Sähköautojen latausjärjestelmät ovat EU:ssa vihdoin yhtenäistymässä

Autoteollisuus on ohjaamassa sähköautojen latausta kiinteistöissä erikseen sähköauton lataukseen tarkoitettuihin latauslaitteisiin. Latauslaite mahdollistaa nopean ja turvallisen latauksen sekä toimii alustana älykkäille energiapalvelulle.

Sähköautojen latausjärjestelmät ovat EU:ssa vihdoin yhtenäistymässä, kun jäsenvaltiot vievät direktiiviä 2014/94/EU omaan lainsäädäntöönsä. EU:ssa jo viime vuonna hyväksytty direktiivi määrittää sähköautoille yhtenäisen lataustavan ja pistokkeen koko Euroopassa. Direktiivi tulee osaksi Suomen lainsäädäntöä lähiviikkoina. Yhtenäinen lataustapa mahdollistaa sähköautoille jopa 22 kW latausvirran, kun käytetään direktiivin mukaista pistoketta. Samaan aikaan esitelty uusi sähköstandardi rajaa kotitalouspistokkeista ladattavan virran määrän 8 ampeeriin (1,85 kW).

Sähköautojen latausta kotitalouspistokkeesta ei suositella jokapäiväiseksi lataustavaksi

Sähköautoja voidaan edelleen ladata tilapäisesti kotitalouspistorasiasta, jos varsinaista sähköauton latauspistettä ei ole saatavilla. Tällöin sähkövirta kotitalouspistorasiaan tulee rajata 8 ampeeriin uuden standardin SFS-EN 62752 mukaisesti. Käytännössä kahdeksan ampeerin virta nostaa pienenkin sähköauton latausajan lähes vuorokauden mittaiseksi, eikä mahdollista esimerkiksi sisälämmittimen käyttöä lataustapahtuman aikana.

Suositeltavampaa on käyttää sähköautojen lataukseen tarkoitettuja latausjärjestelmiä. Yleiseurooppalainen sähköautojen lataustapa mahdollistaa myös älykkäiden latausjärjestelmien hyödyntämisen laajalti kaikessa sähköautojen latauksessa. Latauksen turvallisuus nousee huomattavasti, kun laitteet varmistavat johdon ja kytkennän automaattisesti ennen lataustapahtumaa. Turvallisuutta voidaan lisätä automaattisella kuormantasauksella, jos asuinkiinteistössä on useampi latauslaite. Lisäksi älykkäällä järjestelmällä varmistetaan, että laitteiden käyttöä voidaan rajoittaa oikeille henkilöille. Tätä kautta latauksesta syntyvät kustannukset veloitetaan käytön mukaan ja tilitetään suoraan asuinkiinteistön tilille.

Älykkäästä latauslaitteesta merkittävää lisäarvoa kotilataukseen

Virta esitteli joulukuun alussa maailman älykkäimmän kotilatauspalvelun. Sähköautolle tarkoitettu latauslaite mahdollistaa palvelussa kolme merkittävää luontoa, aikaa ja rahaa säästävää ominaisuutta.

Ensinnäkin palvelu ohjaa lataustapahtuman automaattisesti vuorokauden edullisimpaan latausajankohtaan sähkön SPOT-markkinahinnan perusteella. Toiseksi palvelu mahdollistaa oman kotilatauspisteen käyttöoikeuden jakamisen haluamilleen tahoille ilmaiseksi tai maksua vastaan. Kolmanneksi työsuhdeautoilijan elämän helpottamiseksi palvelu raportoi sekä julkisen että kotilatauksen kustannukset työnantajalle automaattisesti.

Virran palvelupaketit sisältävät palvelun 36 kuukauden ajaksi sekä esiohjelmoidun käyttövalmiin latauslaitteen, jonka tavallinen sähköasentaja voi helposti kytkeä sähköverkkoon ilman erityisosaamista. Palvelut ovat tilattavissa Virran verkkokaupasta.

Mikä älykäs lataus?

Älykkäällä latauksella tarkoitetaan latausjärjestelmää, joka sisältää tietoliikenneyhteyden ajoneuvon ja latauslaitteen välillä sekä tietoliikenneyhteyden latauslaitteen ja latauspalveluntuottajan välillä mahdollistaen lataustapahtuman reaaliaikaisen ohjauksen ilman että lataustapahtuma katkeaa.

Julkiseksi lataukseksi katsotaan latauspisteet, jotka ovat kaikkien sähköautoilijoiden käytettävissä veloituksetta tai maksua vastaan joko asiakkuuteen tai kertamaksuun perustuen. Julkista latausta voi tarjota julkisten paikkojen lisäksi yksityisellä alueella, ja vastaavasti yksityistä latausta voi tarjota julkisella alueella. Siitä, onko latauslaite yksityinen vai julkinen, päättää latauspisteen omistaja.

Sähkön keskeytymätön saanti on entistä tärkeämpää

Huoltovarmuuskeskus: Nykyaikainen yhteiskunta on erittäin riippuvainen sähkön keskeytymättömästä saannista. Sähkön saatavuus on perusedellytys yhteiskunnan kriittisille toiminnoille, kuten vesi- ja jätehuolto, elintarvikehuolto, pankit ja maksuliikenne, liikenne ja polttoainehuolto, tele- ja tietoliikenne, lämmitys, päiväkodit ja koulut, sairaalat, terveyskeskukset, maatalous sekä pelastus- ja turvallisuustoimi.

Kulutushuipun aikaisen sähkönkulutuksen voidaan tulevalla talvikaudella arvioida olevan noin 3400 MW suurempi kuin käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti.Suomi on siis etenkin huippukulutuksen aikana riippuvainen sähkön tuonnista.

Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat toistaiseksi varmistaneet sähkötehon riittävyyden Suomessa. On kuitenkin mahdollista, että tuotanto- tai siirtokapasiteetin merkittävät häiriöt huippukysynnän aikana johtavat väliaikaiseen tehovajeeseen. Tämä voisi merkitä tilapäisiä sähkönkulutuksen rajoituksia osalle sähkönkäyttäjistä.

Huoltovarmuusneuvosto katsoo, että huoltovarmuuden kannalta on tärkeä turvata kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyys – mukaan lukien riittävä tehoreservi – samoin kuin tehokkaat sähkön tuontiyhteydet.

Kotimaan markkinoilla tulee olla käytettävissä riittävästi tuotantokapasiteettia. Tähän vaikuttavat paitsi yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tehtävät investointipäätökset myös kotimaiset vero-, tuki- ja teollisuuspoliittiset linjaukset.

Riittävän suuri rajasiirtokapasiteetti varmistaa tehon ja energian saatavuuden myös mahdollisen häiriön aikana. Tehokkaat siirtokapasiteetit Ruotsiin ja Viroon tukevat samalla EU:n energiaunionin keskeistä tavoitetta energiaturvallisuuden lujittamiseksi.

Huoltovarmuusneuvosto katsoo, että huoltovarmuusnäkökohta on otettava huomioon poliittisessa päätöksenteossa kotimaisen sähköntuotannon riittävyyden ja luotettavien siirtoyhteyksien varmistamiseksi. Suomen sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti ei saa laskea nykyisestä. Syvempään tuontiriippuvuuteen ei ole syytä ajautua.

Suomen sähköjärjestelmä tulee kohtaamaansuuria haasteita, kun eurooppalaisen sähköjärjestelmän tuotantorakenne muuttuu. Huoltovarmuusneuvosto katsoo, että Suomen tulevan energia- ja ilmastopolitiikan tulee ottaa huomioon tämän merkittävän rakenteellisen muutoksen vaikutukset sähkömarkkinoiden toimintaan, sähkötehon riittävyyteen ja sitä kautta Suomen huoltovarmuuteen.

Ydinvoimaloiden turvallisuus paranee mallinnustekniikan avulla

Ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien varmentaminen on erittäin haastavaa, eikä perinteisillä menetelmillä, kuten testauksella ja simuloinnilla, useinkaan saavuteta täydellistä kattavuutta. VTT:n tutkija Jussi Lahtinen tutki väitöstyössään laskennallisesti vaativaa mallintarkastusta, jolla löydetään tehokkaasti piilevät suunnitteluvirheet.

Ydinvoimaloissa käytetyt turva-automaatiojärjestelmät perustuvat useimmiten digitaaliseen tekniikkaan. Lahtinen kehitti väitöstyössään digitaalisten turvajärjestelmien mallintamiseen ja testaukseen liittyviä menetelmiä sekä tekniikkaa laajojen modulaaristen järjestelmien automaattiseen oikeellisuuden varmentamiseen.

Väitöstyössä kehitettiin myös mallinnustekniikkaa, joka mahdollistaa järjestelmän vikasietoisuuteen liittyvien ominaisuuksien tarkastelemisen laajoissa järjestelmissä. Tekniikka on askel kohti todennäköisyysperusteisen riskianalyysiin ja mallintarkastuksen integraatiota.

Väitöstyön tulokset ovat merkittäviä ydinvoimaloiden turvallisuuden kannalta, sillä kehitettyjä tekniikoita voidaan käyttää varmistamaan turva-automaatiojärjestelmien suunnittelun virheettömyys.

Mallintarkastusta käytetään jo suomalaisten ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien varmentamisessa. Väitöstyön myötä mallintarkastuksen skaalautuvuus ja käyttökelpoisuus ovat myös parantuneet. Työn voi nähdä osana jatkumoa kohti yhä suurempia laitostason malleja ja uusia kokonaisvaltaisia tapoja analysoida turvallisuutta.

Jussi Lahtisen väitöstyö laajojen ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien mallintarkastuksesta tarkastetaan 7.10. Aalto-yliopistossa.

Suomen sähköjärjestelmän toimitusvarmuus paranee

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on tehnyt investointipäätöksen Olkiluodon sähköaseman 1970-luvulla rakennetun kytkinlaitoksen uusimisesta. Investoinnin arvo on 17 miljoonaa euroa ja se valmistuu vuonna 2019. Sähköasema palvelee jatkossa kolmea Olkiluodon ydinvoimayksikköä. Uutta tekniikkaa hyödyntävällä investoinnilla varmistetaan Suomen sähköjärjestelmän käyttövarmuutta sekä nykyisissä että tulevissa olosuhteissa.

Fingridin omistama Olkiluodon sähköasema liittää Olkiluodon kolme ydinvoimalaitosyksikköä kantaverkkoon. Sähköasema muodostuu kahdesta 400 kV kytkinlaitoksesta, joista vanhempaan liittyvät Olkiluodon 1 ja 2 -yksiköt ja uudempaan vuonna 2008 valmistuneeseen liittyy rakenteilla oleva kolmas voimalaitosyksikkö. Vanhempi 1970-luvulla valmistunut kytkinlaitos on ikääntynyt eikä sen käytettävyys ja käyttövarmuus enää vastaa nykypäivän vaatimuksia.

Olkiluodon sähköasemalle rakennettava uusi kytkinlaitos on rakenteeltaan uuteen tekniikkaan perustuva duplex- eli kaksoiskatkaisijajärjestelmä. Laajentaminen liittyy Fingridin mittavaan hankekokonaisuuteen, jossa kantaverkon ikääntyneet 400 kV kytkinlaitokset korvataan uudella entistä luotettavammalla laitosrakenteella. Duplex-järjestelmä on ratkaisu, jossa uusi tekniikka varmistaa sen, etteivät laitosten mahdolliset häiriöt aiheuta käyttökeskeytyksiä voimajohdoille eikä sähköaseman muuntajille. Uusi kytkinlaitosrakenne mahdollistaa monipuoliset kytkennät erilaisissa häiriö- ja huoltokeskeytystilanteissa ja parantaa huomattavasti käyttövarmuutta.

Kokonaiskustannuksiltaan 17 miljoonan euron kytkinlaitos valmistuu vuonna 2019.

