Sähköautojen latausjärjestelmät ovat EU:ssa vihdoin yhtenäistymässä

Autoteollisuus on ohjaamassa sähköautojen latausta kiinteistöissä erikseen sähköauton lataukseen tarkoitettuihin latauslaitteisiin. Latauslaite mahdollistaa nopean ja turvallisen latauksen sekä toimii alustana älykkäille energiapalvelulle.

Sähköautojen latausjärjestelmät ovat EU:ssa vihdoin yhtenäistymässä, kun jäsenvaltiot vievät direktiiviä 2014/94/EU omaan lainsäädäntöönsä. EU:ssa jo viime vuonna hyväksytty direktiivi määrittää sähköautoille yhtenäisen lataustavan ja pistokkeen koko Euroopassa. Direktiivi tulee osaksi Suomen lainsäädäntöä lähiviikkoina. Yhtenäinen lataustapa mahdollistaa sähköautoille jopa 22 kW latausvirran, kun käytetään direktiivin mukaista pistoketta. Samaan aikaan esitelty uusi sähköstandardi rajaa kotitalouspistokkeista ladattavan virran määrän 8 ampeeriin (1,85 kW).

Sähköautojen latausta kotitalouspistokkeesta ei suositella jokapäiväiseksi lataustavaksi

Sähköautoja voidaan edelleen ladata tilapäisesti kotitalouspistorasiasta, jos varsinaista sähköauton latauspistettä ei ole saatavilla. Tällöin sähkövirta kotitalouspistorasiaan tulee rajata 8 ampeeriin uuden standardin SFS-EN 62752 mukaisesti. Käytännössä kahdeksan ampeerin virta nostaa pienenkin sähköauton latausajan lähes vuorokauden mittaiseksi, eikä mahdollista esimerkiksi sisälämmittimen käyttöä lataustapahtuman aikana.

Suositeltavampaa on käyttää sähköautojen lataukseen tarkoitettuja latausjärjestelmiä. Yleiseurooppalainen sähköautojen lataustapa mahdollistaa myös älykkäiden latausjärjestelmien hyödyntämisen laajalti kaikessa sähköautojen latauksessa. Latauksen turvallisuus nousee huomattavasti, kun laitteet varmistavat johdon ja kytkennän automaattisesti ennen lataustapahtumaa. Turvallisuutta voidaan lisätä automaattisella kuormantasauksella, jos asuinkiinteistössä on useampi latauslaite. Lisäksi älykkäällä järjestelmällä varmistetaan, että laitteiden käyttöä voidaan rajoittaa oikeille henkilöille. Tätä kautta latauksesta syntyvät kustannukset veloitetaan käytön mukaan ja tilitetään suoraan asuinkiinteistön tilille.

Älykkäästä latauslaitteesta merkittävää lisäarvoa kotilataukseen

Virta esitteli joulukuun alussa maailman älykkäimmän kotilatauspalvelun. Sähköautolle tarkoitettu latauslaite mahdollistaa palvelussa kolme merkittävää luontoa, aikaa ja rahaa säästävää ominaisuutta.

Ensinnäkin palvelu ohjaa lataustapahtuman automaattisesti vuorokauden edullisimpaan latausajankohtaan sähkön SPOT-markkinahinnan perusteella. Toiseksi palvelu mahdollistaa oman kotilatauspisteen käyttöoikeuden jakamisen haluamilleen tahoille ilmaiseksi tai maksua vastaan. Kolmanneksi työsuhdeautoilijan elämän helpottamiseksi palvelu raportoi sekä julkisen että kotilatauksen kustannukset työnantajalle automaattisesti.

Virran palvelupaketit sisältävät palvelun 36 kuukauden ajaksi sekä esiohjelmoidun käyttövalmiin latauslaitteen, jonka tavallinen sähköasentaja voi helposti kytkeä sähköverkkoon ilman erityisosaamista. Palvelut ovat tilattavissa Virran verkkokaupasta.

Mikä älykäs lataus?

Älykkäällä latauksella tarkoitetaan latausjärjestelmää, joka sisältää tietoliikenneyhteyden ajoneuvon ja latauslaitteen välillä sekä tietoliikenneyhteyden latauslaitteen ja latauspalveluntuottajan välillä mahdollistaen lataustapahtuman reaaliaikaisen ohjauksen ilman että lataustapahtuma katkeaa.

Julkiseksi lataukseksi katsotaan latauspisteet, jotka ovat kaikkien sähköautoilijoiden käytettävissä veloituksetta tai maksua vastaan joko asiakkuuteen tai kertamaksuun perustuen. Julkista latausta voi tarjota julkisten paikkojen lisäksi yksityisellä alueella, ja vastaavasti yksityistä latausta voi tarjota julkisella alueella. Siitä, onko latauslaite yksityinen vai julkinen, päättää latauspisteen omistaja.

Led-lamppujen hinta-laatusuhde on parantunut

Ledi on loistava valinta useimpiin kodin valaisimiin ja valaistuskohteisiin. Viimeaikaisten eurooppalaisten tutkimusten mukaan ledien ominaisuudet ja laatu ovat kehittyneet odotuksia nopeammin.

Ledilamput ovat olleet jo useamman vuoden tarjolla vaihtoehdoksi kotien valaistustarpeisiin. Halogeenilamput ovat kuitenkin olleet viime vuosina myydyimpiä lamppuja, vaikka ledilamppu olisi energiatehokas ja pitkäikäinen vaihtoehto.

– Positiivista ledien kehityksessä on erityisesti se, että lamppujen energiatehokkuus on entisestään parantunut ja hinnat ovat merkittävästi laskeneet. Toivottavasti entistä useampi kuluttaja valitsee ledilampun, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta sanoo.

Ledilamput pääosin vaatimusten mukaisia

Suomessa sähkötuotteiden markkinavalvontaa tekevä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on testannut markkinoilla myytäviä ledilamppuja.

– Testeissä ledilamput ja lamppujen pakkaukset ovat vastanneet ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetusten vaatimuksia, eikä vakavia puutteita näiltä osin ole ilmennyt. Valmistuserästä riippuen löytyy jonkin verran vaihtelua teknisissä arvoissa, mutta keskiarvot pysyvät sallituissa rajoissa, Marika Keskinen Tukesilta kertoo.

Asia, josta Tukes saa edelleen palautetta, on ledien pakkauksessa ilmoitettua lyhyempi kestoikä, joka usein johtuu ledien heikosta lämmönkestävyydestä. Umpinaisissa valaisimissa lämpö ei pääse haihtumaan, käyttölämpötila nousee ja lamppu rikkoutuu ennenaikaisesti.

Vaihda heti vikaantunut lamppu

Sekä led- että energiansäästölamput ovat elektroniikkalaitteita. Valon tuottonsa lopettanut tai viallinen välkkyvä lamppu on poistettava valaisimesta mahdollisimman pian ja korvata toimivalla lampulla. Vikaantunut lamppu voi olla jännitteellinen, vaikka siihen ei syttyisikään valo, mikä on turha palo- ja sähköturvallisuusriski.

Arktiset olosuhteet halutaan kilpailuvaltiksi kansainvälisillä markkinoilla

Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa, miten haasteelliset pohjoiset olosuhteet ja niiden tuomat lisäarvotekijät voidaan valjastaa kilpailuvalteiksi kansainvälisillä markkinoilla.

Luken, Ruokatieto Yhdistyksen ja Reilua.fi:n hankkeessa arktisella ruoantuotannolla tarkoitetaan 60. leveysasteen pohjoispuolella tapahtuvaa tuotantoa. Raja kulkee Helsingin korkeudella, joten arktisen tuotannon alue kattaa käytännössä koko maan. Suomi on arktinen maa globaalista näkökulmasta, ja asia todetaan myös valtioneuvoston vuonna 2013 vahvistamassa Suomen arktinen strategia 2013 -periaatepäätöksessä.

Suomessa ruokaa tuotetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Esimerkiksi pitkä, kylmä talvi pakkasineen ja routineen, kesän runsas valo, puhdas maaperä ja puhdas ilma sekä käytännössä rajoittamattomat puhtaan veden varat ovat globaalisti ainutlaatuisia tekijöitä, joita elintarvikeviennin viestinnässä ei ole vielä täysimittaisesti hyödynnetty.

– Luken selvitysten mukaan pohjoinen tapa tuottaa ruokaa tarkoittaa muun muassa vähempää antibioottien käyttöä tuotantoeläimillä, jäljitettäviä ja turvallisia tuotteita sekä joidenkin luonnontuotteiden erityisiä laatutekijöitä. Esimerkiksi luonnonmarjojen, mustikan, puolukan ja hillan flavonoidipitoisuus on arktisilla alueilla korkea, Luken vanhempi tutkija Jaana Kotro kertoo.

Hankkeessa käydään aktiivista keskustelua toimialan edustajien ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan tuottaa tietoa yritysten tarpeisiin. Selvitysten pohjalta rakennetaan arktisuuteen pohjautuvaa viestintäsisältöä ja -materiaalia, jota yritykset voivat omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan hyödyntää. Viestintätyökalujen on tarkoitus palvella sekä toimialan viestintää yleisesti että eri tuotantosuuntien viestintää.

Viennissä on elintarviketeollisuuden kasvuvara

Suomalaisia elintarvikkeita viedään jo nyt, mutta kasvuvaraa on. Tarvetta on koko ruoantuotannon kannattavuuden ja kauppataseen parantamiselle.

– Hanke lähti liikkeelle tarpeesta lisätä ruoantuotannon kilpailukykyä sekä tavoitteesta kasvattaa kotimaisen ruoan vientiä. Nyt ruokaa tuodaan noin 4,5 miljardin ja viedään 1,5 miljardin arvosta, Kotro sanoo.

Elintarvikealan pk-yrityksistä 12 prosenttia toimii kansainvälisillä markkinoilla. Elintarvikealan Team Finland -vientiohjelma Food from Finlandin tavoite on viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä.

Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -hanke jatkuu vuoteen 2018 saakka. Luken, Ruokatieto Yhdistys Ry:n ja Reilua.fi:n hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Lähes kymmenen prosenttia PRH:n patenttihakemuksista liittyy cleantechiin

Uusilla teknisillä ratkaisuilla voidaan vähentää vesiliikenteen päästöjä, torjua ympäristöonnettomuuksia ja parantaa alusten energiatehokkuutta. Cleantech näkyy vesiliikenteessä esimerkiksi vaihtoehtoisissa polttoaineissa, uusissa moottoritekniikoissa, energiatehokkuutta parantavissa teknologioissa, öljyntorjuntatekniikoissa sekä uusissa laivakonsepteissa.

