Puupohjaiset bioyhdisteet mahdollistavat luonnollisten lääkeaineiden tuotannon

Metsäteollisuuden sivuvirroista saatavat terveyttä edistävät tuotteet ovat tulossa tutkimus- ja kehitystyön tuloksena markkinoille. Esimerkiksi puun uuteaineet ja hemiselluloosa ovat kasvavassa määrin lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuuden käytössä ja tuotteissa. Yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on kehitetty puupohjaisia, korkean jalostusasteen tuotteita markkinoille.

Kuusen uutteesta terveyttä edistäviä tuotteita

Turussa toimiva vuonna 2012 perustettu lääkekehitysyhtiö Montisera on patentoinut metsäteollisuuden sivuvirrasta, kuusen sahanpurusta, terveyttä edistävän bioaktiivisen uutteen, jota voidaan käyttää terveyttä edistävänä ainesosana esimerkiksi elintarvikkeissa ja ravintolisissä.

Uusi puu 2017 -kilpailussa Väestörakenteen muutokset -kategorian voittaneella, alavirtsatievaivoja ehkäisevällä ja hoitavalla kuusiuutteella on selkeä kysyntä ja taloudellinen potentiaali, sillä jopa 90 prosentilla yli 80-vuotiaista miehistä on eturauhasvaivoja.

– Ikääntyvän väestön sairauksien yleistymisen seurauksena uusille luonnollisille lääkeaineille on kasvava kysyntä. Tämä on voitto sille pitkäjänteiselle työlle mitä Suomessa biotalouden ja kiertotalouden, ennen kaikkea terveyttä edistävien tuotteiden äärellä tehdään, muistuttaa yrityksen perustaja ja liiketoiminnan kehittämisjohtaja Heikki Vuorikoski.

Kuumavesiuutolla saatavan kuusen hemiselluloosan on jo osoitettu eläinkokeissa helpottavan alavirtsatieoireita. Turvallisuustutkimusten seuraavassa vaiheessa aloitetaan tuotteen testaaminen todellisessa ihmiskäytössä vuoden 2018 aikana.
Tavoitteena bioaktiivisten yhdisteiden kaupallistaminen

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on myöntänyt hallituksen kärkihankerahasta Montiseralle tuotekehitystuen yrityksen kuusen hemiselluloosan pilottituotannon aloittamiseksi.

– Elintarviketeollisuus hakee jatkuvasti uusia raaka-aineita, joilla saada nostettua lopputuotteen arvoa. Kun lopputuotteen arvo nousee, tuotteen kannattavuus paranee ja se mahdollistaa kasvua koko elintarvikeketjuun, muistuttaa Vuorikoski.

Vuorikosken mukaan elintarvike- tai ravintolisävalmistajat saavat puusta tuoteaihion, jonka funktionaalisuus on todettu ja todistettu. -Terveysvaikutteiset tuotteet tuovat elintarvike- ja ravintolisävalmistajille mahdollisuuden erilaistua sekä merkittävää ekologista ja eettistä kilpailuetua elintarvike- ja ravintolisämarkkinoille, joissa kuluttajan kiinnostus ruuan alkuperään korostuu yhä enemmän.

Montisera kehittää myös kahta muuta eri vaiheessa olevaa bioaktiivista yhdistettä alkoholismin ja Parkinsonin taudin oireiden hoitoon. Kehitysyrityksellä on maailmanlaajuinen kumppaniverkosto, johon kuuluu muun muassa yliopistoja, tiedeyhtiöitä, laboratorioita ja sopimuspohjaisia tutkimuslaitoksia, joiden tavoitteena on bioaktiivisten yhdisteiden kehittäminen ja kaupallistaminen.

Montisera on suomalainen, yksityinen bioaktiivisia molekyylejä kehittävä yritys. Montisera ei itse tee keksintöjä, vaan ostaa tutkimustyön ja innovaatioita kaupallistettaviksi. Sen tavoitteena ei myöskään ole itse valmistaa tuotteita, vaan kehitystyön tietyssä vaiheessa tuote lisensoidaan tai myydään edelleen.

Mainokset

IR-UWB vastaanotinrakenteiden suorituskykyä parannellaan

Tutkimuksessa kehitettiin olemassa olevien standardien ratkaisuihin liittyviä parannusehdotuksia, joita esitettiin muutamissa tähän väitöskirjaan sisällytetyissä artikkeleissa. Yhdestä ehdotuksesta tehtiin myös PCT-sopimuksen alainen patentointihakemus. Lisäksi yhdessä tähän väitöskirjaan sisällytetyssä artikkelissa on paitsi laaja kirjallisuuskatsaus, sisältäen katsauksen muiden tekemiin IR-UWB-tutkimuksiin, myös olemassa olevien standardien fyysisten kerroksien määritykset, koskien IR-UWB-teknologiaa ja tärkeimmät maailmanlaajuiset UWB-tekniikkaa koskevat signaalin tehotiheysmääräykset.

Erittäin laajakaistainen impulssiradioteknologia (IR-UWB) tarjoaa potentiaalisen vaihtoehdon yksinkertaisille, edullisille ja matalan tehonkulutuksen omaaville lähetin–vastaanotin-ratkaisuille, jotka soveltuvat lyhyen kantaman sensoriverkkoihin. Nämä sensoriverkot ovat monikäyttöisiä soveltuen esimerkiksi tulevaisuuden esineiden internetin (IoT) tiedonsiirtoratkaisuiksi. Esimerkiksi sairaanhoidon ja terveydenhuollon asiayhteyksissä käytetään monesti termiä langaton kehoverkko (WBAN), joka voidaan asentaa monenlaisiin eri sovelluskohteisiin, kuten autoon tai vaikkapa robotin ”keholle”.

Tässä väitöskirjassa on tutkittu tietokonesimulaatioiden avulla erilaisten IR-UWB vastaanotinrakenteiden suorituskykyä sairaalaympäristöä mallintavissa radiokanavissa. Tutkimuksen painopiste on vastaanottimissa, jotka kykenevät vastaanottamaan joko IEEE 802.15.4-2015- tai IEEE 802.15.6-2012-standardeissa määritellyn signaalin. Sairaalaympäristöä mallintavat radiokanavat perustuvat kahden toisistaan riippumattoman tutkijaryhmän mallinnuksiin, jotka sisältävät sekä keholta–keholle että keholta–kehon ulkopuolelle -radiokanavamallit.

– – –

Diplomi-insinööri Ville Niemelä väittelee Oulun yliopistossa 10.3.2017. Tietoliikennetekniikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Evaluations and analysis of IR-UWB receivers for personal medical communications (IR-UWB vastaanottimien arviointi ja analysointi henkilökohtaista lääketieteellistä tiedonsiirtoa varten).

Väitös: Virushoito voi tuoda lisää tehoa levinneiden syöpien hoitoihin

Virusterapian yhdistäminen muihin syövän hoitomuotoihin – kuten kemoterapiaan ja T-solusiirtoihin – voi parantaa hoitotuloksia, osoittaa Helsingin yliopistossa 20.1. tarkastettava väitöstutkimus.

Levinneen syövän uusista hoitokeinoista lupaavimpia on syövän immunoterapia, jossa elimistön immuunisolut aktivoidaan hyökkäämään syöpäkasvaimia vastaan. Onkolyyttisessa eli syöpäsoluja hajottavassa immunoterapiassa käytetään immuunisolujen aktivointiin geneettisesti muokattuja viruksia. Erityisesti adenovirukset ovat osoittautuneet tässä lupaaviksi, sillä niiden turvallisuusprofiili on erinomainen ja niiden genomiin voidaan lisätä immuunivastetta stimuloivia transgeenejä.

FM Mikko Siurala tutki väitöstyössään onkolyyttisen adenovirushoidon yhdistämistä muihin syöpähoitoihin.

Ensimmäisessä osatyössään Siurala tutki eläinmalleissa, miten kemoterapian ja onkolyyttisen adenovirusterapian yhdistelmähoito tehosi pehmytkudossarkoomiin ja totesi, että yhdistelmähoito esti tehokkaasti ihonalaisten syöpäkasvaimien kasvua eläimissä eikä vakavia sivuvaikutuksia ilmennyt. Lisääntyneen tehokkuuden taustalla havaittiin olevan kaksi mekanismia: kemoterapia tehosti immunogeenista solukuolemaa ja adenoviruksen replikaatiota.

Toisessa osatyössään Siurala tutki onkolyyttisen viroterapian ja adoptiivisen T-solusiirron yhdistämistä kultahamstereissa ja havaitsi, että yhdistelmähoito oli tehokkaampi kuin T-soluhoito tai adenovirushoito yksinään.

Kolmannessa osatyössä tutkittiin melanooman hoitoa adenoviruksilla ja adoptiivisella T-solusiirrolla. Hiirimalleissa havaittiin, että immuunivastetta stimuloivia sytokiineja – solujen välisen viestinnän välittäjäaineita – koodaavat adenovirusvektorit tehostivat T-solusiirtoa, kun viruksia injektoitiin melanoomakasvaimiin. Kasvainspesifiset T-solut kulkeutuivat tehokkaimmin kasvaimiin, joihin oli injektoitu molempia sytokiinejä koodaavia adenoviruksia. Lisäksi adenovirushoidon havaittiin muokkaavan kasvaimen mikroympäristöä T-solusiirteelle suotuisammaksi, toisin sanoen vähemmän immunosuppressiiviseksi.

Väitöstutkimuksen viimeisessä osatyössä Siurala rakensi ihmisen kudoksissa aktiivisia sytokiinejä koodaavan onkolyyttisen adenoviruksen. Uusi virus tehosti T-soluhoitoa hamsterimallissa merkittävästi; yhdistelmähoito paransi suuren osan kasvaimia kantaneista hamstereista ja tuotti niille immuniteetin kasvaintyyppiä vastaan.

– Nämä tulokset tukevat adenovirushoidon yhdistämistä muihin syövän hoitomuotoihin ja luovat pohjan kliinisten kokeiden suunnitellulle potilaissa, joiden levinneeseen syöpään ei ole muita hoitokeinoja, Siurala sanoo.

FM Mikko Siurala väittelee 20.1.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Improving adenovirus-based immunotherapies for treatment of solid tumors”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, Luentosali 2, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on professori John Haanen, Netherlands Cancer Institute, ja kustoksena on professori Akseli Hemminki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/172667

Suomalainen antibioottikeksintö on edennyt ensimmäisiin kliinisiin kokeisiin

Satoja tuhansia ihmisiä vuodessa kuolee antibiooteille vastustuskykyisiksi tulleiden bakteerien aikaansaamiin infektioihin. Vastustuskykyisten taudinaiheuttajabakteerien esiinmarssia on verrattu aikaan ennen penisilliinin keksimistä. Tämä on Davosin talousfoorumissakin nostettu esiin yhtenä kymmenestä suurimmasta ihmiskuntaa uhkaavasta vaarasta. Uusien antibioottien kehittäminen on haastavaa, ja viime vuosina vain muutama on yltänyt lääkekäyttöön asti.

Mittavan kehitystyön ja vaatimusten mukaisten, koe-eläimillä suoritettujen turvallisuuskokeiden jälkeen amerikkalainen Spero Therapeutics -yhtiö on nyt edennyt ensimmäisiin kliinisiin kokeisiin SPR741-molekyylillä, jolla on täysin uusi vaikutusmekanismi. Se herkistää useita merkittäviä taudinaiheuttajabakteeriryhmiä antibiooteille, joille ne ovat luonnostaan vastustuskykyisiä. Alun perin molekyyli on kehitetty Suomessa Northern Antibiotics Oy:ssä.

Tom Parr, Spero Therapeutics -yhtiön tutkimusjohtaja toteaa: ”Vuoden 2015 helmikuussa lisensoimme keksinnön Northern Antibiotics Oy:ltä. Se edustaa kokonaan uutta lähestymistapaa taistelussa antibiooteille vastustuskykyisiksi tulleita taudinaiheuttajabakteereita vastaan. Olemme panostaneet todella paljon SPR741-molekyylin saattamiseksi kliinisiin kokeisiin, ja tässä olemme nyt onnistuneet. Tie on vielä pitkä ja mutkikas ennen mahdollista hyväksyntää lääkekäyttöön, mutta olemme nyt hyvässä alussa, ja toimintasuunnitelmamme tästä eteenpäin on valmis”.

Spero Therapeutics (Cambridge, Massachusetts) perustettiin vuonna 2014. Se on kerännyt riskirahaa 44 miljoonaa dollaria, ja SPR741 on yksi kolmesta ohjelmasta, jotka yhtiön aikomuksen mukaan ovat kliinisessä vaiheessa vuonna 2017. Näin Sperolla on vahva valikoima ohjelmia, jotka ovat prekliinisisessä tai kliinisessä vaiheessa.

