa teollisuuden tehokkuuteen enemmän kuin ne ovat vaikuttaneet. Järjestelmiä hankitaan suurin odotuksin, mutta jalkauttaminen käytäntöön jää usein puolitiehen. Järjestelmän oikea käyttö parantaa laitteiden käyttövarmuutta ja lisää tuotannon kustannustehokkuutta”, Kata sanoo.

Konecranesin tuotekehitysjohtaja Tuomo Härkönen kertoo kongressissa teollisen internetin vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Toisella puolen maailmaa havaittu ongelmatilanne Konecranesin teollista internetiä hyödyntävässä laitteessa voidaan parhaassa tapauksessa ratkaista vartissa, kun se muutoin vaatisi asiantuntijan matkustamisen paikan päälle ja mahdollisesti viikkojen tauon koneen käyttöön.

“Olemme Konecranesissa seitsemän vuoden ajan kehittäneet sinnikkäästi asiakkaalle arvoa tuottavia etäpalveluita ja muokanneet tuotteitamme teollisen internetin suuntaan. Se edellyttää uudenlaista infraa ja huolellista analytiikkaa. Jos laitteesta on oikea data käytössä sataprosenttisesti, sen elinkaari pystytään optimoimaan lähes täydellisesti”, Härkönen kertoo.

Messu- ja kongressiohjelma sekä muun muassa asiantuntijablogi löytyvät Kunnossapitoforumin verkkosivuilta.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä tuli osakeyhtiö

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus MIKES yhdistyivät 1.1.2015. Samassa yhteydessä VTT:stä tuli osakeyhtiö. VTT Oy:n toimitusjohtaja on Erkki KM Leppävuori.

Yhtiön toimialana on teknologian soveltava tutkimus ja tutkimustulosten vieminen käytännön hyödyksi. Yhtiö toimii myös kansallisena metrologialaitoksena. VTT Oy tuottaa tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille, kumppaneille, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. VTT Oy on Suomen suurin soveltavaa tutkimusta tekevä tutkimuskeskittymä ja samalla Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö.

Yhtiö tuo isää tehoa huippututkimukseen ja innovaatiotoimintaan

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on nykyään palvelujen tuottamista avoimilla markkinoilla ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. VTT yhtiönä tuo lisää dynamiikkaa Suomen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä kytkee asiakkaitaan ja tutkimusta aiempaa tehokkaammin kansainvälisille markkinoille. Yhtiömuotoinen VTT kykenee myös herkemmin reagoimaan asiakkaiden sekä ympäristön muutoksiin ja toimimaan vapaammin rahoitusmarkkinoilla. Yhtiön hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana Aaro Cantell ja varapuheenjohtajana Matti Hietanen. Muina jäseninä ovat Kari Knuutila, Harri Leiviskä, Petra Lundström, Anneli Pauli ja Kaija Pehu-Lehtonen.

VTT:n nimi

Valtion kokonaan omistaman ja erityistehtävää toteuttavan non-profit-yhtiön nimi on Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Ruotsiksi nimi on Teknologiska forskningscentralen VTT Ab. VTT:n englanninkielinen nimi on VTT Technical Research Centre of Finland Ltd.

Tekstiyhteyksissä ja puhekielessä nimestä voi käyttää muotoa VTT tai VTT Oy, jos on tarpeen korostaa VTT:n yhtiömuotoista toimintaa. Mikes säilyy omana aputoiminimenä.

VTT Oy lyhyesti:

VTT kehittää uusia, älykkäitä teknologioita, tuloksellisia ratkaisuja ja innovatiivisia palveluja. Yhteistyössä asiakkaidensa kanssa se tekee teknologiasta tulosta ja rakentaa menestystä sekä hyvinvointia ihmisten parhaaksi. Käytämme yli neljä miljoonaa aivotyötuntia vuodessa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen. VTT on osa Suomen innovaatiojärjestelmää ja kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.

Patenttien nopeutettua käsittelyä pilotoidaan

Nopeutetussa käsittelyssä patentinhakija saa PRH:lta ensimmäisen teknisen välipäätöksen neljässä kuukaudessa patenttihakemuksen tekemispäivästä. Kirjettä kutsutaan välipäätökseksi, koska kyseessä on hakemuskäsittelyn aikana annettu päätös.

Ensimmäinen tekninen välipäätös tarvitaan yleensä vuoden kuluessa, koska sen avulla hakija voi päättää, kannattaako patentointia jatkaa ulkomaille.Esimerkiksi maailmalle pyrkivät IT- ja cleantech-startup-yritykset tarvitsevat kuitenkin paljon nopeampaa palvelua.

Edellytykset nopeutetun käsittelyn saamiseen

Pilottivaiheessa nopeutettu käsittely on maksuton, mutta emme tietenkään voi myöntää nopeutettua käsittelyä jokaiselle patenttihakemukselle. Hakemuksen on täytettävä seuraavat edellytykset:

• hakemus on jätetty PRH:een 1.12.2014 tai sen jälkeen
• hakemus on muodollisesti kunnossa
• hakija on suomalainen
• hakemus on suomalainen ensihakemus

Suomalainen ensihakemus

Suomalainen ensihakemus tarkoittaa sitä, että hakija ei ole jo hakenut kyseiselle keksinnölle patenttia muualla. Toisin sanoen patentoiminen aloitetaan Suomesta.

PPH- eli Patent Prosecution Highway -järjestelmä

PPH-järjestelmää kannattaa hyödyntää, jos patentointia jatketaan ulkomailla. PPH-järjestelmä mahdollistaa nopeutetun käsittelyn pyytämisen myös muissa patenttivirastoissa, joiden kanssa PRH:lla on sopimus. Tällä hetkellä suomalaishakijoilla on mahdollisuus hakea nopeutettua PPH-käsittelyä 21 ulkomaisessa virastossa, esimerkiksi Saksassa, USA:ssa ja Kiinassa.

Lue lisää nopeutetusta käsittelystä
http://www.prh.fi/fi/patentit/patentointi_suome…ly-pilotti.html

VTT: 3D-tulostuksesta uutta liiketoimintaa

VTT käynnistää yhdessä yritysten kanssa laajan kaksivuotisen hankekokonaisuuden, jonka päätavoitteena on synnyttää Suomeen uutta liiketoimintaa 3D-tulostuksen eli materiaalia lisäävän valmistuksen (AM-teknologian) ympärille. Isot kansainväliset yritykset investoivat jo merkittäviä summia AM-laitteistoihin. Nyt myös Suomessa on kiinnostuttu teknologian laajemmasta hyödyntämisestä. Yrityshankkeissa tavoitteena ovat kilpailukykyisemmät uudet tuotteet ja palvelut sekä joustavampi ja tehokkaampi tuotanto.

Hankekokonaisuus muodostuu yritysten omista projekteista sekä VTT:n tutkimushankkeesta, johon myös yritysosapuolet osallistuvat. Kokonaisbudjetti on noin kolme miljoonaa euroa, jonka rahoittavat Tekes, osallistuvat yritykset ja VTT.

Additive Manufacturing eli AM-teknologia on valmistustekniikka, jossa tuote syntyy CAD-mallin pohjalta lisäämällä materiaalia kappaleeseen kerros kerrokselta. Materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi muovia, metallia tai keraamia. Menetelmä mahdollistaa yksilölliset tuotteet sekä monimutkaisten ja käyttötarkoitukseen optimoitujen rakenteiden käytön.

”AM-teknologia tulee olemaan keskeinen tekijä valmistavan teollisuuden digitalisoitumisen murroksessa. Tulevaisuudessa tuotteet, komponentit ja niissä käytettävät materiaalit suunnitellaan virtuaalisesti hyödyntäen mallinnuksen ja simuloinnin työkaluja. Tuotteet sisältävät enenevässä määrin sensoreita, antureita ja muita komponentteja, jotka mahdollistavat tuotteiden välisen kommunikoinnin eli teollisen internetin hyödyntämisen. AM-teknologia toimii mahdollistajana, jonka avulla digitalisoitumiseen liittyvät mahdollisuudet voidaan realisoida”, visioi Pasi Puukko , tutkimustiimin vetäjä ja projektin vastuullinen johtaja VTT:ltä.

Suomessa AM:n teollinen hyödyntäminen on rajoittunut lähinnä pikamallinnuksen käyttöön tuotekehityksessä, mutta kiinnostus teknologian laajempaan hyödyntämiseen on vähitellen heräämässä. Hankekokonaisuudella, jossa on VTT:n lisäksi mukana useita teknologiateollisuuden yrityksiä kuten Valtra Oy, Vacon Oyj, Nurmi Cylinders Oy, Meconet Oy, Hollmén & Co ja Logistic TKT Systems Oy, halutaan vauhdittaa uuden liiketoiminnan syntymistä Suomeen. Osapuolet haluavat selvittää AM-teknologian tarjoamia mahdollisuuksia yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi ja liiketoiminnan uudistamiseksi.

VTT: Uudentyyppinen magnetometri lääketieteelliseen kuvantamiseen

VTT on kehittänyt uudentyyppisen magnetometrin, joka voi korvata perinteistä tekniikkaa esimerkiksi aivokuvauksessa, malminetsinnässä ja molekyylidiagnostiikassa. Sen valmistuskustannukset ovat 70 – 80 % perinteistä tekniikkaa edullisemmat eikä se ole yhtä herkkä ulkoisille häiriöille. Magnetometri voidaan integroida aiempaa helpommin mittausjärjestelmiin.

Magnetometri on anturi, joka mittaa magneettikenttää tai magneettikentän muutoksia. VTT:n kehittämässä kineettisen induktanssin magnetometrissä hyödynnetään suprajohteen sähköisten ominaisuuksien riippuvuutta magneettikentästä. Näin on saatu aikaan hyvin yksinkertainen anturielementti verrattuna vakiintunutta teknologiaa edustaviin SQUID-antureihin. Uusi magnetometri perustuu yhteen kuvioituun ohutkalvoon. Se voidaan valmistaa yksivaiheisessa prosessissa toisin kuin SQUID-anturit, jotka vaativat kerrosrakenteen ja monivaiheisen valmistusprosessin.

VTT:n kehittämän magnetometrin valmistuskustannusten arvioidaan olevan 70 – 80 % vastaavaa SQUID-anturia edullisempien. Se kestää aiempaa paremmin ulkoisia häiriöitä, joita aiheuttavat esimerkiksi maan magneettikenttä tai sähköverkko. Ominaisuudesta on hyötyä kehitteillä olevissa lääketieteellisissä kuvantamismenetelmissä, kuten erittäin pieniä magneettikenttiä hyödyntävässä magneettikuvauksessa, joissa mittauskentät voivat olla samaa suuruusluokkaa kuin maan magneettikenttä.

Herkkiä magnetometrejä tarvitaan esimerkiksi lääketieteessä hermosignaalien aiheuttamien heikkojen magneettikentän muutosten havaitsemiseen. Aivokuvauksen yhteydessä menetelmää kutsutaan magnetoenkefalografiaksi (MEG), ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi leikkaushoitoa vaativan vakavan epilepsian aiheuttajien paikallistamiseen, autismin diagnosointiin ja aivojen toimintaan liittyvään perustutkimukseen. Magnetometrejä käytetään myös kaivostoiminnassa mineraalien etsinnässä, teollisuuden laaduntarkkailussa ja tietyissä turvallisuussovelluksissa.

VTT:n kehittämää uudentyyppistä magnetometriä odotetaan markkinoille muutaman vuoden kuluttua.

Aiheesta on julkaistu tieteellinen artikkeli arvostetussa Nature Communications –lehdessä: http://www.nature.com/ncomms/2014/140910/ncomms5872/full/ncomms5872.html

Suomen Rakennusasiantuntijat teki kuntotarkastuksesta vientituotteen

Kiinteistöjen hintojen nousu ja asuntokappoihin liittyvien riitatapausten yleistyminen ovat lisänneet kysyntää kuntotarkastustoiminnalle Eestissä. Suomen Rakennusasiantuntijat Oy, SUORAA, tarttui haasteeseen ja ryhtyi tarjoamaan osaamistaan ja monivuotista kuntotarkastusalan kehittämiskokemustaan myös naapurimaamme tarpeisiin.