Noin yhdeksän prosenttia PRH:n saamista patenttihakemuksista liittyy cleantechiin. Cleantech edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää tuotantoprosessien haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Cleantech-keksintöjä on tehty esimerkiksi seuraavilla alueilla: uusiutuva energia, vesiosaaminen, bio- ja kiertotalous, energiatehokkaat ratkaisut sekä jätehuolto.

PRH edistää aktiivisesti cleantechiin liittyvää kehitystä. Patentin hakija voi hakea keksinnölle nopeutettua käsittelyä, jos keksintö koskee biotaloutta, kiertotaloutta tai puhtaan teknologian ratkaisuja. Keksinnön patentointi kannattaa, koska se tarjoaa yksinoikeuden keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen.

Ilmastosopimus edistää älykkäiden tuotantojärjestelmien käyttöä

Odotettua kunnianhimoisempi ilmastosopimus haastaa ja antaa mahdollisuuden Suomelle päästä edelläkävijöiden joukkoon tarjoamaan ratkaisuja maailman kestävän kehityksen tarpeisiin. Mahdollisuus esitellä vihreitä ja älykkäitä ratkaisuja tarjoutuu jo nyt: Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneet maat kaipaavat ratkaisuja ilmastotoimiksi, joita arvioidaan ensimmäisen kerran vuonna 2018.

Pariisin ilmastosopimuksen tiukka tavoite pitää maapallon lämpeneminen vain 1,5 asteessa sekä myös kehittyvien maiden sitoutuminen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen voivat avata ennennäkemättömät mahdollisuudet vihreiden älykkäiden ratkaisujen markkinoille. Sitran tuoreen markkina-analyysin mukaan hiilineutraalius luo 6 000 miljardin euron suuruiset markkinat älykkäille vihreille ratkaisuille vuoteen 2050 mennessä. Kansainvälisen Frost&Sullivan -konsulttiyhtiön kanssa tehty analyysi tarkastelee kuutta tärkeää sektoria: energiaa, vesi- ja jätehuoltoa, liikennettä, rakentamista, teollisuutta sekä biotaloutta.

”Nyt, odotettua kunnianhimoisemman ilmastosopimuksen toteuduttua, cleantech-ratkaisujen kysyntä kiihtyy nopeammin kuin mitä aiemmin arvioitiin. Nykyisestä reilusta 400 miljardista 6 000 miljardiin kasvava markkina voidaan saavuttaa jo vuonna 2030. Suomalaiset pääsevät mukaan luomalla ensin ratkaisuja kotimarkkinoille”, analysoi tilannetta johtava asiantuntija Tiina Kähö, joka vetää Sitrassa Hiilineutraali teollisuus -avainaluetta.

”Mahdollisuus päästä edelläkävijöiden eturintamaan on nyt käsillä: Jo vuonna 2018 tarkastellaan ensimmäisen kerran ilmastosopimukseen sitoutuneiden maiden ilmastotoimien riittävyyttä. Suomella on erinomainen mahdollisuus tuoda älykaupunkeihin erityisesti energiatehokkuuden ja kiertotalouden ratkaisuja sekä liikenteen puhtaita ratkaisuja, kuten biopolttoaineita”, toteaa Mari Pantsar, joka johtaa Sitrassa Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa.

Näkymät ovat tuoreen analyysin mukaan rohkaisevia: Suurin kasvupotentiaali on maailman älykaupunkeihin rakennettavassa infrastruktuurissa, jossa avautuu jo viiden vuoden päästä 1 500 miljardin euron vuotuiset markkinat. Voimakkainta on kasvu älyliikenteen ja liikkumisen sektoreilla: älykkäät liikennejärjestelmät ja itseohjautuvat ajoneuvot tarjoavat jopa 3 400 miljardin euron vuotuiset globaalit markkinat. Sitran toisen tuoreen selvityksen mukaan pelkästään energia- ja liikennesektorilla Suomen puhtaiden teknologioiden viennin arvo kasvaa vuoteen 2030 ollen noin viisi miljardia euroa vuodessa.

Myös älykkäät jäte- ja vesijärjestelmät, materiaalit ja pakkaukset sekä tuotantojärjestelmät muodostavat yhdessä yli 670 miljardin euron vuosittaisen markkinan. Suomella on erinomainen mahdollisuus tuoda älykaupunkeihin erityisesti energiatehokkuuden ja kiertotalouden ratkaisuja sekä liikenteen puhtaita ratkaisuja, kuten biopolttoaineita.

Yhteisiä ponnistuksia tarvitaan Itämeren tilan kohentamiseksi

BFFE Conference on Agricultural Water Protection and Sustainable Food Production -seminaari kokoaa Itämerivaltioiden viljelijäjärjestöjen edustajia ja muita maanviljely- ja ympäristöalan asiantuntijoita kokoontui Espoon Hanasaareen 25.2.-26.2. MTK:n ja NBC (Nordic Farmers Council) yhteistyössä toteuttamassa kansainvälisessä seminaarissa käsitellään vesistöasioita ja kestävää ruoantuotantoa monesta ajankohtaisesta näkökulmasta. Itämeren tila oli vahvasti esillä ensimmäisen päivän aikana.

Suomen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen avasi tilaisuuden ensimmäisen päivän muistuttamalla, että Itämeri on herkkä ja haavoittuvainen ekosysteemi, ja se on viime vuosikymmenten aikana altistunut jatkuvasti ihmisten aiheuttamalle kuormitukselle. Useiden vuosien aikana tehtyjen yhteistoimien ansiosta kehitystä on tapahtunut ja positiivisia signaaleja on jo havaittu, mutta Itämeri ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut hyvää ekologista tilaa.

– Vaikka maatalous nähdäänkin edelleen ravinnekuormituksen päälähteenä, paljon ollaan kuitenkin jo saavutettu viljelijöiden pitkäkestoisten ponnistusten ansiosta. Selvää on, että Itämeren ekosysteemi paranee vain, jos vähennämme edelleen huomattavasti typen ja fosforin päästöjä mereen, Grahn-Laasonen sanoi.

Myös MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan maatalouden päästöt Itämereen ovat merkittävässä määrin vähentyneet ja edelleen vähentymässä. Maatalouden vesistöpäästöjen hallinta on pitkäkestoista työtä, eikä siinä koskaan päästä täydelliseen nollatulokseen. Myös yhdyskuntien jätevesien päästöt ja jätevesilaitosten ylivuodot Itämeren rantojen suurissa keskuksissa vaikuttavat osaltaan Itämeren tilaan. Itämeren kunto ei missään nimessä ole yksin viljelijöiden vastuulla.

– Meidän Itämeren alueen viljelijöiden tietoisuus vesiensuojelun merkityksestä on erittäin korkealla tasolla. Olemme sitoutuneet vesiensuojeluun ja hyvinkin tiukkoihin maatalouden ympäristöohjelmiin, Marttila kuvailee.

– Itämeren tilan parantuminen vaatii meiltä kaikilta vielä erittäin paljon työtä. Siihen tarvitaan myös vahva poliittinen yhteistyötahto ja alueen valtioiden aito sitoutuminen. BFFE:n (Baltic Farmers´ Forum on Environment) maanviljelijät toimivat maataloudessa yhteisillä markkinoilla ja olemme kaikki Euroopan unionin jäseniä. On välttämätöntä, että tulevaisuudessa myös säännöt ympäristön ja vesien suojelussa ovat eri maissa yhtäläiset ja antavat meille kaikille samanlaiset kilpailulähtökohdat, Marttila lisää.

– Hän, joka syö, on vastuussa Itämeren tilasta, kiteytti BSAG:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin omassa puheenvuorossaan.

Tiivis kaupunkirakentaminen heikentää vesistöjen tilaa

Kaupungistumisella ja kaupunkialueiden maankäytöllä on merkittävä vaikutus vesiekosysteemien hyvinvointiin. Kaupungistuneista valuma-alueista ohjautuu vesistöihin niin ravinteita kuin raskasmetallejakin. Sillä, miten kaupungit ja niiden viheralueet on suunniteltu, on suuri merkitys valumavesien määrään ja laatuun.

”Koska rakennetulle ympäristölle on tyypillistä läpäisemättömän pinnan suuri osuus, vedet eivät imeydy maahan, vaan valuvat miltei kokonaisuudessaan lähivesistöihin. Mahdolliset ravinteet tai raskasmetallit eivät suodatu maaperään, vaan ne kulkeutuvat sadevesien mukana suoraan luonnonvesiin. Maaperällä on myös puhdistava vaikutus”, sanoo professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Hän johtaa parhaillaan laajaa tutkimushanketta, jossa perehdytään kaupungistuneiden valuma-alueiden maankäytön vaikutuksiin vesiekosysteemeissä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -ohjelmaa.

Kaupungit rehevöittävät vesistöjä enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Vaikka rakennettuja alueita on koko Suomen pinta-alasta vain muutama prosentti, suomalaisista asuu taajamissa noin 80 prosenttia väestöstä. Suomessa asutus lisäksi keskittyy nimenomaan vesistöjen tuntumaan.

Saatujen tutkimustulosten valossa sulamis- ja sadevesien eli hulevesien määrässä ja laadussa on isoja eroja eri vuodenaikoina ja erilaisilla maankäyttöalueilla. ”Näyttää siltä, että mitä intensiivisempää maankäyttö on, sitä suurempia vaihtelut ovat. Lähes kaikkien huleveden laatua kuvaavien muuttujien, ravinteiden ja raskasmetallien määrä ja veden sameus, erosivat tilastollisesti merkitsevästi eri valuma-alueilla”, Setälä kertoo.

Talviaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy

Talvisaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy vesissä, esimerkiksi hiekoitushiekka lisää tätä kuormaa. Sulamis- ja sadevesien mukana vesistöihin ajautuu myös muuta kiinteää ainesta, kuten roskia, metallinpaloja, ruostetta, lemmikkieläinten jätöksiä ja pikeä. Teiden suolaaminen liuottaa metalleja, mikä sekin näkyy valumavesien laadussa.