”On hienoa, että keksintömme etenee nyt amerikkalaisin voimin. Suomessa ei tällaiseen löydy resursseja. Kymmenisen vuotta sitten kehitystyömme pääsi alkamaan kahden pienen, mutta valistuneen, suomalaisen pääomasijoittajan voimin, ja läpimurtomme mahdollistui joukkorahoituksella, eli nyt meillä on yli sata pienomistajaa. Näinä aikoina on todella lohdullista nähdä, kuinka ”tavalliset” ihmiset arvostavat tällaisiakin asioita kuin taistelu vastustuskykyisiä taudinaiheuttajabakteereita vastaan”, toteaa professori Martti Vaara, Northern Antibiotics Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Vaaralla on takanaan pitkä ura Helsingin yliopistossa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS), jonka kliinisen mikrobiologian vastuualuejohtajan virasta hän siirtyi eläkkeelle vuoden 2016 alussa.

”Yhtiössämme on kehitetty myös toinen antibioottimolekyyli, ja sen suhteen olemme solmineet yhteistyön erään eurooppalaisen antibioottiyrityksen kanssa. Täälläpäin rahoituksen saaminen näyttää olevan todella tuskallista, mutta yritämme nyt yhdessä saada rahoituksen järjestymään”, jatkaa Vaara.

Tutkijat löysivät matemaattisen rakenteen, jonka ei uskottu olevan olemassa

Parhaasta mahdollisesta q-analogista voi olla hyötyä tehokkaammassa tiedonsiirrossa.

1970-luvulla joukko matemaatikkoja kehitti teorian, jonka mukaan koodit voitaisiin nollien ja ykkösten muodostamien jonojen sijaan esittää astetta korkeammalla tasolla: q-analogeiksi nimettyinä matemaattisina aliavaruuksina.

Teorialle ei pitkään löydetty – tai edes etsitty – sovelluksia, kunnes kymmenen vuotta sitten ymmärrettiin, että niille olisi käyttöä modernien tietoverkkojen vaatimassa tehokkaassa tiedonsiirrossa. Haasteena oli, ettei teorian kuvaamia parhaita mahdollisia koodeja oltu löydetty lukuisista yrityksistä huolimatta, eikä niiden siksi uskottu olevan edes olemassa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä oli kuitenkin toista mieltä.

”Me ajattelimme, että se oli hyvinkin mahdollista”, hymyilee Aalto-yliopiston professori Patric Östergård.

”Haastavaa etsimisestä teki se, että rakenteet ovat niin valtavia, että jopa todella isolla tietokonekapasiteetilla niiden etsiminen on jättimäinen operaatio. Siksi meidän piti hyödyntää algebran tekniikoiden ja tietokoneiden lisäksi kokemustamme ja arvata, mistä suunnasta lähteä etsimään ja näin rajata haku-urakkaa.”

Sitkeys palkittiin, kun viiden tutkijan ryhmä löysi teorian mukaisen suurimman mahdollisen rakenteen. Tulokset esiteltiin äskettäin Forum of Mathematics. Pi -tiedejulkaisussa, joka julkaisee ainoastaan kymmenisen tarkoin valikoitua artikkelia vuodessa.

Tutkimuksessa olivat mukana Aalto-yliopisto, Technion (Israel), University of Bayreuth (Saksa), Darmstadt University of Applied Sciences (Saksa), University of California San Diego (USA) ja Nanyang Technological University (Singapore).

Toistuva stimulaatiohoito palautti liikuntakykyä halvaantuneisiin lihaksiin

Helsingin yliopistollisessa sairaalassa BioMag-laboratoriossa tehty potilastutkimus voi avata uuden mahdollisuuden selkäydinvaurioista kärsivien potilaiden kuntoutukseen.

Neurologiaan erikoistuva lääkäri, LT Anastasia Shulgan johtamassa tutkimuksessa kahdelle selkäydinvammapotilaalle kokeiltiin hoitoa, jossa yhdistettiin transkraniaalinen magneettistimulaatio ja samanaikainen raajahermojen stimulaatio, ja hoitoa annettiin potilaille toistuvasti lähes puolen vuoden ajan. Tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin selkäydinvaurion seurauksena halvaantuneita potilaita yritettiin kuntouttaa pitkän ajan kuluessa toistuvasti annetulla tämän tyyppisellä stimulaatiohoidolla.

Molemmilla hoitotutkimukseen osallistuneilla potilailla oli tapaturman aiheuttama selkäydinvaurio. Toisen potilaan jalat olivat halvaantuneet polvista alaspäin. Toisella potilaalla oli neliraajahalvaus; hän pystyi liikuttamaan jonkun verran käsiään, mutta ei esimerkiksi tarttumaan esineisiin. Kummankin potilaan onnettomuudesta oli aikaa yli kaksi vuotta, ja he olivat saaneet toipumisestaan lähtien tavanomaista kuntoutusta, joka jatkui myös stimulaatiohoidon aikana.

Noin puoli vuotta kestäneen stimulaatiohoidon jälkeen alaraajahalvauspotilas pystyi taivuttamaan molempia nilkkojaan, ja neliraajahalvauspotilas pystyi tarttumaan esineeseen käsillään.

– Potilailla havaittiin hermoyhteyksien vahvistumista ja osittaista liikuntakyvyn palaamista lihaksiin, joita he eivät aikaisemmin kyenneet lainkaan käyttämään, Anastasia Shulga kertoo.

Hoidon aikana palautunut liikuntakyky oli tallella ainakin vielä kuukauden kuluttua stimulaatiohoidon päättymisestä. Toinen potilaista osallistuu uuteen tutkimukseen jossa stimulaatiota annetaan laajemmin ja jatketaan vielä pidempään.

BioMag-laboratorion johtaja, dosentti Jyrki Mäkelä muistuttaa, että kroonisten selkäydinvammapotilaiden kuntoutus on hyvin haasteellista ja uusia hoitokeinoja kaivataan kipeästi.

– Tässä on kysymys vain kahta potilasta koskevasta tapaustutkimuksesta, mutta tulokset ovat mielestämme lupaavia. Tarvitaan lisää tutkimusta sen selvittämiseksi, voiko tällaista pitkäkestoista kahden stimulaatiohoidon yhdistelmää hyödyntää selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksessa – joko sellaisenaan tai muihin hoitoihin yhdistettynä.

Helsingin yliopiston, HUS:n ja Aalto-yliopiston yhteinen BioMag-tutkimuslaboratorio toimii HUS-Kuvantamisen yhteydessä Meilahden kampuksella.

Aalto-yliopistolle myönnettiin laatuleima

Kansainvälinen auditointiryhmä arvosti laatujärjestelmän toimivuutta.

Aalto-yliopisto on onnistunut kehittämään kokonaisvaltaisen ja hyvin toimivan laatujärjestelmän, joka on suunniteltu tukemaan yliopiston strategisia tavoitteita. Näin luonnehtii Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, joka toteutti Aalto-yliopistossa laatujärjestelmän auditoinnin. Karvi myönsi Aallolle laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 13.6.2016 alkaen.
Aalto-yliopisto on hyvällä tiellä

Kansainvälinen auditointiryhmä näki Aallon vahvuutena edistyneen laatujärjestelmän, jonka valmisteluun ovat osallistuneet sekä Aalto-yhteisö että sidosryhmät.

– Auditointiryhmän mukaan Aalto-yliopiston kaikki kolme perustehtävää ovat hyvin tasapainossa. Yliopistojen yhdistymisprosessi on ollut menestyksekäs ja Aalto-yliopisto on nyt hyvällä tiellä, toteaa kansainvälisen auditointiryhmän puheenjohtaja Andrée Sursock.

Auditointiryhmä myös katsoi, että tutkintoon johtavan koulutuksen laadunhallinta on hyvin vakiintunutta.

– Kaiken kattava toiminnan korkea laatu on Aalto-yliopiston strategian ytimessä ja yksi kärkitavoitteistamme. Myös henkilöstömme on vahvasti mukana laatutyössä, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin hyväksymä auditointi merkitsee, että yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia

Aalto-1 nanosatelliitti sisältää suomalaista huipputekniikkaa

Satelliittia on rakennettu ja testattu lähes viiden vuoden ajan Otaniemessä. Viimeiset testit tehdään vielä Hollannissa.

– Satelliitti on monimutkainen ja herkkä laite, joka on koottu puhdastilassa. Ennen Otaniemestä lähtöä Aalto-1-satelliitista poistettiin kosteus, ja se pakattiin erityisturvallisesti kuljetusta varten. Näin pystyimme varmistamaan, ettei satelliitin mukana lähde mitään ylimääräisiä aineita, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia satelliitille tai raketille, Aalto-yliopiston professori ja projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Satelliitti integroitiin Hollannissa Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön, jossa se kuljetetaan avaruuteen yhdessä muiden pienten satelliittien kanssa. Aalto-1 tiimi, Antti Kestilä, Tuomas Tikka ja Nemanja Jovanović, ovat paikan päällä Hollannissa, jossa he tekivät viimeiset tarkistukset satelliitin järjestelmille. Säiliö satelliitteineen kiinnitetään myöhemmin Yhdysvalloissa SHERPA- järjestelmään, joka mahdollistaa useiden satelliittien kuljettamisen samalla raketilla. SHERPA- järjestelmä ja sen kantamat kymmenet satelliitit liitetään Falcon-9-rakettiin myöhemmin kesä- tai heinäkuussa.

Falcon-9-raketin laukaisun on määrä tapahtua heinäkuussa, mutta viivästykset eivät ole tällä alalla epätavallisia.

– Työ ei pääty laukaisuun, sillä avaruuteen päästyään satelliitti aloittaa tieteelliset mittaukset. Missiota ja mittauksia ohjataan Otaniemestä arviolta kahden vuoden ajan, Praks toteaa.
Nanosatelliitti on opiskelijoiden taidonnäyte

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardin mukainen nanosatelliitti, joka sisältää suomalaista huipputekniikkaa. Satelliitin kyydissä on kolme tutkimuslaitetta: VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja tähtää avaruusromun vähentämiseen.

Projektissa on ollut mukana yhteensä yli 80 opiskelijaa, ja sen parissa on tehty kymmeniä diplomi- ja kanditöitä, useita konferenssijulkaisuja sekä tiedejulkaisuja. Opiskelijat ovat suunnitelleet satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, esimerkiksi radiot, rungon, antennit ja aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot, eli päätietokone, välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta radiolinkin kautta Otaniemen maa-asemalle.

Seuraavana lähtövuoroa odottaa Aalto-2 -satelliitti. Myös Aalto-2 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-satelliitti, jonka kehittäminen alkoi vuonna 2012. Aalto-2 kuuluu eurooppalaiseen QB50-hankkeeseen, jonka suunnitelmana on laukaista 50 CubeSat-satelliittia matalalle maan kiertoradalle.

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu. Satelliitin laukaisua tukevat SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.

Tavallinen suola sai uuden kilpailijan maitosuolasta

Elintarviketeollisuudelta on pitkään odotettu ratkaisuja suolan vähentämiseksi. Valion uudella Valio ValSa® maitosuolainnovaatiolla elintarvikkeiden suolapitoisuutta voidaan laskea merkittävästi mausta tinkimättä.

– Suolan vähentäminen tuotteista olisi helppoa, jos mausta ei tarvitsisi välittää. Mutta kuluttajat haluavat terveellisiä ja silti hyvänmakuisia tuotteita. Maito on ehtymätön innovaatioiden lähde. Olemme tehneet vuosia tuotekehitystyötä maitosuolan parissa ja esittelemme nyt ainutlaatuisen ratkaisun suolan vähentämiseksi, Valion tuotekehityksestä ja tuoteryhmistä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi sanoo.

Valio ValSa® maitosuolalla voidaan korvata osa elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävästä tavallisesta, runsaasti natriumia sisältävästä ruokasuolasta, ja samalla tuotteiden suolapitoisuus laskee merkittävästi – mausta tinkimättä.

Kaikki alkoi terveysjuustosta

Valio on vuosikymmeniä tutkinut juustonvalmistuksen oheistuotteena syntyvää heraa. Jo pitkään herasta on osattu hyödyntää hyvälaatuinen maidon heraproteiini. Nyt myös heran arvokkaille maidon luontaisille mineraaleille on löytynyt tarkoitus – Valio ValSa® maitosuola.

Valio tuo toukokuussa kauppoihin uuden Valio Polar® 15 vähemmän suolaa juuston ja Valio Oivariini® vähemmän suolaa levitteen, joiden valmistuksessa on käytetty Valio ValSa® maitosuolainnovaatiota – näin tuotteissa on puolet vähemmän suolaa kuin tavanomaisissa rasvaseoksissa ja juustoissa, mutta mausta ei ole tingitty.

– Hyvänmakuisten tuotteiden valmistaminen maitosuolaa hyödyntämällä ei ole helppo tehtävä, vaan se on vaatinut tuotekehittäjiltämme innovatiivisuutta ja tarkkaa reseptioptimointia. Valio ValSa® innovaation ydin piilee siinä, miten maitosuola ja esimerkiksi juuston maku saadaan pelaamaan täydellisesti yhteen. Tuotekehityksessä on esimerkiksi testattu erilaisia hapateyhdistelmiä, rasvapitoisuuksia ja suolaustapoja, Tuomas Salusjärvi selvittää.

Valio ValSa® innovaation kehitystyö on kestänyt lähes kymmenen vuotta. Alun perin tavoitteena oli kehittää todellinen terveysjuusto, ja maitosuolaa oli tarkoitus käyttää vain juustossa.