Nesteytettyä maakaasua toimitettiin ensimmäistä kertaa laivalla Suomeen

Nesteytettyä maakaasua (LNG) toimitettiin sunnuntaina 10.7.2016 ensimmäistä kertaa laivalla Gasumin tytäryhtiön Skangasin LNG-tuontiterminaaliin Poriin. LNG tuotiin terminaalille Skangasin aikarahdatulla LNG-laivalla Coral Energyllä. Elokuussa valmistuva terminaali on Suomen ensimmäinen LNG-tuontiterminaali. Terminaalissa on käyttöönotto meneillään ja kaupalliset toimitukset asiakkaille alkavat syyskuussa. Suomen energiamarkkinat monipuolistuvat LNG:n myötä. LNG mahdollistaa toimitukset teollisuudelle kaasuverkoston ulkopuolella, meriliikenteelle ja raskaalle liikenteelle

Porin tuontiterminaalin rakennustyöt ovat sujuneet suunnitellun aikataulun mukaisesti ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia. Porin terminaalin hankkeen työllistämisvaikutus on ollut 320 henkilötyövuotta ja parhaimmillaan työmaalla on työskennellyt samanaikaisesti 230 henkeä. Terminaalin käyttöönoton jälkeen se työllistää suoraan 10 henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä. Hankkeen kokonaisinvestointi on yhteensä 81 miljoonaa euroa ja työ- ja elinkeinoministeriö myönsi terminaalihankkeelle energiatukea 23 miljoonaa euroa.

Suomen energiamarkkinat monipuolistuvat syyskuussa 2016, kun ensimmäiset LNG:n kaupalliset toimitukset asiakkaille alkavat. LNG mahdollistaa toimitukset teollisuudelle kaasuverkoston ulkopuolella, meriliikenteelle ja raskaalle liikenteelle. Maakaasun saatavuus on tärkeä kilpailukykytekijä alueen nykyiselle teollisuudelle ja Porin satamalle mm. Porin Prosessivoimalle, Hunstman Pigments and Additives Oy:lle ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle.

“Siirtyessämme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, pystymme nyt parantamaan energiatehokkaan ja puhtaan LNG:n saatavuutta energiavaihtoehtona. LNG:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä ja auttaa samalla suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn säilymistä. Coral Energy-laivan saavuttua turvallisesti Suomeen voimme aloittaa LNG-toimitukset asiakkaillemme sovitussa aikataulussa. Olen erittäin tyytyväinen, että strategiamme etenee ja vahvistamme asemaamme Pohjoismaiden johtavana LNG-toimijana”, Gasumin toimitusjohtaja ja Skangasin hallituksen puheenjohtajaJohanna Lamminen kertoo.

LNG täyttää meriliikenteen rikkidirektiivin vaatimukset ja myös tulevaisuuden tiukemmat päästörajoitukset. LNG:n avulla voidaan korvata öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä myös teollisuudessa, energiantuotannossa ja raskaassa maantieliikenteessä. LNG:n käyttö öljyn sijaan vähentää merkittävästi niistä aiheutuvia hiukkas-, sekä rikkidioksidi-, hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöjä. LNG:n käyttö mahdollistaa nesteytetyn biokaasun (LBG) käyttöön siirtymisen ilman lisäinvestointeja.

Skangas toimitti vuonna 2015 Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa LNG:tä yhteensä 376 700 tonnia (5,2 TWh:ta). Skangasilla on LNG-tuotantolaitos ja -terminaali Norjan Risavikassa, LNG-terminaalit Norjan Ørassa, Ruotsin Lysekilissä ja Porin terminaali avataan elokuussa 2016. TornioMangaLNG-yhteishankkeen rakentaminen etenee suunnitellusti ja terminaali valmistuu vuonna 2018 Tornioon.

Led-lamppujen hinta-laatusuhde on parantunut

Ledi on loistava valinta useimpiin kodin valaisimiin ja valaistuskohteisiin. Viimeaikaisten eurooppalaisten tutkimusten mukaan ledien ominaisuudet ja laatu ovat kehittyneet odotuksia nopeammin.

Ledilamput ovat olleet jo useamman vuoden tarjolla vaihtoehdoksi kotien valaistustarpeisiin. Halogeenilamput ovat kuitenkin olleet viime vuosina myydyimpiä lamppuja, vaikka ledilamppu olisi energiatehokas ja pitkäikäinen vaihtoehto.

– Positiivista ledien kehityksessä on erityisesti se, että lamppujen energiatehokkuus on entisestään parantunut ja hinnat ovat merkittävästi laskeneet. Toivottavasti entistä useampi kuluttaja valitsee ledilampun, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta sanoo.

Ledilamput pääosin vaatimusten mukaisia

Suomessa sähkötuotteiden markkinavalvontaa tekevä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on testannut markkinoilla myytäviä ledilamppuja.

– Testeissä ledilamput ja lamppujen pakkaukset ovat vastanneet ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetusten vaatimuksia, eikä vakavia puutteita näiltä osin ole ilmennyt. Valmistuserästä riippuen löytyy jonkin verran vaihtelua teknisissä arvoissa, mutta keskiarvot pysyvät sallituissa rajoissa, Marika Keskinen Tukesilta kertoo.

Asia, josta Tukes saa edelleen palautetta, on ledien pakkauksessa ilmoitettua lyhyempi kestoikä, joka usein johtuu ledien heikosta lämmönkestävyydestä. Umpinaisissa valaisimissa lämpö ei pääse haihtumaan, käyttölämpötila nousee ja lamppu rikkoutuu ennenaikaisesti.

Vaihda heti vikaantunut lamppu

Sekä led- että energiansäästölamput ovat elektroniikkalaitteita. Valon tuottonsa lopettanut tai viallinen välkkyvä lamppu on poistettava valaisimesta mahdollisimman pian ja korvata toimivalla lampulla. Vikaantunut lamppu voi olla jännitteellinen, vaikka siihen ei syttyisikään valo, mikä on turha palo- ja sähköturvallisuusriski.

Aurinkolämpöä kannattaisi käyttää enemmän

Aurinkolämpöä voitaisiin käyttää hyödyksi nykyistä enemmän Suomessakin, sillä meillä saadaan auringonsäteilyä vuositasolla lähes yhtä paljon kuin Pohjois-Saksassa. Motiva on koonnut yhdessä alan toimijoiden kanssa laajan tietoaineiston aurinkolämmöstä.

”Aurinkolämpökeräimet yleistyvät varmasti aurinkosähköpaneeleiden vanavedessä”, vakuuttaa Motivan asiantuntija Sami Seuna.

Useimmiten aurinkolämpöä käytetään käyttöveden lämmitykseen ja myös tilojen esilämmitykseen. Aurinkolämmöllä on myös paljon muita mahdollisia käyttökohteita. Se sopii esimerkiksi hyvin leikkaamaan vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien käyttökuluja. Sen avulla kannattaisi tehostaa maalämpöpumpun toimintaa lisälämmittämällä lämmönkeruupiiriä tai vaihtoehtoisesti varastoimalla aurinkolämpöä lämpökaivon kautta kallioperään.

Hyviä esimerkkejä tarvitaan

”Olemme koonneet esimerkkejä hyvistä aurinkolämmön toteutuksista Motivan aurinkolämpösivuille. Aurinkolämmön hyödyntäminen lämpöpumppujen hyötysuhteen parantamisessa ja aurinkolämmön varastointi ovat vielä suurelta osin pioneerien toteutuksien varassa. Kunhan niiden kaupalliset sovellukset lisääntyvät markkinoilla, ne varmasti lisäävät aurinkolämmön kysyntää.”

Verkkosivustolla käsitellään myös aurinkolämmön passiivista hyödyntämistä, jolloin käytössä ei ole varsinaisia lämpökeräimiä. ”Passiiviseenkin aurinkolämmön hyödyntämiseen on olemassa hyviä suunnitteluratkaisuja, joissa on otettu huomioon keskikesän liiallinen lämpö. Niistäkin on nyt koottu tietoa sivuillemme”, Seuna mainostaa.

Motivan aurinkolämpösivuston tietoaineiston toteutus onnistui Energiaviraston, työ- ja elinkeinoministeriön ja yritysten tuen sekä laajan asiantuntijajoukon avulla.

Asiantuntijaorganisaatiot aurinkolämpöaineiston taustalla

Aurinkoteknillinen yhdistys ry, Energiateollisuus ry, Energiavirasto, Green Building Council Finland, Greenes Oy, Helen Oy, Jodat Ympäristöenergia Oy, Lämmitysenergiayhdistys ry, Omakotiliitto ry, Onninen Oy, Ruukki Construction Ltd, Sundial Finland Oy, Savo-Solar Oy, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja Öljyalan Palvelukeskus Oy.

ABC testaa ensimmäisenä Suomessa mobiilitankkausta

S-Pankki helppouttaa tankkaamisen tuomalla mobiilitankkauksen ensimmäisenä Suomeen ABC-asemille. Pumpulla ei enää tarvitse kaivella sormet jäässä maksukorttia, kun tankkauksen voi maksaa oman auton lämmössä. Mobiilitankkaamiseen tarvitaan vain älypuhelin, jonka S-mobiili-sovellukseen on rekisteröity S-Etukortti Visan tiedot.

Auton tankkaaminen helpottuu, kun kansainvälisesti palkittu S-mobiili-sovellus saa uuden ominaisuuden. S-mobiililla voi nyt myös tankata ABC:lla. Sovellus tunnistaa auton sijainnin ABC-asemalla, jolloin tankkaajan tarvitsee vain valita sovelluksesta mittari ja tankata. Maksaminen hoituu automaattisesti maksukortilta. Tankkaus vaatii yhteensä vain kolme painallusta älypuhelimella.

Sovellus on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Toista ostamisen, maksamisen ja pankkiasioinnin vastaavalla tavalla yhdistävää sovellusta ei maailmasta löydy.

– ABC-mobiilitankkaus poistaa tankkaamisesta yhden vaiheen, kun automaatilla ei tarvitse enää käyttää maksukorttia. Me S-Pankissa haluamme helppouttaa suomalaisten arkea tällaisilla konkreettisilla asioilla. Mobiilitankkaus on osa tulevaisuudenvisiotamme helpommasta arjesta, jonka S-ryhmän uniikki toimintamalli mahdollistaa, sanoo S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula.

Mobiilitankkausta pääsee aluksi käyttämään viidellä HOK-Elannon ABC-asemalla pääkaupunkiseudulla: ABC Deli Konalassa, ABC Deli Mechelininkadulla, ABC Automaatti Kannelmäessä, ABC Automaatti Otaniemessä sekä ABC Deli Pohjois-Tapiolassa. Muille ABC-asemille mobiilitankkausmahdollisuus laajenee vähitellen.

– ABC-mobiilitankkaus on ensimmäinen vaihe matkallamme, jossa digitalisaatiota hyödyntämällä teemme asiakkaidemme asioinnista entistä miellyttävämpää. Jo nyt voimme ylpeinä sanoa, että tankkaaminen ABC:llä on S-mobiilin ansiosta maailman helpointa, toteaa ABC-ketjun kehitysjohtaja Antti Erikivi.

S-mobiili-sovellus löytyy jo valmiiksi yli 600 000 suomalaisesta kännykästä ja tabletista. ABC-mobiilitankkauksen sisältävä päivitys S-mobiiliin julkaistaan App Storessa tämän viikon aikana ja on sen jälkeen ladattavissa iPhone-laitteille. Android- ja Windows-puhelimiin mobiilitankkaus tulee vielä ennen kesää. Päivityksessä S-mobiili saa uuden ABC-välilehden, jolta tankkaustoiminto löytyy. Mobiilitankkauksen voivat ottaa käyttöön kaikki S-Etukortti Visan käyttäjät. Maksukortti on kaikille S-ryhmän asiakasomistajille ilmainen.

Maan sisäydin saattaa olla luultua nuorempi

Kivien magnetismin uudet mittaukset osoittavat, että Maan sisäydin syntyi noin 1-1.5 miljardia vuotta sitten. Sisäydin on siis paljon nuorempi kuin aikaisemmin on luultu. Tulos on apuna ratkottaessa Maan magneettikentän arvoitusta. Naturessa vastikään julkaistussa tutkimuksessa on vahva suomalaispanos Helsingin yliopiston kiinteän maan geofysiikan laboratoriosta.

Sisäydin on Maan syvin pallomainen kerros, joka muodostuu kiinteästä raudasta, ja sen koko on hieman Plutoa suurempi. Sitä ympäröi nestemäisestä rauta-nikkeliseoksesta koostuva ulkoydin, joka alkaa noin 3000 kilometrin syvyydessä Maan pinnalta. Päinvastoin kuin ulkoydin, sisäydin on verrattain uusi tulokas maapallon sisukseen, ja sen syntytavasta ja syntyhetkestä käydään ankaraa debattia kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Arviot sisäytimen syntyhetkestä vaihtelevat 0.5 miljardista aina 2 miljardiin vuoteen.