Asuntokauppariidat lisänneet kuntotarkastusten kysyntää Eestissä

Kiinteistöjen hintojen nousu ja asuntokappoihin liittyvien riitatapausten yleistyminen ovat lisänneet kysyntää kuntotarkastustoiminnalle Eestissä. Samoin kuin Suomessa, vastaa eestiläinen omakotitalon myyjä kiinteistönsä piilevistä virheistä 5 vuotta kaupan teosta.

Suomen Rakennusasiantuntijat Oy, SUORAA, tarttui haasteeseen ja perusti tytäryhtiön, Eesti Ehitusasjatundjad Oü:n, tarjotakseen osaamistaan ja monivuotista kuntotarkastusalan kehittämiskokemustaan myös naapurimaamme tarpeisiin.

Yhteistyö Eesti Ehituskeskuksen kanssa

Eestiläisiin kiinteistöihin ja lainsäädäntöön sopeutettujen palveluiden, kuten kuntotarkastuksten, kuntoarvioiden ja TDD-palveluiden (Technical Due Diligence) tarjonnan lisäksi tarkoituksena on kattava yhteistyö alan asiantuntijaorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa.

Eesti Ehitusasjatundjad Oü on jo sopinut Tallinnassa sijaitsevan Eesti Ehituskeskusen, Viron rakennuskeskuksen, kanssa kuntotarkastukseen liittyvien KH- korttien kääntämiseksi eestiksi. ”Tavoitteena tällä toiminnalla Eestissä on yhtenäistää alan pelisäännöt ja lisätä tietämystä kuntotarkastuksen sisältöjen ja mm. riskirakenteiden tutkimisen tarpeellisuudesta ennen kiinteistön kauppaa” -kertoo Eesti Ehitusasjatundjad Oü:n maajohtaja Olavi Pilk.

Tallinnan toimistoa luotsaava maajohtaja Pilk on ollut useamman vuoden perehtymässä kuntotarkastustoimintaan Suomessa, jossa tarkastuksia on tehty jo 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Pilk on opiskellut Tallinnan Ammattikorkeakoulun teollisuus- ja asuinrakennusten opintolinjalla ja hän valmistui vuonna 1986.

Metsämessuilla esitellään biometsätalouden innovaatioita

Tulevaisuuden tori tarjoaa biotalouden ratkaisuja arkipäivän tuotteisiin
0
Metsämessujen Tulevaisuuden tori -näyttelyosastolla esitellään biometsätalouden innovaatioita. Puuta ja puupohjaisia materiaaleja käytetään tuotteissa, joissa ei sitä tule ajatelleeksikaan: päivittäiskosmetiikassa, lääketieteellisissä valmisteissa, henkilöautoissa ja vaatteissa. Tulevaisuuden tori esittelee näitä innovaatioita, ja kertoo, miksi tulevaisuus tehdään puusta. Tulevaisuuden torin päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö ja yhteistyökumppanit ovat Metsäteollisuus ry, työ- ja elinkeinoministeriö, Metsä Group, Stora Enso, UPM.

Stora Enso tuo Tulevaisuuden torille Marimekon Allu-mekon, joka on valmistettu liukosellusta. Samaista liukosellua käytetään myös monissa muissa päivittäisissä tuotteissa. Liukosellun lisäksi Stora Enson puuelementeistä syntyy kerrostaloja ja kartongista brändituotteiden pakkauksia.

Metsä Groupin interaktiivinen juliste näyttää puun lukemattomat mahdollisuudet. Metsä Group kertoo, miten nykyisten ja tulevaisuuden biotuotteiden jäljet vievät sellutehtaille ja muutaman vuoden päästä muun muassa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle.

UPM tuo Tulevaisuuden torille muun muassa puupohjaisia biomateriaaleja hyödyntävän ja uusiutuvaa dieseliä polttoaineena käyttävän Biofore-konseptiauton. Auto on toteutettu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.

Marita Huurinaisen suunnittelemien Wave-kenkien valmistuksessa hyödynnetään traditionaalista puuntaivutustekniikkaa ja tuloksena on kevyt ja joustava puupohjainen kenkä. Skandinaavisen luonnon inspiroima kenkä yhdistää ajatonta designia, suunnitteluperinnettä ja tulevaisuutta.

Droplet Hitech Design Oy / Lastu -tuotteet on valmistettu Suomessa ja palkittu Design from Finland -palkinnolla. Puiset mobiililaitteiden oheistuotteet, kuten kännykänkuoret edustavat ainutlaatuista puumuotoilua markkinoiden erikoisimmilla materiaaleilla.

Flaxwood Oy:n puukuitukomposiitista valmistetut sähkökitarat ja musiikki-instrumenttien komponentit tarjoavat innovatiivisen, korkealaatuisen ja ekologisen vaihtoehdon soitinvalmistukseen. Tuotteissa yhdistyvät puukuitukomposiitin edut ja perinteisen puun ominaisuudet.

Kraa Kraa Eyewear Oy valmistaa puisia silmä- ja aurinkolasinkehyksiä. Kehykset ovat sekoitus ennakkoluulotonta suunnittelua, modernia käsityöläisyyttä ja tinkimätöntä laatua ja ne valmistetaan Suomessa.

Max Joacim Cosmetics Oy on ainoa suomalainen hienoparfyymeja kehittävä ja tuottava yhtiö. Tuoksujen luomisessa merkittävässä osassa on kotimaan luonto ja uutuustuoksu pohjautuu suomalaiseen koivuun.

OnBone Oy/ Woodcast on puusta ja biohajoavasta muovista valmistettu kipsausmateriaali, jota voi työstää ilman vettä ja ilman kumihanskoja. Myrkytön ja täydellisesti muotoutuva kipsausmateriaali muotoillaan lämmitettynä ja jäähtyessään siitä tulee puumaisen kestävää. Käytetyt kipsit voi hävittää joko energia- tai biojätteenä.

Apteekeissa myytävien Repolar Oy:n hoitotuotteiden kehityksen perustana on kuusen runkopihkan ominaisuuksien asiantuntemus. Repolar tutkii ja kehittää valmisteita haavan- ja ihonhoitoon, kynsien ja ihon sienisairauksiin sekä lemmikkieläinten akuutteihin ja kroonisiin korvaongelmiin. Repolar edistää suomalaista lääketieteellistä tuotekehitystä yhdistämällä vanhan suomalaisen kansanperinteen havainnot sekä modernin lääketieteen vaatimukset.

Trestima Oy mittaa metsän puumäärän valokuvista. Metsä kuvataan Trestima-sovelluksella ja järjestelmä tunnistaa kuvista automaattisesti mm. puulajit ja runkojen läpimitat. Tuloksena on tarkka arvio metsän pohjapinta-alasta ja tilavuudesta runkolukusarjoineen.

Tulevaisuuden tori -näyttelyn järjestää Messukeskus. Päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö ja yhteistyökumppanit ovat Metsäteollisuus ry, työ- ja elinkeinoministeriö, Metsä Group, Stora Enso, UPM.

Suomalainen silmänpainelaite sai Vuoden Näköteko- palkinnon

Vuoden Näköteko 2014 -tunnustuspalkinto on myönnetty suomalaisen Icare Finland Oy:n kehittämälle silmänpaineen mittalaitteelle. Yleislääkäri Antti Kontiolan keksinnöstä alkunsa saanutta optikoiden ja silmälääkäreiden työtä helpottavaa laitetta on myyty jo yli 50 maahan.

Icare Finlandin Oy:n silmänpainemittari on helpottanut huomattavasti glaukooman diagnosointia, joka on toiseksi yleisin sokeuteen johtava sairaus. Glaukooma on perinnöllinen, näkökenttää tuhoava sairaus, johon ei ole parannuskeinoa. Ilman hoitoa tauti voi johtaa sokeuteen.

”Toimin 90-luvun alussa terveyskeskuslääkärinä. Silmänpaineen mittaaminen oli tuolloin vaikeaa potilailta, kuten lapsilta ja vanhuksilta, jotka eivät pystyneet olemaan liikkumatta tutkimuksen aikana”, kertoo yleislääkäri Antti Kontiola.

Silmänpaineen mittaamiseksi lapsipotilaita jouduttiin myös nukuttamaan. ”Kerran tuttavani alle vuoden ikäinen lapsi sai tällaisessa nukutuksessa sydänpysähdyksen. Hänelle jäi elvytyksen jälkeen pysyvä rytmihäiriö, joka vaati pitkäaikaista lääkitystä ja myöhemmin iän salliessa johti onnistuneeseen rytmihäiriön leikkaushoitoon. Tästä alkoi ideoinnin ja onnistuneiden ensitestien jälkeen vuosien tuotekehitys”, Kontiola muistelee.

Kontiolan kehittämää menetelmää sovellettiin ensimmäisen kerran Mount Sinai -sairaalan tutkimuslaboratoriossa Yhdysvalloissa hiirten silmänpaineen mittaamiseen vuonna 1998. ”Tutkimuksia sairaalan tutkijoiden kanssa yhteistyössä tehtiin niin paljon, että niistä muodostui väitöskirja”.

Kansainvälinen vientimenestys

2001 keksinnön kaupallistamiseksi perustettu Tiolat Oy (nykyinen iCare Finland Oy) sai rahoittajaosakkaiksi optikkoyrittäjiä ja aloitti TEKES rahoituksen turvin kaupallisen silmänpainemittarin kehittämisen. Sittemmin Icare Finland Oy on kehittänyt lukuisia menetelmään perustuvia sovelluksia optikoiden, silmä- ja eläinlääkäreiden ja tutkijoiden tarpeisiin. Hiljattain markkinoille on saatu myös kotikäyttöön soveltuva Icare Home -mittalaite.

Icare Finlandin silmänpainetestillä mittaus tapahtuu minuutissa, mikä on nopeuttanut tutkimuksia merkittävästi. Menetelmän ansiosta on lasten nukutuksista silmänpaineen mittaamiseksi luovuttu käytännössä kokonaan.

”Tänä päivänä laitteitamme käytetään noin 50 maassa. Tärkein markkina-alueemme on Yhdysvallat, ja seuraavaksi tähtäimessämme ovat Kiinan ja Brasilian kaltaiset väestöpohjaltaan suuret markkinat. Maailmassa on 150 miljoonaa glaukoomapotilasta, joista vain puolet on diagnosoitu. Edulliselle, nopealle ja luotettavalle mittalaitteelle on kysyntää”, kertoo Icare Finland Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Kristo Kivilaakso, joka vastaa tuotteen vienninedistämisestä.

Tunnustus hyvän näkemisen edistämisestä

Vuoden Näköteko -palkintoraatiin kuuluvat Suomen Optinen Toimiala ry:n sekä Messukeskuksen edustajat. 3 000 euron arvoisen palkinnon lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

”Icare Finland on tehnyt määrätietoista työtä hyvän näkemisen edistämiseksi. Tuote on helpottanut optikoiden ja silmälääkäreiden työtä, ja parantanut tuhansien glaukoomaan sairastuneiden elämänlaatua. Varhainen diagnoosi parantaa hoitoennustetta. Palkintoraati arvosti myös tuotteen kaupallistamiseksi tehtyjä ponnisteluja. Kaupallinen onnistuminen on tärkeää potilaiden tavoittamiseksi”, Suomen Optisen Toimialan toimitusjohtaja Panu Tast.

”Palkinnon saaminen on mahtava asia pienelle firmalle. Ilman suomalaisten optikoiden ja silmälääkärien palautetta ja yhteistyötä emme olisi nyt tässä”, Kivilaakso toteaa.

”On kunnia saada työlleen tunnustusta. Keksinnön tekeminen oli pitkäaikainen ja vaativa projekti. Minulla kävi myös hyvä tuuri, että löysin sopivia kumppaneita keksinnön tuotteeksi jalostamiseksi”, Kontiola päättää.

TEK Kauppi: Nyt tarvitaan merkittäviä panostuksia tuotekehitykseen ja tutkimukseen

Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kaupin mielestä nyt tarvittaisiin merkittäviä panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. VTT:n tänään ilmoittamat tuntuvat henkilöstövähennykset ovat askel aivan väärään suuntaan.

– 1990-luvun alun lamasta noustiin panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nyt taas toimitaan aivan päinvastoin. Valtion pitäisi turvata keskeisimmän innovaatiomoottorinsa rahoitus vaikeassa taloustilanteessa. Eikö Suomella ole malttia vaurastua uudestaan, Kauppi kysyy.