Heikki Setälän mukaan kaupunkien hulevesien hallinnassa olennaista on se, minkälaisia ekosysteemipalveluja, esimerkiksi puistoja ja muita viheralueita, rakennetuilla alueilla on käytössä. Esimerkiksi sillä, onko viheralue yksi iso puisto vai ovatko puistot pieninä viheralueina eri puolilla kaupunkia, saattaa olla vaikutusta hulevesien määrään ja kulkeutumiseen luonnonvesiin.

”Kaupunkirakentamisen nykysuuntaus, joka suosii rakentamisen tiivistämistä, voi itse asiassa olla hulevesien hallinnan ja niiden laadun kannalta huono suuntaus.”

Tutkimusta varten Lahteen ja Helsinkiin perustetut automaattiset hulevesitutkimusasemat mittaavat vuorokauden ympäri hulevesiviemäreissä virtaavan veden laatua ja määrää. Laadun mittauksissa saadaan selville muun muassa vedessä olevien ravinteiden, kiintoaineen ja raskasmetallien pitoisuudet. Automaattiset hulevesiasemat on perustettu kahdeksalle rakennustiheydeltään erilaiselle valuma-alueelle Helsingissä ja Lahdessa. Vesianalyysien lisäksi selvitetään näille alueille tuleva sadanta yhdistämällä tutka- ja maa-asemamittauksia.

Lue lisää aiheesta http://www.aka.fi/akva ja http://www.apropos.fi

Sähkön omavaraisuus edellyttää uusia investointeja

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mielestä tulevan hallituskauden energiapolitiikan painopisteen tulee olla kilpailukyvyn tukemisessa, kohtuuhintaisen energian saantavuuden turvaamisessa ja päästöjen vähentämisessä. – Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean johtopäätökset tukevat hyvin näitä tavoitteita ja muodostavat hyvän pohjan tulevan hallituksen energiapolitiikan ohjelmaksi.

– En näe muutostarpeita suomalaisen energiapolitiikan suurissa linjoissa, mutta meidän tulee kyllä aktiivisesti varmistaa, että Suomessa tehdään energiapolitiikkaa näiden linjausten mukaisesti, vastaa Vapaavuori kysymykseen Suomen energiapoliittisen linjan muuttamisen tarpeesta. EU-komission esitys energia- ja ilmastopolitiikasta vuoteen 2030 painottaa nimenomaan kasvua ja työllisyyttä samalla, kun siirrytään kohti hiilineutraalia energiatulevaisuutta. Vapaavuori muistuttaa, että päästökauppa ja ilmastotavoitteet eivät yksinään ohjaa riittävästi energiapolitiikkaa.

– Päästökauppa ohjaa vain päästöjen vähentämistä, mutta ei toimitusvarmuuden turvaamista kaikissa olosuhteissa ja yhteiskunnan kilpailukyvyn tukemista. Ne on tehtävä kansallisen energiapolitiikan keinoin, muistuttaa Vapaavuori.

Ilmastotavoitteiden saavuttamisen sähkön- ja lämmöntuotannossa tulisi Vapaavuoren mielestä perustua mahdollisimman pitkälti päästökauppaan ja markkinaehtoisuuteen, jotta tavoitteet saavutettaisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Sähkön omavaraisuus edellyttää uusia investointeja

Kilpailukyvyn kannalta Vapaavuori pitää keskeisenä tavoitteena turvata vakaa ja kohtuuhintainen sähkön ja energian tuotanto. Jos sähkön hinta heijastelee pitkällä aikavälillä uusien investointien kustannuksia, sähkömarkkinoille syntyy markkinaehtoisia investointeja. – Tavoitteena on vakaa ja kohtuuhintainen kehitys, ei niinkään mahdollisimman halpa hinta lyhyellä aikavälillä. Parhaiten tätä tavoitettava kohtuuhintaisuudesta edistää mahdollisimman markkinaehtoinen toiminta, mitä myös Eurooppa-neuvoston 2030-linjaukset ja yhdentyvät energian sisämarkkinat tukevat aiempaa paremmin.

Sähkön tuotantokapasiteetin riittävyyttä Vapaavuori pitää hyvin tiukkana aina Olkiluoto 3:n valmistumiseen asti, minkä jälkeenkin on tarvetta uudelle kotimaiselle tuotannolle.

– Teollisuuspäästödirektiivi merkinnee, että osa hiilivoimaloista poistuu markkinoilta viimeistään 2020-luvun alkupuolella. Fennovoiman ydinvoimalan valmistuminen helpottaa tilannetta, mutta Loviisan voimalaitosten sulkeminen ja lisääntyvä sähkön kysyntä kuitenkin palauttavat vahvan riippuvuuden tuontisähköstä vuoden 2030 jälkeen, arvioi Vapaavuori.

Suomen tuleekin Vapaavuoren mielestä huolehtia edellytyksistä investoida yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteettiin. – Tulevan hallituksen on arvioitava ydinvoiman lisäkapasiteetin tarve. Tällä hetkellä ydinvoima on kustannusrakenteensa puolesta se energiatuotantomuoto, jolla voidaan tuottaa sähköä pitkällä käyttöajalla ympärivuotiseen tarpeeseen, muistuttaa Vapaavuori.

Tehtyjen selvitysten mukaan sähkön kulutuksen arvioidaan jatkossa kasvavan vaikka energian kokonaiskulutus kääntyy laskuun. Tosin sähkönkäytön tehostumisesta ja teollisuuden tuotantorakenteiden muutoksesta johtuen sähkönkulutus ei kasva yhtä nopeasti kuin aikaisempina vuosikymmeninä.

– Kun Suomen tavoitteena on parantaa sähköntuotannon omavaraisuutta, sähkönkulutuksen kasvu ja ikääntyvän voimalaitoskapasiteetin korvaaminen edellyttävät investointeja uusiin voimalaitoksiin, muistuttaa Vapaavuori.

Energiaomavaraisuutta kasvatettava

Suomi on oikealla uralla saavuttaakseen EU:n 2020-pakettiin kuuluvan tavoitteensa nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta, mikä parantaa omavaraisuutta. Parlamentaarisen komitean asettamien tavoitteiden mukaan energiaomavaraisuutemme voidaan nostaa 50-60 prosenttiin, Suomessa tuotettava ydinvoima mukaan lukien jopa 80 prosenttiin. – Uusiutuvat energialähteet hyödyntävät pääasiassa kotimaisia resursseja ja ydinvoimakin parantaa energian huoltovarmuutta sekä kotimaisuusastetta kansainvälisen käytännön mukaan laskettuna, muistuttaa Vapaavuori.

Suomi on energian suhteen hyvin tuontiriippuvainen. Energian hankinnan kotimaisuusaste on viime vuosina keskimäärin ollut 35 prosenttia, ydinvoima mukaan luettuna 53 prosenttia loppuosan ollessa tuontienergiaa. Tuontienergialla on kauppatasetta huonontava vaikutus, mutta energiaa ostetaan sieltä mistä sitä saa edullisesti, erityisesti Venäjältä.

Venäjän tuonnin riippuvuutta ei Vapaavuori pidä Suomelle kohtuuttomana ongelmana, mutta pitää tärkeänä, että tuontia korvaavia kotimaisia energiavaihtoehtoja ja niiden kilpailukykyä kannattaa pyrkiä lisäämään.

– Vaikka tuomme maakaasua tällä hetkellä vain Venäjältä, olemme valmistelemassa nesteytetyn maakaasun terminaaleja, joten tältä osin tuontiriippuvuus yhdestä maasta tulee poistumaan. Lisäksi Suomessa on pidetty tärkeänä, että meillä on monipuolinen energian tuotantopaletti ja tällöin energian tuonti on ihan perusteltua.

Uudet investoinnit päästöttömiin energiamuotoihin

Eurooppa-neuvoston päätelmiä vuodelle 2030 Vapaavuori pitää Suomen kannalta tyydyttävinä. EU-tavoitteiden mukaan päästöjä tulee vähentää 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, ja päästökauppa nostaa aiempaa suurempaan rooliin. Uusiutuvalle energialle asetettiin vähintään 27 prosentin sitova EU-tasoinen tavoite. – Kansallinen liikkumavara säilyy, sillä jäsenmaat laativat omat suunnitelmansa ja asettavat omat uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteensa. Lisäksi energian tuotantorakenne kuuluu jäsenmaiden päätösvaltaan, sanoo Vapaavuori.

Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta voi nousta 50–60 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen on muutettava energiajärjestelmänsä lähes päästöttömäksi, joten uudet investoinnit tulevat pitkälti suuntautumaan päästöttömiin energiamuotoihin. – Keskeinen painopiste on uusiutuva energia, erityisesti bioenergia. Suomen tulee myös pyrkiä turvaamaan yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon CHP: n kilpailukyky, sanoo Vapaavuori.

Teollisuuspäästödirektiivin vaikutuksesta lauhdevoimalaitoksia joudutaan sulkemaan, josta seuraa säätökykyisten voimalaitosten poistuminen markkinoilta. Samaan aikaan säätökyvyttömän ja tuotannon suhteen huonosti ennakoitavan tuotannon, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, osuus tulee kasvamaan. – Säätösähköstä saattaa Suomessa jatkossa tulla niukkuutta tai säätökyvyn ylläpitäminen vaatii ainakin erilaista huomiota kuin tähän saakka, muistuttaa Vapaavuori. Tarve sähkön kysyntäjoustolle ja sähkön varastoinnille tulee tästäkin syystä kasvamaan.

Vihreä talous muuttaa rakenteita

Vihreän talouden hyödyntäminen edellyttää rakenteellisia muutoksia maaseudulla, jossa suurin osa biomassoista ja luonnonvaroista sijaitsee. Jotta tuotannosta syntyvä lisäarvo jäisi alueelle, tarvitaan verkostoitumista. Vihreä talous rakentuu vahvasti sitoutuneiden yhteisöjen varaan.

Vihreä talous ja biotalouteen perustuvat toimintamallit sekä niiden vaikutukset olivat valokeilassa 6.11.2014 Finlandia-talolla Koko Suomen vihreä talous -seminaarissa. Maakuntien johdon, hallinnon ja tutkimuksen välisessä keskustelussa korostettiin, että koko Suomen vihreän talouden toimintamallin toteutuksessa tarvitaan sekä julkista että yksityistä sektoria. Maaseutuyhteisöjen rooli nähtiin erityisen tärkeänä.