Juuri ilmestyneessä Nature-lehden numerossa kansainvälinen tutkimusryhmä raportoi Maan sisäytimen muodostuneen nestemäisen ulkoytimen jäähtyvästä materiaalista noin 1-1.5 miljardia vuotta sitten. Uudessa tutkimuksessa analysoitiin vanhojen magmakivien magneettisia havaintosarjoja ja todettiin merkittävä nousu Maan magneettikentän voimakkuudessa tuolloin.

Magneettikentän voimakkuus kertoo kehittyvästä kiinteästä sisäytimestä

Tämä Maan magneettikentän kohonnut voimakkuuden arvo on todennäköisesti ensimmäinen selkeä viite siitä, että nestemäisen ulkoytimen jäähtyvästä aineksesta alkoi kehittyä kiinteä sisäydin maan keskipisteeseen.

– Uusi tulos pakottaa meidät katsomaan planeetta Maan sisuksen syntyä uudelta kannalta ja muistuttaa pitkäaikaisten aikasarjojen tärkeydestä Maan historian selvittelyssä, sanoo Helsingin yliopiston emeritusprofessori Lauri J. Pesonen.

Pesonen kertoo myös, että Maan ydin jäähtyy todennäköisesti hitaammin kuin mitä aiemmin on ajateltu. Sisäytimen koko kasvaa noin 1 millimetriä vuodessa.

Nyt esitellyt tutkimustulokset perustuvat eri puolilla maailmaa tehtyihin kivien magnetismin mittauksiin, joiden koonti kansainväliseksi tietokannaksi aloitettiin jo vuonna 1986 Pesosen toimesta. Tietokanta kokoaa maailmanlaajuiset tutkimusaineistot kaikille avoimeksi tietokannaksi ja myös laatuluokittelee aineistot luotettavuusindeksien avulla.

Liverpoolin yliopiston tutkijan, professori Andy Biggin mukaan Maan sisäytimen alkusynnyn teoriat ovat kiistanalaisia, ja sisäytimen syntyhetken selvittäminen on erityisen tärkeätä Maan magneettikentän luonteen ja synnyn selvittämiseksi, koska kenttä toimii paitsi suojaavana kilpenä kosmiselle säteilylle myös apuna navigoinnissa.

Maa on muuta kuin Mars

Andy Biggin sanoo:

– Teoreettinen malli, joka parhaiten selittää uudet mittaustulokset, kertoo, että ydin luovuttaa lämpöä vaippaan hitaammin kuin koskaan aikaisemmin Maan 4.5 miljardin vuoden historiassa ja että tämä energia pitää yllä Maan magneettikenttää ainakin seuraavat miljardit vuodet. Maapallo on tässä mielessä täysin erilainen kuin esimerkiksi Mars, joka omasi vahvan magneettikentän historiansa alkuhetkillä, mutta joka jostain syystä historiansa aikana sen menetti.

Naturessa lokakuussa 2015 julkaistu tutkimus perustuu yhteistyöhön, jossa on tutkijoita Liverpoolin, Helsingin, Michigan Techin ja Kalifornian San Diegon yliopistoista sekä Kiinan Tiedeakatemiasta.

Ratkaisuja tuulivoiman aiheuttamiin ongelmiin haetaan yhteistyöllä

Viestintävirasto kartoittaa energia- ja telealan toimijoiden kanssa ratkaisuja, joilla voidaan poistaa tuulivoimapuistojen aiheuttamia haittavaikutuksia niiden ympäristössä toimiviin radiojärjestelmiin, kuten tv-vastaanottoon, matkaviestinverkkoihin, radiolinkkeihin ja tutkiin. Tavoitteena on, että uutta lainsäädäntöä ei tarvittaisi, vaan ongelmat voitaisiin poistaa sopimalla yhdessä vastuiden jakamisesta.

Tuulivoimaloiden määrä ja koko ovat kasvaneet huomattavasti 2000-luvulla, minkä myötä niiden vaikutus yhteiskunnan muihin toimintoihin, kuten radiojärjestelmien toimintaan on kasvanut merkittävästi.

Viestintävirasto on perustanut työryhmän, johon osallistuu energia-alan yrityksiä ja järjestöjä, teleyrityksiä sekä eri viranomaistahoja. Yhteistyön tavoitteena on löytää yhteinen näkemys tuulivoiman aiheuttamien ongelmien määrästä ja laajuudesta sekä löytää joustavia ratkaisuja, jotka eivät edellytä uuden lainsäädännön luomista.

Työryhmä etsii toimintamallia sille, miten tuulivoimayhtiöt, tv- ja matkaviestinoperaattorit sekä radiojärjestelmien käyttäjät toimivat, jos tuulivoimala aiheuttaa haittaa radiojärjestelmien toimivuudelle. On tärkeää varmistaa kotitalouksien televisio- ja matkaviestinpalveluiden sekä tutkien ja radiolinkkien toimivuus tuulivoimaloista riippumatta.

Työryhmän työ kestää 30.4.2016 asti, mihin mennessä työryhmä antaa myös loppuraporttinsa.

Nexans sopi sähkökaapelien toimittamisesta Cestasin aurinkovoimapuistoon Ranskaan

Nexans on solminut sopimuksen Eiffage Energien kanssa Clemessyn toimeksiannosta erityisten fotosähköisten kaapelien ja sähkökaapelien toimittamiseksi Cestasin aurinkovoimapuistoon Ranskaan

Euroopan suurin aurinkovoimapuisto liitetään Nexansin fotosähköisillä EnergyflexÒ-kaapeleilla Nexansin solmittua sopimuksen Eiffage Energien kanssa, ja 90 % kaapeleista toimitetaan Cestasin aurinkovoimapuistoon Ranskaan. Sopimuksen mukaisesti Nexans valmistaa ja toimittaa noin 5.000 kilometriä keski- ja pienjännitteisiä fotosähköisiä (PV) ja datakaapeleita (valokuitu).

Bordeaux’n lähellä Ranskan lounaisosassa sijaitsevan aurinkovoimapuiston tuotanto on yli 350 GWh vuodessa huippukapasiteetin ollessa 300 MW. Eiffage Energie toimii Clemessyn toimeksiannosta, joka on Neoen mukaan lukien useiden sijoittajien konsortio ja muodostettu puiston rakentamista, käyttöä ja ylläpitoa varten.

Noin miljoona aurinkopaneelia peittää 250 hehtaaria maata, ja ne on jaettu 25 aurinkoenergiavoimalaksi. Puisto liitetään sähköverkkoon lokakuussa 2015.

Nexansin Energyflex®-kaapelit muodostavat kestäviä ja suorituskykyisiä kenttäyhteyksiä aurinkopaneelien ja aurinkoenergian käyttökelpoiseksi vaihtovirraksi muuntavien invertterien välille. Nexans on kehittänyt EnergyflexÒ-kaapelit tyydyttämään luotettavien ja tehokkaiden kaapelien kasvavaa tarvetta erikoistuneilla aurinkopaneelimarkkinoilla.

Fernando Dos Santos, fotosähköisten projektien päällikkö Eiffage Energieltä sanoi: ” Eiffage Energie valitsi Nexansin, koska sen täysi tuotevalikoima kattaa kaiken pien- ja keskijännitekaapeleista fotosähköisiin kaapeleihin saakka tätä hanketta silmällä pitäen. Toisena tärkeänä tekijä oli se, että Nexans tarjoaa erityisiä hankintaketjuratkaisuja ja suorat toimitukset paikan päälle.”

Kaapelit valmistetaan Bourg-en-Bressen, Jeumontin ja Andrézieux’n tehtailla Ranskassa. Asennuksen on määrä olla valmis kesään 2015 mennessä.

Suomen Akatemia: Neljää teema-aluetta ehdotetaan ensi vuodean tutkimusteemoiksi

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ehdottaa valtioneuvostolle neljää teema-aluetta 2016 tutkimusteemoiksi. STN:n lähtökohtana oli tunnistaa teemoja, jotka ovat riittävän horisontaalisia ja ulottuvat usealle hallinnonalalle, ovat keskenään riittävän erilaisia, ja jotka ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita. Tavoitteena oli myös muodostaa teema-alueita, jotka edellyttävät uuden tiedon hankinnassa monitieteistä tutkimusta.

Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekee päätökset teemoista syksyllä, ja valtioneuvoston päättämiin teemoihin perustuen strategisen tutkimuksen neuvosto suunnittelee tutkimusohjelmat loppuvuoden aikana.

Ehdotukset tutkimusteemoiksi ovat:

– Osaaminen ja muuttuva työelämä
– Terveys ja elämäntapojen muuttaminen
– Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä
– Kaupungistumisen dynamiikka

STN on lisäksi tunnistanut kolme kaikki teema-alueet läpileikkaavaa horisontaalista painopistealuetta:

– Kansainvälisyys
– Digitaalisuus
– Elämänkaari

”Suomi on osa globaalia keskinäisverkottunutta maailmaa, jossa valtiot ovat yhä vahvemmin verkottuneet toisiinsa taloudellisesti, kriisien hallinnassa ja turvallisuuden näkökulmasta. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus alkavat kietoutua toisiinsa uudella tavalla. Työelämän muutokset ovat puolestaan nopeita ja merkittäviä esimerkiksi robotiikan ja digitalisaation vaikutusten takia. Teollistumisen ajan rakenteet eivät vastaa tulevaisuuden tarpeita. Mitä ovat tulevaisuuden ammatit ja niiden työntekijälle asettamat osaamistarpeet? Näistä ilmiöistä tarvitaan ajantasaista tutkimustietoa”, strategisen tutkimuksen neuvosto perustelee ehdotettuja teemoja.

Tiedon tuottamiseen ja tiedon vastaanottamiseen liittyvät muutokset vaativat strategisen tutkimuksen neuvoston mielestä uutta tutkimustietoa. Perinteinen autoritäärinen, yksikanavainen lähestymistapa ei enää toimi kulttuurissa, jossa jokainen voi seurata itselleen sopivinta asiantuntijaa, asiantuntijana esiintyvää tahoa tai informaatiolähdettä verkossa. ”Erilaisten väestöryhmien tarpeet, motivaatiot, tiedon omaksumistavat ja -kyvyt vaihtelevat suuresti. Siksi tiedon tuotannon, välittämisen ja etenkin erilaisten valistustoimien tulisi mukautua tähän kehitykseen. Tällä muutoksella on merkitystä esimerkiksi terveyden edistämisessä ja elämäntapojen muuttamista tavoiteltaessa”, STN linjaa.

Kaupungistumisen strategisen tutkimuksen neuvosto nostaa yhdeksi tutkimuksen teemaksi. Kaupunkimme kasvavat ihmisten muuttaessa niihin työn, toimeentulon, kulttuurin, opiskelun ja elämäntapavalintojen takia. ”Tarvitsemme tietoa siitä, miten moninaisina kasvukeskuksina toimivat kaupungit voisivat levittää elinvoimaisuutta laajalti ympäröiville alueille. Tähän tarvitaan aktiivista vuoropuhelua eri alueiden kesken”, strategisen tutkimuksen neuvosto toteaa.

Energiatodistus on asetettava nähtäville yli 250 neliömetrin julkisiin rakennuksiin

Energiatodistus on asetettava nähtäville kun julkinen viranomainen tai laitos tarjoaa julkisia palveluja tiloissa, joissa yleisön toistuvien käyntien kohteena oleva kerrosala ylittää 500 neliömetriä. Heinäkuun alusta alkaen kerrosalan raja laskee 250 neliömetriin. Jos rakennuksella ei vielä ole energiatodistusta, tulee viranomaisen tai laitoksen hankkia energiatodistus, jotta se voidaan asettaa nähtäville.

Julkisia palveluja tarjoavia viranomaisia tai laitoksia ovat tyypillisesti valtion ja kuntien viranomaiset, kuntayhtymät, valtion ja kuntien palveluliikelaitokset ja julkisoikeudellista tehtävää hoitavat muut laitokset.