– Pian ymmärsimme, että ainoastaan juuston suolapitoisuutta vähentämällä vaikutus suolan kokonaissaantimäärään jää aika pieneksi. Aloimme ajatella isommin. Näin syntyi ajatus maitosuolan hyödyntämisestä myös levitteessä ja leivässä, Tuomas Salusjärvi kertoo.

Fazer lanseeraa toukokuussa Oululainen Reilu futissämpylät, joiden valmistuksessa on käytetty Valio ValSa® maitosuolainnovaatiota.

Suuntana kansainväliset markkinat

Toukokuussa kauppoihin tulevat uutuudet ovat vasta alkua. Valion tavoitteena on vähentää 60 000 kg suolaa suomalaisten lautaselta seuraavan kolmen vuoden aikana. Luvassa on siis lisää tuotteita, joissa on loistava maku mutta vähemmän suolaa.

– Suola on maailmanlaajuinen haaste. Osa EU-maista on Suomen ohella alkanut panostaa suolan vähentämiseen kansallisten ohjelmien kautta. Esimerkiksi Iso-Britanniassa suola puhututtaa paljon. Myös Yhdysvalloissa suolan vähentämiseen on etsitty ratkaisuja. Valio ValSa® maitosuolainnovaatiolle on siis mahdollisia vientimarkkinoita ympäri maailman, myös muissa kuin meijerituotteissa, kategoriapäällikkö Teea Björklund Valiolta uskoo.

Mikä maitosuola?

Maitosuola koostuu maidon luontaisista mineraaleista: kaliumista, jodista, magnesiumista, kalsiumista sekä natriumista. Maidon sisältämät mineraalit ovat peräisin lehmien syömästä rehusta. Tavallinen ruokasuola on koostumukseltaan lähes kokonaan natriumkloridia. Maitosuolassa on natriumia lähes 80 % vähemmän kuin tavallisessa ruokasuolassa. Natriumin sijaan suolaista makua antaa erityisesti maidon luontaisesti sisältämä kalium.

Aalto-yliopistoa arvostettiin nuorten yliopistojen joukossa

Times Higher Education listasi yliopistojen 150 nousevaa tähteä.

Aalto-yliopisto on sijoittunut Times Higher Education -lehden alle 50-vuotiaita yliopistoja vertailevalla ranking-listalla sijalle 28 maailmassa.

Rankingissa arvioidaan yliopistojen tutkimusta, opetusta, julkaisuja, kansainvälisyyttä ja yritysyhteistyötä. Listalla on mukana 150 nuorehkoa yliopistoa.
– Tämä on hieno osoitus siitä, että vahvan mission siivittämänä ja kovalla työllä saavuttamamme tulokset on nyt huomattu maailmallakin, iloitsee Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Times Higher Education julkaisee useita ranking-listoja. Laajemmassa THE World University Rankingissa on huomioitu 800 yliopistoa ympäri maailman, ja tässä vertailussa Aalto-yliopisto sijoitus oli viime syksynä välillä 251–300. Nyt julkaistu nuorten yliopistojen ranking on laadittu samaa aineistoa käyttäen mutta hieman erilaisin painotuksin.

Lähes kymmenen prosenttia PRH:n patenttihakemuksista liittyy cleantechiin

Uusilla teknisillä ratkaisuilla voidaan vähentää vesiliikenteen päästöjä, torjua ympäristöonnettomuuksia ja parantaa alusten energiatehokkuutta. Cleantech näkyy vesiliikenteessä esimerkiksi vaihtoehtoisissa polttoaineissa, uusissa moottoritekniikoissa, energiatehokkuutta parantavissa teknologioissa, öljyntorjuntatekniikoissa sekä uusissa laivakonsepteissa.

Noin yhdeksän prosenttia PRH:n saamista patenttihakemuksista liittyy cleantechiin. Cleantech edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää tuotantoprosessien haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Cleantech-keksintöjä on tehty esimerkiksi seuraavilla alueilla: uusiutuva energia, vesiosaaminen, bio- ja kiertotalous, energiatehokkaat ratkaisut sekä jätehuolto.

PRH edistää aktiivisesti cleantechiin liittyvää kehitystä. Patentin hakija voi hakea keksinnölle nopeutettua käsittelyä, jos keksintö koskee biotaloutta, kiertotaloutta tai puhtaan teknologian ratkaisuja. Keksinnön patentointi kannattaa, koska se tarjoaa yksinoikeuden keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen.

Rolls-Royce kehittää autonomisia, miehittämättömiä laivoja

Rolls-Royce kehittää autonomisia, miehittämättömiä laivoja ja niitä ohjaamaan tarvittavia maalle rakennettavia ohjauskeskuksia. Suomesta tutkimustyöhön osallistuivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen yliopiston TAUCHI-tutkimuskeskus.

Rolls-Royce julkisti Lontoossa videomuotoisen visionsa siitä, miten lähitulevaisuudessa pienet 7–14-henkiset miehistöt valvovat ja ohjaavat eri puolilla maapalloa autonomisesti liikkuvia laivoja. Miehistöt valvovat aluksia ja niiden ympäristöä interaktiivisten älynäyttöjen, puheentunnistusjärjestelmien, hologrammien ja valvontalennokkien avulla.

Ensimmäisiä autonomisten alusten demonstraatioita on luvassa jo tällä vuosikymmenellä. Tehokas etäohjauskeskus on oleellinen osa Rolls-Roycen suunnitelmaa rakentaa autonomisia, etäohjattavia laivoja.

Iiro Lindborg , Rolls-Royce General Manager, Remote & Autonomous Operations, Ship Intelligence: ”Miehittämättömistä ja etäohjatuista kuljetusjärjestelmistä on tulossa arkipäivää. Ne ovat ennennäkemättömän joustavia ja tehokkaita. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää entistä paremmin laivojen etäohjaukseen liittyviä inhimillisiä tekijöitä. Kartoitamme keinoja, joilla maissa työskentelevät miehistöt voisivat saada ohjauskeskuksen välityksellä hyvän tuntuman siitä, mitä merellä tapahtuu.”

Tutkimuksen toteuttivat VTT ja Tampereen yliopiston TAUCHI-tutkimuskeskus (Tampere Unit for Computer Human Interaction) yhteistyössä Rolls-Roycen kanssa. Tutkimuksessa hyödynnettiin tietoa muilta aloilta, joissa etäohjausta on tutkittu, kuten ilmailu-, energia-, puolustus- ja avaruustutkimus.

Tutkimuksessa käytettiin innovatiivista InnoLeap-lähestymistapaa , joka on VTT:n ja Rolls-Roycen yhdessä kehittämä konseptisuunnittelu- ja tieteellisten tutkimustulosten visualisointimenetelmä. Lähestymistavassa hyödynnetään trendi- ja käyttäjätutkimuksia, yhteissuunnittelua, skenaariotarinoita ja näyttäviä visualisointeja.

Eija Kaasinen , johtava tutkija, VTT: ”Autonomisesti toimiva laiva ei tee ihmistä tarpeettomaksi, toisin kuin joskus väitetään. Miehittämättömiä aluksia on tarkkailtava ja ohjattava, mikä tarkoittaa uudenlaisia töitä, tehtäviä, työkaluja ja työympäristöjä. Maalla sijaitsevien tulevaisuuden etäohjauskeskusten suunnittelussa on huomioitu ihmisten käyttäjäkokemus. Kun suunnittelu tehdään laivojen etäohjaajien näkökulmasta, pystymme luomaan etäohjauskeskusten ammattilaisille uusia mielekkäitä, miellyttäviä ja kiinnostavia työtehtäviä.”

Nyt Lontoossa julkaistu video on uusin tulokas videosarjassa, joka esittelee Rolls-Roycen visiota tulevaisuuden merenkulusta. Nimellä ”oX” (operator experience) tunnettu konsepti tuotiin julkisuuteen vuonna 2014. Aiemmissa aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa on kehitetty käyttökokemus lähtökohtana öljynporauslauttojen huoltoalusten, konttialusten ja hinaajien tulevaisuuden komentosiltakonsepteja.

Uudet digitaaliset mahdollisuudet muokkaavat työelämää useilla teollisuuden aloilla. VTT luo tutkimuksellaan digitalisaation edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. ”Tarvitaan nykyisten työtehtävien ymmärrystä käytännön kenttätutkimuksen avulla, jotta uusissa innovaatioissa huomioidaan nykytyössä hyödynnettävät osaamiset ja piilevät työkäytännöt. Jos esimerkiksi nykymekaanikko voi kuulemalla tietää moottorinsa tilan, niin etäohjauskeskuksessa olisi hyvä pystyä samaan”, sanoo erikoistutkija Mikael Wahlström VTT:ltä.

Rolls-Royce julkistaa Helsingissä 5.4. lisää tutkimustuloksia etäohjauksen ja autonomisen merenkulun kehityksestä. Tavoitteena on rakentaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä kaupallinen koealus etänä valvottavasta autonomisesta laivasta. Etäohjattavat ja autonomiset alukset ovat yksi Rolls-Roycen älykkäiden alusten strategian kolmesta osa-alueesta. Yrityksen innovatiivinen tuote- ja palveluvalikoima – alkaen terveydenhuollon ratkaisuista, optimoinnista ja päätöksenteon tuesta aina etäohjaukseen ja autonomiseen toimintaan – auttaa asiakkaita mullistamaan liiketoimintansa big datan avulla.

Suomalaisille yrityksille myönnettyjen patenttien määrä kasvoi

Euroopan patenttiviraston (EPO) suomalaisille yrityksille ja tutkijoille myöntämien patenttien määrä kasvoi viime vuonna 17,5 %. Patentteja myönnettiin vuoden 2015 aikana yhteensä 744 kappaletta. Kasvu oli suurinta kymmeneen vuoteen. Samalla kuitenkin Suomesta jätettyjen patenttihakemusten määrä laski 8,3 %. (2015: 2000 vs. 2014: 2182).

Koko vuoden 2015 aikana Euroopan patenttivirastolta haettiin yhteensä 160 000 patenttia (2014: 153 000, +4,8 %). ( Kaavio: Patenttihakemusten määrän kasvu ). Hakemusten määrä kasvoi etenkin yhdysvaltalaisten (+16,4 %) ja kiinalaisten (+22,2 %) yritysten hakemusten myötä. EPO:n 38:sta jäsenmaasta haettujen patenttien määrä pysyi entisellä tasolla (+0,7 %, EU 28: +0,3 %). Eniten hakemuksia jätettiin Yhdysvalloista, Saksasta, Japanista, Ranskasta ja Alankomaista. Suomi oli kaikista hakijamaista patenttien määrällä mitattuna 13. suurin.

”Hakemusten määrän huomattava kasvu osoittaa, että Eurooppa on keskeinen paikka innovaattoreille eri puolilta maailmaa ja samalla myös houkutteleva teknologiamarkkina”, sanoo EPO:n pääjohtaja Benoît Battistelli. ”Se kertoo yritysten ja keksijöiden kiinnostuksesta suojata kehitystyönsä Euroopan markkinoilla.”

”Euroopan ulkopuolelta saapuneiden hakemusten merkittävästä kasvusta huolimatta eurooppalaisten yritysten muualta hakemien patenttien määrä on selvästi suurempi. Tämä on osoitus Euroopan talouden innovaatiopotentiaalista”, Battistelli lisää.

Lääketeknologia kasvoi eniten Suomessa

Patenttihakemusten määrällä mitattuna Suomessa kasvoivat keskeisistä teknologia-aloista eniten lääketeknologia (+20,4 %), sähkökoneet, laitteet ja energia (+19,6 %) sekä tekstiili- ja paperikoneet (+16,3 %). Kaikkiaan Suomesta haettiin eniten patentteja digitaalisen viestinnän (389 hakemusta, laskua -32 %) ja tietoteknologian aloilla (217 hakemusta, -16 %).

Nokia, Kone ja UPM-Kymmene olivat suurimmat suomalaiset patentinhakijat

Suomessa selvästi aktiivisin patentinhakija oli viime vuonna Nokia yhteensä 866 hakemuksella (edellisenä vuonna 986). Nokian perässä tulivat Kone (121), UPM-Kymmene (53), Outotec (50) ja Wärtsilä (45). Nokia oli maailmanlaajuisesti kuudenneksi aktiivisin hakija digitaalisessa viestinnässä. Sen edellä olivat Huawei, Ericsson, Qualcomm, ZTE ja Samsung, mutta taakse jäivät Intel, LG ja Sony.

Etelä-Suomessa eniten patentinhakijoita

Suomen aluetilastoa johtaa tällä hetkellä Etelä-Suomi, jonka osuus kaikista patenttihakemuksista oli 84 %. Sen jälkeen eniten hakemuksia jätettiin Länsi-Suomessa (9 %), Pohjois-Suomessa (4 %), Itä-Suomessa (2,6 %) ja Ahvenanmaalla (0,1 %). Voimakkain kasvu nähtiin Itä- (+24 %) ja Pohjois-Suomessa (+19 %). Yksittäisistä kaupungeista selvästi eniten hakemuksia tuli Espoosta – sen osuus kaikista patenttihakemuksista oli yli puolet (51 %). Hakemuksia jätettiin kuitenkin 15 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suur-Helsingin osuus oli Espoon jälkeen toiseksi suurin, 20 %.