– Etenkin nyt tarvittaisiin aivan uudenlaisia avauksia talouskasvun luomiseen. Yksi tapa voisi olla esimerkiksi VTT:n, Tekesin ja Team Finlandin yhteinen ohjelma, joka keskittyisi VTT:n monipuolisen osaamisen kaupallistamiseen.

Yt-neuvottelujen seurauksena VTT irtisanoo noin 250 henkilöä. Määräaikaisten työsuhteiden päättymisten ja eläköitymisen myötä henkilöstömäärä vähenee yhteensä noin 335 henkilöllä. Osalla tutkimuspaikkakunnista toiminta supistuu merkittävästi ja toimipiste lakkaa kokonaan Turussa, Lappeenrannassa, Kajaanissa ja Raahessa.

– Tilanne on huolestuttava, sillä kahdessa vuodessa VTT:n henkilöstö on vähentynyt lähes viidenneksen. Talouskasvua on turha toivoa, jos uusia innovaatioita ja uutta teollisuutta luovasta toiminnasta nipistetään jatkuvasti, Kauppi huomauttaa.

Kauppi korostaa, että VTT:n tulee tukea kaikilla mahdollisilla keinoilla työttömäksi jäävien uudelleen työllistymistä.

Uusi solujen liikkumiseen vaikuttava mekanismi löytynyt

GMF-proteiini säätelee solujen liikkuvuudelle välttämättömien ulokkeiden elinikää ja kokoa.

Solut ja soluryhmät liikkuvat yksilönkehityksen aikana, mutta liikkumiskykyä tarvitaan myös esimerkiksi haavan paranemisessa ja veren valkosolujen partioidessa elimistössä. Hallitsematon solujen liikkuminen on toisaalta keskeistä syöpäkasvainten etäispesäkkeiden muodostumisessa.

Liikkuvat solut lähettävät ympäristöönsä ulokkeita, joiden muodostumista ohjavat aktiini-proteiinista koostuvat säiemäiset rakenteet. Soluliikkumista on toistaiseksi tutkittu pääasiassa viljelyalustoilla, joissa solut ryömivät kaksiulotteisessa ympäristössä. Sen sijaan liikkuessaan elimistön kudoksissa solut joutuvat käyttämään voimaa tunkeutuakseen ympäristöönsä ja tunnustellakseen oikeaa reittiä.

Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa työskentelevä FT Minna Poukkula on selvittänyt banaanikärpästen avulla, että oikein toimivat solu-ulokkeet ovat välttämättömiä solujen liikkuvuudelle kudosympäristössä.

– Ulokkeiden toimivuus edellyttää puolestaan sitä, että verkkomaista aktiinitukirankaa puretaan ja rakennetaan uudelleen jatkuvasti. Aktiinirakenteiden purkamista nopeuttaa GMF-proteiini, ja nimenomaan se säätelee solu-ulokkeiden elinikää ja kokoa. Kun kärpäsistä poistettiin GMF, hidastunut solu-ulokkeiden dynamiikka aiheutti ongelmia solujen liikkumisessa kudosympäristössä, Minna Poukkula Pekka Lappalaisen tutkimusryhmästä toteaa.

Tutkimus julkaistiin Current Biology -lehdessä.

Tutkimuksen rahoittajana on Suomen Akatemia.

Systemaattisen teologian väitös rakentaa ymmärrystä luomis-evoluutiokiistelyyn

TL Rope Kojonen analysoi väitöskirjassaan kiistanalaisen älykkään suunnittelun liikkeen (Intelligent Design, ID) argumentaatiota ja siitä käytyä keskustelua. Kojosen tutkimuksessa älykkään suunnittelun liikkeen ajatukset asetetaan osaksi laajempaa keskustelua teologian ja luonnontieteen suhteesta.

− ID-keskustelun retoriikassa luomis-evoluutio -väittelyn ratkaisu koetaan tärkeäksi koko länsimaisen sivilisaation tulevaisuuden kannalta. Monille keskustelun osapuolille kyseessä on hyvän ja pahan, rationaalisuuden ja taikauskon välinen kiista. Näin kiihkeässä ilmapiirissä voi olla vaikea rakentaa ymmärrystä eri osapuolten välille. Sitä kuitenkin yritän, väittelijä toteaa.

Älykkään suunnittelun liike on saanut alkunsa Yhdysvalloista 1980- ja 1990-luvuilla ja se puolustaa ajatusta, että luonnonjärjestys sisältää merkkejä jonkinlaisen tuntemattoman suunnittelijan olemassaolosta ja toiminnasta. Liikkeen esittämä evoluutioteorian kritiikki on herättänyt runsaasti kiistaa.

− Tutkimukseni tavoite on analysoida älykkään suunnittelun argumenttien vahvuuksia ja heikkouksia aiempaa keskustelua tasapainoisemmalla ja tarkemmalla tavalla. Keskeisessä asemassa tutkimuksessani ovat liikkeen ajattelua ja argumentteja koskevat filosofiset sekä teologiset oletukset. Keskustelun analyysin kautta esille tulee myös ID:tä vastaan esitetty kritiikki. Olennaisinta tutkimuksessa on pyrkimys ymmärtää eri näkökulmien perusteita, Kojonen kertoo.

Tutkimus tukee oletusta, että luonnontieteen ja teologian välillä voi olla myönteistä vuorovaikutusta. ID:n perusajatus luonnon suunnitelmallisuudesta voidaan väittelijän mielestä muotoilla teologisesti hyväksyttävällä tavalla. Samalla ID:n argumentaatio saa osakseen myös kritiikkiä.

− Liike ei huomioi riittävän laajasti luomisopin teologista ja filosofista luonnetta, vaan pyrkii käymään lähinnä luonnontieteellistä keskustelua. Lisäksi liikkeen kritiikki evoluutioteorian ja luomisopin harmonisointia kohtaan on sisäisesti jännitteistä. Perinteisen luomisopin mukaan Jumala oli vapaa luomaan elämän millä tavalla halusi. Tämä johtaa siihen, että liikkeen ajattelijoiden tulisi pitää myös evoluutiota mahdollisena luomismekanismina. Luomiskäsityksessä voidaan ottaa huomioon mitkä tahansa luonnontieteelliset todisteet, Kojonen tiivistää.

Dogmatiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus ”Intelligent Design: A Theological and Philosophical Analysis” (Älykkään suunnittelun ajatus: teologinen ja filosofinen analyysi) järjestetään keskiviikkona 22.10.2014 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Auditorio XIV), Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Anne Runehov (Associate Professor, Uppsala University), ja kustoksena on professori Pekka Kärkkäinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa

Energiamessuilla on esillä tulevaisuuden energiaratkaisut

Tampereella 28.-30.10. järjestettävien Energia 2014 –messujen painopiste on tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Messuosastoilla, seminaareissa ja tietoiskuareenoilla toistetaan energiatehokkaan tulevaisuuden avainsanoja: tuulivoima, bio- ja muut uusiutuvat energiat, energiansäästö, älykkäät energiaratkaisut, hukkalämmön talteenotto.

Energiamessut ovat tällä kerralla suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Mukana on yli 350 näytteilleasettajaa kahdessa messuhallissa. Kotimaisten yritysten lisäksi näytteilleasettajina on runsaasti ulkomaisia yrityksiä. Messuilla on nyt näyttely- ja tietoiskutilaa ennätykselliset yli 7500 neliömetriä.

Energiamessut järjestetään nyt jo 13. kerran, messut järjestetään Tampereella kahden vuoden välein. Messuille pääsee sisään maksutta.

Uusi halli, uutta nähtävää ja uusia messukävijöitä

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen uuden E-hallin ansoista kahdella edellisellä kerralla loppuunmyytyjen Energiamessujen tila- ja ohjelmatarjontaa on voitu laajentaa. Uusiutuvat energiat, lähienergiat ja muut tulevaisuuden energiaratkaisut on keskitetty uuteen E-halliin ja samalla niille on saatu huomattavasti enemmän tilaa kuin aikaisemmilla kerroilla.

Lähienergia, hajautettu energia, bioenergia, aurinkoenergia, maa- ja ilmalämpöpumput, tuulivoima ovat vahvasti esillä myös messujen ohjelma-areenalla.

Myyntipäällikkö Nina Nurminen messut järjestävästä Expomark Oy:stä on tyytyväinen, että laajentuneen messualueesta.

– Energiamessut pystyy tarjoamaan nyt monipuolisia energiaratkaisuja ja opittavaa perinteisten energia-alan ammattilaisten lisäksi kuntien ja teollisuuden kiinteistö- ja energiavastaaville, arkkitehdeille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, rakennuttajille ja isännöitsijöille.

Nurmisen mukaan messuilla on esillä uusia energiaratkaisuja, -järjestelmiä ja teknisiä laitteita ennätysmäärä myös voima- ja lämpölaitoksille. Turve- ja metsähakeratkaisut tulevat entistä ajankohtaisemmiksi, koska Suomen hallitus juuri päätti laskea turpeen verotusta ja nostaa metsähakkeen tuotantotukea.
120 tietoiskua energiavisioista pakollisiin energiatodistuksiin

Osastoilla esiteltävien energiaratkaisujen lisäksi messuvieraille tulevat tutuksi A- ja E-hallien monipuoliset ohjelma-areenat, joissa pidetään kolmen messupäivän aikana noin 120 maksutonta luentoa. Tietoiskuja ja miniseminaareja on FutureCityn lisäksi uusiutuvasta energiasta, bioenergiasta ja tuulivoimasta.

Messuille osallistuvat yritykset antavat ajankohtaisia tietoiskuja myös Suomen kestävästä energiavisiosta, kiinteistökohtaisista uusiutuvan energian ratkaisuista, öljykattiloiden muuttamisesta pellettikäytölle, myrskyturvallisista sähkölinjoista, kiinteistöjen energiansäästöstä, hukkalämmön talteenotosta ja rakennusten nyt pakollisista energiatodistuksista.

A-hallissa on vahva annos Energiamessujen perinteistä tarjontaa. Energiatiedon hallinta sekä Voimalaitosten käyttö ja kunnossapito –teemakeskittymät tarjoavat messuvieraille paljon suunnittelupalveluja, tietotekniikkaa, turvallisuutta, kunnossapitoa ja voimalaitostekniikkaa.

Myös ydinvoima on edelleen vahvasti mukana omassa teemakeskittymässään.

Alueiden komitea: Huipputeknologiayrityksille annettava paremmat edellytykset Euroopassa

EU:n Alueiden komitea painottaa 7.10.2014 Brysselissä antamassaan lausunnossaan ”Uusien huipputeknologiayritysten ekosysteemien luomista edistävät toimenpiteet” että ponnisteluja kasvun saavuttamiseksi huipputeknologian piirissä tulee lisätä ja tehostaa huomattavasti.

– Sähköisten sovellusten kehittämisen parissa työskentelevien henkilöiden määrän ennakoidaan kasvavan Euroopassa vuoden 2013 yhdestä miljoonasta 2,8 miljoonaan vuonna 2018. Samalla Internet-talouden odotetaan kasvavan G20-maiden osalta seuraavien viiden vuoden aikana 8 prosenttia vuodessa, toteaa Alueiden komitean lausunnon valmistelusta vastannut komitean jäsen, Espoon kaupunginvaltuutettu Markku Markkula.

– Huipputeknologiayritysten syntyä ja kasvua koskeviin edellytyksiin liittyvä lausunto on erityisen ajankohtainen aihe nyt, kun perinteiset teollisuuspoliittiset toimet eivät ole synnyttäneet kipeästi tarvittuja työpaikkoja ja kun marraskuussa työnsä aloittavan Jean-Claude Junckerin komissio valmistelee työohjelmaansa ja 300 miljardin euron investointipakettia, korostaa Markkula.

Alueiden komitean lausunto ehdottaa malleja, joilla edistää hightech-yritysten ekosysteemien syntyä ja kehittymistä Euroopassa. Näihin kuuluvat mm. luotonsaantimahdollisuuksien parantaminen, tehokas sääntely ja verotusjärjestelmä sekä yrittäjyyskulttuurin edistäminen ja yritysten riskivalmiuksien parantaminen.

Eri alueilta saatuihin kokemuksiin viitaten Alueiden komitea esittää ”myönteisen muutoksen tien” synnyttämistä. Markkula korostaa, että tätä muutosta ei voi synnyttää vain johtotason päätöksin ja suunnitelmin.

– Etenkin nuorten oma-aloitteisuuteen perustuvat kokeilut ja pilotit sekä yrittäjämäinen uusi mentaliteetti ovat tämän menestyksen perusta, korostaa Markkula.