Rakennuksia, joissa tarjotaan julkisia palveluita, ja joissa on yleisön toistuvien käyntien kohteena olevia tiloja ovat esimerkiksi:

Koulurakennukset
Kulttuurirakennukset (Kirjastot, museot)
Sairaalat
Hoitokodit

Nähtävillä olo velvoitteeseen liittyviin neliöihin ei lasketa muun muassa seuraavia tiloja:

Toimistotiloja
Tuotantotiloja
Henkilökunnan käytössä olevia tiloja

Energiatodistuksen tulee olla näkyvällä paikalla, josta se on selvästi yleisön nähtävissä. Nähtävillä on oltava joko alkuperäinen tai jäljennös energiatodistuksen etusivusta vähintään luonnollisessa koossa. Todistuksen voi asettaa esille myös sähköisesti, mutta vain jos tiedot ovat esillä jatkuvasti.
Energiatodistus esille myös muissa rakennuksissa

Energiatodistus on asetettava nähtäville myös muissa rakennuksissa, jos rakennuksesta yli 500 neliömetriä on yleisön toistuvien käyntien kohteena, ja kyseiseen rakennukseen on hankittu energiatodistus. Pelkästään nähtävillä olo velvoitetta varten ei energiatodistusta näissä rakennuksissa kuitenkaan tarvitse hankkia.

Velvoite koskee muun muassa näitä rakennuksia:

Kaupat
Kauppakeskukset
Valintamyymälät
Ravintolat
Teatterit
Pankit
Hotellit

Jos julkisia palveluja tarjotaan vuokratuissa tiloissa, velvoite koskee eräin poikkeuksin vain tiloja, joissa vuokrasopimus on tehty 1. kesäkuuta 2013 jälkeen.
Energiatodistusten neuvontapalvelu auttaa

Motiva Oy antaa energiatodistuksiin liittyvää neuvontaa ympäristöministeriön toimeksiannosta sekä kuluttajille että energiatodistusten laatijoille: http://www.motiva.fi/energiatodistus.

Väitös: Vähäpäästöistä sähköä ja lämpöä aiempaa kestävämmillä polttokennoilla

VTT:n tutkija Markus Rautanen kehitti väitöksessään polttokennonjärjestelmän ydintä eli kennostoa. Polttokennoilla tuotetaan vähäpäästöistä sähköä ja lämpöä korkealla hyötysuhteella. Työssä kehitettiin kennoston materiaaleja, mm. hybriditiivistettä, joka mahdollistaa entistä kestävämmät kennostot kaupalliseen tuotantoon. Väitöksen tulokset ovat sovellettavissa omakotikokoluokasta voimalaitoksiin globaalisti.

Energiantuotannon haasteena on tuottaa entistä tehokkaammin ja puhtaammin sähköä ja lämpöä. Kiinteäoksidipolttokennojärjestelmässä (SOFC, Solid Oxide Fuel Cell ) energiaa tehdään polttoaineesta ja ilmasta. Merkittävin etu verrattuna muihin polttokennoteknologioihin on mahdollisuus hyödyntää perinteisiä polttoaineita, kuten maakaasua, dieseliä ja biokaasua, vedyn sijaan. Syötetty polttoaine ja ilmassa oleva happi reagoivat polttokennossa suoraan sähkökemiallisesti synnyttäen sähköä ja lämpöä.

Kaupallisia polttokennosovelluksia on maailman markkinoilla vielä niukasti, koska toiminnan kannalta kriittisin osa – kennosto, ja sen hyvä suorituskyky, materiaalit, elinikä ja hinta ovat tähän mennessä olleet teknologian läpimurron hidasteina.

Markus Rautanen tutki väitöstyössään SOFC-polttokennon ydinosaa eli kennostoa. Työssä kehitettiin mm. hybriditiiviste, jonka etuina ovat pienemmät vuodot. Pienemmät vuodot kennostosta mahdollistavat korkeamman sähköntuotannon hyötysuhteen ja pidemmän eliniän.

Työssä havaittiin, että SOFC-kennojen pinta-alan kasvu tuottaa haasteita kennoston mekaaniselle rakenteelle, koska kennoston puristamiseksi tarvitaan suurempi voima.
Väitöksessä kehitetyllä hybriditiivisteellä saavutetaan matala vuototaso pienilläkin alle 1 MPa:in puristuspaineilla. Hybriditiiviste koostuu kokoonpuristuvasta substraatista, joka pinnoitettiin lasiseoksella. Lämmitettäessä ohut lasikerros sulaa ja mukautuu hyvin tiivistettäviin pintoihin vähentäen niiden kautta kulkevia kaasuvuotoja. Pinnoitetun tiivisteen vuototasot ovat näin ollen merkittävästi alhaisemmat kuin pinnoittamattomaan tiivisteeseen.

Väitöksen tuloksia voi soveltaa polttokenno ja polttokennostoissa omakotikokoluokasta voimalaitoksiin globaalisti. Hybriditiivistettä voidaan käyttää muissakin sovelluksissa, jossa toiminta-lämpötila on vastaava (~650 – 800 °C).

Tällä hetkellä alan näkyvin yritys on Yhdysvalloissa sijaitseva Bloom Energy, jolla on 100 kW polttokennovoimala, asiakkainaan muun muassa Google ja Walmart. Suomessa polttokennoja on käytössä sähkön- ja lämmöntuotannossa lähinnä demoissa ja prototyypeissä. Keski-Euroopassa esimerkiksi Saksassa maakaasu on laajasti käytössä pientaloissa, mikä mahdollistaa polttokennon hyödyntämisen hajautetussa energiatuotannossa, koska polttoaine on helposti saatavilla.

Väitös: Asenne ilmastonmuutokseen näkyy sosiaalisissa verkostoissa

Ilmastonmuutokseen uskovilla on enemmän Facebook-kavereita kuin niillä, jotka eivät pidä ilmastonmuutosta ongelmana. Juha Itkosen taloustieteen väitös osoittaa, että arvot ja sosiaalinen verkosto ovat kytköksissä ilmastonmuutosta koskeviin mielipiteisiin. Helsingin yliopiston ilmastonmuutos-teemaviikot alkavat tänään.

Hiilidioksidipäästöjen ja talouskasvun suhdetta tarkastelleet tutkimukset sisältävät matemaattisen ristiriidan ja siten aliarvioivat ilmastopolitiikan tarvetta. Ilmastonmuutokseen liittyvät mielipide-erot puolestaan pysyvät suhteellisen vakaina, koska sosiaaliset verkostot pitävät ihmisryhmät erillään.

Muun muassa nämä tulokset ilmenevät Helsingin yliopistossa 8.5. tarkastettavasta Juha Itkosen väitöksestä, joka tarkastelee ilmastonmuutoksen taloustiedettä verkostojen näkökulmasta sekä ilmastonmuutosta markkinahäiriönä.

Talouskasvu ei välttämättä vähennä päästöjä

Useat tutkimukset ovat pyrkineet löytämään niin sanotun hiili-Kuznets-käyrän mukaisen riippuvuuden hiilidioksidipäästöjen ja talouskasvun välillä. Riippuvuus merkitsisi, että talouskasvu lisää päästöjä köyhissä maissa, mutta vähentää niitä rikkaissa.

Toistakymmentä viimeaikaista tutkimusta on käyttänyt uutta tilastollista menetelmää, jolla riippuvuus pyritään löytämään. Itkosen väitös osoittaa tutkimusten tilastollisiin menetelmiin sisältyvän matemaattisen virheen, jonka seurauksena tutkimusten tulokset jäävät epäluotettaviksi.

Lisäksi menetelmät jättävät huomiotta energiankulutuksen ja päästöjen yhteyden.

– Tämän seurauksena tutkimuskirjallisuus päätyy aliarvioimaan ilmastopolitiikan tarvetta, Itkonen sanoo.

Ilmastonmuutoksen vähättelijöillä niukasti kavereita

Itkosta kiinnosti myös, miksi mielipiteet ilmastonmuutoksesta ovat ihmisryhmien välillä niin erilaiset, vaikka tiede on päässyt asiassa yhteisymmärrykseen. Kysymystä varten ohjelmoitiin Facebook-sovellus, joka keräsi kyselytietoa mielipiteistä ja verkostodataa Facebook-kavereista. Kyselyyn vastasi yli 5000 suomalaista Facebook-käyttäjää, joilla havaittiin keskimäärin 262 kaveria.

Vastaajilla oli suhteellisesti enemmän samanmielisiä kavereita. Niillä, jotka eivät pitäneet ilmastonmuutosta ongelmana, kavereita oli vähemmän. Sosiaalisen verkoston rakenteiden vuoksi mielipiteet muuttuvat hitaasti.

– Mielipide ilmastonmuutoksesta ei synny pelkästään faktojen ja järkeilyn perusteella, vaan myös arvoilla ja sosiaalisilla verkostoilla on merkitystä, Itkonen toteaa.

Erimielisyydet hidastavat tiedon välittymistä. Tieteestä viestittäessä sosiaalisen verkoston jakolinjoihin liittyvät merkitykset heikentävät verkoston kykyä levittää viestiä.

– Esimerkiksi hiiliveroista puhuminen luonnontieteellisen tutkimuksen yhteydessä voi kannustaa kyseenalaistamaan myös luonnontiedettä, jos sosiaalinen ympäristö suhtautuu veroihin kielteisesti.

Verkostorakenne vaikuttaa ilmastopolitiikkaan

Väitöksen kolmas essee tutkii päästökauppaa tilanteessa, jossa paikalliset päästökauppajärjestelmät ovat linkittyneet verkostoksi. Tulokset auttavat poliitikkoja välttymään yllätyksiltä ja turvaamaan ilmastopolitiikan vaikuttavuuden.

VTM Juha Itkosen väitös Essays on the economics of climate change and networks tarkastetaan perjantaina 8.5. kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimus kuuluu taloustieteen alaan.

Suomi osallistuu ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssiin

Suomi osallistuu ydinsulkusopimuksen yhdeksänteen tarkastelukonferenssiin New Yorkissa 27.4.–22.5.2015.

Suomi tavoittelee yhteistyössä muiden sopimusosapuolten kanssa konferenssista yhteisymmärrystä, joka vahvistaisi ydinsulkusopimusta kansainvälisen aserajoitusjärjestelmän ja turvallisuuden kulmakivenä. Suomi kiinnittää erityistä huomiota ydinaseriisunnan edistämiseen ja ydinmateriaalivalvonnan kehittämiseen osana ydinaseiden leviämisen estämistä.

Alivaltiosihteeri Jaakko Laajava raportoi Lähi-idän joukkotuhoaseetonta vyöhykettä koskevan konferenssin fasilitaattorin ominaisuudessa tarkastelukonferenssille. Lähi-idän joukkotuhoaseetonta vyöhykettä koskevan konferenssin koollekutsujat eli YK:n pääsihteeri sekä Iso-Britannia, Venäjä ja Yhdysvallat valitsivat lokakuussa 2011 Suomen konferenssin isäntämaaksi ja alivaltiosihteeri Laajavan konferenssin fasilitaattoriksi.

Vuonna 1970 voimaan tuleen ydinsulkusopimuksen tavoitteena on ydinaseriisunnan edistäminen, ydinaseiden leviämisen estäminen ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen ydinenergian rauhanomaisessa käytössä. Sopimuksen toimivuutta ja noudattamista tarkastellaan viiden vuoden välein järjestettävissä tarkastelukonferensseissa. Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimii suurlähettiläs Klaus Korhonen ulkoasiainministeriöstä.

MTK: Bioenergia lisää energiaomavaraisuutta

Seuraavalla hallituksella riittää työsarkaa energiapolitiikan suunnan kääntämisessä ja biotalouden lupausten lunastamisessa muistuttaa MTK:n energiavaliokunta.

– Metsähakkeen tuen byrokratisoiminen kahteen eri tasoon ja turveveron pitäminen ennallaan jatkoivat hallituksen hiilenmustaa ympäristöpolitiikkaa ja kivihiilen käytön edistämistä, toteaa MTK:n energiavaliokunnan puheenjohtaja, MTK:n kolmas puheenjohtaja Markus Eerola.

– Byrokratian myötä merkittävät bioenergiainvestoinnit siirtyvät hamaan tulevaisuuteen, harmittelee Eerola. MTK toivoo maan uuden hallituksen saavan nopeasti uskottavuutta rapautuneeseen energiapolitiikkaan. Bioenergia on merkittävimpiä osia biotaloutta ja sen tuotannolla voidaan työllistää jopa 30 000 henkilöä.

Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää pikaisella aikataululla valmistella turpeen veron alentaminen nykyjärjestelmää kannustavammaksi ja metsähakkeen tuen nosto. Samassa yhteydessä hallituksen on tarkasteltava faktapohjalta pitävätkö nykyisen hallituksen tekemät byrokraattiset tuen kahteen luokkaan jakamisen perusteet.