Tilaisuuden järjesti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, ProAgria Lappi ja maa- ja metsätalousministeriö. Rakenteilla on yhteinen toimintamalli, jonka avulla luodataan maaseutualueiden kestävää biotaloutta, hajautettuja ratkaisuja ja mahdollisimman omavaraista energian ja elintarvikkeiden tuotantoa.

Kuka hyötyy luonnonvaroistamme?

Vihreässä taloudessa hyvinvointi ja talouskasvu luodaan ylittämättä luonnon ja ympäristön asettamia rajoja.
– Suomi on nyt vedenjakajalla siinä, kenen ehdoilla ja miten kestävästi uusiutuvia luonnonvarojamme tulevaisuudessa hyödynnetään. Väärin toimimalla hyvä biotalous voi kääntyä kestämättömäksi ryöstöviljelyksi, pohti MTT:n professori Hilkka Vihinen .

Vihinen totesi, että vihreä talous edellyttää muutoksia muun muassa tuotanto- ja arvoketjuihin, lainsäädäntöön, omistus- ja hallintajärjestelyihin sekä liiketoimintaratkaisuihin. Kaikki lähtee paikallisesta energiantuotannosta.

– Keskitettyjä ja hajautettuja ratkaisuja viisaasti yhdistelevä, tuotannon arvoa alueelle palauttava ja verkottunut talous on mahdollinen, ja se hyödyntää Suomen kokonaisresurssia tarkemmin ja kestävämmin kuin nykyinen järjestelmä.

Apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä painotti uusien ratkaisujen tärkeyttä, jotta päästäisiin hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä.

– Maaseudulla ja alueilla on keskeinen rooli vihreän talouden vetureina. Yhteisen hankkeemme toimintamalli tulee auttamaan alueita löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään niitä edelleen.

Haussa uudenlainen asiantuntijuus

Kalajoen kaupungin Yrityspalvelukeskuksen yritysasiantuntija Mirja Mustosen mukaan juuri vihreä talous mahdollistaa kasvuyrittäjyyttä.

– Menestyäksemme tarvitsemme kuitenkin isoja muutoksia jokapäiväisissä asenteissamme sekä liiketoiminnallisessa ajattelussamme. Meidän on hyödynnettävä tutkimusta ja uutta teknologiaa ja kyettävä toimimaan verkostoissa.

Mustosen mielestä on etsittävä asiantuntijoita, joilla on taito organisoida, olla luovia ja oivaltaa kansainväliset markkinat. Ala tarvitsee nopeita ja joustavia yrityksiä sekä hyviä, kansainväliset mitat täyttäviä tuotteita.

Lähiruoalla rahat omaan kuntaan

Seminaarissa esiteltiin hyvä esimerkki vihreän talouden toiminnasta Sodankylässä, jossa kunnan keskuskeittiö on lanseerannut uuden toimintamallin. Sen tavoitteena on kasvattaa alueellista verohyötyä ja säilyttää työpaikkoja omassa kunnassa. Tarvittavat raaka-aineet esimerkiksi kalat, marjat ja juurekset hankitaan läheltä.

Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola totesi, että lähiraaka-aineiden käytön lisääminen tuo työtä ja osaamista. Ruoanhankintaan käytetyt rahat jäävät oman kuntaan.

– Toimintamallista on tarkoitus kehittää valtakunnallinen, jotta muuallakin Suomessa keskuskeittiöt voisivat tarjota asiakkailleen lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa ilman, että kustannukset nousevat liian korkeiksi.

Biopolttoaineet ovat kustannustehokas tapa vähentää liikenteen päästöjä

Öljy- ja biopolttoainealan mukaan Eurooppa-neuvostossa sovitut linjaukset liittyen uusiutuvan energian käyttöön liikenteessä myös vuoden 2020 jälkeen lisäävät biopolttoainetuotannon toimintaympäristön ennustettavuutta ja antavat osaltaan uutta pontta biopolttoaineiden tuotannolle.

-Nyt tehty kirjaus liikenteen päästöjen vähentämisestä ja yleinen uusiutuvan energian tavoite ovat riittävä lähtökohta käynnistää jatkoneuvottelut komission kanssa siitä, millaisia konkreettisia ohjauskeinoja tarvitaan tavoitteiden toteuttamiseksi. Olemme erittäin tyytyväisiä, että Suomi oli aloitteellinen ja aktiivinen tässä asiassa Eurooppa-neuvostossa, toteaa Öljyalan Keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä.

Kehittyneet, kestävästi tuotetut nestemäiset biopolttoaineet ovat energiatehokkuuden ohella nopein ja kustannustehokkain tapa vähentää liikenteen päästöjä, koska ne ovat yhteensopivia nykyisen autokannan ja jakelujärjestelmän kanssa. Suomalaisten yritysten vahvuusaluetta on kestävä biopolttoainetuotanto, ja täällä on osaamista, raaka-aineita ja mahdollisuuksia kehittyä edelleen maailmanluokan toimijoina.

Euroopan Unionin ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksista vuoteen 2030 päätettiin Eurooppa-neuvostossa 23. lokakuuta. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi sovittiin vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun vertailuvuotena on vuosi 1990.

EU-tasolla uusiutuvan energian käytön lisäämisessä sitovaksi tavoitteeksi sovittiin vähintään 27 prosenttia. Energiatehokkuuden parantamisen osalta sovittiin vähintään 27 prosentin ohjeellinen tavoite.

Öljyalan Keskusliiton useiden jäsenyritysten tuotannossa uusilla tuotteilla kuten biopolttoaineilla on ollut jo pitkään merkittävä rooli. Suomi on biopolttoaineiden käytössä edelläkävijä muihin EU-maihin verrattuna: kaikki Suomessa jakelussa olevat liikenteen polttonesteet sisältävät nykyisin biokomponentteja.

Uusi solujen liikkumiseen vaikuttava mekanismi löytynyt

GMF-proteiini säätelee solujen liikkuvuudelle välttämättömien ulokkeiden elinikää ja kokoa.

Solut ja soluryhmät liikkuvat yksilönkehityksen aikana, mutta liikkumiskykyä tarvitaan myös esimerkiksi haavan paranemisessa ja veren valkosolujen partioidessa elimistössä. Hallitsematon solujen liikkuminen on toisaalta keskeistä syöpäkasvainten etäispesäkkeiden muodostumisessa.

Liikkuvat solut lähettävät ympäristöönsä ulokkeita, joiden muodostumista ohjavat aktiini-proteiinista koostuvat säiemäiset rakenteet. Soluliikkumista on toistaiseksi tutkittu pääasiassa viljelyalustoilla, joissa solut ryömivät kaksiulotteisessa ympäristössä. Sen sijaan liikkuessaan elimistön kudoksissa solut joutuvat käyttämään voimaa tunkeutuakseen ympäristöönsä ja tunnustellakseen oikeaa reittiä.

Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa työskentelevä FT Minna Poukkula on selvittänyt banaanikärpästen avulla, että oikein toimivat solu-ulokkeet ovat välttämättömiä solujen liikkuvuudelle kudosympäristössä.

– Ulokkeiden toimivuus edellyttää puolestaan sitä, että verkkomaista aktiinitukirankaa puretaan ja rakennetaan uudelleen jatkuvasti. Aktiinirakenteiden purkamista nopeuttaa GMF-proteiini, ja nimenomaan se säätelee solu-ulokkeiden elinikää ja kokoa. Kun kärpäsistä poistettiin GMF, hidastunut solu-ulokkeiden dynamiikka aiheutti ongelmia solujen liikkumisessa kudosympäristössä, Minna Poukkula Pekka Lappalaisen tutkimusryhmästä toteaa.

Tutkimus julkaistiin Current Biology -lehdessä.

Tutkimuksen rahoittajana on Suomen Akatemia.

Energiamessuilla on esillä tulevaisuuden energiaratkaisut

Tampereella 28.-30.10. järjestettävien Energia 2014 –messujen painopiste on tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Messuosastoilla, seminaareissa ja tietoiskuareenoilla toistetaan energiatehokkaan tulevaisuuden avainsanoja: tuulivoima, bio- ja muut uusiutuvat energiat, energiansäästö, älykkäät energiaratkaisut, hukkalämmön talteenotto.

Energiamessut ovat tällä kerralla suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Mukana on yli 350 näytteilleasettajaa kahdessa messuhallissa. Kotimaisten yritysten lisäksi näytteilleasettajina on runsaasti ulkomaisia yrityksiä. Messuilla on nyt näyttely- ja tietoiskutilaa ennätykselliset yli 7500 neliömetriä.

Energiamessut järjestetään nyt jo 13. kerran, messut järjestetään Tampereella kahden vuoden välein. Messuille pääsee sisään maksutta.

Uusi halli, uutta nähtävää ja uusia messukävijöitä

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen uuden E-hallin ansoista kahdella edellisellä kerralla loppuunmyytyjen Energiamessujen tila- ja ohjelmatarjontaa on voitu laajentaa. Uusiutuvat energiat, lähienergiat ja muut tulevaisuuden energiaratkaisut on keskitetty uuteen E-halliin ja samalla niille on saatu huomattavasti enemmän tilaa kuin aikaisemmilla kerroilla.

Lähienergia, hajautettu energia, bioenergia, aurinkoenergia, maa- ja ilmalämpöpumput, tuulivoima ovat vahvasti esillä myös messujen ohjelma-areenalla.

Myyntipäällikkö Nina Nurminen messut järjestävästä Expomark Oy:stä on tyytyväinen, että laajentuneen messualueesta.

– Energiamessut pystyy tarjoamaan nyt monipuolisia energiaratkaisuja ja opittavaa perinteisten energia-alan ammattilaisten lisäksi kuntien ja teollisuuden kiinteistö- ja energiavastaaville, arkkitehdeille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, rakennuttajille ja isännöitsijöille.

Nurmisen mukaan messuilla on esillä uusia energiaratkaisuja, -järjestelmiä ja teknisiä laitteita ennätysmäärä myös voima- ja lämpölaitoksille. Turve- ja metsähakeratkaisut tulevat entistä ajankohtaisemmiksi, koska Suomen hallitus juuri päätti laskea turpeen verotusta ja nostaa metsähakkeen tuotantotukea.
120 tietoiskua energiavisioista pakollisiin energiatodistuksiin

Osastoilla esiteltävien energiaratkaisujen lisäksi messuvieraille tulevat tutuksi A- ja E-hallien monipuoliset ohjelma-areenat, joissa pidetään kolmen messupäivän aikana noin 120 maksutonta luentoa. Tietoiskuja ja miniseminaareja on FutureCityn lisäksi uusiutuvasta energiasta, bioenergiasta ja tuulivoimasta.