Vaihtelevia trendejä eri puolilla Eurooppaa

Hakemuksissa oli myös merkittäviä eroja maittain: Italia käänsi neljä vuotta jatkuneen laskusuuntauksen voitolliseksi ja hakemuksia jätettiin viime vuonna 9 % enemmän. Myös Espanjan suunta kääntyi ylöspäin (+3,8 %). Kasvu jatkui edelleen Belgiassa (+5,9 %), Isossa-Britanniassa (+5,7 %), Alankomaissa (+3,3 %) ja Sveitsissä (+2,6 %). Hakemuksia jätettiin lähes yhtä paljon kuin ennenkin Ranskassa (+1,6 %), Itävallassa (+1,4 %) ja Ruotsissa (-0,9 %). Hakemusten määrä laski Suomen tapaan Saksassa (-3,2 %) ja Tanskassa (-2,7 %).

Lääketeknologia, digitaalinen viestintä ja tietokoneet ovat tärkeimmät alat

EPO sai eniten patenttihakemuksia jälleen kerran lääketeknologia-alalla. Hakemusten määrä jatkoi myös kasvuaan, jota tuli nyt 11 % enemmän vuoteen 2014 verrattuna. Vahvaa kasvua osoittivat myös sellaiset alat kuin moottorit, pumput ja turbiinit (+18 %), lääkeaineet (+10 %), mittauslaitteet (+8%) ja tietokoneet (+8 %).

Philips johtaa tilastoja

Hollantilainen elektroniikkayhtiö Philips jätti tällä kertaa eniten patenttihakemuksia – perässään Samsung, LG, Huawei ja Siemens. Top 10 -kärkeen mahtui neljä yhtiötä Euroopasta, kolme Yhdysvalloista, kaksi Koreasta ja yksi Kiinasta. Nokia oli listan sijalla 18.
Suomi neljäs asukasmäärään suhteutettuna

Euroopan innovatiopotentiaalista kertoo se, kuinka monta patenttihakemusta eri maista on jätetty asukaslukuun suhteutettuna. Sveitsi johti tilastoa tälläkin kertaa, sillä siellä jätettiin vuoden aikana 873 patenttihakemusta miljoonaa asukasta kohden. Toiseksi sijoittui Alankomaat (419), jonka jälkeen tulivat Ruotsi (392), Suomi (365) ja Tanska (346). Ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen maa oli jälleen Japani, joka sijoittui yhdeksänneksi (169).

Suomen ensimmäinen satelliitti lähtee pian avaruuteen

Suomen historian ensimmäinen sopimus satelliitin toimittamisesta avaruuteen allekirjoitettiin Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa maaliskuussa 2015. Nyt Aalto-1-satelliitti on valmis aloittamaan matkansa kohti Falcon 9 -raketin laukaisupaikkaa Yhdysvaltojen länsirannikkoa. Aalto-1:n toimittaa perille rakettiin hollantilainen laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Space. Satelliitin matka alkaa seuraavan kuukauden kuluessa, ja ensimmäinen pysähdyspaikka on Hollannissa, jossa satelliitti integroidaan laukaisualustaan.

– Satelliitti on monimutkainen ja herkkä laite, joka on koottu puhdastilassa. Ennen Otaniemestä lähtöä Aalto-1-satelliitista poistetaan kosteus, ja se pakataan turvallisesti kuljetusta varten. Näin varmistamme, ettei satelliitin mukana lähde mitään ylimääräisiä aineita, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia satelliitille tai raketille, Aalto-yliopiston professori ja projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Satelliittia on rakennettu ja testattu lähes viiden vuoden ajan Otaniemessä. Testejä on takana kymmeniä, ja viimeiset tarkistukset tehdään vielä Hollannissa.

– Satelliitin toimivuus varmistetaan, satelliitin sähköjärjestelmä asetetaan valmiustilaan ja satelliitti integroidaan laukaisualustan lähtölaatikkoon, joka kiinnitetään laukaisupaikalla rakettiin.

Satelliitin vie avaruuteen SpaceX-yhtiön historiallinen rakettilaukaisu loppukeväällä 2016. Aalto-1:n lisäksi 600 kilometrin korkeudessa olevalle kiertoradalle nousee raketin kyydissä ennätysmäärä nanosatelliitteja.
Huipputekniikkaa pienessä koossa

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, joka sisältää suomalaista huipputekniikkaa. Satelliitin kyytiin mahtuu kolme tutkimuslaitetta. Mukana ovat VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja tähtää avaruusromun vähentämiseen.

– Satelliitteja on rakennettu kaksi kappaletta. Lentomalli matkaa avaruuteen ja insinöörimalli jää Otaniemeen. Näin voimme testata eteen tulevia yllättäviä tilanteita ensin maan päällä insinöörimallilla, kertoo Praks.

Projektissa on ollut mukana yhteensä yli 80 opiskelijaa, ja sen parissa on tehty kymmeniä diplomi- ja kanditöitä, useita konferenssijulkaisuja sekä tiedejulkaisuja. Opiskelijat ovat itse suunnitelleet koko satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, kuten radiot, rungon, antennit sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot eli päätietokone välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.

– Työ ei pääty laukaisuun, sillä satelliittia seurataan Otaniemestä arviolta kahden vuoden ajan, Praks kertoo.
Yhteistyöllä avaruuteen

Projektin toteuttamiseen on saatu apua useilta asiantuntijatahoilta, tutkimuskeskuksilta ja yrityksiltä. Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyötä on tehty muun muassa yritysten, kuten esimerkiksi Space Systems Finlandin kanssa, joka on antanut laboratorioitaan työryhmän käyttöön. Lisäksi osa projektilaisista on ollut harjoittelussa Berlin Space Technologies -yrityksessä. Yhteistyökumppanit ovat tarjonneet niin opinnäytemahdollisuuksia, suunnitteluapua kuin työpaikkojakin projektista valmistuneille.

Satelliitin valmistuminen on osoitus Aalto-yliopiston huippukoulutuksesta. Uuden sukupolven piensatelliitteihin liittyy teknologiakehitystä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla aloilla.

– Avaruuslaitteen kehitystyössä syntyvä osaaminen ja asiantuntemus edesauttavat suoraan myös muiden sovellusalueiden kehitystyötä. Laitteiden suunnittelu haastaviin avaruusolosuhteisiin synnyttää innovaatioita sekä opettaa arvostamaan ja rakentamaan laatua, Praks toteaa.

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu.

Satelliitin laukaisua tukevat SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.Suomen ensimmäinen satelliitti lähtee avaruuteen

VTT on kehittänyt Internet of Things (IoT) Gateway -ohjelmiston

Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt Internet of Things (IoT) Gateway -ohjelmiston, joka tukee useita eri radioteknologioita ja protokollia sekä niiden yhdistämistä. Ohjelmistolla voi kerätä tietoa esimerkiksi kodin tai teollisen ympäristön laitteista. Sillä voidaan integroida erilaisia IoT-ratkaisuja ja esineitä osaksi nykyistä sekä tulevaisuuden ohjelmoitavaa internetiä. Ohjelmistoa testattiin teollisessa ja julkisessa ympäristössä sekä VTT:n 5G-laboratorioympäristössä.

VTT:n IoT Gateway -ohjelmisto kehitettiin osana laajempaa VTT:n Pro-IoT -kärkiohjelmaa. Tutkimustyö keskittyi myös palveluiden ja ohjelmistojen virtualisointiin, jonka avulla voidaan muuttaa ohjelmallisesti laitteen ominaisuuksia. VTT on tehnyt myös teollisen internetin tiedonvälitysprotokolliin, kuten CoAP:iin (Constrained Application Protocol), liittyvää kehitys- ja standardointityötä.

”Olemme tutkineet miten eri IoT-laitteet ja niiden päälle rakennettavat palvelut saadaan osaksi ohjelmoitavaa tulevaisuuden internetiä. Teollisen internetin alueella on jo palveluiden ja laitteiden tarjoajia, mutta tekniikoita on erittäin paljon ja perinteisesti yhdellä tekniikalla voidaan tehdä vain tiettyjä toiminnallisuuksia. Kehitimme ohjelmiston, joka mahdollistaa useiden eri radioteknologioiden ja protokollien, yhdistämisen”, sanoo VTT:n erikoistutkija Jukka Mäkelä . ”IoT Gateway on erittäin olennainen osa tämän päivän teollista internetiä.”

Kehitystä rajoittavat tekijät poistuvat

Käyttövalmis IoT Gateway -ohjelmisto ja siinä hyödynnettävät uudet virtualisointitekniikat avaavat yhä monipuolisempia käyttömahdollisuuksia muun muassa esineiden väliseen kommunikointiin. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää laadun tarkkailuun, tuotantolinjojen tehostamiseen sekä terveys- ja hoivapalveluiden kehittämiseen.

”Yritykset voivat tehostaa omaa toimintaansa, kun eri järjestelmistä saadaan yhä kattavammin tietoa. Ohjelmiston käyttökohteita on lukuisia aina teollisuuden kriittisistä tuotantoympäristöistä julkisiin palveluihin sekä kotikäyttäjän tarpeisiin. On mahdollista, että tarjoamme siitä oman version kustannuksitta myös kehittäjien käyttöön vuonna 2016”, sanoo Mäkelä.

”Teknologian kehitys niin suorituskyvyn kuin laitteiden koon suhteen kiihdyttää myös esineiden välisten kommunikaatiojärjestelmien yleistymistä. Esineiden muodostamat verkot ovat myös yhä isommassa roolissa tulevissa 5G-tietoliikenneverkoissa. Eri tekniikoiden yhdistäminen ja yhä lisääntyvä laitteistoriippumattomuus tarjoavat paremman järjestelmien hyödyntämisen ja laajennettavuuden. Ohjelmistomme avulla voidaan yhdistää mm. eri radiotekniikoilla ja protokollilla toteutetut sensorit sekä niiden välinen kommunikointi”, kertoo Mäkelä. ”Monet teollisen internetin kehitystä rajoittavat tekijät poistuvat ja ohjelmiston avulla voidaan käyttää myös olemassa olevia järjestelmiä yhdessä muiden tekniikoiden kanssa. Se tukee monimuotoisia verkkoja.”

Kohti ohjelmoitavaa internetiä

VTT jatkaa ohjelmiston kehitystyötä VTT:n Oulun 5G-testiympäristössä.

”Tulemme kehittämään ohjelmiston soveltuvuutta ohjelmoitavaan internetiin. On täysin mahdollista, että tulevaisuudessa vaikkapa internetiin kytketty kodinkone toimii myös osana hajautettua tietoliikenneverkkoa ja osana älykkäämpää järjestelmää. Lähes kaikki mikroprosessoreilla varustetut verkotetut laitteet voivat tulevaisuudessa muodostaa tehokkaita ja älykkäitä hajautettuja järjestelmiä”, sanoo Mäkelä. ”Käyttökohteita ratkaisuille tulee koko ajan lisää.”

”Ohjelmoitavuuden merkitys kasvaa nopeasti. Tämä tarkoittaa sitä, että laitteiden ominaisuuksia voidaan muuttaa ohjelmallisesti käyttötarpeiden ja vaatimusten mukaan hyvinkin nopeasti. Yritykset voivat parantaa kustannustehokkuutta ja tuottamiensa palveluiden laatua vaikkapa ajoneuvojen ennakoivaa huoltoa tehostamalla.”

VTT:llä nähdään, että Suomessa on maailman terävintä tietoliikenneteknologiaosaamista sekä johtavia konepajayrityksiä. Suomi voi saavuttaa vahvan kilpailuaseman teollisen internetin kentällä, kun nämä osaamiset yhdistetään. Kilpailueduksi nostetaan myös suomalainen tietoturvaosaaminen.

DigiDemo-tuen tavoitteena on parantaa alalla toimivien yritysten tuotekehitysmahdollisuuksia

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK on myöntänyt yhteensä 378 000 euroa kulttuuristen sisältöjen kehittämiseen digitaalisiin päätelaitteisiin. Syksyn DigiDemo-haussa tukea sai 43 hanketta lähes 200 hakemuksen joukosta.

AVEKin tuotantoneuvoja Milla Moilasen mukaan ammattitaitoisia ja elinkelpoisia hankkeita jäi jälleen tukematta, sillä kilpailu on kovaa. ”Tukipäätöksissä painotetaan uutuusarvoa. Perustuotantoon kallistuvat hankkeet eivät enää yllä tuen saajien joukkoon.”

DigiDemo-tukea myönnetään konseptisuunnitteluun, demo- tai tuotekehitys-hankkeisiin sekä tv-ohjelmapilotteihin. Tällä kertaa ohjelmasarjan pilottijaksotukea myönnettiin neljälle hankkeelle yhteensä 81 000 euroa, demohankkeiden tukea 14 hankkeelle yhteensä 175 000 euroa ja konseptisuunnittelun tukea 25 hankkeelle yhteensä 121 000 euroa.