MTK on asettanut energiapolitiikan tavoitteeksi vuoteen 2040 mennessä laskennallisesti sataprosenttisen energiaomavaraisuuden. MTK:n energiavaliokunta haluaa tulevaan hallitusohjelmaan piensähköntuotannon kannustimia ja biokaasun liikennekäytön laajentamista. Bioenergiaa tarvitaan korvaamaan fossiilista energiaa sähkön ja lämmön tuotannossa.

Omavarainen sähköntuotanto kiinnostaa kuluttajia

Päästöttömänä ja ehtymättömänä energiantuottajana aurinko kiinnostaa yhä useampaa ympäristötietoista kuluttajaa. Omavarainen sähköntuotanto voi olla ratkaisu kesämökin sähköistämiseen tai yrityksen sähkölaskun pienentämiseen.

Mahdollisuus omavaraiseen pientuotantoon on saanut kuluttajat asentamaan aurinkopaneeleita kesämökkien ja yhä useammin myös omakotitalojen katoille. Aurinkopaneelien kustannukset ovat pudonneet muutamassa vuodessa reippaasti, joidenkin laskelmien mukaan jopa 70 prosenttia, ja tekniikka on kehittynyt kestämään Suomen karut sääolot.

Tärkeäksi syyksi aurinkoenergian kasvavaan suosioon Vattenfallin asiantuntija Outi Raulas nostaa kuluttajien oman ympäristötietoisuuden.

– Oman talon katolla sähköä tuottavat paneelit vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja pienentävät näin sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä. Tyypillisellä omakotitalon aurinkopaneelilla voi tuottaa niin paljon energiaa vuoden aikana, että sillä voi kompensoida 28 000 kilometrin automatkoista syntyneet hiilidioksidipäästöt, Raulas kertoo.

Kuluttajien mukana aurinkoenergian mahdollisuuksiin ovat heränneet myös poliitikot ja sähköyhtiöt.

– Esimerkiksi me Vattenfallilla olemme sitoutuneet kestävään kehitykseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Auringon energiavaraston hyödyntäminen ei ole meiltä tai keneltäkään muulta toimijalta pois.

Auringonpaistetta riittää myös Suomessa

Suomen ilmastossa aurinkoisia kuukausia on maalis–huhtikuusta aina syyskuuhun asti. Silloin aurinkopaneeleilla voi tuottaa merkittävän osuuden omakotitalojen sähköntuotannosta. Auringonpaistetta riittää Suomessa yhtä paljon kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa.

Paneelien oikea mitoitus on tärkeä, jotta se tuottaa riittävän määrän sähköä kulutuksen nähden. Sähköverkkoon kytketyn paneelin tuottoa täydentää verkosta saatava sähkö.

– Aurinkopaneelit yhdistetään helposti kesämökkien sähköntuottajiksi. Mutta yhä useampi asentaa aurinkopaneelit myös omakotitalon katolle. Aurinkoenergialla voi esimerkiksi käyttää ilmalämpöpumppua, joka lämmittää ja viilentää asuntoa. Yhdessä ne ovat oiva valinta omakotitalon sähkön tarpeeseen.

Hankintakustannuksissa ja sähkönkulutuksen säästöissä päästään voiton puolelle usein 10–30 vuoden aikana. Laskelmiin vaikuttavat paneelin koko ja sijoittaminen sekä sähkön markkinahinnat.

– Esimerkiksi kesämökille, jossa ei ole ennestään sähköä, aurinkopaneelit voivat olla halvempi vaihtoehto kuin sähkölinjan vetäminen. Yritykset puolestaan voivat hakea investointitukea, joka on jo merkittävä kannustin aurinkopaneelin asentamiseen, Outi Raulas laskee.

Omakotitalojen energiatodistusten hinnat ovat laskeneet

Omakotitalojen energiatodistusten hinnat ovat laskeneet vuodesta 2013. Olemassa olevan omakotitalon energiatodistus maksoi vuonna 2014 keskimäärin noin 300–360 euroa, kun vuonna 2013 todistus maksoi yli 500 euroa. Uudisomakotitalon energiatodistuksen hinta on noin 150–200 euroa, kun vuonna 2013 se oli hieman alle 300 euroa.

Hinnat ovat asettuneet hyvinkin kohtuulliselle tasolle, kun ottaa huomioon tarvittavan asiantuntijatyömäärän ja todistuksen hyödyt tulevalle talon asukkaalle. Tiedot perustuvat Motivan loppuvuonna 2014 toteuttamaan, energiatodistusten laatijoille suunnattuun kyselyyn.
Uusi ostaja hyötyy toimenpide-ehdotuksista

Energiatodistukset sisältävät paljon arvokkaita säästöehdotuksia, joilla rakennuksen energiatehokkuutta voi parantaa. Olemassa oleville pientaloille laadituissa todistuksissa yleisimmin ehdotettuja keinoja olivat mm. yläpohjan lisäeristäminen ja ilmalämpöpumpun hankinta, mutta myös ikkunoiden, ovien sekä lämmöntalteenoton parantamisella saadaan aikaan säästöjä. Todistus antaa uudelle omistajalle hyödyllistä tietoa säästötoimista, jotka toteuttamalla voi parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja pienentää siten tulevaa energialaskuaan.
Hyötyä myös asumistaan jatkavalle

Energiatodistuksen voi tilata vaikka ei olisikaan myymässä taloaan. Talossa edelleen asuvalle on hyötyä rakennuksen käyttöön ja huoltoon liittyvistä ohjeista, jotka myös sisältyvät energiatodistukseen. Todistusten laatijat ovat antaneet ehdotuksia eniten lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyen. Tärkeitä huomioitavia asioita ovat mm. lämmitysjärjestelmän oikeat säädöt ja tulisijan tehokas käyttö, ilmanvaihdon huolto (ilmavirtojen säätö ja kanavien nuohous) ja käyttö (mm. poissaolotilojen hyödyntäminen).
Energiatodistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä

Energiatodistus on tullut esittää myynnin tai vuokrauksen yhteydessä asuinkerrostaloille sekä vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöön otetuille pientaloille 1.6.2013 alkaen, sekä rivi- ja ketjutaloille 1.7.2014 alkaen. Vanhemmat eli ennen vuotta 1980 käyttöön otetut pientalot tulevat lain piiriin vasta 1.7.2017. Energiatodistukset perustuvat rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Todistukset ovat pakollisia kaikissa EU:n jäsenmaissa uudisrakentamisessa sekä myynti- ja vuokraustilanteissa.

Tiedot perustuvat Motiva Oy:n ympäristöministeriön toimeksiannosta toteuttamaan kyselyyn. Kysely lähetettiin lokakuussa 2014 yhteensä 171:lle energiatodistuksen laatijalle, jotka olivat toimittaneet energiatodistuksia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn rekisteriin 1.6.2013 jälkeen. Kyselyyn vastasi 60 energiatodistuksen laatijaa eri puolilta Suomea. Vastaajat olivat laatineet yli 2 300 energiatodistusta olemassa oleville omakotitaloille kesäkuussa 2013 voimaan tulleen rakennusten energiatodistusta koskevan lain mukaan. Vastaava kysely toteutettiin myös vuonna 2013, jolloin kysely lähetettiin yhteensä 50:lle ARAn rekisteriin energiatodistuksia toimittaneelle energiatodistuksen laatijalle, joista kyselyyn vastasi 44 laatijaa kautta Suomen.

Tuulivoima laskee sähkön markkinahintaa

Tuulivoimatuotanto nousi Suomessa ennätyslukemiin joulukuussa 2014. Lähes 150 GWh:n tuotantomäärällä tuulivoima ylitti 130 GWh:n lauhdetuotannon sekä tunti- että kuukausitasolla. Tulevaisuudessa lauhdetuotanto jäänee reservituotannon rooliin.

Tuulivoimalla tuotettiin joulukuussa lähes 150 gigawattituntia, joka vastaa keskimäärin 200 megawatin tehoa. Korkeimmillaan tuulisimpina päivinä tuulituotanto ylsi yli 440 megawatin tuntitehoihin. Kuluvana vuonna uutta tuulivoimaa rakennettaneen n. 300 megawattia, joten tuuli syrjäyttää jatkossakin lauhdetuotantoa tuulisina päivinä.

”Lauhdetuotantoa tarvitaan Suomessa markkinaehtoisesti vähintään Olkiluoto 3:n valmistumiseen asti. Sen jälkeen lauhdetuotanto jää enemmänkin reservirooliin”, arvioi analyytikko Antti Kouvo Energiakolmiolta.

”On kuitenkin mahdollista, että 2020-luvulla uusien siirtoyhteyksien, kuten Norjan ja Iso-Britannian välisen yhteyden sekä Ruotsin ydinvoimaloiden ikääntymisten johdosta lauhdetuotannolle jää edelleen tilaa, jos vain laitosten muut päästörajat täyttyvät. Uskon, että lauhdetuotannolle on tilaa markkinalla jatkossakin markkinaehtoisesti.”

Tuulivoima laskee sähkön markkinahintaa

Antti Kouvo esittelee tarkempia tilastoja viikon 50 arkipäiviltä, jolloin tuulituotanto oli korkeimmillaan. Taulukossa on esitetty kyseiseltä viikolta päivätason kulutus Suomessa, tuulituotannon määrä, päivän spot-hinnan keskiarvo sekä kulutusta vastaava spot-oston hinta tuntitasolla huomioituna. Lisäksi taulukossa on esitetty syöttötariffin kustannus**.

”Tuulituotannon oltua kovimmillaan sähkön markkinahinta on laskenut kyseisinä päivinä selvästi verrattuna esimerkiksi maanantain tai perjantain hintoihin”, Kouvo näyttää.

”Toki päivien välillä on voinut olla myös lämpötiloissa eroja, joten kaikki ero ei selity suoraan tuulivoimalla. Huomioiden päivän spot-oston hinta nähdään kuitenkin, että syöttötariffin kustannus on monin verroin pienempi verrattuna sähkön markkinahinnan muutoksesta tulevaan kustannukseen.”

Sähkön omavaraisuus edellyttää uusia investointeja

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mielestä tulevan hallituskauden energiapolitiikan painopisteen tulee olla kilpailukyvyn tukemisessa, kohtuuhintaisen energian saantavuuden turvaamisessa ja päästöjen vähentämisessä. – Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean johtopäätökset tukevat hyvin näitä tavoitteita ja muodostavat hyvän pohjan tulevan hallituksen energiapolitiikan ohjelmaksi.

– En näe muutostarpeita suomalaisen energiapolitiikan suurissa linjoissa, mutta meidän tulee kyllä aktiivisesti varmistaa, että Suomessa tehdään energiapolitiikkaa näiden linjausten mukaisesti, vastaa Vapaavuori kysymykseen Suomen energiapoliittisen linjan muuttamisen tarpeesta. EU-komission esitys energia- ja ilmastopolitiikasta vuoteen 2030 painottaa nimenomaan kasvua ja työllisyyttä samalla, kun siirrytään kohti hiilineutraalia energiatulevaisuutta. Vapaavuori muistuttaa, että päästökauppa ja ilmastotavoitteet eivät yksinään ohjaa riittävästi energiapolitiikkaa.

– Päästökauppa ohjaa vain päästöjen vähentämistä, mutta ei toimitusvarmuuden turvaamista kaikissa olosuhteissa ja yhteiskunnan kilpailukyvyn tukemista. Ne on tehtävä kansallisen energiapolitiikan keinoin, muistuttaa Vapaavuori.

Ilmastotavoitteiden saavuttamisen sähkön- ja lämmöntuotannossa tulisi Vapaavuoren mielestä perustua mahdollisimman pitkälti päästökauppaan ja markkinaehtoisuuteen, jotta tavoitteet saavutettaisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Sähkön omavaraisuus edellyttää uusia investointeja

Kilpailukyvyn kannalta Vapaavuori pitää keskeisenä tavoitteena turvata vakaa ja kohtuuhintainen sähkön ja energian tuotanto. Jos sähkön hinta heijastelee pitkällä aikavälillä uusien investointien kustannuksia, sähkömarkkinoille syntyy markkinaehtoisia investointeja. – Tavoitteena on vakaa ja kohtuuhintainen kehitys, ei niinkään mahdollisimman halpa hinta lyhyellä aikavälillä. Parhaiten tätä tavoitettava kohtuuhintaisuudesta edistää mahdollisimman markkinaehtoinen toiminta, mitä myös Eurooppa-neuvoston 2030-linjaukset ja yhdentyvät energian sisämarkkinat tukevat aiempaa paremmin.