Messuille osallistuvat yritykset antavat ajankohtaisia tietoiskuja myös Suomen kestävästä energiavisiosta, kiinteistökohtaisista uusiutuvan energian ratkaisuista, öljykattiloiden muuttamisesta pellettikäytölle, myrskyturvallisista sähkölinjoista, kiinteistöjen energiansäästöstä, hukkalämmön talteenotosta ja rakennusten nyt pakollisista energiatodistuksista.

A-hallissa on vahva annos Energiamessujen perinteistä tarjontaa. Energiatiedon hallinta sekä Voimalaitosten käyttö ja kunnossapito –teemakeskittymät tarjoavat messuvieraille paljon suunnittelupalveluja, tietotekniikkaa, turvallisuutta, kunnossapitoa ja voimalaitostekniikkaa.

Myös ydinvoima on edelleen vahvasti mukana omassa teemakeskittymässään.

Älykkään sähköverkon pilottialue suunnitteilla Vaasaan

Vaasanseudun energia-alan toimijat ABB, Vaasan Sähkö -konserni, Anvia ja Vaasan yliopisto ryhtyvät testaamaan ja pilotoimaan uusinta älykkään sähköverkon teknologiaa Vaasassa sijaitsevassa Sundomin kylässä. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa.

Hanke koskee Sundomin kylän keskustaa sisältäen Yttersundomiin rakentuvan asuinalueen. Kyse on ensimmäisestä Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) konkreettisesta hankkeesta älyverkkoihin liittyen.

Sundomissa sähköverkko on muuttumassa haja-asutusalueen verkosta kaupunkimaisemmaksi. Verkossa yhdistyvät sekä maakaapeloidut osuudet että avojohtoverkko. ABB testaa Sundomissa uusinta verkon automatisoitua vianhallintatekniikkaa. Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on maasulun vianhallinta, jota tarvitaan verkon maakaapelointiasteen lisääntyessä. Lisäksi tavoitteena on rakentaa ratkaisut, jotka tukevat uusiutuvien energiantuotantomuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämistä alueella.

Sundomissa oleva kattava Anvian valokuituverkko mahdollistaa reaaliaikaisen mittaustiedon siirron digitaalisessa muodossa. Tieto kerätään Anvian palvelinkeskukseen, jossa se on kaikkien hankkeessa mukana olevien toimijoiden käytettävissä. Tämän ansiosta Vaasan yliopisto pystyy ainutlaatuisella tavalla tutkimaan maakaapeloinnin ja verkostoautomaation vaikutuksia ja kustannustehokkuutta todellisessa ympäristössä. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat sähköä luotettavasti ja mahdollisimman edullisesti.

”Pilotti on upea voimainnäyttö Vaasan seudun energia-alan toimijoiden yhteistyöstä. Älykkäille verkkoratkaisuille on kysyntää paitsi Suomessa myös koko Euroopassa”, liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä sanoo.

Sundomin pilottihankkeen taustalla ovat tulevat muutokset sähkömarkkinalaissa. Vaiheittain vuoden 2028 loppuun mennessä voimaan astuvien säädösten mukaan sähkökatkojen vuosittainen kesto ei saa asemakaava-alueella ylittää kuutta tuntia. Kaava-alueen ulkopuolella raja on 36 tuntia. Vaasan Sähkö -konsernin tavoitteena onkin hankkeen avulla löytää ratkaisuja, joilla voidaan täyttää sähkömarkkinalain jakeluverkolle asettamat toimitusvarmuuskriteerit myös muilla keinoin kuin maakaapeloinnilla, esimerkiksi lisäämällä verkostoautomaatiota ja nostamalla sen älykkyyttä.

Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä sijaitsee Vaasan seudulla. Siihen kuuluu yli 140 yritystä, joissa työskentelee yhteensä noin 10 000 henkilöä. Vaasan seudun osuus on noin 30 prosenttia koko Suomen energiateknologiaviennistä.

Lokakuun energiansäästöviikko kannustaa yrityksiä kestäviin hankintoihin

Motiva Oy:n koordinoima valtakunnallinen Energiansäästöviikko kutsuu tänä vuonna yrityksiä ja yhteisöjä edistämään resurssitehokkuutta kestävillä hankinnoilla. Hankintapäätökset vaikuttavat siihen, kuinka paljon tuotteiden ja palvelujen elinkaaren aikana kuluu energiaa ja materiaaleja sekä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä. Energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna lokakuun 6.-12. päivinä.

Resurssiviisaat hankinnat auttavat vähentämään hiilidioksidipäästöjä, parantamaan toiminnan energiatehokkuutta sekä säästämään luonnonvaroja. Motivan Energiansäästöviikko on nostanut hankinnat kärkiteemaksi, sillä niiden merkitystä osana kestävää kehitystä ei aina osata ottaa huomioon.

Pelkästään julkinen sektori hankkii vuosittain tuotteita ja palveluita vuosittain noin 30 miljardilla eurolla, mikä on noin viidennes bruttokansantuotteesta. Julkinen sektori voi toimia suunnannäyttäjänä ja parantaa hankintapäätöksillään energia- ja materiaalitehokkaiden tuotteiden ja palvelujen markkinoillepääsyä.

Motivan hankintapalvelu auttaa julkisia hankkijoita kestäviin hankintoihin liittyvien kysymysten ratkaisemisessa sekä tarjoaa neuvontaa cleantech-hankintoihin.
Kampanjasta vauhtia kestäviin valintoihin

Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna jo 18. kertaa. Kampanjaviikkoa viettämään on ilmoittautunut jo yli 200 yritystä ja yhteisöä eri puolilta Suomea.

– Yritykset hyödyntävät energiansäästöviikkoa kertomalla omalle henkilökunnalleen ja sidosryhmilleen sitoutumisestaan ympäristömyötäiseen toimintaan. Resurssitehokkuus on osa yrityksen laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa. Ja se parantaa myös kannattavuutta, muistuttaa toimitusjohtaja Jouko Kinnunen Motivasta.

Ilmasto- ja ympäristöhyötyjen ohella pitkäjänteinen resurssitehokkuustyö ja siihen kohdistetut suunnitelmalliset investoinnit tuottavat myös säästöjä. Energiansäästöviikko toimii hyvänä starttina, kun yrityksessä, kunnassa tai liikelaitoksessa halutaan käynnistää energian ja materiaalien järkevä käyttö.

Motiva järjestää kampanjaan ilmoittautuneille hankinta-aiheisen verkkoseminaarin perjantaina 19.9. klo 9.30-11.00. Sen teemoina ovat kestävät ruokahankinnat, työpaikat viisaan liikkumisen edistäjinä sekä uusiutuvan energia kuntahankinnat sekä Pohjoismaisen ympäristömerkin Vihreät valinnat -hankintaverkosto.

Lisätietoa hankintawebinaarista ja muusta Motivan kampanjatuesta Energiansäästöviikon viettäjille osoitteessa http://www.energiansäästöviikko.fi

Tulevaisuudessa asukkaat voivat vaikuttaa yhä enemmän kaupunkinsa suunnitteluun

Uusia digipalveluja testataan parhaillaan Pirkanmaalla

VTT on selvittänyt, millaiset uudet digitaaliset työvälineet tukevat asukkaiden osallistumista kaupungin hankkeiden suunnitteluun. Erityisesti kevyet mobiililaitteilla käytettävät sovellukset näyttivät sopivan erilaisten vaihtoehtojen havainnollistamiseen. Myös interaktiivisen suunnittelupöydän ja julkisten ilmoitustaulujen arvioitiin soveltuvan sekä päättäjien että kuntalaisten työvälineiksi. Parhaillaan kaupunkisuunnitteludemoja testataan kuntalaisten kanssa Tampereella syksyn aikana.

Kuntalaisille uudet palvelut tarjoavat mahdollisuuden saada paremmin tietoa suunnitteilla olevista hankkeista. Pelkkien kaavakuvien sijaan visualisoinnit auttavat ymmärtämään suunnitelmien vaikutusta ympäristöön ja hahmottamaan esimerkiksi mittasuhteita paremmin.

VTT:n toteuttamassa ja Tekesin rahoittamassa ILCO-projektissa (Illustrative and participatory community planning) tutkitaan asukkaiden, yritysten ja päättäjien näkemyksiä tulevaisuuden osallistavan kaupunkisuunnittelun menetelmistä.

Ideana on kehittää nykyisen kaupunkisuunnittelun rinnalle uusia digitaalisia palveluita, joiden avulla voidaan esittää alustaviakin asumiseen vaikuttavia ratkaisuja. Palvelun avulla asukkaat voivat antaa entistä paremmin palautetta oman kuntansa tuleviin kaupunkisuunnitteluhankkeisiin ja -vaihtoehtoihin.

Tulevaisuudessa digitaaliset kaupunkisuunnittelupalvelut voisivat olla näkyvillä julkisissa paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, kuten ostoskeskuksissa, rautatieasemalla, kunnan virastotalolla ja palvelupisteissä ja julkisissa liikennevälineissä. Lisäksi asukkaat voisivat tutustua suunnitelmiin kotona tavallisella tietokoneella ja omilla mobiililaitteillaan.

Palvelua voidaan soveltaa esimerkiksi viher- ja virkistysalueiden suunnitteluun ja rakentamiseen, täydennysrakentamishankkeisiin ja kokonaan uusien asuinaluekokonaisuuksien esittelyyn ja niiden yhteissuunnitteluun.

Tutkimuksessa haastateltavien näkemysten perusteella nykyisiä toimintatapoja voi parantaa kiinnittämällä huomiota erityisesti tiedon saatavuuteen ja osallistamisen oikeaan ajankohtaan. Erilaisten vaihtoehtoisten suunnitelmien esittäminen nähtiin tärkeäksi. Liian valmiita ja yksityiskohtaisia suunnitelmia tulisi välttää. Havainnollistamisen arvioitiin parantavan päätöksentekomateriaalin ymmärrettävyyttä ja avoimuutta. Työvälineillä toivottiin voitavan havainnollistaa ja verrata eri vaihtoehtoja sekä arvioida niiden välittömiä ja välillisiä vaikutuksia.