Tv-ohjelmapilottiin tukea sai muun muassa Tuffi Filmsin räävitön komediasarja Vuosi mummona. Demohankkeiden tukea myönnettiin esimerkiksi fotorealistisen virtuaalihahmon kehittämiseen erilaisiin vuorovaikutteisiin mediaprojekteihin sekä tekstiviestien taakse kurkistaville dokumentaarisille tarinoille. ”Konseptien osalta päätöksissä kiinnitettiin erityishuomiota idean etenemispotentiaaliin”, Moilanen kertoo. ”Konseptilla tulisi siis olla selkeä etenemispolku yritysmaailmaan.”

Tuen jakamisesta päätti asiantuntijaryhmä, jonka jäseniä ovat konsultti Markus Leikola, johtaja Kati Uusi-Rauva, digitaalisen median asiantuntija Marja Heinonen ja Aalto-yliopiston Media Factoryn johtaja, professori Philip Dean.

DigiDemo-tuen tavoitteena on edistää mielekkäiden kulttuurisisältöjen ja -palveluiden kehittämistä, parantaa alalla toimivien yritysten tuotekehitysmahdollisuuksia sekä vastata digitalisoituvan yhteiskunnan kulttuuripoliittisiin tavoitteisiin. DigiDemo perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille osoittamaan vuotuiseen määrärahaan. Vuonna 2015 määrärahan suuruus oli 800 000 euroa.

DigiDemon seuraava hakuaika päättyy 31.3.2016. Hakemukset tehdään AVEKin sähköisessä järjestelmässä. Hakukriteereihin voi tutustua AVEKin internetsivuilla, http://www.kopiosto.fi/avek/digidemo.

Uusi yrityskiihdyttämö Cernin teknologioiden siirtoon suomalaisille

Genevessä allekirjoitettiin tiistaina 15.9.2015 Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP), Tampereen teknillisen yliopiston ja Cernin välinen sopimus Cernin tietotaidon ja Cernissä kehitettyjen teknologioiden kaupallistamiseen tähtäävästä yhteistyöstä.

Perustettava yrityskiihdyttämö, The Finnish Business Incubation Center of CERN Technologies (FBC), pyrkii edistämään suomalaisen perustutkimuksen ja teknologiakehityksen tulosten hyödyntämistä yhdessä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen Cernin kanssa.

– Uusi avaus edistää omalta osaltaan tieteen suurten hankkeiden teknologista ja kaupallista hyödyntämistä Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin, toteaa sitä vetämään lähtevä professori Saku Mäkinen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hän toimii Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP:n) teknologia-ohjelman johtajana.

Suomen FBC-avaus on osa Euroopan laajuista yrityskiihdyttämöiden verkostoa, jossa kiihdyttämöt toimivat yhteisellä kentällä auttaen tutkijoita ja start-up -yrityksiä. Suomessa pyrkimys on tukea monipuolisesti tieteellisestä tutkimuksesta nousevia teknologisesti haastavia ja murroksellisia start up -yrityksiä esimerkiksi sensoriteknologioissa, suurteholaskennassa ja big data -sovelluksissa, erikoismateriaaleissa, suprajohtavissa magneeteissa, teholähteissä ja etäoperoitavissa siirtolaitteissa.

– Suomalaisten fyysikoiden ja insinöörien työ Cernissä on aina sisältänyt puhtaan perustieteen lisäksi elementin yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisten kumppaneiden välisestä yhteistyöstä, sanoo Fysiikan tutkimuslaitoksen johtaja, professori Juha Äystö.

Myös Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski uskoo uudenlaiseen yhteistyöhön:

– Tämä vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden läheistä linkkiä Suomessa. TTY:n vahvoista traditioista kertoo Times Higher Educationin rankkaus elokuussa 2015, jossa Tampereen teknillinen yliopisto oli sijalla 11 sen listalla teollista yhteistyötä tekevistä yliopistoista, hän muistuttaa.

Yksi esimerkki teknologian siirrosta ja Cern-yhteistyöstä on HIP:n teknologia-ohjelman PET -kuvantamisprojekti (positroniemissiotomografia), jossa on kehitetty uuden sukupolven lääketieteellinen kuvantamislaitteisto. PET-laitteita käytetään etenkin syöpätutkimuksen alalla. Tätä työtä on tehty yhdessä Cernin AX-PET -kollaboraation kanssa Tampereen teknillisellä yliopistolla ja HIP:ssä. Toinen esimerkki on HIP:n ja Aalto-yliopiston Green Big Data -projekti, jossa on kehitetty ohjelmistoja tehostamaan laskentakeskusten sähkönkäyttöä.

– FBC:n tarkoitus on edistää tieteellisestä tutkimuksesta kumpuavaa teknologioiden hyödyntämistä, ja erityisenä pyrkimyksenä on mahdollistaa näiden lähtöjen kansainvälistyminen, Mäkinen sanoo.

Suomessa FBC:n toimintaan kuuluu teknologisten innovaatioiden kehittäjien linkittäminen Cernissä olevan tietotaidon hyödyntämiseksi. FBC:n toiminnalla pyritään myös aktivoimaan osaamisen siirtoa, jossa tarkoituksena on soveltaa suomalaista teknologiaa ja teknologista osaamista Cernissä ja siirtää siellä kehitettyä teknologiaa ja tietämystä Suomeen.

– Meidän teknologiamme ovat jo laajassa käytössä kattaen partnerisopimukset, lisensoinnit ja konsultoinnin, joten Suomi istuu tähän yrityskiihdyttämöiden Business Incubation Center -verkostoomme oikein hyvin, sanoi Cernin teknologiasiirrosta vastaava johtaja Giovanni Anelli yhteistyösopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.

Suomi on seitsemäs Cernin yrityshautomoverkostoon liittynyt maa: http://knowledgetransfer.web.cern.ch/bic-network

Fysiikan tutkimuslaitos, Helsinki Institute of Physics (HIP), on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen valtakunnallisia tehtäviä hoitava tutkimuslaitos. HIP toimii Helsingin yliopiston yhteydessä.

Suomen FBC-verkkosivu: http://www.hip.fi/bic

Teollisen internetin murros on vasta tulossa

Teknologia15-tapahtuman teemana on teollinen internet, jonka odotetaan tuovan kasvua ja uusia ansaintamahdollisuuksia eri aloilla: teollisuudessa, liikenteessä ja palveluissa. Messuilla pohditaan, mitä teollinen internet tarkoittaa suomalaiselle keskivertoyritykselle. Teknologia15 järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 6.-8.10.2015.

Teknologia15-messujen ohjelmissa puhutaan kyberturvallisuudesta, lentävistä roboteista ja itse ajavista autoista sekä digitaalisesta terveysteknologiasta. Lisäksi paneudutaan liiketoiminnan tehostamiseen teollisella internetillä ja IT-organisaation rooliin digitaalisessa murroksessa.

Aalto-yliopiston ja ETLAn tutkijatohtori Timo Seppälä on yksi tuoreen Suomi – Teollisen Internetin Piilaakso -raportin toimittajista. Seppälä esittelee raportin sisältöä Teknologia15-messujen kävijöille keskiviikkona 7.10. ja moderoi aiheesta käytävää keskustelua.

– Teollisuuden puolella tuotteiden elinkaaret voivat olla jopa 30–40 vuotta. Kun asiakas sanoo, että jotain uutta pitäisi miettiä, vinkki kannattaa ottaa tosissaan. Lopullinen impulssi tulee aina siitä suunnasta. Minkään toimialan yrityksillä ei ole varaa sanoa, että teollinen internet ei koske meitä, Seppälä tiivistää.

Seppälän vinkki matkalle teolliseen internetiin on aloittaa tutustumalla sensorien ja antureiden maailmaan. Kannattaa miettiä, millaisia aisteja eli sensoreita olisi mahdollista laittaa osaksi yrityksen tuotteita tai palveluja.

– Avainkysymys on kuitenkin aina se, onko sensorien keräämästä tiedosta liiketoiminnallista hyötyä. Pystyykö yritys datan avulla myymään enemmän, voiko se kehittää uusia tuotteita ja palveluja tai muuttaa valmistusprosessin kannattavammaksi.

Teollinen internet avaa ovet palvelubisneksen kasvulle

Globaali teknologiatoimittaja Avnet toimittaa yrityksille rakennuspalikoita onnistuneiden Internet of Things -hankkeiden toteuttamiseen. Avnet on yksi Teknologia15 -tapahtuman näytteilleasettajista, ja messuille yritys tulee kuulemaan millaisia IoT-tarpeita Suomessa toimivilla yrityksillä on.

– Teollinen internet avaa palveluvientipuolelle uusia mahdollisuuksia, kun perinteisten koneiden ja laitteiden rinnalla varsinainen bisnes voi tulla ihan muusta. Tietoa on kerätty jo pitkään esimerkiksi huollon ennakointiin. Todellisia innovaatioita alkaa syntyä vasta, kun tietoa yhdistelemällä asiat on mahdollista tehdä toisin. Tarvitaan kokonaan uusia liiketoimintamalleja, markkinointijohtaja Tiitus Aho Avnetilta sanoo.

Aho patistaa yritysjohtajia aktiiviseen vuoropuheluun uuden sukupolven kanssa, jolle IoT-ajattelu on tuttua.

– Isoissa kansainvälisissä teollisuusyrityksissä varustautuminen teollisen internetin aikaan on jo käynnissä. ABB:n, Siemensin, Microsoftin, Intelin ja IBM:n kaltaiset yritykset ovat ostavat koko ajan pieniä ohjelmistotaloja päästäkseen jatkossa hyödyntämään niiden innovaatioita, Aho sanoo.

Teollisuuden murros on vasta tulossa

ABB:n service-liiketoiminnan johtaja Marjukka Virkki luennoi messuilla siitä, miten teollinen internet mahdollistaa uusia ratkaisuja tuotannon tehokkuuden ja käyttövarmuuden parantamiseksi. ABB on yksi Teknologia15 -tapahtuman näytteilleasettajista. Yrityksen älylaitteiden tuottama tieto voidaan kerätä yhteen joko suoraan laitteista tai automaatiojärjestelmien avulla. ABB:n informaatiojärjestelmät perustuvat Suomen ABB:llä kehitettävään tietojenkäsittelyalustaan.

– Jatkuvan kehittämisen sekä tuottavuuden parantamisen kulttuuri on meillä Suomessa kunnossa, samoin digitaalinen osaamien. Nyt nämä pitää saada toimimaan yhdessä, jotta pärjäämme teollisen internetin kilpakentillä, ABB:n service-liiketoiminnan johtaja Marjukka Virkki sanoo.

Virkki ei odota isoja loikkia, vaan kehitys etenee pienin askelin.

– Muutos on lähtenyt liikkeelle kuluttajamarkkinoilta. Verkkopalvelujen ja kännykkäsovellusten myötä esimerkiksi pankkisalit tyhjenivät. Teollisuuden puolella murros on vasta tulossa. Kyse on siitä, miten kehitetään arjen tekemistä internetiä hyödyntämällä. Se, mitä nyt sanotaan teolliseksi internetiksi, on todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua arkipäivää ja integroitunut logistiikan, tuotannon, huollon ja myynnin ratkaisuihin, Virkki arvioi.

Teollinen internet (Internet of Things, IoT)
• verkkoon kytketyt tuotteet ja palvelut tuottavat ajantasaista tietoa niiden tilasta ja ominaisuuksista asiakkaan käytönaikaisessa ympäristössä
• päästään reaaliajassa seuraamaan ja optimoimaan sitä, miten asiakkaat voivat parhaiten hyödyntää heille toimitettuja tuotteita ja palveluja
• painopiste siirtyy tuotteiden ja palveluiden kertaluonteisesta toimittamisesta asiakkaalle niiden käytön jatkuvaan optimointiin asiakkaan tosiaikaisessa ympäristössä
• tuo mukanaan mittavia muutoksia julkisen talouden ja yritysten tuottavuuteen, johtamiskäytäntöihin, liiketoimintamalleihin sekä yleiseen kilpailuun uusista markkinoista ja asiakkuuksista

Teknologia15 järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 6.-8.10.2015. Messukokonaisuuteen kuuluvat Automaatio, Elkom, Hydrauliikka & Pneumatiikka, MecaTec, FinnTec, ToolTec ja JoinTec. Teollinen internet on yksi tapahtuman teemoista. Maksuton sisäänpääsy kattaa myös tapahtuman seminaari- ja tietoiskuohjelmat.

EARS – Europe-Asia Roundtable Sessions tuo Helsinkiin joukon Aasian huippuammattilaisia

27.-30.8. järjestettävä luovien alojen ammattilaisseminaari EARS – Europe-Asia Roundtable Sessions tuo Helsinkiin ja Ylen Pasilan Studioille joukon Aasian huippuammattilaisia. Tapahtuman puhujien kärkinimiin kuuluu Etelä-Korealainen virtuaalitodellisuuden asiantuntija ja start-up vaikuttaja Dong Il Dillon Seo.