Alueilla tärkeä rooli yrittäjyyden edistämisessä

Markku Markkula muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat kolmasosasta julkisia menoja ja kahdesta kolmasosasta julkisia investointeja.

– Tämä merkitsee että paikallis- ja alueviranomaiset ovat EU:n tavoitteiden saavuttamisen ja yrittäjyyden edistämisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Yritykset sijoittautuvat sen perusteella, missä on tarjolla kehitykselle suotuisat olosuhteet, painottaa Markkula.

Huipputeknologiayritysten ekosysteemien edistämiseksi tarvitaan toimia julkishallinnolta, poliittisilta päättäjiltä, yritysmaailmalta, tiedeyhteisöltä, opiskelijoilta ja kaikilta muilta toimijoilta, ja niille tulee tarjota tarvittava yhteinen perusta ja kulttuuri. Koulutuksella on tässä ratkaiseva merkitys, sillä huippuosaaminen ja innovointi tulevat ihmisiltä, Alueiden komitea toteaa lausunnossaan.

Yritysten hallinnollinen taakka olisi minimoitava, sillä joustavuus on aloitteleviin yrityksiin oleellisesti liittyvä tekijä. Tämän johdosta Alueiden komitea ehdottaa, että alueellisia säännöksiä sekä yksinkertaistetaan että yhtenäistetään.

Verkossa olisi lisäksi tarjottava tietoa kaikista vaadittavista menettelyistä ja minimoitava niiden päällekkäisyys sekä mahdollistettava hallintomenettelyjen hoitaminen suoraan netissä. Tiedot olisi tarjottava sekä paikallisella kielellä että englanniksi.

Teknologiainnovaatiot edellyttävät yrityksiltä riskinottokykyä

Yritykset ympäri maailmaa hakevat kasvumahdollisuuksia yhä useammin investoimalla uusiin teknologioihin. Vaikka yli puolet tietohallintojohtajista pitää innovointia tärkeänä asiana, niiden osuus teknologiainvestoinneista on pieni. Yritykset ovat kiinnostuneita uudesta teknologiasta, mutta eivät halua investoida siihen riskien pelossa. Suomalainen tietohallintojohto keskittyy kasvun etsimisen sijasta kustannusten karsimiseen ja monitoimittajaympäristön hallintaan.

Innovaatio- ja kasvuhakuiset teknologiainvestoinnit kompastuvat useammin yritysjohdon asenteeseen kuin tietohallinnon budjetin suuruuteen. Vaikka tietohallintojohtajat ovat itse halukkaita riskinottoon, halukkuus ei käänny todellisiksi hankkeiksi. Suomessa riskien välttely näkyy kansainvälistä vertailuryhmää enemmän. Deloitten globaali CIO Survey 2014 keräsi näkemyksiä yli 900 tietohallinto- ja IT-johtajalta 49 eri maasta.

”Uusi teknologia koetaan välttämättömänä asiakkaiden sitouttamiseksi, mutta innovointiin panostetaan kuitenkin yllättävän vähän. Tyypillisesti myös yrityksen innovaatiobudjettia ohjataan organisaatiossa muualle kuin tietohallintoon. Tässä tilanteessa tietohallintojohtajien pitää ottaa enemmän vastuuta teknologiaan liittyvien innovaatioiden hyödyntämisessä organisaation kasvun mahdollistamiseksi. Koska tietohallinto- ja IT-johtajien rooli yhdistetään edelleen useimmiten perustietotekniikkaan ja IT-järjestelmien ylläpitoon, heidän haasteenaan on pystyä vakuuttamaan yritysten johto omista kyvyistään jakaa ja hyödyntää uutta teknologiaa”, toteaa Suomen Deloitten konsultointipalveluista vastaava osakas Seppo Kokko.

Haasteista huolimatta tietohallintojohtajien rooli liiketoiminnan kumppanina on parantunut selvästi viime vuodesta. Suomessa yhteistyö liiketoiminnan kanssa koetaan kansainvälistä vertailuryhmää hieman heikompana.

Arvioitaessa yhteistyösuhdetta muuhun johtoon, kehitettävää löytyy kuitenkin edelleen. Neljä viidestä tietohallintojohtajasta (79 %) pitää heidän suhdettaan toimitusjohtajan kanssa erittäin tärkeänä, mutta vain 42 % kokee nykyisen suhteen erittäin hyväksi. Uuden sukupolven digitaalijohtajien ja tietojohtajien merkitys liiketoiminnan kehittämisessä on niin ikään nousussa. ”On oleellista, että tietohallintojohtajat rakentavat ja vaalivat vahvoja suhteita myös kehittyvien liiketoiminta-alueiden johtajiin, jotka ovat tyypillisesti edelläkävijöitä uusien kehityssuuntauksien hyödyntämisessä”, sanoo Deloitten johtaja Markku Viitanen.

”Vahvemmat suhteet liiketoimintajohdon kanssa avaavat enemmän mahdollisuuksia ja tuovat vastuuta innovaatioiden kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Tietohallintojohtajien on nyt aika valita, pitäytyvätkö he perustietotekniikan pyörittämisessä vai tuleeko heistä yritysten kasvun mahdollistajia teknologisten innovaatioiden kautta”, Viitanen huomauttaa.

Teollisen internetin ratkaisuissa on huikeat tuottomahdollisuudet

Digitaalisia palveluja sisältävät tuotteet ovat avain kasvuun

Teollinen internet tarjoaa yrityksille kertaluokkaa suurempia mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja parantaa tulostaan liittämällä tuotteisiinsa uusia digitaalisia palveluja, todetaan Accenturen uudessa teollisen internetin mahdollisuuksia kartoittavassa raportissa Driving Unconventional Growth through the Industrial Internet of Things.

Teollinen internet, englanniksi Industrial Internet of Things (IIoT), yhdistää sensoreihin perustuvan tietojenkäsittelyn, teollisen analytiikan ja älykkäät laitesovellukset yhdeksi toisiinsa kytkettyjen älykkäiden teollisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen kokonaisuudeksi. Teollisen internetin järjestelmät tuottavat tietoa, joka auttaa yrityksiä tehostamaan toimintaansa. Samalla yritykset voivat myös kasvattaa liikevaihtoaan tuomalla nopeasti laajeneville markkinoille uusia ja innovatiivisia palveluja.

Uudet palvelut parantavat tuottavuutta ja pienentävät operatiivisia kustannuksia
Teollisen internetin kaupallinen potentiaali on merkittävä. Riippumattomat lähteet ennustavat, että globaalien teollisen internetin investointien ennakoidaan nousevan jopa 5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2020 mennessä1. Luvussa on kasvua 2400 prosenttia vuodesta 2012, jolloin investointeja tehtiin yhteensä noin 20 miljardin dollarin arvosta. Yritykset, jotka automatisoivat tuotantoaan ja ottavat käyttöön joustavampia tuotantotekniikoita, voivat lisätä tuottavuuttaan jopa 30 prosenttia2. Lisäksi esimerkiksi laitteiston sensoriteknologiaan perustuva ennakoiva huolto voi tuoda yrityksille jopa 12 prosentin säästöt määräaikaishuoltoihin verrattuna sekä vähentää ylläpitokustannuksia jopa 30 prosenttia ja konerikkoja 70 prosenttia3.

”Teollisuusyritykset ovat jo pitkään ymmärtäneet palveluiden merkityksen ja täydentäneet tuotteista saamiaan tuloja palveluilla”, kertoo Juha Turunen, Accenturen teollisen internetin ratkaisuista Suomessa vastaava johtaja. ”Innovatiivisimmat yritykset, jotka ymmärtävät digitaalisuuden merkityksen liiketoiminnalle, luovat digitaalisten teknologioiden avulla tuotteen ja palvelun hybridejä, jotka tarjoavat uusia kasvumahdollisuuksia ja avaavat tietä seuraavan sukupolven teollisuustuotteille.”

Raportin mukaan innovatiiviset teollisuusyritykset voivat tehostaa kasvuaan kolmella tavalla:

– kasvattamalla liikevaihtoa, lisäämällä asiakkaidensa tuotantoa, luomalla tuotteen ja palvelun yhdistäviä liiketoimintamalleja: Etenkin kaivos- ja öljy-yhtiöt sekä prosessiteollisuus hyötyvät uusista, koko toimitusketjun toimintaa tehostavista ratkaisuista.
– kehittämällä uusia innovaatioita älykkäiden teknologioiden avulla: Laitteisiin ja koneisiin liitetyt älykkäät teknologiat tuottavat tietoa, jota hyödyntämällä yritykset voivat luoda uusia ansaintamahdollisuuksia, kuten tuotteiden ja ylläpidon tarjoaminen yhtenä palveluna.
– auttamalla työvoimaa omaksumaan teolliseen internetiin liittyvien työtehtävien edellyttämät uudet taidot sekä rekrytoimalla teollisen internetin teknologioiden erityisosaajia.

”Yritysasiakkaat arvostavat aina uusia tuotteita ja palveluita, jotka tuottavat asiakkaille lisäarvoa”, sanoo Turunen. ”Esimerkiksi Michelin käyttää renkaissaan antureita, jotka analytiikkaan yhdistettynä auttavat kuorma-auton kuljettajia säästämään polttoainetta. Autonvalmistaja Daimler on luonut Car2Go-vuokrauspalvelun, joka on luopunut keskitettyjen toimipisteiden mallista. Palvelu käyttää sen sijaan ladattavaa älypuhelinsovellusta, jonka avulla asiakkaat voivat ottaa autot käyttöönsä suoraan niiden pysäköintipaikalta.”

”Suomen teolllisuudessa on ymmärretty hyvin teollisen internetin potentiaali ja merkitys. Sen mahdollistamat palvelut ovat kuitenkin vasta suunnittelupöydällä, koska teollisen internetin edellyttämät digitaaliset ja kehittyneet ennustavat analyyttiset kyvykkyydet ovat rajallisia. Myös etenemisen kaupalliseen hyödyntämiseen tulisi olla suoraviivaisempaa. Viive aikomuksesta tekoihin on liian pitkä. Yritysten, jotka haluavat kehittää oman toimintansa tai koko toimialan mullistavia tuotteen ja palvelun muodostamia kokonaisuuksia, kannattaa toimia nyt. Teollisen internetin tarjoamat kasvumahdollisuudet odottavat toteuttajia”, Turunen rohkaisee.

Lue alkuperäinen englanninkielinen tiedote.

Fortum lisää panostustaan aaltovoimateknologioiden tutkimukseen

Fortum on ostanut 13,6 % vähemmistöosuuden suomalaisesta aaltovoimateknologiaa kehittävästä Wello Oy:stä. Yhtiön kehittämä teknologiaratkaisu ”Pingviini” perustuu veden pinnalla toimivaan laitteeseen, joka ottaa talteen aaltojen liike-energiaa ja tuottaa siitä generaattorin avulla sähköä. Pinnalla kelluvan laitteen etuna on vähäisempi ankkuroimisen tarve.

Fortumin näkemyksen mukaan käynnissä on asteittainen siirtymä kohti aurinkotaloutta, jossa energiantuotanto perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja resursseja käytetään nykyistä tehokkaammin. Päästöttömänä energiantuotantomuotona aaltovoimalla voi vielä olla tärkeä rooli tulevaisuudessa, ja siksi myös Fortum osallistuu sen tutkimus- ja kehitystyöhön.

”Haluamme olla mukana kehityksen kärjessä, ja osallistumme siksi erilaisten aaltovoimateknologioiden kehittämiseen”, Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila sanoo. ”Wellon teknologiaratkaisu on toimintaperiaatteeltaan erityisen mielenkiintoinen ja siinä yhdistetään uusia innovaatioita olemassa oleviin teknologioihin.”

Wellon toimitusjohtaja Aki Luukkainen näkee yhteistyön Fortumin kanssa luontevana vaiheessa, jossa Wello on siirtymässä teknologian kehittämisestä kaupalliseen pilotointiin. ”Tämä on erinomainen esimerkki pienen ja suuren yrityksen yhteistyöstä, jolla voidaan nopeuttaa huomattavasti uuden teknologian kehittämistä kaupalliseksi tuotteeksi. Wello ja Fortum voivat yhdessä ottaa merkittävän askeleen tällä kehittyvällä uusiutuvan energian alueella.”