Tampereen demossa visualisoidaan viherkattoja ja kaupunkiviljelyä tulevassa Keskusareenan ympäristössä. Demon osoite: http://ilcocities.jj-net.fi/keskusareena

Kyselyyn kaupunkisuunnittelun menetelmistä voi vastata osoitteessa: http://tinyurl.com/vaikutavisioon

Fortum lisää panostustaan aaltovoimateknologioiden tutkimukseen

Fortum on ostanut 13,6 % vähemmistöosuuden suomalaisesta aaltovoimateknologiaa kehittävästä Wello Oy:stä. Yhtiön kehittämä teknologiaratkaisu ”Pingviini” perustuu veden pinnalla toimivaan laitteeseen, joka ottaa talteen aaltojen liike-energiaa ja tuottaa siitä generaattorin avulla sähköä. Pinnalla kelluvan laitteen etuna on vähäisempi ankkuroimisen tarve.

Fortumin näkemyksen mukaan käynnissä on asteittainen siirtymä kohti aurinkotaloutta, jossa energiantuotanto perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja resursseja käytetään nykyistä tehokkaammin. Päästöttömänä energiantuotantomuotona aaltovoimalla voi vielä olla tärkeä rooli tulevaisuudessa, ja siksi myös Fortum osallistuu sen tutkimus- ja kehitystyöhön.

”Haluamme olla mukana kehityksen kärjessä, ja osallistumme siksi erilaisten aaltovoimateknologioiden kehittämiseen”, Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila sanoo. ”Wellon teknologiaratkaisu on toimintaperiaatteeltaan erityisen mielenkiintoinen ja siinä yhdistetään uusia innovaatioita olemassa oleviin teknologioihin.”

Wellon toimitusjohtaja Aki Luukkainen näkee yhteistyön Fortumin kanssa luontevana vaiheessa, jossa Wello on siirtymässä teknologian kehittämisestä kaupalliseen pilotointiin. ”Tämä on erinomainen esimerkki pienen ja suuren yrityksen yhteistyöstä, jolla voidaan nopeuttaa huomattavasti uuden teknologian kehittämistä kaupalliseksi tuotteeksi. Wello ja Fortum voivat yhdessä ottaa merkittävän askeleen tällä kehittyvällä uusiutuvan energian alueella.”

VTT: Uudet liuotusmenetelmät lisäävät tekstiilien kierrätysmahdollisuuksia

Jätetekstiilien liuottaminen tarjoaa mahdollisuuden palauttaa suuret määrät jätettä takaisin tekstiilituotantoon. Uusilla tehokkailla menetelmillä saadaan selluloosan molekyylit talteen, mikä on yksi mahdollisuus ratkaista lähivuosina voimaan astuvat rajoitukset kaatopaikkojen käytöstä. Samalla edistetään materiaalien tehokasta hyödyntämistä. VTT kehittää menetelmiä suurten jätetekstiilimäärien käsittelyyn.

Suomessa, kuten muuallakin EU-alueella on tehtävä päätöksiä, miten jätetekstiilit tulevaisuudessa käsitellään. EU:n vuonna 1999 asettama direktiivi sisältää asteittain voimaan tulevia määrällisiä rajoituksia kaatopaikalle sijoitettavasta biohajoavasta jätteestä. Suomen 1.1.2016 voimaan astuvat asetukset lopettavat käytännössä jätetekstiilien viemisen kaatopaikoille.

Ongelman suurimittaista ratkaisua kehitetään jo Suomessa: liuottamalla kulunutta ja likaistakin tekstiiliä voidaan saada alkuperäisenkaltaista tai jopa parempilaatuista kangasta.

”Tekstiilien uudelleenkäyttö ja mekaaniset kierrätysmenetelmät säästävät ympäristöä, mutta tekstiilimassan joukossa oleva huonokuntoinen ja likaantunut materiaali rajoittaa kierrätys­mahdollisuuksia. Uudet liuotusmenetelmät moninkertaistavat hyödyntämismahdollisuudet”, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin .

”Tekstiilien kierrätys säästää neitseellisiä raaka-aineita korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Toimivan kierrätyksen edellytyksenä on järjestelmä, jolla tekstiilit otetaan talteen tehokkaasti ympäristöasiat huomioiden. Kierrätys on hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Paras tulos saavutetaan, kun tekstiili- ja vaatetusteollisuus, kuluttajat ja muut sidosryhmät yhdessä rakentavat vapaaehtoisen toimivan kierrätysjärjestelmän. Olemme keränneet keskeiset toimijat yhteisen pöydän ääreen kehittämään ratkaisu Suomen tekstiilikierrätykseen”, kertoo Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen .

VTT kehittää menetelmiä, joilla kuluneetkin kuidut voidaan palauttaa takaisin uudenveroiseksi tekstiiliksi. Tutkijat ovat parhaillaan kehittämässä menetelmiä, joilla jätetekstiilien sisältämät selluloosamolekyylit, kuten puuvilla, irrotetaan tehokkaiden ja ympäristöystävällisten liuottimien avulla.

Rispaantuneenkin kuidun molekyylit ovat käyttökelpoisia. Kuluneen kankaan kuitukomponentit voidaan erotella ja palauttaa takaisin tekstiilituotantoon raaka-aineeksi. Lopputuloksena voi olla tuote, joka vastaa laadultaan alkuperäistä kangasta tai on jopa parempi.

VTT, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto kehittävät yhdessä uusia kierrätettyjä tekstiilikuituja Design World of Cellulose -projektissa, joka on Tekesin suuri teknologinen avaus.

Selluloosan liuottamiseen on useita menetelmiä, ja ne ovat kehittyneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksi esimerkki uusista menetelmistä on Aalto-yliopiston Ioncell-F, jossa hyödynnetään Helsingin yliopiston kassa kehitettyjä ionisia liuottimia. VTT:n rooli hankkeessa on puhdistaa tekstiilimassaa ja muokata selluloosaa liuotukseen soveltuvaksi samalla kun Aalto-yliopisto kehittää kehräysprosessia.

VTT kehittää tekstiilien kierrätys-, siistaus-, valkaisu- ja liuotusmenetelmiä. Tekstiilit syötetään kokonaisina tai satunnaisina tilkkuina prosessiin, jossa niiden väri poistetaan ja selluloosan liukoisuutta parannetaan. Tämän jälkeen selluloosa liuotetaan, poistetaan liuoksena, ja kehrätään kuiduksi. Jäljelle jäävä kuituaines on yleensä polyesteriä, joka voidaan sulattaa ja käyttää kuitujen sekä komposiittien valmistukseen.

”Hygieniatuotteiden ja teknisten tekstiilien valmistus on mahdollista aivan lähivuosina, sillä liuotus soveltuu siistauksen jälkeen myös kierrätyssellulle, jota saadaan esimerkiksi pakkausjätteestä. Vaatetekstiilien valmistus vie hieman pitempään, mutta kyse ei kuitenkaan ole tekstiiliteollisuuden kannalta suuresta muutoksesta”, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin .

VTT kehittää jätetekstiilien käsittelymenetelmiä yhteistyössä muun muassa Aalto-yliopiston, SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitutin ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

Lumppua on hyödynnetty tekstiilituotannossa erityisesti pula-aikoina. Sitä on kierrätetty, revitty ja karstattu uusiokäyttöön. Hauras ja usein likainenkaan kangas eivät kuitenkaan ole soveltuneet vanhoihin menetelmiin, joten materiaalin hävikki on ollut suuri.

Jätemäärät kasvavat ja huomattava osa päätyy kaatopaikoille

Suomessa vaatteita ja kodintekstiilejä kulutetaan Suomessa noin 70 000 tonnia vuodessa. Kulutuksesta ohjautuu uudelleenkäyttöön arvioiden mukaan noin 30 % ja kierrätykseen noin 14 %. (Dahlbo et al. Ympäristö ja Terveys -lehti 7:2013,44 ).

Pääkaupunkiseudulla tekstiili- ja vaatejätteen määrä on kasvanut 14 % vuodesta 2007 vuoteen 2012 (8.9 > 10,2 kg/asukas/vuosi). ( HSY:n koostumustutkimus, 2012 ).

Aurinko- ja tuulienergia on Suomen elinkeinoelämälle merkittävä mahdollisuus

Suomi edelläkävijäksi aurinko- ja tuulienergian varastointiin liittyvän energiajärjestelmän kehityksessä

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja pyrkimykset energiaomavaraisuuteen kannustavat päästöttömän energiantuotannon kehittämiseen. Aurinko- ja tuulivoiman kehitystä on johtanut Saksa, josta painopiste näyttää siirtyvän Kiinaan ja Aasiaan. On mahdollista, että tämä kehitys tuo tullessaan ydinvoiman ja fossiilisten energialähteiden rinnalle kolmannen energiavaihtoehdon.

Uusi energiajärjestelmä ja siihen liittyvät teknologiat voivat olla Suomen elinkeinoelämälle merkittävä mahdollisuus menestyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. NEO-CARBON ENERGY – projektissa luodaan osaamista, jolla saadaan suomalaisyritykset mukaan energiantuotannon ympärillä tapahtuvaan kansainväliseen kehitykseen. Tavoitteena on luoda osaamispohjaa ja mahdollisesti myös testialueita, joilla Suomi voi osoittaa olevansa kärkiosaaja maailmassa.

”Aurinko- ja tuulienergia voi tarjota Suomellekin merkittävän mahdollisuuden uusien työpaikkojen ja vientituotteiden luomisessa. P rojektin tavoitteena on kehittää energiajärjestelmä, joka perustuu energian varastointiin hiilivetyjen eli tavanomaisten polttoaineiden muodossa”, toteaa projektin koordinaattori, johtava tutkija Pasi Vainikka VTT:ltä.

Kotitaloudet mukana päästöttömässä energiajärjestelmässä

Aurinko- ja tuulienergiaan perustuva päästötön energiajärjestelmä on suuri haaste

epätasaisen tuotannon takia. Lisäksi tällainen energiantuotanto hajautuu nykyistä huomattavasti pienempiin yksiköihin, kun kotitaloudetkin toimisivat energiantuottajina.