Elokuun viimeisinä päivinä Helsingistä ja Ylen Pasilan Studioista muotoutuu Euroopan ja Aasian luovien alojen kohtaamispaikka kun järjestyksessään kahdeksas EARS – Europe-Asia Roundtable Sessions kokoaa yhteen yli 300 luovien alojen ammattilaista yli 30 maasta jakamaan parhaita käytäntöjä ja keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista. Ainutlaatuisen tapahtuman puhujiin kuuluu Aasian median, musiikin, designin, kirjallisuuden ja esittävien taiteiden huippunimiä mukaan lukien virtuaalitodellisuuden asiantuntija ja Etelä-Korean dynaamisen start-up –kentän vaikuttaja Dong Il Dillon Seo.

Dong Il Dillon Seo on sarjayrittäjä ja toimii toimitusjohtajana VoleR Creativessa, joka on erikoistunut simuloituun todellisuuteen, puheen tunnistukseen ja virtuaalitodellisuuteen. Seo on myös yksi virtuaalilaseihin ja -sisältöihin erikoistuneen Oculus Riftin perustajista sekä Oculus Rift Korean entinen maajohtaja. Facebook osti Oculus Riftin 2 miljardilla dollarilla vuonna 2012. Seo on toiminut maajohtajana myös käyttöliittymäsuunnitteluun keskittyneessä Scaleformissa, joka myytiin Autodeskille vuonna 2011 36 miljardilla dollarilla. EARS – Europe-Asia Roundtable Sessions –tapahtumassa Seo puhuu virtuaalitodellisuuden merkityksestä yrityksille ja tulevaisuuden sisällöille.

EARSissa kuullaan myös monia muita Aasian ja erityisesti luovien alojen nousevan tähden Etelä-Korean huippuammattilaisia. Koreassa paikallisen hallituksen panostus luoviin aloihin on näkynyt Gangnam Stylen kaltaisten hittien lisäksi muun muassa Korea-popin ja animaatioiden suosiona. Suomalaisista puhujista EARSissa esiintyy muun muassa Etelä-Koreassa maineikkaan mediauran luonut Taru Salminen.

Suomalaiset kehittivät älykkään radion prototyypin

Tulevaisuuden radio tuntee kuulijan mieltymykset. Se myös tietää, milloin tarvitaan taustamusiikkia ja milloin on aikaa kuunnella keskittyneesti. Kuuntelutottumuksista oppivan nettiradion prototyyppi perustuu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kehittämään suosittelukoneeseen ja sille etsitään parhaillaan kaupallistajia.

Uudenlainen radio tarjoaa käyttäjäkohtaista sisältöä helpossa muodossa: avaa radio ja anna sen soida. Jos ohjelma ei herätä mitään reaktioita, anna vaan soida – mutta jos tykkäät tai et tykkää, kerro se radiollesi peukuttamalla. Näin siitä kehittyy radio, jonka ohjelmasisältö mukautuu kuulijansa mieltymyksiin ja kuuntelutilanteisiin säilyttäen kuitenkin radioaseman brandin ja kunnioittaen toimituksen ammattitaitoa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT, Jutel, Yle, Radio Kajaus, Lingsoft, Unicom Consulting, Tampereen yliopisto, Lausumo Speech Technologies, Adfore Technologies ja Tieto ovat kehittäneet uudenlaista radiota Digile Oy:n Digital Services -ohjelman Personal Radio -projektissa. P rojekti yhdistää tutkimuslaitosten ja yritysten osaamista, tuotteita ja palveluja uudenlaiseksi radioksi. Näitä ovat esimerkiksi paikkatietojen tunnistaminen ja tekstianalyysit.

Personal Radion toiminta perustuu VTT:n kehittämään suosittelukoneeseen, joka oppii käyttäjänsä pienistä kuuntelunaikaisista toimenpiteistä, kuten ylös- ja alas-peukuttamisesta tai ohjelman keskeyttämisistä. Näin se oppii ymmärtämään kuulijan mieltymyksiä ja suosittelee sopivaa sisältöä radion arkistoista ja muista lähteistä. Uusintojen ja epäsopivien mainosten kuuleminen on mahdollista välttää. Tutkijoiden tavoitteena on lisätä radion toimintoihin puheentunnistus helpottamaan viestintää esimerkiksi autoilun tai lenkkeilyn aikana.

Suosittelukone osaa luoda ohjelmasuosituksia yhdistämällä radionkuuntelijoiden ja kuunneltujen ohjelmien luokittelua ohjelmasisältöjen avainsana-analyysiin perustuvaan sisältöluokitteluun. Se tunnistaa puheohjelmien samantapaisuudet puheentunnistuksen ja avainsanojen avulla. Jos esimerkiksi ohjelmassa mainittiin ennen peukutusta tiettyjä avainsanoja, suosituskone päättelee, että se liittyy näihin sanoihin tai kuuntelija pitää tai ei pidä ohjelmasta.

Ohjelmien sisältöjen avainsana-analyysin lisäksi suosittelukone vertailee radionkuuntelijoiden kuunteluhistorioita ja päättelee, että samoja ohjelmia seuraavilla saattaa olla samanlainen maku. Tämä on kuitenkin vain suosittelukoneen tekemä arvaus, jonka perusteella se saattaa suositella myös aivan uudentyyppisiä ohjelmia. Niistä voi antaa lisäpalautetta suosittelukoneelle.

Personal Radio -palvelu ei vaaranna kuuntelijan yksityisyyttä, sillä suosittelukone ei käytä kuuntelijoiden henkilötietoja tai tietoja hänen kiinnostuksen kohteistaan ja harrastuksistaan. Ennalta syötettäviä käyttäjäprofiilejakaan ei tarvita.

Radioasemille älykäs radio merkitsee mahdollisuutta tarjota entistä monipuolisempaa ja kohdistetumpaa ohjelmaa. Niiden arkistot voidaan ottaa mukaan täydentämään päivän ohjelmatarjontaa. Myös tv:n puhepainotteiset ohjelmat soveltuvat radioon. Avainsana-analyysin ja puhesynteesin avulla radiolähetyksissä on mahdollista käyttää lehtien ja internetin tekstitietovarastoja. Personal Radio auttaa myös mainonnan kohdentamisessa: samasta asiasta kiinnostuneet on mahdollista tunnistaa suosittelukoneen avulla.

Radio on kehitetty Android-kännykkäjärjestelmälle, mutta muunnettavissa myös muille puhelinalustoille.

Personal Radio -projektissa on osoitettu idean tekninen toteutettavuus. Ennen kuin kaupallinen toiminta on mahdollista, tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät vielä kehitystyötä yhteisprojekteissaan. Seuraavaksi tavoitteena on tutkia kuluttajien suhtautumista ja käyttötapoja sekä parantaa tunnistus- ja suosittelutekniikoita. Samalla kehitetään Personal Radion helppoa asennettavuutta ja toimivuutta eri alustoilla. Tavoitteena on tuottaa kännyköihin radio, joka tuottaa sisältöä kunkin kuulijan mieltymysten mukaisesti ja jonka käyttö on yhtä yksinkertaista kuin transistoriradioiden käyttö aikoinaan.

3D tulostimella on valmistettu onnistuneesti talon seinät

Lujabetoni Oy ja Fimatec Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen betonisten seinäelementtien tuotantoautomaation kehitysyhteistyöstä kesäkuussa 2015. Yhteistyön päätarkoituksena on saavuttaa merkittävä parannus betonielementtien valmistamisen kustannustehokkuuteen 3D-tulostusratkaisun avulla.

Imatralaisen startup-yritys Fimatec Oy:n kehittämällä 3D-tulostimella pystytään tuottamaan betonielementtejä rakentamisen tarpeisiin tulostamalla ja pursottamalla. Tulostin on nyt prototyyppivaiheessa ja sillä on valmistettu onnistuneesti ensimmäiset betonielementit.

3D-tulostamisen kärkiteknologiaa edustavan innovaation fokuksena on etenkin betoniset seinäelementit. – Uskon, että meidän teknologiallamme on parhaat edellytykset kehittää uudisrakentamista nykyistä kustannustehokkaammaksi, sanoo järjestelmän kehittäjä ja Fimatecin perustaja Arto Koivuharju.

– Olemme seuranneet vuodesta 2014 lähtien Fimatecin elementtiteollisuuteen soveltuvaa 3D-tulostimen kehitystyötä, kertoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo. – Pidämme hanketta tähän mennessä maailmalla nähdyistä versioista uskottavimpana, ja lähdemme mielellämme mukaan kehitystyöhön.

Lujabetoni tarjoaa hankkeeseen osaamista ja tietotaitoa betoniteknologiasta sekä betonielementeistä tuotteina ja näiden valmistusprosessista. Myös laitteiston pilotointi tehdään Lujabetonin tehtaalla.

Tavoitteena on kehittää 3D-tulostin myyntivalmiiksi tuotteeksi, jolla pystytään tulostamaan monipuolisesti seinämäisiä elementtejä aitoihin rakennuskohteisiin. Tämä vaatii vielä sekä betonitekniikan kehittämistä että koneteknologian jatkokehittämistä.

Hankkeeseen on valjastettu omien alojensa parhaita toimijoita Suomesta ja maailmalta. Lujabetonin lisäksi mukana tulee olemaan vahvaa betonielementtien tuotantoteknologiaa omaava laitevalmistaja sekä merkittäviä kumppaneita kuten mm. Konecranes Oyj.

– Uskomme vahvasti 3D-tulostamisen mahdollisuuksiin konservatiivisella betonialalla. Haemme tästä teknologiasta kilpailuetua myös kansainvälisen liiketoimintamme laajentamiseen, Mikko Isotalo toteaa.

Seuraava satelliitti Euroopan Copernicus -ohjelmasta laukaistiin

Euroopan Copernicus -ohjelman seuraava satelliitti laukaistiin. Satelliitti tarjoaa ilmaista satelliittidataa ja palvelua ympäristöstä, ilmastosta ja turvallisuudesta. Sentinel-2 A satelliitissa on mukana myös RUAG Space Finlandin toimittamaa suomalaista teknologiaa.

Copernicus kerää, käsittelee ja välittää luotettavaa informaatiota ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviin yksilöllisiin palveluihin. Ohjelma on kunnianhimoinen ja pitkäaikainen yhteishanke EU:n, Euroopan avaruusjärjestön ja sen jäsenmaiden välillä.

RUAG Space Finland toimitti elektronisen ohjaus- ja signaalinkäsittelylaitteen (Remote Interface Unit) nyt laukaistuun Sentinel-2 A satelliittiin sekä myöhemmin laukaistavaan Sentinel-2 B satelliittiin. Toimitettu laite mm. mittaa satelliitin tilaan liittyviä olennaisia parametreja ja välittää ohjauskäskyjä satelliitin muille laitteille.

RUAG Space Finland Oy Ab:n toimitusjohtaja Harri Lähti korostaa näiden toimitusten merkitystä yritykselle: ”Sentinel-2 -toimitukset olivat merkittävä askel eteenpäin tärkeällä tuotealueella. Odotamme hyvän menestyksen jatkuvan lähiaikoina seuraavissa Euroopan avaruusjärjestön ja EU:n kaukokartoitushankkeissa”.

RUAG Space Finland on Suomen johtava avaruusalan yritys, jonka toiminnat sijaitsevat Tampereella. RUAG Space Finland sulautettiin osaksi RUAG Space divisioonaa huhtikuussa 2015 kun Patria myi avaruusliiketoimintansa RUAG:ille. Yrityksen avaruusliiketoiminta aloitettiin vuonna 1985 ja yhtiö on vuosien varrella toimittanut laitteita yli 20 Euroopan avaruusjärjestön satelliittiin. Yrityksen päätuotealueet ovat ohjaus- ja signaalinkäsittelylaitteet sekä tehoelektroniikkalaitteet.

Suomen Akatemia: Neljää teema-aluetta ehdotetaan ensi vuodean tutkimusteemoiksi

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ehdottaa valtioneuvostolle neljää teema-aluetta 2016 tutkimusteemoiksi. STN:n lähtökohtana oli tunnistaa teemoja, jotka ovat riittävän horisontaalisia ja ulottuvat usealle hallinnonalalle, ovat keskenään riittävän erilaisia, ja jotka ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita. Tavoitteena oli myös muodostaa teema-alueita, jotka edellyttävät uuden tiedon hankinnassa monitieteistä tutkimusta.

Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekee päätökset teemoista syksyllä, ja valtioneuvoston päättämiin teemoihin perustuen strategisen tutkimuksen neuvosto suunnittelee tutkimusohjelmat loppuvuoden aikana.

Ehdotukset tutkimusteemoiksi ovat:

– Osaaminen ja muuttuva työelämä
– Terveys ja elämäntapojen muuttaminen
– Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä
– Kaupungistumisen dynamiikka

STN on lisäksi tunnistanut kolme kaikki teema-alueet läpileikkaavaa horisontaalista painopistealuetta:

– Kansainvälisyys
– Digitaalisuus
– Elämänkaari

”Suomi on osa globaalia keskinäisverkottunutta maailmaa, jossa valtiot ovat yhä vahvemmin verkottuneet toisiinsa taloudellisesti, kriisien hallinnassa ja turvallisuuden näkökulmasta. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus alkavat kietoutua toisiinsa uudella tavalla. Työelämän muutokset ovat puolestaan nopeita ja merkittäviä esimerkiksi robotiikan ja digitalisaation vaikutusten takia. Teollistumisen ajan rakenteet eivät vastaa tulevaisuuden tarpeita. Mitä ovat tulevaisuuden ammatit ja niiden työntekijälle asettamat osaamistarpeet? Näistä ilmiöistä tarvitaan ajantasaista tutkimustietoa”, strategisen tutkimuksen neuvosto perustelee ehdotettuja teemoja.