Tutkimus: Start-up-yritysten kasvaessa verkostojen merkitys lisääntyy

Kansainvälistyvien start-up-yritysten kasvaessa verkostojen merkitys lisääntyy, motivaation alenee

Tuore tutkimus osoittaa, että nuorten, nopeasti kansainvälistyvien yritysten (INV) kannattaa panostaa kansainvälistymiskulttuurissaan eri tekijöihin eri kasvuvaiheissa. Arvostetussa Management International Review -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että muun muassa yritysten motivaatio kansainvälistymiseen, innovaatiosuuntautuneisuus, riskinotto sekä markkinasuuntautuneisuus vaikuttivat positiivisesti erityisesti niiden varhaisessa kasvuvaiheessa. Yritysten kasvaessa näiden tekijöiden vaikutus pieneni ja muuttui jopa negatiiviseksi, kun samalla kansainvälisten verkostojen ja oppimisen merkitys kasvun vauhdittajina lisääntyi.

Tutkimuksessa syvennyttiin ensimmäistä kertaa nuorten, nopeasti kansainvälistyvien yritysten kansainvälisen kulttuurin muutokseen yrityksen perustamisesta aina siihen saakka, kun siitä tulee monikansallinen yritys.

– Nopeaa kansainvälistymistä käsittelevässä tutkimuksessa on aiemmin lähes yksinomaan keskitytty yritysten alkuvaiheisiin. Kysymys siitä, mitä näistä globaaleiksi syntyneistä yrityksistä tulee aikuisina, on jäänyt kokonaan tarkastelematta, professori Mika Gabrielsson Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Hänen mukaansa Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeätä, että yhä useampi pieni start-up-yritys saadaan luotsattua onnistuneesti kansainvälisille markkinoille ja kasvatettua osasta niistä täysverisiä monikansallisia yrityksiä.

– Tämä on elintärkeää nykyisessä liiketoimintaympäristössä, kun monet aiemmista isoista monikansallisista yrityksistä ovat vaikeuksissa ja joutuvat vähentämään henkilökuntaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää suomalaista INV-yritystä, joissa tehtiin kaikkiaan 21 haastattelua.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella toimivassa kansainvälisen liiketoiminnan ja myynninjohtamisen yksikössä tutkimusta on suunnattu globaaleiksi syntyneiden yritysten koko elinkaaren ymmärtämiseen.

Mika Gabrielssonin, Peter Gabrielssonin ja Pavlos Dimitratoksen tutkimus International Entrepreneutial Culture and Growth of Intervational New Ventures julkaistiin Management International Review -lehdessä elokuussa.

Suomalaistutkijoiden havainnosta voi syntyä sydän- ja aivoinfarktien estolääke

Tuore suomalaistutkimus voi avata uuden tien valtimokovettumataudin aiheuttamien sydän- ja aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseen. Suomalaistutkijat ovat havainneet, että rasvahappojen sitojaproteiini 4 (FABP4) -geenin vähemmän aktiivinen geenimuoto suojaa sydän- ja aivoinfarkteilta. Kyseinen geenimuunnos on poikkeuksellisen yleinen suomalaisilla. Havainto paljasti uuden lupaavan kohteen valtimokovettumatautia ehkäisevän lääkeaineen räätälöinnille.

Helsingin yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan sekä Wihurin tutkimuslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistä tutkimusta johti professori Perttu Lindsberg; kysymyksessä on HUS:n neurologian klinikan pitkäkestoinen kaulavaltimotautiin keskittyvä tutkimushanke. Tutkimus julkaistaan arvostetussa Circulation: Cardiovascular Genetics -tiedelehdessä.

Tutkimus osoitti, että FABP4-geenin ilmentymistä alentavan geenimuunnoksen molemmilta vanhemmiltaan perineillä henkilöillä sydäninfarktit ovat kahdeksan kertaa harvinaisempia kuin muulla väestöllä.

Tutkijat havaitsivat myös, että suojaavaa geenimuunnosta kantavat henkilöt, joilla oli kaulavaltimon valtimokovettumataudista aiheutunut ahtauma, säästyivät aivoverenkiertohäiriöltä yli kolme kertaa useammin kuin ne henkilöt, joilla oli vastaavanlainen ahtauma mutta ei kyseistä geenimuunnosta.

Geenimuunnoksen kantajilla valtimokovettumataudin pysymistä oireettomana saattoi edistää ahtauman solujen vähentynyt solustressi , tulehduksen hillitseminen ja valtimon seinämään kertyvän rasvan, kuten kolesterolin, vähentyminen, toteaa tutkija Jani Saksi Helsingin yliopiston molekyylineurologian tutkimusohjelmasta.

Koe-eläinmallissa on aiemmin osoitettu, että suun kautta otettava, FABP4-proteiinin toimintaa estävä lääkeaine vähentää tehokkaasti valtimokovettumataudin kehittymistä ja jopa taannuttaa valtimon seinämään jo muodostuneita ahtaumia. Ihmisellä ilmiötä ei ole toistaiseksi tutkittu.

Suomalaistutkimuksessa havaittiin myös ensimmäistä kertaa, että FABP4-geenimuunnos liittyy matalampiin veren kokonaiskolesteroliarvoihin. Kokonaiskolesterolitason alentuminen oli korostunein lihavilla henkilöillä, jotka olivat perineet suojaavan geenimuunnoksen molemmilta vanhemmiltaan. Lihavilla geenimuunnoksen kantajilla esiintyikin muuta väestöä vähemmän varhaisen valtimokovettumataudin kliinisiä merkkejä, sekä vähemmän valtimoahtaumia.

– Tulokset viittaavat siihen, että FABP4 on uusi potentiaalinen lääkeaineen kehittelyn kohde valtimokovettumataudin aiheuttamien hengenvaarallisten ja vammauttavien sydän- ja aivoinfarktien ennaltaehkäisyyn, Saksi sanoo.

– FABP4-proteiinin toiminnan estäminen – erityisesti valtimokovettumataudin riskiryhmään kuuluvilla lihavilla henkilöillä – saattaa tulevaisuudessa osoittautua merkittäväksi keinoksi pienentää näiden henkilöiden sydän- ja verisuonitautiriskiä.

Ciegus tuo markkinoille potilasturvallisuutta parantavan tietopalvelun

Ciegus tuo markkinoille potilasturvallisuutta parantavan lääkkeiden tunnistus-, tieto- ja kommunikaatiopalvelun

Ciegus tuo markkinoille potilasturvallisuutta parantavan lääkkeiden tunnistus-, tieto- ja kommunikaatiopalvelun
LääkeTabletti on kotimainen, helppokäyttöinen apuväline, joka tuo lääkkeiden kuvat, lääketiedon ja lääkkeisiin liittyvän kommunikaation hoitotilanteisiin. Palvelu on optimoitu nimensä mukaisesti tableteille, jotka ovat edullisia ja pienikokoisina kulkevat vaivattomasti mukana. Palvelu ei vaadi jatkuvaa verkkoyhteyttä, ja se sopii sekä sairaala-, hoitolaitos- että kotikäyttöön. Palvelun on kehittänyt Ciegus Digital Health yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

LääkeTabletti on käytössä mm. Katriinan sairaalassa. Hoitajat ovat antaneet positiivista palautetta LääkeTabletin helppokäyttöisyydestä ja siitä, että palvelusta saa luotettavaa kuvallista tietoa lääkkeistä. Lisäksi hoitajat kokevat turvallisuuden ja varmuuden tunteensa kohonneen. ”LääkeTabletin selkeä positiivinen puoli on sen antama varmuus hoitohenkilökunnalle”, toteaa osastonhoitaja Katja Blomberg.

Lääketietosisällön palveluun tuottaa Lääketietokeskus. ”Yhteistyö Cieguksen kanssa on lähtenyt ketterästi käyntiin. Aktiivinen dialogi Cieguksen ja LääkeTablettia käyttävien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa auttaa myös meitä kehittämään uusia, potilasturvallisuutta parantavia lääketietosisältöjä”, kertoo johtaja Topi Hanhela Lääketietokeskuksesta. ”Olemme ilolla mukana kehityksessä, joka tähtää lääkehoitoprosessien tehostamiseen uuden teknologian avulla ja tarjoamme sovellukseen luotettavaa, ajantasaista ja käyttötarkoitukseen räätälöityä lääketietoa”, Hanhela jatkaa.

”LääkeTabletti-idea syntyi Vantaan kaupungin Sairaalapalveluiden, Laurea-ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteisessä Toimiva sairaala -hankkeessa”, kertoo Cieguksen Kari Paukkeri. ”Palvelun kehittämisessä aivan ensiarvoista on ollut mutkaton yhteistyömme Lääketietokeskuksen ja sairaaloiden osaavan henkilökunnan kanssa.”

LääkeTabletin jatkokehitystyön yhtenä tavoitteena on ns. closed loop -järjestelmä, jossa potilaan lääkehoidosta saadaan reaaliaikaista palautetta.

Uusi yritys laskee magneettikuvausten hintoja

Uusi yritys laskee magneettikuvausten hinnat kuluttajille jopa seitsemäsosaan siitä mitä perinteiset yksityiset toimijat laskuttavat potilailta, lupaa uuden Cityterveys Oy:n perustaja ja Terveystalonkin toimitusjohtana toiminut Martti Kiuru.

Tampereelta toimintansa aloittava Cityterveys laskee muun muassa magneetti- ja ultraäänikuvauksen hintoja merkittävästi. Magneettikuvaus maksaa potilaalle kelakorvauksen jälkeen tarpeesta riippuen tyypillisesti 500-1000 euroa. Cityterveys tekee kuvauksen ja antaa radiologin lausunnon kiinteään 138 euron hintaan.

Cityterveys on terveydenhuollossa pitkään toimineiden ammattilaisten perustama uusi yritys, joka tuottaa potilaille ja heitä hoitaville lääkäreille diagnostiikkaa nopeasti ja merkittävästi nykyisiä hintatasoja edullisemmin. Lääkärin vastaanottopalveluita yritys ei tuota.

Yrityksen perustajana toimii muun muassa Terveystaloa viisi vuotta johtanut Dosentti, LT, Radiologian erikoislääkäri Martti Kiuru .

“Magneetti- ja ultraäänitutkimuksista on pitkään pyydetty huomattavasti korkeampia hintoja kuin niiden tuottaminen maksaa yrityksille. Tämä rajaa useiden potilaiden mahdollisuuksia saada parasta mahdollista diagnostiikkaa. Ilman riittävää diagnostiikkaa määrätty hoito ei välttämättä ole optimaalista tai voi olla jopa haitallista. Keskittymällä ainoastaan diagnostiikkaan saamme pidettyä hinnat merkittävästi kilpailijoita alhaisempina”, Kiuru sanoo.

Ketjun ensimmäinen toimipiste avautui juuri elokuun alussa Tampereella. Tavoitteena on avata tämän vuoden loppuun mennessä vielä kaksi-kolme uutta toimipistettä muualle Suomeen. Cityterveys on kotimainen, ketjuihin ja perinteisiin terveyspalvelutarjoajiin kuulumaton itsenäinen toimija ja sen perustajilla on vuosien kokemus diagnostiikasta.

“Jotta voimme kilpailla suurten ketjujen ja muiden perinteisten toimijoiden kanssa meidän on panostettava kaikessa äärimmäiseen laatuun, sekä käyttämiemme laitteiden että asiantuntijoidemme osalta. Siksi käytämme ainoastaan nykyaikaista välineistöä, esimerkiksi 1,5 Teslan korkeakenttäistä magneettikuvauslaitteistoa ja tutkimuksista lausunnon antavat suomalaiset kokeneet radiologit”, kertoo Kiuru.

Teknologiateollisuuden liikevaihto väheni

Tilausten kasvu pysähtynyt – tilanne Venäjällä vaikuttaa jo

Teknologiateollisuuden liikevaihto oli tammi-huhtikuussa hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tilausten kasvu on pysähtynyt. Venäjän tilanne leikkaa jo teknologiateollisuuden vientiä. Suomen talous ei selviä ilman yksityisten investointien merkittävää lisäystä.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 65,2 miljardia euroa vuonna 2013. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Liikevaihto väheni eniten metallien jalostuksessa sekä elektroniikkateollisuudessa. Tietotekniikka-alalla liikevaihto kasvoi 13 prosenttia.

Keväällä raportoitu tilausten kasvu on pysähtynyt kevään ja alkukesän aikana. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa seitsemän prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2013 ja kolme prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Positiivinen kehitys tarjouspyynnöissä on jatkunut, mutta aikaisempaa heikompana.