Kotitalouksilla voi tulevaisuudessa olla merkittävä osuus sähköenergian tuottamisessa yleiseen verkkoon. Ne voivat myydä omaa tuotantoaan ja ostaa sen esimerkiksi auton polttoaineena takaisin käyttöönsä.

Muutos edellyttää paitsi uudenlaisten energian varastointiteknologioiden ja palvelujen myös energialiiketoimintaan liittyvän lainsäädännön, energiamarkkinoiden ja uusien liiketoimintaketjujen luomista. Suomen lainsäädäntö ei ota vielä huomioon tarpeita, joita uudet energiamuodot, niihin liittyvä jakelu ja varastointi sekä esimerkiksi kotitalouksien tai yksityishenkilöiden aurinko- ja tuulienergialla tekemä kaupankäynti synnyttävät.

Haasteena epätasainen aurinko- ja tuulituotanto

Kolmannen energiavaihtoehdon laajan hyödyntämisen haasteena on liittää sähkö, lämpö, liikenne ja energiaa käyttävä teollisuus käyttämään tuotannoltaan vaihtelevaa aurinko- ja tuulivoimaa. Erityisesti sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen on oltava tarkasti tasapainossa.

Aurinko- ja tuulisähkön avulla valmistetut hiilivedyt, kuten esimerkiksi synteettinen maakaasu, voitaisiin varastoida ja käyttää jo nykyisessä energiajärjestelmässä. Järjestelmä olisi hiilidioksidin suhteen neutraali, koska sähköenergiajärjestelmän hiilidioksidikierto suljettaisiin ja liikenteen sekä teollisuuden päästöt otettaisiin uudestaan käyttöön käyttämällä ilmakehän hiilidioksidia energiajärjestelmän hiilenlähteenä.

Energiajärjestelmän muutos toisi mukanaan myönteisiä sosio-ekonomisia muutoksia: energiaomavaraisuutta ja kehitysmaissa energiaköyhyyden vähenemistä.

NEO-CARBON ENERGY -projekti

Uusi NEO-CARBON ENERGY -projekti tähtää siihen, että Suomen teollisuus saadaan paalupaikalle tulevaisuuden energiajärjestelmän kehityksessä. Projekti on monitieteellinen tulevaisuuden energiajärjestelmän toiminnallisiin periaatteisiin, teknologioihin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin keskittyvä tutkimushanke. Sen tavoitteena on luoda näkemys pääasiassa aurinkoon ja tuuleen perustuvan päästöttömän energiajärjestelmän tarpeista ja järjestelmän liiketoiminnallisista mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Projektissa kehitetään muun muassa sähköverkkoon kytkettyä laajamittaista energiavarastointia ja sen integrointia muihin energiasektoreihin.

”Hanke osuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategiseen ytimeen, vihreään energiaan ja yhdessä tekemiseen erinomaisten kumppaneiden kanssa. Voimme jalostaa energiamarkkinoiden, sähkö-, energia- ja ympäristötekniikan vahvaa osaamista uudenlaisen energiajärjestelmän kehittämiseen. Uskomme hankkeen johtavan entistä laajempaan yhteistyöhön kansainvälisten huippuyliopistojen kanssa”, toteaa professori Christian Breyer Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

”Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ennakointiosaamista kohdennetaan toimintaympäristön muutosten ja niiden avaamien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja tulkintaan. Erityistä huomiota kiinnitämme systeemisten muutosten kautta syntyviin radikaaleihin innovaatioihin. Energiajärjestelmän murros hahmotetaan laajemmassa koko yhteiskunnan ja elintyylien muutosten valossa. Suomen liiketoimintamahdollisuuksia kartoitetaan Kiinan ja Afrikan kanssa tehtävässä yhteistyössä”, kertoo professori Sirkka Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 7 milj. euroa vuosille 2014−2016, josta Tekesin rahoitusosuus on 5 milj. euroa.

Hanke jakautuu kolmeen osaan: energiajärjestelmiin liittyvään tulevaisuudentutkimukseen, energiajärjestelmien kehittämiseen sekä energiavarastoteknologioihin liittyvään teknologian kehittämiseen.

Tutkimus: Luomuruoka sisältää paljon antioksidantteja

Uudessa tutkimuksessa tavanomaisen ja luomuruoan välillä löytyi merkittäviä eroja

Newcastlen yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä osoitti, että luomuruoassa on jopa 60 prosenttia enemmän monia tärkeitä antioksidantteja kuin tavanomaisesti tuotetussa ruoassa.

Tähän mennessä alansa laajimmassa tutkimuksessa analysoitiin 343 aiemman tutkimuksen tulokset luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun ruoan koostumuseroista. Tutkimusryhmä havaitsi, että siirtymällä käyttämään luomuhedelmiä, -marjoja, -kasviksia ja viljoja ja niistä valmistettua ruokaa, voi saada yhtä paljon lisää antioksidantteja, kuin mitä 1-2 lisäannosta kasviksia päivässä sisältää.

British Journal of Nutrition -lehdessä tänään julkaistussa tutkimuksessa osoitetaan myös, että luomutuotteissa on huomattavasti vähemmän myrkyllisiä raskasmetalleja. EU:n komissio on asettanut maksimiarvot kadmiumin, lyijyn ja elohopean pitoisuuksille elintarvikkeissa. Luomutuotteissa kadmiumpitoisuudet olivat keskimäärin lähes 50 prosenttia matalampia kuin tavanomaisissa tuotteissa.

Tutkimusta johti Newcastlen yliopiston ekologisen maatalouden professori Carlo Leifert.
− Tutkimus osoittaa, että valitsemalla luomustandardin mukaisesti tuotettua ruokaa saa enemmän ravitsemuksellisesti edullisia antioksidantteja ja altistuu pienemmälle määrälle myrkyllisiä raskasmetalleja, toteaa Leifert. − Tämä tuo kuluttajalle tärkeää lisätietoa aiheesta, josta on ollut tähän saakka hämmentävää ja osittain ristiriitaistakin informaatiota saatavilla.

Kattavin koskaan tehty analyysi uusin menetelmin

Tutkimus on kattavin koskaan tehty analyysi luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun ruoan ravintosisällöistä. Tulokset pohjautuvat uraauurtavaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja kansainvälisen tutkimusryhmän tekemään meta-analyysiin.

Tuoreet tulokset poikkeavat Yhdistyneen kuningaskunnan Elintarvikeviraston (UK Food Standards Agency (FSA) vuonna 2009 tekemän tutkimuksen tuloksista, joissa ei voitu osoittaa olennaisia eroja tai merkitseviä ravitsemuksellisia etuja luomutuotteille. FSA’n tutkimus pohjautui vain 46:een lihaa, maitoa ja viljaa koskevaan tutkimusjulkaisuun; Newcastlen toteuttama meta-analyysi kattoi 343 saatavilla olevaa vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua tavanomaisesti tuotettujen ja luomutuotteiden koostumuseroista.

− Keskeisin ero näiden kahden tutkimuksen välillä on toteutusajankohta. Tämän aihealueen tutkimus on käynnistynyt hitaasti ja meillä oli käytettävissämme huomattavasti enemmän tietoaineistoa kuin viisi vuotta sitten, selittää professori Leifert. − Synteesin paljon laajempi tutkimusaineisto mahdollisti tarkoituksenmukaisempien tilastollisten menetelmien käyttämisen ja ratkaisevampien johtopäätösten tekemisen luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun sadon välillä.

Luomuruoassa runsaasti enemmän antioksidantteja

EU:n kuudennen puiteohjelman ja Sheepdrove-säätiön rahoittama tutkimus osoitti, että antioksidanttipitoisuudet (polyfenolit) olivat 18–69 prosenttia korkeampia luomutuotteissa. Runsas antioksidanttien saanti on lukuisissa tutkimuksissa yhdistetty pienempään kroonisten sairauksien (mm. sydän ja verisuoni- ja neurodegeneratiivisten tautien) ja tiettyjen syöpien riskiin.

Myös toksisten raskasmetallien (esim. kadmiumin) pitoisuudet olivat keskimäärin 48 prosenttia pienempiä.

Luomutuotteiden typpipitoisuudet olivat myös merkitsevästi matalampia. Kokonaistyppipitoisuus oli 10 prosenttia, nitraattipitoisuus 30 prosenttia ja nitriittipitoisuus 87 prosenttia alempi kuin tavanomaisissa tuotteissa. Tavanomaisista tuotteista löytyi neljä kertaa todennäköisemmin torjunta-aineita kuin luomutuotteista.

Terveysvaikutukset selvitettävä

Professori Leifertin mielestä toteutetun tutkimuksen tulisi olla vasta lähtökohta jatkotutkimukselle. − Olemme nyt kiistatta osoittaneet, että tavanomaisten ja luomutuotteiden välillä on koostumuseroja. Seuraavaksi pitäisi toteuttaa hyvin kontrolloituja kliinisiä ravitsemusinterventioita ja kohorttitutkimuksia, joissa voidaan tunnistaa ja määrittää luomuruokavalioon siirtymisen mahdolliset terveysvaikutukset.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Raija Tahvonen oli mukana tutkimusjulkaisun kirjoitustyössä. Myös Tahvonen perää laajempaa tutkimusta luomuruoan terveyseduista.

− Olisi mielenkiintoista verrata tavanomaisista tuotteista koostetun, ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion vaikutuksia vastaavan, luomutuotteista koostetun ruokavalion vaikutuksiin. Tutkimusten tulisi olla pitkäkestoisia, koska koko elinajan ruokavalio vaikuttaa esimerkiksi elintapasairauksien riskiin ja sairastumisikään.

Tutkimuksen tekijät toivovat jatkoa aiheen julkiseen ja tieteelliseen keskusteluun. Tutkimukseen luotu ja käytetty tietokanta on vapaasti saatavilla Newcastlen yliopiston www-sivuilla (http://research.ncl.ac.uk/nefg/QOF) sekä asiantuntijoille että kiinnostuneille yleisön edustajille.

Lähde: Higher antioxidant concentrations and less cadmium and pesticide residues in organically-grown crops: a systematic literature review and meta-analyses.” Baranski, M. et al. British Journal of Nutrition, July 15th 2015.

Rivi- ja ketjutalot energiatodistuslain piiriin heinäkuun alusta


Rivi- ja ketjutalot sekä liike- ja toimistorakennukset tulevat energiatodistuslain piiriin 1.7.2014 alkaen. Energiatodistus tulee siis esittää kun tiloja myydään tai vuokrataan. Laki rakennuksen energiatodistuksesta tuli voimaan kesäkuussa 2013.