Sähkön tuotantokapasiteetin riittävyyttä Vapaavuori pitää hyvin tiukkana aina Olkiluoto 3:n valmistumiseen asti, minkä jälkeenkin on tarvetta uudelle kotimaiselle tuotannolle.

– Teollisuuspäästödirektiivi merkinnee, että osa hiilivoimaloista poistuu markkinoilta viimeistään 2020-luvun alkupuolella. Fennovoiman ydinvoimalan valmistuminen helpottaa tilannetta, mutta Loviisan voimalaitosten sulkeminen ja lisääntyvä sähkön kysyntä kuitenkin palauttavat vahvan riippuvuuden tuontisähköstä vuoden 2030 jälkeen, arvioi Vapaavuori.

Suomen tuleekin Vapaavuoren mielestä huolehtia edellytyksistä investoida yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteettiin. – Tulevan hallituksen on arvioitava ydinvoiman lisäkapasiteetin tarve. Tällä hetkellä ydinvoima on kustannusrakenteensa puolesta se energiatuotantomuoto, jolla voidaan tuottaa sähköä pitkällä käyttöajalla ympärivuotiseen tarpeeseen, muistuttaa Vapaavuori.

Tehtyjen selvitysten mukaan sähkön kulutuksen arvioidaan jatkossa kasvavan vaikka energian kokonaiskulutus kääntyy laskuun. Tosin sähkönkäytön tehostumisesta ja teollisuuden tuotantorakenteiden muutoksesta johtuen sähkönkulutus ei kasva yhtä nopeasti kuin aikaisempina vuosikymmeninä.

– Kun Suomen tavoitteena on parantaa sähköntuotannon omavaraisuutta, sähkönkulutuksen kasvu ja ikääntyvän voimalaitoskapasiteetin korvaaminen edellyttävät investointeja uusiin voimalaitoksiin, muistuttaa Vapaavuori.

Energiaomavaraisuutta kasvatettava

Suomi on oikealla uralla saavuttaakseen EU:n 2020-pakettiin kuuluvan tavoitteensa nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta, mikä parantaa omavaraisuutta. Parlamentaarisen komitean asettamien tavoitteiden mukaan energiaomavaraisuutemme voidaan nostaa 50-60 prosenttiin, Suomessa tuotettava ydinvoima mukaan lukien jopa 80 prosenttiin. – Uusiutuvat energialähteet hyödyntävät pääasiassa kotimaisia resursseja ja ydinvoimakin parantaa energian huoltovarmuutta sekä kotimaisuusastetta kansainvälisen käytännön mukaan laskettuna, muistuttaa Vapaavuori.

Suomi on energian suhteen hyvin tuontiriippuvainen. Energian hankinnan kotimaisuusaste on viime vuosina keskimäärin ollut 35 prosenttia, ydinvoima mukaan luettuna 53 prosenttia loppuosan ollessa tuontienergiaa. Tuontienergialla on kauppatasetta huonontava vaikutus, mutta energiaa ostetaan sieltä mistä sitä saa edullisesti, erityisesti Venäjältä.

Venäjän tuonnin riippuvuutta ei Vapaavuori pidä Suomelle kohtuuttomana ongelmana, mutta pitää tärkeänä, että tuontia korvaavia kotimaisia energiavaihtoehtoja ja niiden kilpailukykyä kannattaa pyrkiä lisäämään.

– Vaikka tuomme maakaasua tällä hetkellä vain Venäjältä, olemme valmistelemassa nesteytetyn maakaasun terminaaleja, joten tältä osin tuontiriippuvuus yhdestä maasta tulee poistumaan. Lisäksi Suomessa on pidetty tärkeänä, että meillä on monipuolinen energian tuotantopaletti ja tällöin energian tuonti on ihan perusteltua.

Uudet investoinnit päästöttömiin energiamuotoihin

Eurooppa-neuvoston päätelmiä vuodelle 2030 Vapaavuori pitää Suomen kannalta tyydyttävinä. EU-tavoitteiden mukaan päästöjä tulee vähentää 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, ja päästökauppa nostaa aiempaa suurempaan rooliin. Uusiutuvalle energialle asetettiin vähintään 27 prosentin sitova EU-tasoinen tavoite. – Kansallinen liikkumavara säilyy, sillä jäsenmaat laativat omat suunnitelmansa ja asettavat omat uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteensa. Lisäksi energian tuotantorakenne kuuluu jäsenmaiden päätösvaltaan, sanoo Vapaavuori.

Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta voi nousta 50–60 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen on muutettava energiajärjestelmänsä lähes päästöttömäksi, joten uudet investoinnit tulevat pitkälti suuntautumaan päästöttömiin energiamuotoihin. – Keskeinen painopiste on uusiutuva energia, erityisesti bioenergia. Suomen tulee myös pyrkiä turvaamaan yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon CHP: n kilpailukyky, sanoo Vapaavuori.

Teollisuuspäästödirektiivin vaikutuksesta lauhdevoimalaitoksia joudutaan sulkemaan, josta seuraa säätökykyisten voimalaitosten poistuminen markkinoilta. Samaan aikaan säätökyvyttömän ja tuotannon suhteen huonosti ennakoitavan tuotannon, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, osuus tulee kasvamaan. – Säätösähköstä saattaa Suomessa jatkossa tulla niukkuutta tai säätökyvyn ylläpitäminen vaatii ainakin erilaista huomiota kuin tähän saakka, muistuttaa Vapaavuori. Tarve sähkön kysyntäjoustolle ja sähkön varastoinnille tulee tästäkin syystä kasvamaan.

Öljyalan Keskusliitto päivittää nimensä

Öljyalan Keskusliitto päivittää nimensä kuvaamaan paremmin järjestön jäsenistön nykyistä toimintaa ja käyttää ensi vuoden alusta alkaen nimeä Öljy- ja biopolttoaineala ry.

-Monet jäsenyrityksemme ovat jo pitkään olleet merkittäviä kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden valmistajia ja jakelijoita, ja Suomessa kaikki liikenteen polttonesteet sisältävät nykyisin biokomponentteja. Biopolttoaineilla on näin jo vuosia ollut tärkeä osa järjestön työssä, joten on luontevaa päivittää myös nimi vastaamaan toiminnan sisältöä, toteaa toimitusjohtaja Helena Vänskä.

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n tavoitteena on edistää nestemäisten polttoaineiden vastuullista käyttöä ja osallistua kestävän energiatulevaisuuden kehittämiseen sekä rakentaa puitteita alan kannattavalle toiminnalle.

Etu- ja yhteistyöjärjestö edustaa alaa ja toimii asiantuntijana yhteisissä alaa koskevissa energia-, ilmasto-, liikenne- ja ympäristöpoliittisissa asioissa. Järjestö ei ota kantaa jäsentensä väliseen kilpailuun eikä työmarkkinakysymyksiin.

Järjestön jäseniä ovat Neste Oil Oyj ja Neste Markkinointi Oy, St1 Oy, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK, Oy Teboil Ab sekä laite-, järjestelmä- ja palvelutoimittajien yhdistys Öljy- ja Kaasutekniikka ry.

Nimipäivityksen yhteydessä järjestö ottaa käyttöön myös uuden tunnuksen.

Öljy- ja biopolttoaineala ry käyttää ruotsiksi nimeä Olje- och biodrivmedelsbranschen rf ja englanniksi nimeä Finnish Petroleum and Biofuels Association.

Maailman suurin kaapelinvalmistaja investoi Suomeen

Kaapelivalmistaja Prysmian Group laajentaa tuotantoaan Suomessa. Konserni on päättänyt sijoittaa 40 miljoonaa euroa Pikkalan merikaapelitehtaaseen uuden vaativan kaapelityypin valmistamiseksi; kyseessä ovat suuren poikkipinnan 3-vaiheiset jopa 400 kV jännitetason kaapelit.

Konserni on myös ostanut käytössään olleen tehdaskiinteistön maa-alueineen Pikkalassa itselleen. Kiinteistö oli aikaisemmin Nokian omistuksessa.

Investointia edelsi Prysmian Groupin keväällä saama 730 miljoonan euron sopimus voimakaapelijärjestelmän suunnittelusta, valmistamisesta ja toimittamisesta Itämerelle saksalaiseen Westlich Adlergrund -merituulipuistoon.

Kaksi vuotta sitten konserni sijoitti jo noin 40 miljoonaa euroa Suomeen merikaapelitehtaan laajennukseen, joka rakennettiin ennätysajassa. Nyt tehty päätös nostaa kokonaisinvestoinnin 80 miljoonaan euroon. Uuden laajennusosan rakentaminen alkaa tammikuussa ja tuotanto käynnistyy vuoden 2015 puolivälissä.

”Sijaintimme on erinomainen ajatellen toimituksia Pohjois-Euroopan suuriin merituulipuistoihin. Lisäksi täällä on vahva kokemus suurjännitekaapeleiden valmistuksesta”, kertoo Prysmian Finland Oy:n toimitusjohtaja Javier Arata.

Suomen tehtaan lisäksi konsernilla on kaksi muuta merikaapeleihin erikoistunutta tuotantolaitosta, Norjassa ja Italiassa. Toinen investointi kohdistuu italialaiseen Arco Felicen merikaapelitehtaaseen.

”Merikaapelin valmistus on erittäin vaativa prosessi ja konserni ja asiakkaat luottavat suomalaiseen tuotanto-osaamiseen. Nykysuhdanteissa näin mittava teollinen investointi on harvinainen uutinen, ja siksi olemme erityisen tyytyväisiä sen kohdistumisesta Suomeen”, Javier Arata sanoo.

Prysmian Groupilla on Suomessa myös toinen tehdas, joka valmistaa asennus- ja tietoliikennekaapeleita sekä tarvikkeita Oulun Ruskossa. Sinne on viime vuosina siirretty tuotantoa konsernin muilta pohjoismaisilta tehtailta. Oulun tehdas on merkittävä toimittaja sekä suomalaisille että pohjoismaisille kaapelimarkkinoille.

Energiamessut kiinnostivat Tampereella

Energia 2014 -messuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa kävi kolmen päivän aikana, 28.–30.10. yli 8200 messuvierasta. Energia-alan ammattilaisten lisäksi messut kokosivat valtakunnallisia ja kunnallisia päättäjiä, suunnittelijoita, isännöitsijöitä ja muita energiasta kiinnostuneita. Kahden vuoden takaisesta kävijämäärä kasvoi noin kolmanneksen. Kahden vuoden välein pidettävät Energiamessut järjestettiin nyt 13. kerran. Seuraavat Energiamessut ovat Tampereella 25.–27.10.2016.

Tämänkertaiset Energiamessut olivat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Messut järjestävän Expomark Oy:n toimitusjohtaja Tomi Niemi on tyytyväinen. Messut sai vanhan A-hallin lisäksi käyttöön uuden E-hallin. Näyttelytilaa oli 8000 neliömetriä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uusiutuva energia ja uutuusteema FutureCity hahmotti tulevaisuuden energiatehokkaita taajamia uudessa E-hallissa.

– Energiamessut olivat nyt ennätyssuuret. Näytteilleasettajia oli 360, Suomen lisäksi näytteilleasettajia oli kymmenestä muusta maasta. Messuilla oli neljä ohjelma-areenaa, joilla asiantuntijat esittivät kolmen messupäivän aikana yli 130 maksutonta tietoiskua. Näytteilleasettajien ja messukävijöiden antama positiivinen palaute osoittaa, että tällaisilla energia-alan erikoismessuilla on paljon annettavaa Suomen yrittäessä palautua uudelleen talouskasvun tielle.

Energiamessut muodostavat rungon kahden vuoden välein Tampereella järjestettäville EnergiaForum-tapahtumille. Muita EnergiaForum 2014 -tapahtumia olivat Energiapäivä, Energiakongressi, Turvepäivä, Kuis lataa? –sähköautoseminaari ja englanninkielinen tuulivoimaseminaari.