Teknologiateollisuuden yritysten Suomessa olevan henkilöstön määrän väheneminen jatkui tammi-kesäkuussa, ja kesäkuun lopussa henkilöstöä oli noin 278 000. Määrä on vähentynyt 48 000:lla vuoden 2008 jälkeen.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Ukrainan kriisi, Venäjän taantuma ja talouspakotteet heikentävät teknologiateollisuuden mahdollisuuksia päästä kasvuun.

Teknologiateollisuuden vienti Venäjälle väheni tammi-huhtikuussa 18 prosenttia viimevuotisesta. Terästuotteiden ja värimetallien viennin arvo Venäjälle puolittui viimevuotisesta. Venäjän talouspakotteiden kaikki vaikutukset eivät kuitenkaan ole vielä selvillä. Riskinä on, että kriisi leikkaa teknologiateollisuuden vientiä Venäjälle jatkossa entistä enemmän.

Suomeen ei investoida

Talous ei kasva pitkällä aikavälillä ilman investointeja. Teollisuuden tuotantokapasiteetin määrä Suomessa on vuoden 2008 jälkeen vähentynyt selvästi. Teollisuuden investoinnit ovat nyt 27 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2008, ja tälle vuodelle ennakoidaan nollakasvua. Investointeja jarruttavat maamme korkea kustannustaso, yritysten heikko kannattavuus, yritysverotuksen poukkoilevuus ja verojärjestelmän heikot investointikannusteet.

Jatkuvasti paisuvan julkisen sektorin kokoa olisi pienennettävä, jotta verorasitusta olisi mahdollista vähentää ja valtion velkaantuminen lopettaa.

Lisäksi julkisen talouden kestävyysvajetta supistavasta eläkeratkaisusta on sovittava nopeasti siten, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Tulevan syksyn aikana on myös löydettävä keinot, joilla nykyisen työrauhajärjestelmän epäkohdat ja ongelmat voidaan ratkaista.

Kilpailukyky muistettava budjettiriihessä

Teknologiateollisuus muistuttaa Stubbin hallitusta hallitusohjelmassa antamastaan lupauksesta, ettei teollisuudelle tule lisärasitteita. Tämän vuoksi edellisessä kehysriihessä tehty päätös kaivosteollisuuden energiaveron kiristämisestä on peruttava.

Hallituksen on myös edistettävä digitaalisia palveluja ja palvelujen kilpailuttamista julkisen sektorin rakennemuutoksen yhteydessä.

Lupaprosesseja on niin ikään sujuvoitettava, jotta teollisuuden investoinnit saadaan nopeammin eteenpäin. Suomen on elintärkeää investoida korkeaan osaamiseen ja uudistumiseen.

3D-tekniikka tehostaa kellotuotantoa

Teknologia kehittyy, eivätkä rannekellot ole poikkeus sääntöön. Uusista älykelloista huolimatta myös perinteisille ajannäyttäjille löytyy kysyntää. Dassault Systémesin 3DEXPERIENCE-teknologian avulla sveitsiläinen kellovalmistaja Eterna on onnistunut vähentämään koekappaleiden tuotannosta syntyvää jätteiden määrää ja kehittämään näin entistä tehokkaampia ratkaisuja.

3DEXPERIENCE-mallinnustekniikan avulla uusiin Eterna kykenee testaamaan kellojaan virtuaalisesti.

”3D-teknologian avulla näemme potentiaaliset ongelmat jo suunnitteluvaiheessa. Näin säästämme aikaa, rahaa ja ympäristöä”, kertoo Paride Della Corte, Eternan CNC-tuotannon päällikkö ja turvallisuuskoordinaattori.

Hienovaraista ja tarkkaa työtä

3DEXPERIENCE-alusta sisältää DELMIA V6 -ohjelman, jota käytetään tuotteiden valmistuksessa. Visuaaliset 3D-esitykset tehdään CATIA-ohjelmalla.

”Kellojen valmistus on hienovaraista työtä. Yrityksemme hyväksyy vain täydellisen lopputuloksen. DELMIA-työkalulla voin luoda simulaation kellon mekanismien toiminnasta ja varmistaa, että mekanismit toimivat myös oikeassa elämässä. Jos jokin osa osoittautuu toimimattomaksi, voin tehdä itse tarvittavat muutokset CATIA-ohjelmalla. Kun olen varmistanut osien toimivuuden virtuaalisesti, ne siirtyvät suoraan tuotantoon. Tuotantoketju lyhenee, kun osa on oikeanlainen jo ensimmäisellä valmistuskerralla, Della Corte selittää.

Dassault Systémesin ENOVIA-ohjelman avulla Della Corte hallinnoi ja kehittää valmistukseen liittyviä tietokantoja.

”Ensin tarkistan järjestelmästä, onko tarvittavan osan valmistukseen olemassa työkalua. Jos työkalua ei löydy, luon sen itse CATIA V6-ohjelmalla. Sitten se tallennetaan ENOVIA-järjestelmään myöhempää käyttöä varten, Della Corte täsmentää.

VTT: Uudet liuotusmenetelmät lisäävät tekstiilien kierrätysmahdollisuuksia

Jätetekstiilien liuottaminen tarjoaa mahdollisuuden palauttaa suuret määrät jätettä takaisin tekstiilituotantoon. Uusilla tehokkailla menetelmillä saadaan selluloosan molekyylit talteen, mikä on yksi mahdollisuus ratkaista lähivuosina voimaan astuvat rajoitukset kaatopaikkojen käytöstä. Samalla edistetään materiaalien tehokasta hyödyntämistä. VTT kehittää menetelmiä suurten jätetekstiilimäärien käsittelyyn.

Suomessa, kuten muuallakin EU-alueella on tehtävä päätöksiä, miten jätetekstiilit tulevaisuudessa käsitellään. EU:n vuonna 1999 asettama direktiivi sisältää asteittain voimaan tulevia määrällisiä rajoituksia kaatopaikalle sijoitettavasta biohajoavasta jätteestä. Suomen 1.1.2016 voimaan astuvat asetukset lopettavat käytännössä jätetekstiilien viemisen kaatopaikoille.

Ongelman suurimittaista ratkaisua kehitetään jo Suomessa: liuottamalla kulunutta ja likaistakin tekstiiliä voidaan saada alkuperäisenkaltaista tai jopa parempilaatuista kangasta.

”Tekstiilien uudelleenkäyttö ja mekaaniset kierrätysmenetelmät säästävät ympäristöä, mutta tekstiilimassan joukossa oleva huonokuntoinen ja likaantunut materiaali rajoittaa kierrätys­mahdollisuuksia. Uudet liuotusmenetelmät moninkertaistavat hyödyntämismahdollisuudet”, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin .

”Tekstiilien kierrätys säästää neitseellisiä raaka-aineita korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Toimivan kierrätyksen edellytyksenä on järjestelmä, jolla tekstiilit otetaan talteen tehokkaasti ympäristöasiat huomioiden. Kierrätys on hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Paras tulos saavutetaan, kun tekstiili- ja vaatetusteollisuus, kuluttajat ja muut sidosryhmät yhdessä rakentavat vapaaehtoisen toimivan kierrätysjärjestelmän. Olemme keränneet keskeiset toimijat yhteisen pöydän ääreen kehittämään ratkaisu Suomen tekstiilikierrätykseen”, kertoo Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen .

VTT kehittää menetelmiä, joilla kuluneetkin kuidut voidaan palauttaa takaisin uudenveroiseksi tekstiiliksi. Tutkijat ovat parhaillaan kehittämässä menetelmiä, joilla jätetekstiilien sisältämät selluloosamolekyylit, kuten puuvilla, irrotetaan tehokkaiden ja ympäristöystävällisten liuottimien avulla.

Rispaantuneenkin kuidun molekyylit ovat käyttökelpoisia. Kuluneen kankaan kuitukomponentit voidaan erotella ja palauttaa takaisin tekstiilituotantoon raaka-aineeksi. Lopputuloksena voi olla tuote, joka vastaa laadultaan alkuperäistä kangasta tai on jopa parempi.

VTT, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto kehittävät yhdessä uusia kierrätettyjä tekstiilikuituja Design World of Cellulose -projektissa, joka on Tekesin suuri teknologinen avaus.

Selluloosan liuottamiseen on useita menetelmiä, ja ne ovat kehittyneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksi esimerkki uusista menetelmistä on Aalto-yliopiston Ioncell-F, jossa hyödynnetään Helsingin yliopiston kassa kehitettyjä ionisia liuottimia. VTT:n rooli hankkeessa on puhdistaa tekstiilimassaa ja muokata selluloosaa liuotukseen soveltuvaksi samalla kun Aalto-yliopisto kehittää kehräysprosessia.

VTT kehittää tekstiilien kierrätys-, siistaus-, valkaisu- ja liuotusmenetelmiä. Tekstiilit syötetään kokonaisina tai satunnaisina tilkkuina prosessiin, jossa niiden väri poistetaan ja selluloosan liukoisuutta parannetaan. Tämän jälkeen selluloosa liuotetaan, poistetaan liuoksena, ja kehrätään kuiduksi. Jäljelle jäävä kuituaines on yleensä polyesteriä, joka voidaan sulattaa ja käyttää kuitujen sekä komposiittien valmistukseen.

”Hygieniatuotteiden ja teknisten tekstiilien valmistus on mahdollista aivan lähivuosina, sillä liuotus soveltuu siistauksen jälkeen myös kierrätyssellulle, jota saadaan esimerkiksi pakkausjätteestä. Vaatetekstiilien valmistus vie hieman pitempään, mutta kyse ei kuitenkaan ole tekstiiliteollisuuden kannalta suuresta muutoksesta”, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin .

VTT kehittää jätetekstiilien käsittelymenetelmiä yhteistyössä muun muassa Aalto-yliopiston, SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitutin ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

Lumppua on hyödynnetty tekstiilituotannossa erityisesti pula-aikoina. Sitä on kierrätetty, revitty ja karstattu uusiokäyttöön. Hauras ja usein likainenkaan kangas eivät kuitenkaan ole soveltuneet vanhoihin menetelmiin, joten materiaalin hävikki on ollut suuri.

Jätemäärät kasvavat ja huomattava osa päätyy kaatopaikoille

Suomessa vaatteita ja kodintekstiilejä kulutetaan Suomessa noin 70 000 tonnia vuodessa. Kulutuksesta ohjautuu uudelleenkäyttöön arvioiden mukaan noin 30 % ja kierrätykseen noin 14 %. (Dahlbo et al. Ympäristö ja Terveys -lehti 7:2013,44 ).

Pääkaupunkiseudulla tekstiili- ja vaatejätteen määrä on kasvanut 14 % vuodesta 2007 vuoteen 2012 (8.9 > 10,2 kg/asukas/vuosi). ( HSY:n koostumustutkimus, 2012 ).

Selvitys: Pääkaupunkiseutu voisi kasvaa cleantech-metropoliksi

Selvitys: Pääkaupunkiseudulla hyvät edellytykset johtavaksi cleantech-metropoliksi

Pääkaupunkiseudulla on hyvät edellytykset tulla johtavaksi kansainväliseksi cleantech-metropoliksi. Tämä selviää Sitran Ramboll Finland Oy:lla teettämästä selvityksestä: Pääkaupunkiseutu kansainvälisen tason cleantech-veturiksi. Selvityksessä asemoitiin pääkaupunkiseutu suhteessa maailman johtaviin kaupunkeihin kestävyyden eri näkökulmista. Johtavana cleantech-metropolina pääkaupunkiseutu houkuttelisi aivan eri tavalla ulkomaisia osaajia ja investointeja Suomeen.

Selvityksessä tehdyn vertailun perusteella pääkaupunkiseudun voimakkainta kehitystä tulisi kohdistaa energiajärjestelmään, liikkumiseen ja liikenteeseen sekä cleantech-liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä viesti on lähes yhtäpitävä Climate Leadership Counciliin kuuluvien suuryritysten johdon huolenaiheiden ja valtioneuvoston cleantech-strategian painotusten kanssa, jossa Suomen tavoitteena on nousta cleantechin suurvallaksi ja biotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2020 mennessä.