Tiedon tuottamiseen ja tiedon vastaanottamiseen liittyvät muutokset vaativat strategisen tutkimuksen neuvoston mielestä uutta tutkimustietoa. Perinteinen autoritäärinen, yksikanavainen lähestymistapa ei enää toimi kulttuurissa, jossa jokainen voi seurata itselleen sopivinta asiantuntijaa, asiantuntijana esiintyvää tahoa tai informaatiolähdettä verkossa. ”Erilaisten väestöryhmien tarpeet, motivaatiot, tiedon omaksumistavat ja -kyvyt vaihtelevat suuresti. Siksi tiedon tuotannon, välittämisen ja etenkin erilaisten valistustoimien tulisi mukautua tähän kehitykseen. Tällä muutoksella on merkitystä esimerkiksi terveyden edistämisessä ja elämäntapojen muuttamista tavoiteltaessa”, STN linjaa.

Kaupungistumisen strategisen tutkimuksen neuvosto nostaa yhdeksi tutkimuksen teemaksi. Kaupunkimme kasvavat ihmisten muuttaessa niihin työn, toimeentulon, kulttuurin, opiskelun ja elämäntapavalintojen takia. ”Tarvitsemme tietoa siitä, miten moninaisina kasvukeskuksina toimivat kaupungit voisivat levittää elinvoimaisuutta laajalti ympäröiville alueille. Tähän tarvitaan aktiivista vuoropuhelua eri alueiden kesken”, strategisen tutkimuksen neuvosto toteaa.

Akatemia on valinnut kymmenen uutta akatemiatutkijaa

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on valinnut syyskuun 2014 haun perusteella kymmenen uutta akatemiatutkijaa. Toimikunta sai 87 akatemiatutkijahakemusta eli rahoituksen sai hieman yli 11 prosenttia hakijoista. Kansainväliset arviointipaneelit pitivät hakemusten tieteellistä tasoa yleisesti hyvänä, ja parhaita hakemuksia pidettiin kansainvälisesti kilpailukykyisinä.

Akatemiatutkijan tehtävä on tarkoitettu kokeneelle tutkijalle itsenäiseen tutkimussuunnitelman mukaiseen tieteelliseen työskentelyyn. Viisivuotisen akatemiatutkijakauden tarkoituksena on antaa parhaille tutkijoille määräaikainen täysipäiväinen mahdollisuus pätevöitymiseen ylimpiin tutkijan tehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin.

Uudet akatemiatutkijat tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämäntapahtuma ja sillä on moninaisia vaikutuksia terveyskäyttäytymiseen ja myöhempään terveyteen. Sari Stenholmin tutkimuksessa Turun yliopistossa selvitetään, miten elintavat ja kliiniset riskitekijät muuttuvat eläkkeelle siirtymisen aikana. Tutkimuksessa selvitetään myös työuran pidentämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä pidemmän uran yhteyksiä myöhemmän iän terveyteen ja toimintakykyyn. Tätä tietoa tarvitaan kipeästi sekä terveysneuvonnassa että terveyspalvelujen suunnittelussa, jotta ikääntyvien ihmisten terveyttä ja toimintakykyä voidaan tukea.

Syövän hoito on muuttumassa “yksi lääke sopii kaikille” -käytännöstä yksilöllistettyyn hoitoon uusien täsmähoitojen myötä. Helsingin yliopistollisesta keskussairaalassa työskentelevän Mikko Anttosen ryhmä käyttää hoitoresistenttien munasarja- ja kohtusyöpien hoidon suunnittelussa molekyylimäärityksiin perustuvaa mallia. Ryhmällä on kokemusta geneettisesti vakaan ja homogeenisen granuloosasolukasvaimen (GSK) mallintamisessa. Tästä työstä saadun tiedon avulla ryhmä kehittää gynekologisia syöpiä hoitavalle työryhmälle työkaluja, joilla kukin täsmähoito voidaan suunnata sellaiselle potilaalle, joka siitä eniten hyötyy. Tutkimuksessa pyritään osoittamaan uusia hoidon tehoa ennakoivia merkkiaineita yhdistämällä kasvaimista viljeltyjen syöpäsolujen lääkevastetietoja tutkittavan syövän molekyylisormenjäljen kanssa.

Dementian ja Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy on merkittävä kansanterveystieteellinen päämäärä. Alina Solomon Itä-Suomen yliopistosta kehittää työkaluja, joilla voitaisiin tunnistaa sellaiset korkean tautiriskin henkilöt, jotka hyötyisivät ennaltaehkäisevästä hoidosta. Tutkimuksessa käytetään uusia tietokonepohjaisia menetelmiä analysoimaan useita dementiaan liittyviä tekijöitä ja biomarkkereita. Tavoitteena on tuottaa menetelmiä, joilla saadaan kattavasti ryhmiteltyä ihmiset alaryhmiin siten, että ennaltaehkäisevä hoito olisi mahdollisimman tehokasta.

Akatemiahankkeilla rahoitetaan tieteellisesti laadukasta tutkimustyötä

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt 31 akatemiahankkeelle yhteensä noin 14 miljoonan euron rahoituksen. Myönteinen rahoituspäätös voitiin tehdä 16 prosentille hankehakemuksista.

Akatemiahankkeilla rahoitetaan tieteellisesti kunnianhimoista ja laadukasta tutkimustyötä. Terveyden tutkimuksen toimikunnan rahoittamissa hankkeissa tuotetaan uutta tietoa, jota voidaan jatkossa hyödyntää sairauksien ja vammojen hoidossa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, lääkekehityksessä ja terveyspoliittisessa päätöksenteossa.

Rahoituksen saivat muun muassa seuraavat akatemiahankkeet:

Satu Mustjoen (Helsingin yliopisto) johtamassa projektissa tutkitaan autoimmuunitauteja, kuten nivelreumaa, joiden tarkka syntymekanismi on tuntematon. Mustjoen ryhmä tutkii, ovatko potilailta usein löytyvät poikkeavat valkosolupopulaatiot syntyneet mutaatioiden seurauksena ja onko niillä merkitystä taudin synnyssä. Projektissa määritetään tällaisia mutaatioita autoimmuunitauteja sairastavilta potilailta uuden sukupolven sekvensointimenetelmien avulla. Lisäksi selvitetään mutaatioita aiheuttavia ja muuttuneiden solupopulaatioiden merkitystä taudin synnyssä. Tutkimuksessa pyritään löytämään potilaille uusia paremmin kohdennettuja ja tehokkaampia hoitomuotoja.

Leila Karhunen (Itä-Suomen yliopisto) johtaa tieteidenvälistä konsortiota, johon kuuluvat Johanna Närväinen (VTT) ja Mika Tarvainen (Itä-Suomen yliopisto) tutkimusryhmineen. Konsortio etsii ruokaan liittyvän mielihyvän tutkimuksella uusia näkökulmia ja yksilöllisiä menetelmiä syömisen säätelyyn. Tutkimusmenetelmiä ovat subjektiiviset arviot, funktionaalinen magneettikuvaus (fMRI), aivosähkökäyrä (EEG) sekä autonomisen hermoston, aineenvaihdunnan ja psykologisten ominaisuuksien mittaukset. Tuotetun uuden tieteellisen tiedon lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää ravitsemuksellisesti tasapainoisten ruokavalintojen sekä painon ja syömisen hallinnan räätälöintiin.

Sampsa Vanhatalon (Helsingin yliopisto) akatemiahankkeessa tutkitaan, miten vastasyntyneen vauvan aivovaurio häiritsee aivotoimintaa sekä miten vauriot johtavat elinikäisiin kognitiivisiin ongelmiin. Projektissa tutkitaan aivojen sähköisten verkkojen toimintaa sekä varhaisia aivokuoren sensorisia mekanismeja. Hanke yhdistää kokeellista ja kliinistä tutkimusta sekä avaa uusia mahdollisuuksia hoitomuotojen kehitykseen. Lisäksi hankkeessa tuodaan kliiniseen tutkimuskäyttöön sellaisia innovaatioita, jotka tulevaisuudessa mahdollistavat yksilöllisen hoidon vauvoilla.

Otaniemen kampukselle avattiin uusi innovaatiokeskus ­

Regus Koran innovaatiokeskuksen Kora at Espoon avajaisia vietettiin 13. huhtikuuta Otaniemen kampuksella. Koran tavoitteena on toimitila- ja verkostoitumispalveluita tarjoamalla saattaa yhteen yritys- ja yliopistomaailma innovaatioiden ja suomalaisen yrittäjyyden edistämiseksi. Innovaatiokeskuksen kumppanina toimii Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, jolle yhteistyömalli on ainutlaatuinen.

Regus on maailman johtava joustavia toimitilaratkaisuja tarjoava yritys. Konsernin innovaatio-yksikkö Kora aloitti toimintansa Suomessa viime syksynä avaamalla toimipisteensä Tampereelle, Lappeenrantaan ja Espooseen. Otaniemen kampuksella sijaitsevan 1 000 neliön kiinteistön viralliset avajaiset ovat tänään.

– Koran toiminta-ajatuksena on Otaniemen kampuksella luoda kansainvälinen yhteisö, ja sekoittaa ideoita ja ihmisiä, yliopisto- ja yritysmaailmaa, innovaatioiden ja taloudellisen menestyksen edistämiseksi, kertoo kansainvälisen Regus Koran toimitusjohtaja Roger Perrin .

Perrin mukaan yliopistosta alkunsa saanut startup haluaa yleensä yrityksen kasvaessa jatkaa toimintaansa kampusalueella, jossa yhteistyökumppanit ja tekniset tilat ovat lähellä. Koran tiloissa Otaniemessä nuori yritys pystyy vuokraamaan tarpeisiinsa sopivat tilat, ja samaan sitä kautta uskottavuutta toiminnalleen.

– Asiakkaamme hyötyvät yliopiston läheisyyden lisäksi tarjoamistamme kansainvälisistä verkostoitumispalveluista, joita järjestämme sekä yliopiston että liike-elämän edustajille ja asiakkaillemme. Koulutettu tiimimme puolestaan neuvoo uusien kansainvälisten kontaktien luomisessa, kun esimerkiksi startup etsii rahoitusta tai markkinointiratkaisuja, Perrin kertoo.

– Vaikka olemme vasta hiljattain aloittaneet toimintamme, yritykset ovat löytäneet meidät ja yli 20 prosenttia tiloistamme on jo varattuna. Lisäksi säännöllisesti pitämiimme verkostoitumistilaisuuksiin on otettu hyvin osaa.

Ainutlaatuinen yhteistyömalli Aalto-yliopistokiinteistöille

Aalto-yliopistokiinteistöt Oy vuokraa Koralle toimitilojaan, ja toimii samalla sen kumppanina. Yhteistyö on ainutlaatuinen Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:lle.

– Tämä on meille hyvin epätyypillinen malli toimia. Vaikka taustalla on perinteinen vuokramalli, jaamme taloudellisia riskejä ja hyötyjä. Siten meillä molemmilla on yhtäläinen intressi vuokralaisten löytämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Kari Kontturi .

– Lähdimme mukaan yhteistyöhön, koska Kora istuu hyvin visioomme kehittää Aalto-yliopiston kampuksesta globaali innovaatiokeskus. Koran malli on hyvä tukitoimi nuorille yrityksille aloittaa yrityksen pyörittäminen ja malli myös tekee jo toimiville yrityksille ja erityisesti kansainvälisille yrityksille helpoksi tulla kampukselle ja perustaa toiminta Korasta käsin, Kontturi jatkaa.

– Lisäksi Aalto-yliopiston opiskelijoille, tutkijoille ja professoreille tämä on hyvä tilaisuus kehittää ideoitaan liiketoiminnaksi ja aina kansainvälisille markkinoille järjestämiemme tilaisuuksien ja uusien kontaktien myötä, Perrin päättää.

VTT kehitti suuren pinta-alan valaisevan muovikalvon

VTT:n OLED-tekniikkaan perustuva, painokoneella toteutettava menetelmä tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa kuvioituja, taipuisia valopintoja esimerkiksi mainosnäyttöihin, info-kyltteihin ja valaisimiin. Myös ikkunaruutuun tai pakkaukseen kiinnitetyt älykkäät, läpinäkyvät muovipinnat ovat nyt mahdollisia.

OLED-tekniikka (Organic Light-Emitting Diode) on yleisesti käytössä kännyköiden näytöissä ja televisioissa, mutta tähän asti vain lasipinnoille valmistettuna perinteisiä mikroelektroniikan valmistusmenetelmiä käyttämällä. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n menetelmällä OLED-elementtejä voidaan nyt painaa lasi- ja teräspinnan lisäksi myös joustavalle muovialustalle, mikä mahdollistaa huomattavasti suuremmat valopinnat sekä laajentaa tekniikan käyttömahdollisuuksia.