Messujen yhteydessä jaettiin vuoden EnergiaOivallus-kisan voittajille yhteensä 10 000 euron palkinnot. Voittajat olivat maatalousyrittäjä Jorma Marttila Siikalatvan Kestilästä aurinkoenergiaa hyödyntävän Viljakas-kuivurin kehittämisestä sekä suunnittelun, konsultoinnin ja ohjelmistojen asiantuntijayritys Granlund Oy:lle, joka on kehittänyt optimointiyökalun rakennushankkeen vaihtoehtotarkasteluihin. Lisäksi palkittiin vuoden parhaista energiaopinnäytteistä Lauri Anttila ja Johanna Nieminen.
Näytteilleasettajat saavuttivat kohdeyleisönsä

Energiamessujen sisääntuloaulassa esillä oli kotimainen UPM Biofore konseptiauto. ”Päätimme lähteä mukaan Energia-messuille, sillä haluamme kertoa uusiutuvasta dieselistämme. Osastollamme on käynyt paljon ihmisiä, ja päivien aikana olemme käyneet monta mielenkiintoista keskustelua biopolttoaineestamme sekä autoilun tulevaisuudesta. Biofore-konseptiautomme on ollut hyvä keskustelunavaaja, ja monen messuvieraan viesti on ollut, että tällaisia innovaatiota Suomi tarvitsee lisää”, sanoo UPM:ssä biopolttoaineiden viestintävastaava Anneli Kunnas.

Senior Adviser Rauno Rintamaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:sta korostaa, että suuren kävijä- ja näytteilleasettajamäärän ansiosta VTT tavoitti messuilla kaikki merkittävät kotimaiset asiakkaansa. ”Siksi haluamme olla näkyvästi mukana energia-alan merkittävimmässä kotimaisessa tapahtumassa. Energia-messut edustaa juuri meille keskeistä kohderyhmää.”

Markus Alholm, Suomen Alstomin maajohtaja oli tyytyväinen Alstomin messuosallistumiseen ja messunäkyvyyteen.
– Omat messutavoitteemme täyttyivät: tapasimme runsaasti asiakkaita ja tuotevalikoimastamme varsinkin uusiutuva energia ja kunnossapidon ratkaisut kiinnostivat. Saimme myös päivitettyä alan uusimmat kuulumiset. Tapahtumassa käyty keskustelu energiapolitiikasta on aiempaa suoraviivaisempaa, mitä pidän hyvänä asiana. Olemme varmasti mukana myös seuraavassa tapahtumassa.

Adato Energia oli messuilla mukana yhteisosastolla Energiateollisuus ry:n kanssa. ”Tämän lisäksi teimme messuopas-yhteistyötä Expomarkin kanssa. Lehden messunumero oli samalla myös messuopas. Juuri messujen alla ilmestynyt Energiauutisten numero on kaikkien aikojen laajin Energiauutiset-lehti”, toteaa Adato Energia Oy:n toimitusjohtaja Juhani Kalevi.

– Energiamessut onnistuivat hienosti. Varsinkin kolmipäiväisten messujen keskimmäisenä päivänä olivat liikkeellä energiayhtiöiden ihmiset ja siten myös Adaton kannalta se tärkein kohderyhmä. Osastollamme vieraili paljon sekä opiskelijaryhmiä että jo pitkän uran taakse jättäneitä alan konkareita. Voi siis sanoa, että messut liikuttivat kaiken ikäisiä alan toimijoita.

http://www.energiamessut.fi

Biopolttoaineet ovat kustannustehokas tapa vähentää liikenteen päästöjä

Öljy- ja biopolttoainealan mukaan Eurooppa-neuvostossa sovitut linjaukset liittyen uusiutuvan energian käyttöön liikenteessä myös vuoden 2020 jälkeen lisäävät biopolttoainetuotannon toimintaympäristön ennustettavuutta ja antavat osaltaan uutta pontta biopolttoaineiden tuotannolle.

-Nyt tehty kirjaus liikenteen päästöjen vähentämisestä ja yleinen uusiutuvan energian tavoite ovat riittävä lähtökohta käynnistää jatkoneuvottelut komission kanssa siitä, millaisia konkreettisia ohjauskeinoja tarvitaan tavoitteiden toteuttamiseksi. Olemme erittäin tyytyväisiä, että Suomi oli aloitteellinen ja aktiivinen tässä asiassa Eurooppa-neuvostossa, toteaa Öljyalan Keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä.

Kehittyneet, kestävästi tuotetut nestemäiset biopolttoaineet ovat energiatehokkuuden ohella nopein ja kustannustehokkain tapa vähentää liikenteen päästöjä, koska ne ovat yhteensopivia nykyisen autokannan ja jakelujärjestelmän kanssa. Suomalaisten yritysten vahvuusaluetta on kestävä biopolttoainetuotanto, ja täällä on osaamista, raaka-aineita ja mahdollisuuksia kehittyä edelleen maailmanluokan toimijoina.

Euroopan Unionin ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksista vuoteen 2030 päätettiin Eurooppa-neuvostossa 23. lokakuuta. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi sovittiin vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun vertailuvuotena on vuosi 1990.

EU-tasolla uusiutuvan energian käytön lisäämisessä sitovaksi tavoitteeksi sovittiin vähintään 27 prosenttia. Energiatehokkuuden parantamisen osalta sovittiin vähintään 27 prosentin ohjeellinen tavoite.

Öljyalan Keskusliiton useiden jäsenyritysten tuotannossa uusilla tuotteilla kuten biopolttoaineilla on ollut jo pitkään merkittävä rooli. Suomi on biopolttoaineiden käytössä edelläkävijä muihin EU-maihin verrattuna: kaikki Suomessa jakelussa olevat liikenteen polttonesteet sisältävät nykyisin biokomponentteja.

Fortum sai kansainvälistä tunnustusta ilmastotoimista

Fortum on saanut kaksi merkittävää tunnustusta ilmastotoimistaan: Fortum on sijoitettu sekä pohjoismaisen ilmastoindeksin (CDLI) kärkeen että maailman johtavien yritysten joukkoon hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun edistämisessä (Carbon Pricing Champion).

”Päästöjen hinta ja päästömarkkinat ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen globaalissa hillitsemisessä. Mielestämme hiilidioksidin hinta ja päästökauppa ovat toimivimmat ja kustannustehokkaimmat tavat edistää investointeja vähäpäästöisiin teknologioihin,” sanoo Fortumin ilmastoasioiden päällikkö, Kari Kankaanpää.

Globaali ilmastoasioiden raportointijärjestelmä, Carbon Disclosure Project (CDP), on arvioinut Fortumin yhdeksi pohjoismaiden johtavista yrityksistä sijoittajille välitetyn ilmastotiedon raportoijana. Perusteluissaan CDP nosti esiin tiedon kattavuuden ja laadun. CDP:n pohjoismainen ilmastoraportti 2014 julkaistiin 15.10. Tukholmassa.

Fortum sai arvioinnissa 99 pistettä sadasta. Ilmastoindeksiin valitaan mukaan paras kymmenesosa arvioinnissa mukana olleista yrityksistä. Pohjoismaiseen indeksiin pääsyn alaraja kohosi tänä vuonna peräti 95 pisteeseen.

”Kestävän kehityksen asiantuntija-arviot ja hyvä sijoittuminen tärkeissä kestävän kehityksen indekseissä ovat Fortumille tärkeitä, sillä ne tukevat toimintamme kehittämistä ja jatkuvaa parantamista. Uskomme, että vastuun kantaminen liiketoimintamme aiheuttamista vaikutuksista ilmastoon ja sen muutokseen on olennainen osa liiketoimintaa”, kertoo Fortumin sijoittajasuhteiden johtaja, Sophie Jolly.

Syyskuussa Fortum nimettiin yhdeksi maailman johtavista 25 yrityksestä, jotka ovat edistäneet hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua. YK:n Caring for Climate -aloitteen myöntämä tunnustus jaettiin New Yorkissa YK:n ilmastokokouksessa, johon osallistui 120 valtionpäämiestä ja ministeriä.

Palkitut yritykset täyttävät johtaville yrityksille määritellyt kriteerit hiilidioksidipäästöjen hinnoittelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritykset sisällyttävät päästöjen aiheuttamat kustannukset pitkän aikavälin strategioihinsa ja investointipäätöksiinsä, nostavat esiin päästömarkkinoiden välttämättömyyttä ja raportoivat järjestelmällisesti ilmastotoimistaan

Lähes nollaenergiatalo tulee vaatimukseksi EU-maissa lähitulevaisuudessa

Ensimmäinen lähes nollaenergiatasoinen vanhusten palvelutalo kuluttaa puolet normaalitaloa vähemmän

VTT on laatinut ohjeistuksen hyvin vähän energiaa kuluttavan, ns. lähes nollaenergiatasoisen vanhusten palvelutalon toteuttamiseksi. Hankkeen tulosten perusteella lähes nollaenergiarakennus on mahdollista toteuttaa Suomessa kohtuullisin kustannuksin.

Lähes nollaenergiatalo tulee vaatimukseksi EU-maissa lähitulevaisuudessa: uudisrakentamisessa vuodesta 2021 alkaen ja julkisrakennuksissa vuoden 2018 alussa. Suomessa on parhaillaan menossa ympäristöministeriön toimesta kansallisen tason määrittelytyö lähes nollaenergiataloille.

Lahteen valmistui kesällä lähes nollaenergiatasoinen vanhusten palvelutalo Onnelanpolku-hankkeessa syntyneiden julkisten ohjeiden mukaan. Rakennuksessa on 130 ikääntyneille asukkaille suunnattua sekä 94 kaupungin tehostetun palveluasumisen asuntoa. Hankkeen mittaluokan huomioiden palvelutalo on Suomessa ainutlaatuinen.

Ikäihmisten asuminen asettaa erityisvaatimuksia sisäilmastolle, koska vanhemmiten aktiviteetti ja aineenvaihdunta pienenevät ja osalla asujista on mm. huono näkö ja dementiaa. Erityisenä tavoitteena on sisäilman hyvän laadun lisäksi varmistaa sisäolosuhteiden terminen viihtyisyys eli sisälämpötilojen tasaisuus eri vuodenaikoina, vedottomuus ja käyttäjien kannalta miellyttävä lämmönjakotapa.

Energiatehokkuus huomioon kohteen suunnittelusta käyttöön

Huippuenergiatehokkaan kohteen toteuttaminen vaatii panostusta läpi koko rakennusprosessin. Energiatehokkaan kokonaisuuden aikaansaaminen ei onnistu rakennuksen muusta suunnittelusta, toteutuksesta ja käytöstä irrallaan tehtävillä energiaratkaisuilla, vaan se vaatii kokonaisvaltaista lähestymistä.

Hankkeessa toteutetun rakennuksen energiaratkaisu perustuu monipuoliseen kaukolämmön hyödyntämiseen, hyvään energiatehokkuuteen sekä ilmais- ja hukkaenergiavirtojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Suunnitteluperiaatteena ovat olleet rakennuksen ulkovaipan tiiviys ja lämpöä hyvin pitävä kokonaisuus. Energiasuunnitelman mukaisesti erityishuomiota on kiinnitetty energiatehokkaisiin ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiin sekä erityisesti lämmönjakojärjestelmiin. Lisäksi rakennuksessa on aurinkolämpö- ja aurinkosähköjärjestelmät.

Edistyksellisen ja energiatehokkaan talotekniikan asentamisella voidaan vaikuttaa rakennuksen elinkaarenaikaiseen energiatehokkuuteen ja energiankulutukseen merkittävällä tavalla, jos laitejärjestelmät on säädetty toimimaan optimaalisella tavalla. Hankkeessa tarkasteltiin rakennuksen energiatarpeiden ja ylläpitokustannusten vaikutuksia kokonaiselinkaarikustannuksiin. Tämän perusteella arvioituna esimerkkikohteena olevan Onnelanpolku-palvelutalon elinkaarikustannukset 20 vuoden tarkasteluajalla ovat VTT:n mukaan noin 7,7 miljoonaa euroa.

Onnelanpolun käyttövaiheen ostoenergiankulutus on sekä sähkön että lämmön ostoenergian osalta noin 50 % pienempi verrattuna normaaliin, uuteen rakentamismääräyskokoelman mukaisen minimitason täyttävään asuinkerrostaloon. Onnelanpolku-palvelutalolle asetettiin energiaratkaisun osalta ostoenergiankulutuksen tavoitteeksi 60 kWh/m2.

Hankkeessa rahoittajina ovat olleet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) sekä Lahden vanhusten asuntosäätiö.

Energiamessuilla on esillä tulevaisuuden energiaratkaisut

Tampereella 28.-30.10. järjestettävien Energia 2014 –messujen painopiste on tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Messuosastoilla, seminaareissa ja tietoiskuareenoilla toistetaan energiatehokkaan tulevaisuuden avainsanoja: tuulivoima, bio- ja muut uusiutuvat energiat, energiansäästö, älykkäät energiaratkaisut, hukkalämmön talteenotto.