”Satsaamalla rajat ylittävään yhteistyöhön ja yhdenmukaisiin hyviin käytäntöihin voidaan cleantech-liiketoiminnan kehittämisen puitteet saada kuntoon. Kunnianhimoiset tavoitteet on asetettava yhdessä, jonka jälkeen käytännön toteutus voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla,” toteaa johtava asiantuntija Tiina Kähö Sitrasta.

Voimakkaan kehittämisen alueiksi selvitys ehdottaa yhteistä kehittämisalustaa cleantech-liiketoiminnalle, joka johtaa kohti laajamittaista ja tehokasta kiertotaloutta sekä lisää yritysten liiketoimintaa ja vientiä merkittävästi. Tämä tiikerinloikka rakentuu nykyisille vahvuuksille – kansalaisten ja yhteisöjen aktiiviselle toiminnalle, avoimen datan ja integroivan ICT:n hyödyntämiselle sekä kestävyyden huomioivalle rakennetulle ympäristölle.

”Käytännön tasolla tämä tarkoittaisi selvityksen mukaan esimerkiksi valtion saamista mukaan keskeisiin seudullisiin energiaratkaisuihin, yhteiskäyttöajoneuvojen tarjonnan lisäämistä ja käytön edistämistä sekä digitaalisuuden ja avoimen datan hyödyntämistä. Kaupunkien tulisi myös soveltaa resurssitehokkuuteen liittyviä tavoitteita julkisissa hankinnoissa sekä helpottaa uuden liiketoiminnan käynnistämistä, edistää ekologisuutta kaavoituksessa, lisätä täydennysrakentamista sekä parantaa vanhojen kaupunginosien materiaali- ja energiatehokkuutta,” Kähö jatkaa.

Selvitys ehdottaa, että samanaikaisesti yhteisten tavoitteiden kristallisoinnin kanssa tulee luoda rakenteita ja toimintamalleja pääkaupunkiseudun yhtenäisyydelle ja yhteistyölle puhtaan energian ja cleantech-liiketoiminnan edistämisessä. Kaupunkien johtajat haluavat keskustella tämäntapaisesta yhteistyöstä, jota nyt kehitellään Sitran johdolla.

Kaupungistuminen ja teollistuminen aiheuttavat maailmanlaajuisesti laajoja ympäristöongelmia. Etenkin nousevien ja kehittyvien maiden markkinoilla kestävää kehitystä edistäville ratkaisuille on valtava bisnespotentiaali. Tämän potentiaalin realisoimiseksi Suomeen tarvitaan maailmanluokan referenssialue, jossa yritykset voivat kehittää ja esitellä vähähiilisiä ratkaisujaan. Pääkaupunkiseudulla tämä olisi mahdollista. Näin yritykset saavat ponnahduslaudan maailman kasvaville cleantech-markkinoille.

Maailmalla on viime vuosina käynnistetty useita merkittäviä yhteistyöaloitteita ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen, kuten New Yorkin entisen pormestarin Michael Bloombergin vetämä C40-kaupunkiverkosto (Climate Leadership Group), jonka 69 kaupunkiseutua muodostavat jo lähes viidenneksen (18 %) maailman bruttokansantuotteesta.

Pääkaupunkiseudun kehittäminen puhtaan energian ja cleantechin osalta kansainvälisen parhaimmiston joukkoon onkin noussut viime aikoina erityisesti suomalaisten suuryritysten johdon agendalle. Myös pk-yritysten valmiudet ovat hyvät. Tuoreessa, erittäin arvostetussa vertailussa (Global Cleantech Innovation -indeksi) Suomi sai hopeasijan cleantech-innovaatioiden tuottajana.

”Sitra on valmis tukemaan pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja yrityksiä kokeiluissa, jotka vahvistavat merkittävän kotimarkkinaedun aikaansaamista Suomeen”, Kähö sanoo.

Kehittyminen johtavaksi puhtaan energian ja cleantechin metropoliksi vaatii pääkaupunkiseudulta ennen kaikkea kunnianhimoista yhteistä tavoiteasetantaa. Tavoitteiden tulisi olla sen verran korkealla, että pääkaupunkiseutu voisi liittyä muiden pohjoismaisten pääkaupunkien tavoin C40-kaupunkiverkostoon innovaatiokaupungiksi. Tavoitteena voisi myös olla esimerkiksi sijoittua kolmen parhaan joukkoon valituilla alueilla vuosilta 2020–2030 tehdyissä vertailuissa maailman metropoliseutujen joukossa.

Tiivis seudullinen yhteistyö, jossa kaupungit, yritykset ja yhteisöt yhdessä rakentavat kansainvälisesti merkittävän referenssialueen kotimarkkinoille, edistää sekä yritysten liiketoimintaa ja vientiä että tekee pääkaupunkiseudusta entistä vetovoimaisemman. Seudullisesta yhteistyöstä on pääkaupunkiseudulla jo rutkasti hyviä esimerkkejä mm. jätehuollon, liikenteen ja terveydenhuollon järjestämisessä.

Joensuussa tutustutaan automaattisen puhujan- ja kielentunnistuksen menetelmiin

Joensuussa paneudutaan automaattisen puhujan- ja kielentunnistuksen menetelmiin kansainvälisessä Odyssey 2014 –konferenssissa 16.-19.6.2014. Konferenssiin tulee kaikkiaan sata tutkijaa, puolustus- ja turvallisuusalan asiantuntijaa, rikostutkijaa ja yritysten edustajaa eri puolilta maailmaa. Automaattinen puhujantunnistus on yksi nopeimmin kasvavista puheteknologian aloista. Keskeisiä sovelluksia ovat muun muassa rikostekninen ääniprofilointi, käyttäjän etätunnistus puhelinpankki-asioinnissa ja älypuhelimeen kirjautuminen.

Nelipäiväisen konferenssin aikana kuullaan lukuisten alan johtavien tutkijoiden puheenvuoroja. Dr. Joseph P. Campbell (MIT Lincoln Lab, USA) syventyy rikosteknisen puhujantunnistuksen haasteisiin, kiistoihin ja mahdollisiin lähitulevaisuuden ratkaisuihin. Tapahtumassa puhuu myös modernin koneoppimisen pioneeri, Dr. Samy Bengio (Google Research, USA). Bengio esittelee uusia menetelmiä esimerkiksi puheen ja kuvan yhteisupotusmenetelmästä (joint embedding), jota voidaan soveltaa multimediadatan älykkäässä sisältöhaussa. Professori Martin Cooke (University of the Basque Country) keskittyy puhesignaalin muokkaamiseen, jolla voidaan parantaa puheen ymmärrettävyyttä melussa.

Yhdysvaltojen kauppaministeriön alainen mittausstandardien yksikkö NIST (National Institute of Standards and Technology) esittelee tulokset uusimmasta teknologiaevaluoinnista, jolla pyritään vauhdittamaan puheteknologia-alan menetelmäkehitystä. NIST i-Vector Machine Learning Challenge –kilpailuun tuli 8000 ideaa ympäri maailmaa. Lisäksi konferenssissa käsitellään koneoppimiseen perustuvaa tilastollista puhujan ja kielen mallinnusta, tunnistustekniikoiden kalibrointia, yksilöllisten puhepiirteiden irrotusta signaalista sekä keinotekoisia hermoverkkomalleja.

Odyssey-konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Joensuussa juhlitaan myös konferenssin 20-vuotista historiaa. Suomen lisäksi osallistujia on 23 maasta, kuten USA:sta, Espanjasta, Ranskasta, Venäjältä, Singaporesta, Kanadasta ja Kiinasta. Konferenssia isännöi Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos. Laitoksen tutkimusryhmällä (Speech and Image Processing Unit, SIPU) on 15 vuoden kokemus puhujantunnistuksen metodiikasta. Konferenssin tieteellisen sisällöstä vastaa laaja kansainvälinen komitea, jonka tieteellisessä komiteassa on 77 jäsentä muun muassa Yhdysvalloista, Singaporesta, Tšekistä ja Suomesta.

Teknologia on murroksessa

Joustavuus, muutos ja innovaatiot ovat edellytyksiä yritysten selviytymiselle ja menestykselle kiihtyvässä teknologiamurroksessa. Tiedon teknologiasta ja tulevaisuuden tutkimuksesta vastaava johtaja Ahmad Qureshi puhui aiheesta 13.6. Future Infinite -konferenssissa Wanhassa Satamassa.

Reaaliaikaisessa yhteiskunnassa laitteet ja ihmiset ovat jatkuvassa yhteydessä ja vuorovaikutuksessa keskenään. Laitteiden ja ihmisen tuottama digitaalinen sisältö yli kymmenkertaistuu joka vuosi ja saavuttaa 35 000 exabittiä vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2015 mennessä maailmassa odotetaan olevan 25 miljardia internetiin kytkettyä laitetta, ja vuoteen 2020 mennessä jopa 50 miljardia kytkettyä laitetta. Digitaalisuuden kasvun ja IT-alan suuren murroksen taustalla ovat uudet teknologiat ja liiketoimintamallit.

”Yksikään toimiala ei ole teknologiamurrokselle immuuni. Muutoksen kärjessä kulkevat asiakaskeskeiset toimialat, kuten kaupan ala ja pankkitoiminta, mutta sama trendi etenee nopeasti myös yrityspalveluihin. Ympärillämme tapahtuvat muutokset mahdollistavat tulevaisuudessa nykyistä parempien ratkaisujen tarjoamisen asiakkaille. Asiakas on muutoksen keskiössä”, kertoo Tiedon teknologiasta ja tulevaisuuden tutkimuksesta vastaava johtaja Ahmad Qureshi .

Nopeat pärjäävät murroksessa

Uusi reaaliaikainen yhteiskunta on synnyttänyt myös uuden tietotalouden, jossa nopeus on valttia. Teknologian edelläkävijät hyödyntävät uusia teknologioita tarjotakseen asiakkailleen mahdollisimman hyvän kokemuksen. Tämä johtaa uuden ajattelutavan syntyyn.

“Liike-elämässä tunnettu käsite on edelläkävijän dilemma*: tietyillä markkinoilla uudet tulokkaat nousevat ohi asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden, sillä vanhat toimijat suuntaavat investointinsa kehittääkseen olemassa olevia palveluita tai tuotteita. Yleensä nämä toimijat huolehtivat asiakkaidensa tämänhetkisistä tarpeista, kun taas uudet tulokkaat voivat tuoda markkinoille jotain asiakkaiden tulevaisuudessa haluamaa”, jatkaa Ahmad Qureshi.

Liiketoiminnan muutos ei ole vapaasti valittavissa – se on väistämätöntä

Murrosvaiheessa tarvitaan kaksitahoista lähestymistapaa, jotta perinteinen liiketoiminta pystytään säilyttämään mahdollisimman kannattavana ja tuottavana, mutta samanaikaisesti pystytään luomaan uutta liiketoimintaa tutkimuksen sekä start-up-ajattelutavan kautta. Vakiintuneiden toimijoiden tulee tukea innovaatiokehitystä, mutta ne tarvitsevat myös oikeanlaiset valmiudet ja toteutustavan liiketoiminnan muutokseen, jotta he pystyvät uudistamaan itsensä lisäksi myös asiakkaansa.

”Historia on osoittanut, että kaikki asemansa vakiinnuttaneet toimijat eivät pysty muuttumaan. Perustavanlaatuisen muutoksen läpivieminen vaatii yritykseltä suurta kypsyyttä. Me Tiedolla olemme sitoutuneita muutokseen ja autamme asiakkaitamme siirtymään uudelle aikakaudelle”, sanoo Ahmad Qureshi.

Tieto on Helsingissä 11.–13.6.2014 järjestettävän Future Infinite -konferenssin ( http://www.futureinfinite.fi ) yhteistyökumppani. Tiedon teknologiasta ja tulevaisuuden tutkimuksesta vastaava johtaja Ahmad Qureshi on konferenssissa puhujana, ja hänen puheensa aihe on ”Murroksen anatomia – selviytyminen ja menestyminen muuttuvassa tulevaisuudessa”.