Vastaavanlaista valaisevaa muovikalvoa ja ilmassa tapahtuvaa prosessointia ei ole aiemmin tehty tässä mittakaavassa.

OLED-valopinnan valmistuksessa käytetään perinteisiä painomenetelmiä kuten syväpainoa ja silkkipainoa, jotka mahdollistavat hyvin suuret tuotantomäärät. Tuotanto on siis mahdollista perinteisen painotalon kaltaisessa laitoksessa.

Syväpaino- ja silkkipainotekniikoilla valmistettava OLED-valopinta on noin 0.2 mm paksu ja sisältää muutamien satojen nanometrien paksuiset elektrodit ja polymeerikerrokset, joissa valon emissio tapahtuu. Ilmiötä kutsutaan elektroluminenssiksi, jossa orgaaninen puolijohde säteilee valoa sähkökentässä. OLEDin valoteho (lm/W) on noin kolmanneksen LEDin tehosta. Sen etuna on, että se säteilee valoa koko pinnaltaan, kun taas LED on pistevalo.

VTT:n OLED-muovikalvo valaisee toistaiseksi noin vuoden verran, koska valoa säteilevät polymeerimateriaalit ovat herkkiä hapelle ja kosteudelle. Tulevaisuudessa kalvojen elinikä kasvaa suojakalvojen kehityksen myötä ja kalvojen sovellusmahdollisuudet laajenevat.

”Kalvo soveltuu siis mainiosti mainoskampanjoihin, joissa valaisevilla laajoilla pinnoilla voidaan herättää huomiota merkittävästi enemmän kuin pelkällä painografiikalla tai e-ink-tyyppisillä mustavalkoisilla näytöillä, jotka eivät valaise”, sanoo tutkimusalueen päällikkö Raimo Korhonen VTT:stä.

OLED-valoa on mahdollista käyttää myös langattomassa tiedonsiirrossa lähettimenä, mikä avaa uusia mahdollisuuksia painettujen valopintojen hyödyntämiseksi esineiden internet -sovelluksissa.

VTT etsii kehittämälleen OLED-tekniikalle parhaillaan kaupallistajia.

Esineiden internetistä odotetaan internet-kehityksen seuraavaa aaltoa

Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen hankkeessa kehitetään päälle puettavaa järjestelmää, joka seuraa tarkasti käyttäjänsä katseen kohdistumista. Erityisesti tätä Nokkelammat lasit -nimen saanutta järjestelmää aiotaan hyödyntää esineiden internet -sovellusten tutkimuksessa, jotta saadaan parempaa tietoa siitä, miten ihminen toimii vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tarkoituksena on, että kehitettävät lasit pystyvät myös seuraamaan käyttäjänsä tilaa, kuten aktiviteettia, väsymystä tai valppautta.

– Esineiden internetistä odotetaan internet-kehityksen seuraavaa aaltoa. Ihmisen toiminnan seuraaminen esineiden internetin (The Internet of Things, IoT) muodostamassa uudessa toimintaympäristössä tulee luomaan arvokasta tietoa siitä, miten vuorovaikutus ihmisen ja teknisen ympäristön välillä tulisi suunnitella ja toteuttaa, arvelee teemajohtaja Kai Puolamäki Työterveyslaitoksesta.

Hankkeessa kehitetyn ratkaisun avulla esineiden internetissä olevat älykkäät esineet tai laitteet saadaan reagoimaan katseeseen. Esimerkiksi kahvinkeitin voi mennä päälle, kun katse suunnataan siihen. Nokkelammat lasit seuraavat esimerkiksi käyttäjän aikomuksia, kognitiivista tilaa, aktiviteettia ja tarkkaavaisuuden suuntaamista ja välittävät keräämänsä tiedon esineiden internetissä oleville älykkäille laitteille. Tätä tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi työturvallisuuden parantamisessa, työn tutkimuksessa tai tutkittaessa laitteiden käyttäjäkokemuksen parantamista.

– Tarkoituksenamme on tutkia käyttäjän näkökulmasta millaista esineiden internetin käyttäminen on. Se on tärkeätä, sillä esineiden internetissä esineet viestivät paitsi keskenään myös käyttäjälle, kertoo dosentti Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta.

Katseenseurantalaitteita voidaan hyödyntää esimerkiksi laitteiden ohjailussa

Nykyisin monet laitteet, kuten autot tai televisiot voivat olla yhteydessä verkkoon. Tulevaisuudessa IoT yleistyy niin, että arkisetkin esineet ovat verkossa. Jos kaikilla esineillä on internet-osoite ja sensoreita, ne voivat lähettää käyttäjälle valtavat määrät tietoa. Esimerkiksi kahvinkeittotilanteessa kahvinkeitin voi kertoa, että sähkö on juuri nyt kallista. Kahvipurkki kertoa, että kahvi on lopussa. Astiakaappi kertoa, että puhtaita kahvikuppeja ei ole, ja jääkaappi viestittää, että maito on mennyt vanhaksi.

Häkkisen mukaan kriittinen kysymys on ajankohta, eli milloin tieto voidaan antaa käyttäjälle, jotta aivot eivät ylikuormitu ja tieto ei häiritse toimintaa. Jos henkilö saa tehtävän aikana lisätietoa, opittu rutiini katkeaa ja henkilön täytyy pohtia tiedon merkitystä tehtävässä. Tämä kuormittaa käyttäjää. Kuormituksen minimoimiseksi täytyy tiedon antamisajankohta asettaa tarkasti.

– Katseenseurantalaite on uutta teknologiaa, se voidaan pukea päälle kuten silmälasit, ja käyttäjä voi toimia arkipäiväisessä ympäristössä, Häkkinen toteaa.

– Laitteella tutkimme, milloin tieto täytyy antaa ja missä muodossa, jotta käyttäjä pystyy toimimaan luontevasti esineiden internetissä. Eli jos keität kahvia, tiedämme silmänliikkeiden avulla tarkasti, missä kohdassa toimintaa olet ja milloin sinulle kannattaa kertoa, että poimi kahvimuki tiskikoneesta äläkä keittiön kaapista. Laitteessa olevien sensorien avulla voimme myös tarkkailla henkilön tilaa antamalla stressaantuneella tai ylikuormittuneelle henkilölle vähemmän tietoa.

Psykologian alalla ei ole aikaisempaa tutkimusta käyttäjän toiminnan ja silmänliikkeiden perusteella saadun palautteen synkronoinnista.

– Ihmisen visuaalisen huomion kohteen tunnistamista voidaan hyödyntää moniin tarkoituksiin esimerkiksi tutkimuksessa, opetuksessa tai laitteiden ohjaamisessa. Esimerkiksi liikenteen turvallisuustutkimuksessa voidaan tutkia autonkuljettajan ajon aikaista ympäristön havainnointia tai kuluttajatutkimuksessa sitä, mihin henkilö kohdistaa katseensa pakkauksessa. Laseja voitaisiin käyttää myös erilaisten laitteiden ohjailuun, kertoo tutkimusinsinööri Kristian Lukander Työterveyslaitoksesta.

– Hankkeen tuloksena syntyvät Nokkelammat lasit julkaistaan open source -periaatteella vapaasti kaikkien saataville, kertoo tutkija Miika Toivanen Työterveyslaitoksesta. Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskus on jo julkaissut aiemman tutkimusprojektin tuotoksena syntyneen ensimmäisen version katseenseurantalaseista.

Kaksivuotisen hankkeen Nokkelammat lasit toteuttavat Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston Visuaalisen kognition tutkimusryhmä. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.

Euroopan investointirahasto ja Teollisuussijoitus rahoittavat suomalaisyritysten kansainvälistä kasvua

Euroopan investointirahasto (EIF) on sijoittanut merkittäviä määriä suomalaisiin rahastoihin yhdessä Suomen Teollisuussijoituksen kanssa. Tähän mennessä EIF on antanut sijoitussitoumuksia suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin lähes 300 miljoonalla eurolla.

Euroopan investointirahasto (EIF) tarjoaa riskipääomaa pk-yrityksille, erityisesti uusille yrityksille ja teknologiayrityksille. EIF ei investoi suoraan yrityksiin, vaan toimii muun muassa pankkien ja pääomasijoitusrahastojen kautta. Sijoituksiin käytetään rahaston omien varojen ohella Euroopan investointipankin tai Euroopan unionin sille luovuttamia varoja.

”Euroopan investointirahaston resurssit ovat kasvaneet komission uuden rahoituskauden ja Euroopan investointipankin myöntämiin varoihin perustuen. Sijoitamme nykyään vuosittain noin 1,6 miljardia euroa eurooppalaisiin pääomasijoitusrahastoihin, jotka rahoittavat eurooppalaisten pk-yritysten innovaatioita ja kasvua ”, kertoo Euroopan investointirahaston varatoimitusjohtaja Marjut Santoni , joka esiintyy tänään Helsingissä järjestettävässä kansainvälisessä seminaarissa ”Supporting Innovation in Finland”. Tapahtumassa esitellään muun muassa Euroopan unionin uuden rahoituskauden InnovFin-rahoitustuotteita.

Teollisuussijoitus tarjoaa yrityksille pääomaa, osaamista ja verkostoja, joiden avulla yritys voi kasvaa kansainvälisillä markkinoilla. Merkittävä osa Teollisuussijoituksen rahoituksesta kasvuyrityksille kanavoituu pääomasijoitusrahastojen kautta. Euroopan investointirahasto ja Teollisuussijoitus, joko suoraan tai hallinnoimiensa Kasvurahastojen Rahasto I-II kautta, ovat olleet katalysoimassa markkinaan noin 20 suomalaista venture capital- ja kasvurahastoa. Nämä rahastot ovat keränneet kaiken kaikkiaan 1,2 miljardin euron pääomat, jotka on sijoitettu tai sijoitetaan kasvuyrityksiin.

”Olemme erittäin iloisia Euroopan investointirahaston merkittävästä panostuksesta suomalaiseen pääomasijoitusmarkkinaan. Hyvässä yhteistyössä EIF:n kanssa markkinoille on saatu uusia toimijoita ja toimintamalleja, ja toisaalta olemassa olevien toimijoiden uusien pääomarahastojen keskikokoa on saatu vähitellen suuremmaksi. Näillä resursseilla edistetään suomalaisten yritysten kasvurahoitusta”, kertoo johtaja Anne Riekki Teollisuussijoituksesta.

Tulevaisuuden suomalainen tutkimus yhdistelee ihmis- ja koneälyä

DIGILE valmistelee useita uusia ohjelma-aihiota. Uutuutena yritysvetoisten ohjelmien rinnalle ovat tulossa yliopistovetoiset ohjelmat.

DIGILE on käynnistänyt uusien strategisten tutkimusohjelmien valmistelun vuodelle 2016. 29. tammikuuta järjestetyssä Foresight-seminaarissa esiteltiin kaikkiaan seitsemän ohjelma-aihiota, joiden työstämistä jatketaan nyt joukkoistamalla.

Ohjelma-aihiot liittyvät tavalla tai toisella ihmisälyn ja koneälyn yhdistämiseen (co-creative intelligence). DIGILEn strategisen linjauksen mukaan co-creative intelligence on suunta, josta ymmärrystä ja uutta liiketoimintaa nyt haetaan.

“Tämä on rikas ja koko ajan kehittyvä, uuden kasvun ja mahdollisuuksien maailma, jossa Suomi voi nousta alan kärkeen”, DIGILEn toimitusjohtaja Reijo Paajanen perustelee.

“Ohjelmaehdotukset käsittelevät esimerkiksi innovaatiotoiminnan automatisointia, datamassojen yhdistelemistä ja ihmisaistien laajentamista. Näistä seitsemästä ehdotuksesta 1-4 etenee jatkokäsittelyyn ja varsinaisen tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen”, DIGILEn teknologiajohtaja Pauli Kuosmanen sanoo.

“Ehdotukset ovat hyvin alustavia, niitä muokataan saadun palautteen perusteella ja niitä saatetaan esimerkiksi myös yhdistellä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Nyt otamme vastaan palautetta: kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaista internet-talouteen liittyvää tutkimusta Suomessa pitäisi tehdä seuraavien 4-10 vuoden aikana”, Kuosmanen jatkaa.

Käytännössä yrityksillä ja tutkimusorganisaatioilla on aikaa 15.2.2015 saakka kommentoida ja ilmoittaa osallistumishalukkuudestaan ohjelmaehdotuksiin sekä ehdottaa muita tärkeäksi näkemiään tutkimusteemoja internet-talouden uusiksi liiketoimintaekosysteemeiksi. Ohjelma-aihioiden jatkotyöstäminen ja strategisen tutkimussuunnitelman kirjoittaminen tehdään avoimesti joukkoistamalla.

Tavoitteena on, että valmiit yritysvetoiset tutkimussuunnitelmat osallistuvat Tekesin SHOK-ohjelmahakuun syyskuussa 2015 ja hyväksytyt SHOK-ohjelmat aloittavat nelivuotiskautensa alkuvuodesta 2016.

Yliopistovetoiset ohjelmat on myös tarkoitus käynnistää vuoden 2016 alkupuolella, DIGILEn kolme tutkimusohjelmakokonaisuutta, Digital Services, Data to Intelligence sekä Internet of Things päättyvät tänä vuonna.