Energiamessut ovat tällä kerralla suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Mukana on yli 350 näytteilleasettajaa kahdessa messuhallissa. Kotimaisten yritysten lisäksi näytteilleasettajina on runsaasti ulkomaisia yrityksiä. Messuilla on nyt näyttely- ja tietoiskutilaa ennätykselliset yli 7500 neliömetriä.

Energiamessut järjestetään nyt jo 13. kerran, messut järjestetään Tampereella kahden vuoden välein. Messuille pääsee sisään maksutta.

Uusi halli, uutta nähtävää ja uusia messukävijöitä

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen uuden E-hallin ansoista kahdella edellisellä kerralla loppuunmyytyjen Energiamessujen tila- ja ohjelmatarjontaa on voitu laajentaa. Uusiutuvat energiat, lähienergiat ja muut tulevaisuuden energiaratkaisut on keskitetty uuteen E-halliin ja samalla niille on saatu huomattavasti enemmän tilaa kuin aikaisemmilla kerroilla.

Lähienergia, hajautettu energia, bioenergia, aurinkoenergia, maa- ja ilmalämpöpumput, tuulivoima ovat vahvasti esillä myös messujen ohjelma-areenalla.

Myyntipäällikkö Nina Nurminen messut järjestävästä Expomark Oy:stä on tyytyväinen, että laajentuneen messualueesta.

– Energiamessut pystyy tarjoamaan nyt monipuolisia energiaratkaisuja ja opittavaa perinteisten energia-alan ammattilaisten lisäksi kuntien ja teollisuuden kiinteistö- ja energiavastaaville, arkkitehdeille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, rakennuttajille ja isännöitsijöille.

Nurmisen mukaan messuilla on esillä uusia energiaratkaisuja, -järjestelmiä ja teknisiä laitteita ennätysmäärä myös voima- ja lämpölaitoksille. Turve- ja metsähakeratkaisut tulevat entistä ajankohtaisemmiksi, koska Suomen hallitus juuri päätti laskea turpeen verotusta ja nostaa metsähakkeen tuotantotukea.
120 tietoiskua energiavisioista pakollisiin energiatodistuksiin

Osastoilla esiteltävien energiaratkaisujen lisäksi messuvieraille tulevat tutuksi A- ja E-hallien monipuoliset ohjelma-areenat, joissa pidetään kolmen messupäivän aikana noin 120 maksutonta luentoa. Tietoiskuja ja miniseminaareja on FutureCityn lisäksi uusiutuvasta energiasta, bioenergiasta ja tuulivoimasta.

Messuille osallistuvat yritykset antavat ajankohtaisia tietoiskuja myös Suomen kestävästä energiavisiosta, kiinteistökohtaisista uusiutuvan energian ratkaisuista, öljykattiloiden muuttamisesta pellettikäytölle, myrskyturvallisista sähkölinjoista, kiinteistöjen energiansäästöstä, hukkalämmön talteenotosta ja rakennusten nyt pakollisista energiatodistuksista.

A-hallissa on vahva annos Energiamessujen perinteistä tarjontaa. Energiatiedon hallinta sekä Voimalaitosten käyttö ja kunnossapito –teemakeskittymät tarjoavat messuvieraille paljon suunnittelupalveluja, tietotekniikkaa, turvallisuutta, kunnossapitoa ja voimalaitostekniikkaa.

Myös ydinvoima on edelleen vahvasti mukana omassa teemakeskittymässään.

Taloyhtiöt ja yritykset voivat säästää tuhansia led-valojen avulla

Taloyhtiöt ja yritykset voivat säästää tuhansista kymmeniin tuhansiin vuodessa led-valojen avulla

Valaistuksen uudistaminen on helpoimpia keinoja säästää sähkönkulutuksessa. Mahdollisuudet tunnetaan yrityksissä ja taloyhtiöissä huonosti.

Taloyhtiöt ja yritykset voisivat säästää tuhansista kymmeniin tuhansiin euroihin vuodessa, kunnat jopa satoja tuhansia, ottamalla käyttöön led-valot ja niiden mahdollistaman tehokkaan valaistuksen ohjauksen. Ohjauksella tarkoitetaan esimerkiksi, että valot ohjelmoidaan loistamaan kirkkaammin töistäpaluuaikaan, kun ihmisiä on paljon liikkeellä ja vastaavasti himmeämmin yöaikaan.

”Lamppujen, valaisimien ja valaistuksen ohjauksen tekniikka ovat kehittyneet harppauksin viime vuosina. Tämä tuo käyttäjille uusia mahdollisuuksia parantaa valaistusta ja saada säästöä.” muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta.

”Energiatehottoman valaistuksen uudistaminen on helpoimpia keinoja säästää energiaa, rahaa ja ympäristöä. Samalla valaistuksen laatu paranee. Ulkovalaistuksessa uudistuksiin ajaa myös se, että elohopealamput poistuvat pikku hiljaa markkinoilta ensi vuodesta lähtien. Moni on jo ymmärtänyt mahdollisuudet ja ryhtynyt toimeen, mutta paljon on vielä tekemättä ”, Ilmastoinfon energia-asiantuntija Teemu Kettunen sanoo.

Mellunmäkeläisessä taloyhtiössä Helsingissä säästetään pihavalaistuksen sähkökuluissa 75 %, kun pihan elohopealamput vaihdettiin tuntikohtaisesti ohjattavaan led-valaistukseen. Jumbon parkkihallissa säästettiin valaistuksen energiakuluissa yli 60 % vaihtamalla loisteputket ledeihin ja samalla huoltovälit pitenivät. Toteutunut vuotuinen säästö oli noin 80 000 euroa. Helsingissä otetaan parhaillaan käyttöön koko julkisen ulkovalaistuksen kattavaa älykästä ohjausta.

Tällä viikolla vietetään Energiansäästöviikkoa. Ilmastoinfo on koonnut fiksun valaistuksen kohteita ja säästöideoita osoitteeseen http://www.säästänyt.fi. Sivuilla voi myös äänestää omaa suosikkikohdettaan ja voittaa valaistussuunnitelman kotiin tai mahdollisuuden muuntaa oman pyörän sähköpyöräksi.

Sähköyhtiöiden suurhäiriöharjoitus katkaisee sähköt Rovaniemellä

Sähköyhtiöiden suurhäiriöharjoitus katkaisee sähköt Rovaniemellä 23.9.2014

Sähköyhtiöt ja viranomaiset järjestävät yhteistyössä VALVE 2014 -häiriöharjoituksen (Valot verkkoon 2014), jossa testataan kansallista sähkönpalautusta koko Suomea koskevassa sähkökatkossa.

Harjoituksen toteuttaminen edellyttää sähköntoimitukseen lyhyitä keskeytyksiä – sähköt katkeavat Rovaniemi-Tervolan alueella tiistai-iltana syyskuun 23. päivä (Muurolan alueella lyhyitä sähkökatkoksia illan aikana, Tervolassa noin klo 19.00 ja Rovaniemellä klo 21.00 alkaen). Sähkökatkojen arvioidut kestot ovat 15 – 45 minuuttia, jonka jälkeen sähköt palautetaan alueelle hallitusti vaiheittain. Harjoitus on tärkeä sähkön huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Harjoitus järjestetään sähköyhtiöiden ja viranomaisten yhteistyön kehittämiseksi häiriötilanteiden varalta. Harjoituksen tavoitteena on varmistaa, että mahdollisesti koko Suomea koskevassa sähkökatkossa sähköjen palautus onnistuu Pohjois-Suomen vesivoiman avulla. Harjoitus edellyttää sähköntoimitukseen lyhyitä keskeytyksiä. Harjoitus testaa kokonaisuuden hallintaa ja yhteistoimintaa osapuolten välillä, mutta myös valmiuksia toimia kriisitilanteissa. Harjoitukseen osallistuvat Huoltovarmuuskeskus, voimatalouspooli, Fingrid Oyj, Fortum Power & Heat Oy, Kemijoki Oy, Rovakaira Oy, Rovaniemen Energia Oy, Rovaniemen Verkko Oy ja Tenergia Oy.

Rovaniemen kaupungille ja alueen viranomaisille harjoitus antaa tärkeätä tietoa siitä, millaiset valmiudet alueen toimijoilla on varautua suurhäiriöön sähkönjakelussa. Todellisessa häiriötilan-teessa varautumisen on oltava ajan tasalla ja parhaimpaan mahdolliseen varautumistasoon pyritään harjoittelun avulla.

Harjoitus vaikuttaa rovaniemeläisten perusarkeen

Harjoitus alkaa kuvitteellisella laajalla kantaverkon häiriöllä, joka johtaa todelliseen sähköjen katkeamiseen Rovaniemen alueella. Sähköjen katkeamisen jälkeen alan toimijat toimivat häiriöohjeiden mukaisesti ja palauttavat sähköt käyttöön. Harjoituksessa testataan häiriöohjeistusta käytännössä, toimijoiden välistä johtamisjärjestelyä ja yhteistyötä sekä eri toimijoiden yhteydenpitovälineiden käyttöä ja niiden toimivuutta. Lisäksi harjoitellaan sähkönsiirtoverkon kokoamisessa tarvittavien kytkentöjen tekemistä ja voimalaitoksien toimivuutta verkon kokoamisessa. Sähköt palautetaan alueelle vaiheittain.

Harjoituksessa Rovaniemen keskustan aluetta käsittävä sähkökatko alkaa vaiheittain Rovaniemi-Tervolan alueella tiistai-iltana syyskuun 23. päivä, jolloin Muurolan alueella esiintyy lyhyitä sähkökatkoksia illan aikana, Tervolassa noin klo 19.00 alkaen ja Rovaniemellä klo 21.00 alkaen. Sähkökatkon kokonaiskesto on noin 15 – 45 minuuttia.

Katkon ulkopuolelle on rajattu muun muassa seuraavat tärkeät kohteet:

• Lapin keskussairaala
• Rovaniemen Sairaalakadun terveyskeskus
• Tervolan terveyskeskus
• Suosiolan voimalaitos

Sähkökatkon aikana kaikki järjestelmät, joissa tarvitaan sähköä pysähtyvät. Tämä tarkoittaa käytännössä seuraavien toimintojen keskeytymistä tai häiriintymistä:

• kauppojen kassajärjestelmät
• huoltoasemien polttoaineenjakelu
• veden jakelu
• matkapuhelin- ja internetyhteydet
• hissit (suositellaan ettei hissejä käytettäisi klo 21 – 23 välisenä aikana)
• pankkiautomaatit
• liikennevalot, katuvalot
• ilmastointi

Häiriöitä esiintyy myös muun muassa seuraavissa kohteissa:

• sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin palvelut
• terveyskeskukset, lääkärikeskukset
• teatterit, elokuvateatterit
• liikuntapaikat
• pysäköintihallit
• ravintolat

Harjoitukseen osallistuva sähköyhtiöiden henkilökunta palauttaa sähköjä suunnitelman mukaisesti alueittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osaan kaupunkia saadaan palautettua sähköt nopeammin kuin toiseen osaan. On myös mahdollista, että jo kertaalleen palautetut sähköt katkeavat uudelleen hetkeksi.

Toimintaohjeita asukkaille, viranomaisille ja alueen eri toimijoille

Rovaniemen alueen asukkaat voivat käyttää sähköä normaalisti aina sähkökatkoon asti, jotta tilanne on mahdollisimman todenmukainen. On tärkeätä, että sähkökuormitus pysyy normaalilla tasolla harjoituksen alkaessa. Laitteet, jotka saattavat jäädä huomaamatta päälle sähköjen palauduttua, on syytä katkaista. Tällaisia kodinkoneita voivat olla esimerkiksi liesi ja silitysrauta.

Alueen sähköyhtiöt tiedottavat harjoituksesta verkkosivuillaan. Myös tiedotusvälineet uutisoivat harjoituksesta. Twitterissä voi etsiä tietoa harjoituksesta #VALVE2014-hashtagilla. Viranomaisia ja alueen yrityksiä pyydetään tiedottamaan asiasta omissa organisaatioissaan sekä valmistautumaan sähkönjakeluhäiriöön oman ohjeistuksensa mukaisesti.

Asukkaiden ei tarvitse ottaa yhteyttä hätäkeskukseen tai muihin viranomaisiin harjoituksen aikana sähköjen katkeamisen vuoksi, ellei siihen ole todellista tarvetta.