Lataa tutkimus liike-elämän murroksen tulevaisuudesta (englanniksi):
http://www.tieto.com/tieto-concepts/business-it-transformation/transformation-research

Lisätietoa tutkimuksesta

Tieto teetti syksyllä 2013 tutkimuksen liike-elämän murroksen tulevaisuudesta. Tutkimus toteutettiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Yhtenä tutkimuksen osana toteutettiin verkkokysely suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten johtajien keskuudessa. Kyselyyn vastasi 500 johtajaa. Enemmistö vastaajista kuuluu ylimpään johtoon tai liiketoimintayksikön johtoon. Lisäksi tutkimukseen kuului Tiedon asiantuntijoiden haastatteluja sekä Helsingissä, Tukholmassa ja Oslossa järjestetyt alan johtajien paneelikeskustelu

TEKES-rahoitus myönnettiin innovatiivisten julkisten hankintojen tutkimukselle

TEKES on myöntänyt rahoituksen tutkimusprojektille, jossa kehitetään uutta liiketoimintaa innovatiivisista julkisista hankinnoista. Tutkimuksen toteuttaa Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos aikana 1.8.2014–31.12.2016.

Innovatiiviset julkiset hankinnat ovat tapa hankkia uusia tuotteita ja palveluita yksityiseltä sektorilta. Perinteisten toimenpiteiden ja tuotteiden sijaan innovatiivisissa hankinnoissa hankitaan ratkaisuja tarpeeseen. Usein julkisissa hankinnoissa pyritään löytämään tuote tai palvelu mahdollisimman alhaiseen hintaan.

Tuotteen tekniset ominaisuudet ja sekä tapa tuottaa palvelu määritellään tarkasti ennakkoon. Sen sijaan innovatiivisissa hankinoissa hankinnan kohteena voi olla toivottu lopputulos tai vaikutus, kuten palvelutaso. Hankintaprosessin alkuvaiheessa ratkaisu saattaa olla jopa hämärän peitossa, mutta yrityksille annetaan mahdollisuus tarjota sellaisia ratkaisuja, jotka eivät ole ilmeisiä tai joita ei ole vielä edes kehitetty valmiiksi tuotteiksi tai palveluiksi asti.

Tutkimusprojektissa tutkitaan innovatiivisten julkisten hankintojen prosesseja ja vaikutuksia yrityksiin sekä ostajiin talous- ja oikeustieteiden näkökulmasta. Keskeisenä tavoitteena on löytää keinoja, joilla innovatiiviset julkiset hankinnat voivat edistää yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintamahdollisuuksia kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeessa tarkastellaan innovatiivisissa hankinnoissa käytettäviä sopimuksia, kannustinmekanismeja, riskien jakamista sekä yritysten yhteistyömahdollisuuksia ja kykyä osallistua innovatiivisiin hankintoihin. Hankkeessa seurataan eri kaupunkien toteuttamia julkisia hankintoja. Erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat biotalous-, ICT- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnat.

Hanke tuottaa uutta tietoa innovatiivisten julkisten hankintojen vaikutuksista yrityksiin, lopputuotteiden käyttäjiin ja julkisen sektorin ostajiin. Taloustieteiden ja oikeustieteiden näkökulmien yhdistäminen antaa uutta tutkimustietoa innovatiivisista julkisista hankinnoista. Hankkeen tuloksena löydetään keinoja, joilla voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä sekä lisätä niiden mahdollisuuksia osallistua innovatiivisiin julkisiin hankintoihin. Perimmäisenä tavoitteena on tuottaa laadukkaampia ja kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaille.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 709 000 euroa. Tutkimusprojektin johtajana toimii professori Matti Turtiainen Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitokselta.

TEKESin ohella Itä-Suomen yliopiston yhteistyökumppaneita projektissa ovat Cloudia Oy, Espoon Yrittäjät ry, JOSEK Oy, KL-Kuntahankinnat Oy, Mikkelin kaupunki, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, Suomen Yrittäjät ry ja Tiera Oy.

Väitöstutkimus: Elävien solujen pintaa muistuttava pinnoite vauhdittaa lääkekehitystä


Lääkkeiden kehittäminen on hidasta ja kallista. Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa on kehitetty pinnoite, joka matkii elävien solujen pintarakennetta ja nopeuttaa erityisesti lääkkeiden kehitysprosessin alkuvaiheita.

Uusien lääkkeiden kehitys on yleensä hidasta, ja kehityskustannukset ovat kasvussa. Samaan aikaan varsinkin laskennalliset lääkekehitysmenetelmät ovat edistyneet merkittävästi.

– Silti edelleen on vaikea ennustaa, miten lääkevalmiste käyttäytyy elävässä eläimessä aivan lääketutkimusprosessin alkuvaiheissa, sanoo Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä Niko Granqvist.

Granqvist on kehittänyt erilaisia tutkimusmenetelmiä, joita voidaan käyttää lääkeaineiden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien sekä molekyylien välisten vuorovaikutusten määrittämiseen.

– Tärkein tulokseni on elävien solujen pintarakennetta matkivien pinnoitteiden kehittäminen. Suurin osa farmaseuttisesti ja biologisesti kiinnostavista kohteista on solun pintakalvossa. Solun pintakalvon monimutkaisuuden vuoksi näiden tutkimus on kuitenkin haastavaa. Soluviljely itsessään on myös välillä hyvin työlästä. Yksinkertaistamalla tätä järjestelmää pintarakennetta matkivalla mallilla voidaan nopeuttaa työskentelyä ja eristää yksittäisiä vuorovaikutuksia tutkittavaksi ilman toissijaisia, häiritseviä ilmiöitä, Niko Granqvist toteaa.

Vastaavia järjestelmiä on Granqvistin mukaan käytetty myös aiemmin, mutta nyt kehitetty uusi ratkaisu sopii kemiallisesti ja fysikaalisesti laajemmalle kirjolle solun pintarakenteen osia. Se myös auttaa luomaan kestävämmän kalvon, joten se helpottaa esimerkiksi vuorovaikutusmittauksia.

Kirja: Suomalaisia tieteen huipulla kertoo 100 tieteen menestystarinaa

Suomalaisia on maailman mittakaavassa vähän, mutta maamme tiede on aina ollut runsasta, kekseliästä, korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua. Tieteen huipulle on noustu niin aateliskartanoista kuin matalista majoistakin. Tiede on kulkenut usein kiehtovan mutkikkaita reittejä.

Suomalaisia tieteen huipulla kertoo sata suomalaisen tieteen ja teknologian menestystarinaa 1700-luvulta tähän päivään. Mukaan on valittu tunnettuja ja tuntemattomampia tieteentekijöitä, joita kaikkia on yhdistänyt uteliaisuus, päättäväisyys ja usein pyrkimys yhteiseen hyvään. He kaikki ovat vaikuttaneet myös nykysuomalaisten elämään toimimalla alojensa uranuurtajina ja asenteiden tuulettajina.

Kirjan ovat kirjoittaneet eri alojen parhaat asiantuntijat, jotka ovat itsekin suomalaisen tieteen huippuja. Näin kirjaan on saatu syvällistä näkemystä, jollaiseen kykenevät vain asiantuntijat itse. Kirjan tarkoituksena on avata tieteen historiaa kaikille kiinnostuneille ja kannustaa uravalintojaan pohtivia nuoria tieteen pariin. Kuka vain voi yltää huipulle.

Setälä julkaisi kielitieteellisen esikoisteoksensa jo 16-vuotiaana

”Tieteen ja teknologian aloilla saavutetut tulokset ovat niin moninaisia ja moniulotteisia, ettei niitä voi panna järjestykseen sekuntikellolla, metrimitalla tai edes kansan- tai huutoäänestyksellä. Tämän kirjan tarkoitus ei ole kertoa sadasta tärkeimmästä tai kauneimmasta, vaan sadasta hyvin erilaisesta saavutuksesta ja niiden tekijöistä.” Tapio Markkanen, Allan Tiitta & Paula Havaste

”Eemil Nestor Setälä julkaisi kielitieteellisen esikoisteoksensa jo 16-vuotiaana. Myöhemmin hän vakiinnutti suomen kielen kuvaamisen ja tutkimisen pääperiaatteet useiden vuosikymmenien ajaksi.” Kaisa Häkkinen

”Agnes Sjöberg oli Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri ja tiettävästi ensimmäinen väitellyt naiseläinlääkäri koko maailmassa. Sjöberg sovelsi uusinta eläinlääketieteellistä tietoa menestyksekkäästi mutta kohtasi epäluuloja ja vaikeuksia sukupuolensa ja kansallisuutensa vuoksi.” Marjatta Hietala

”Vilho Väisälä valmistui matemaatikoksi mutta suuntautui ilmakehän tutkimukseen jo varhain. Meteorologisessa tutkimuksessa tekemiensä oivallusten ohella hän loi kansainvälisesti menestyneen huipputekniikan yrityksen, ennen kuin kukaan Suomessa tiesi puhua high techista.” Olli Lehto

”[A. I.] Virtanen otti näytteestä tukun ja vei sen Valion tallissa olleelle hevoselle, Pollelle. Polle haisteli ja pärski, Virtanen maanitteli ja maanitteli, kunnes Polle vihapäissään nappasi tukun hampaillaan ja paiskasi sen tallin nurkkaan. Virtanen totesi: ’Hevonen ei taidakaan pitää rehustamme – mutta lehmä varmasti pitää.’” Kari Salminen

”Mitä muuta kuin intohimoinen raamatuntutkija olisi voinut tulla helsinkiläisen opettajaperheen pojasta, joka jo ennen kouluikää tutki suurta perheraamattua ja huvitti vieraita esittämällä ulkomuistista Jeesuksen sukuluettelon kolme kertaa neljätoista sukupolvea outoja heprealaisia erisnimiä?” Raija Sollamo

”Koska [Linus] Torvalds ei niukalla opiskelijabudjetillaan pystynyt hankkimaan täysiveristä Unix-järjestelmää eikä myöskään onnistunut virittämään Minixiä mieleisekseen, hän päätti ryhtyä täydentämään sitä itse kirjoittamillaan pienillä käyttöjärjestelmän osilla.” Jukka Paakki

Tapio Markkanen, Allan Tiitta & Paula Havaste (toim.):
Suomalaisia tieteen huipulla. 100 tieteen ja teknologian saavutusta.
Gaudeamus 2014

EU:n patenttijäjestelmä uudistuu

Patenttijärjestelmä uudistuu, kun EU:n yhtenäispatentti ja uusi patenttituomioistuin ovat tulossa uudeksi vaihtoehdoksi Euroopassa. Suomi harkitsee osallistumista.

Elinkeinoelämä on selvittänyt uudistuksen vaikutuksia suomalaisille yrityksille. Selvitystä varten tehtiin laaja yrityskysely, johon saatiin runsaasti vastauksia. Kyselyä syvennettiin haastattelemalla sekä yritysten edustajia että alan asiantuntijoita.

Sen lisäksi, että selvitys kertoo uudistuksen vaikutuksista yrityksiin ja yleisemmin aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen Euroopassa, se antaa yrityksille myös kattavasti tietoja uudesta järjestelmästä ja siitä, miten sitä voi omassa toiminnassaan hyödyntää.
Vaikutukset vaihtelevat

Selvityksen yleinen johtopäätös on, että uudella järjestelmällä on merkittäviä vaikutuksia patentointiin Euroopassa.

– Vaikutukset ovat kuitenkin hyvin erilaisia eri aloilla sekä erilaisten ja erikokoisten yritysten kohdalla. Moni kysymys on myös vielä vailla vastausta, koska yhtenäispatentin ja uuden tuomioistuimen kaikki yksityiskohdat eivät ole selvillä, Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt toteaa.

Tässä vaiheessa voi siis vielä olla vaikea ottaa lopullista kantaa yhtenäispatenttiin ja uuteen patenttituomioistuimeen.

– Jotkut Euroopan maat ovat kuitenkin jo liittyneet uuteen järjestelmään, joten myös meidän pitää nyt miettiä, mitä haluamme, Ramm-Schmidt sanoo.

Selvitys syntyi elinkeinoelämän sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteishankkeena. Sen ohjausryhmään ja rahoittajiin kuuluivat Teknologiateollisuus ry:n lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK, työ- ja elinkeinoministeriö, Keskuskauppakamari, Lääketeollisuus ry, Kone Oyj, Nokia Oyj ja Wärtsilä Oyj Abp. Selvityksen laativat Asianajotoimisto Bird & Bird Oy ja patenttitoimisto Boco IP Oy Ab.

– Työ on ainutlaatuinen Euroopassa, koska missään muussa maassa ei ole näin perusteellisesti selvitetty uuden patentointijärjestelmän vaikutuksia yrityksiin. Selvitys onkin herättänyt laajaa mielenkiintoa muissa maissa ja se tullaan kääntämään englanniksi kevään aikana, Michaela Ramm-Schmidt toteaa.