Olemassa olevissa rivi- ja ketjutaloissa sekä liike- ja toimistorakennuksissa energiatodistus tarvitaan, kuten muillekin rakennuksille, rakennuksen tai sen tilojen tai huoneistojen myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Todistus on oltava nähtävillä myytävien tai vuokrattavien rakennusten tai tilojen näytöissä ja se on annettava ostajalle ja vuokralaiselle. Rakennuksen energialuokka (A-G) tulee myös esittää myynti- ja vuokrausilmoituksessa. Mikäli rakennuksella on voimassa oleva, aiemman energiatodistuslain mukainen energiatodistus, tulee siinä ilmoitettu energiatehokkuusluokka esittää alaviitteellä 2007 merkittynä, esim. C2007.

Energiatodistus antaa mahdollisuuden vertailla rakennuksia: ostaja tai vuokraaja saa energiankulutuksesta tietoa, joka ei ole riippuvainen talon nykyisistä käyttäjistä, vaan perustuu rakennuksen ominaisuuksiin. Energiatodistus sisältää kuitenkin myös tiedon rakennuksen sen hetkisten käyttäjien toteutuneesta ostoenergiankulutuksesta. Todistus kertoo rakennuksen energiatehokkuusluokan (A-G). Olemassa olevan rakennuksen energiatodistus sisältää myös toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa.

Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 alkaen uudisrakentamisessa sekä vuodesta 2009 suurissa olemassa olevissa rakennuksissa.
Energiatodistus vaiheittain käyttöön eri rakennuksissa

Energiatodistus tulee esittää jo nyt myytäessä tai vuokrattaessa asuinkerrostaloa tai sen asuntoja sekä vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöön otettuja pientaloja. Uudisrakennuksille energiatodistus laaditaan aina rakennuslupavaiheessa. Vuonna 2015 energiatodistuslain piiriin tulevat olemassa olevat hoitoalan rakennukset sekä kokoontumis- ja opetusalan rakennukset.

Energiatodistuksen laatii aina pätevöitynyt tekijä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA valvontaviranomaisena ylläpitää rekisteriä pätevöityneistä tekijöistä: http://www.ara.fi/energiatodistus.

Motiva Oy antaa energiatodistuksiin liittyvää neuvontaa ympäristöministeriön toimeksiannosta sekä kuluttajille että energiatodistusten laatijoille. Lisätietoja energiatodistuksista löytyy energiatodistusten neuvontapalvelusta: http://www.motiva.fi/energiatodistus.

VTT: Suomesta kestävän liikenteen mallimaa vuoteen 2020 mennessä

Liikkumisen palvelut vaihtoehdoksi oman auton käytölle

Vuonna 2020 teillämme kulkee uusiutuvaa energiaa, sähköä ja vetyä sekä kestäviä biopolttoaineita käyttäviä vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Joukkoliikenteen ja yhteiskuljetusten osuus erityisesti tiheästi asutuilla alueilla kasvaa. Oman auton hankkimisen vaihtoehtona liikkuminen voidaan hoitaa helppokäyttöisten palvelujen avulla.

VTT:n TransSmart-visiossa kestävän liikenteen mallimaassa korostuu tehokkuus – ajoneuvoissa, järjestelmissä ja palveluissa. Liikenteessä yhdistyvät kestävät energialähteet, kehittynyt teknologia, turvallisuus, korkea palvelutaso, liikkumisen vaihtoehdot ja uudet toimintatavat.

”Ajoneuvojen hienosäätö tai uusiutuvien polttoaineiden kehittäminen pelkästään eivät riitä pitkässä juoksussa. Pitää kehittää kokonaisjärjestelmää. Maailma ei parane esimerkiksi täyttämällä Helsingin niemi sähköautoilla, koska sähköauto tarvitsee tilaa siinä, missä polttomoottoriautokin. Muutosta saadaan aikaiseksi mm. lisäämällä joukkoliikenteen osuutta ja miettimällä liikkumisen ja logistiikan palvelut uusiksi unohtamatta liikkujan näkökulmaa”, korostaa tutkimusprofessori ja TransSmart-ohjelman päällikkö Nils-Olof Nylund VTT:ltä.

”Älyliikenteen ratkaisut mahdollistavat sujuvammat matka- ja logistiikkaketjut sekä liikenteen ajantasaisen tilannekuvan. Tavoitetilanteessa liikkujalla on valittavana useampia helppokäyttöisiä palveluja, joiden avulla hän voi yhdistää itselleen sopivia matkaketjuja monista eri vaihtoehdoista: oma auto, kävely, pyöräily, bussi, taksi, kutsujoukkoliikenne, kimppakyyti, yhteiskäyttöiset autot ja kuljetukset, raitiovaunu, metro, juna tai lentokone. Tällöin myös tarve auton omistamiselle sekä pysäköintipaikkojen ja katujen rakentamiselle vähenee. Keskeistä ajattelussa on matkaketjujen sujuvuuden ja helppokäyttöisyyden lisääminen. Palvelun helppokäyttöisyyteen kuuluu myös vaivaton ja turvallinen maksaminen”, toteaa TransSmart-ohjelman Liikennepalvelut-teeman vetäjä, erikoistutkija Raine Hautala .

Ladattavista hybrideistä suosittuja

Vuonna 2020 uudet ajoneuvot liikkuvat enenevässä määrin uusiutuvan energian voimin. Sähköautojen osuus henkilöautojen uusmyynnissä kasvaa ja on 10 – 15 %:n luokkaa. Varsinkin ladattavista hybrideistä tulee suosittuja.

Myös bussiliikenteen sähköistäminen on käynnissä, ja pääkaupunkiseudulla arvioidaan tuolloin olevan käytössä jo yli 100 sähköbussia.

Suomessa on myös käynnistynyt uusia kestäviä biopolttoaineita tuottavia laitoksia.

Liikenteen energiankulutus on saatu käännettyä laskuun. Biopolttoaineiden laskennallinen osuus on vuodelle 2020 asetetun kansallisen tavoitteen mukaisesti vähintään 20 %.

Liikkumisen muutos luo yrityksille uusia mahdollisuuksia

Yksi merkittävimpiä älyliikenteen tutkimushankkeita on DRIVE C2X, jossa testataan ja kehitetään uusia, ajoneuvojen väliseen tiedonvaihtoon pohjautuvia älykkään liikenteen palveluja. Daimlerin koordinoimassa hankkeessa on mukana eurooppalaisten tutkimuslaitosten lisäksi joukko eurooppalaisia autonvalmistajia. Suurin työpanos hankkeessa on VTT:llä.

Myös Helsingin ja Pietarin välinen älyliikennekäytävä tuo uusia palveluja: matkustajille, yksityisautoilijoille ja joukkoliikenteelle. VTT:n ja Vediafi Oy:n johdolla kehitetty VEDIA-monipalvelu sujuvoittaa itärajan ylittävää liikennettä sekä parantaa matkustuskokemusta ja liikenneturvallisuutta. Palveluista ensimmäisinä otetaan käyttöön automaattiset tiesää- ja kelitietopalvelut, automaattinen liikennehäiriötiedotus- ja varoitusjärjestelmä, ajantasainen liikenne- ja ruuhkatietopalvelu sekä julkisen liikenteen tietopalvelu.

Esimerkkinä liikenneturvallisuutta parantavasta viranomaispalvelusta on hätänumeroon 112 perustuva eCall-hätäviestipalvelu, jonka kehittämiseen VTT on osallistunut aktiivisesti yhteistyössä Euroopan komission, jäsenvaltioiden, teollisuuden ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. eCall otetaan käyttöön EU:n jäsenvaltioissa viimeistään vuonna 2017, jolloin se tulee pakolliseksi kaikissa uusissa henkilö- ja pakettiautomalleissa. Onnettomuuden tapahtuessa autossa olevat sensorit tunnistavat törmäyksen ja ajoneuvolaite lähettää hätäkeskukselle automaattisesti auton tarkan sijainnin ja muut pelastustoimien kannalta tarpeelliset tiedot. Samalla avautuu puheyhteys auton ja hätäkeskuksen välille.

Yhteistyöllä tavoitteeseen

Älyliikenteen kansainvälisten laitemarkkinoiden arvioidaan kasvavan vuosittain noin 20 %. Uudet älyliikenteen palvelut mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymisen myös suomalaisyrityksille.
Esimerkiksi käynnissä oleva ”Finnish Road Weather Excellence” -projekti (Vaisala, Arctic Machine, Foreca, Teconer, VTT) on osoittanut, että suomalaisella korkealaatuisella tiesää- ja talvihoito-osaamisella on merkittävää lisäpotentiaalia markkinoilla, jos osaaminen pystytään paketoimaan laitteista ja teknisistä järjestelmistä kohti kokonaisvaltaisempia tuote- ja palveluratkaisuja.

”Älyliikenteen ympärillä riittää kiinnostusta, mutta lähitulevaisuudessa nähdään, missä mittakaavassa tästä alkaa syntyä kannattavaa liiketoimintaa suomalaisille toimijoille. Yritysten on pystyttävä kehittämään kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita”, huomauttaa asiakaspäällikkö Karri Rantasila .

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kaikkien keskeisten tieliikennealan toimijoiden yhteistyötä. Tämän toteutumiseksi VTT:n käynnistämä ja koordinoima TransSmart-kärkiohjelma kokoaa tärkeimmät vaikuttajat saman pöydän ääreen. Sujuvaan, kustannustehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen liikennejärjestelmään tähtäävässä ohjelmassa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), valtiovarainministeriö (VM), ympäristöministeriö (YM) sekä LVM:n alaiset virastot (TraFi, LiVi), Tekes, useat alan yritykset, kuntasektori ja tutkimuslaitokset.

Visio verkossa : http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2014/V5.pdf

Lue myös aiheesta tehty blogikirjoitus VTT:n Blogista : Vähä-älyisestä hiililiikenteestä älykkääseen vähähiiliseen liikenteeseen

Älyliikenne tarvitsee uudenlaista infrastruktuuria

Älyliikenne tarvitsee uudenlaista infrastruktuuria myös Suomessa

Liikenne ja liikkuminen ovat murroksessa ja älyliikenne kovassa nosteessa, kun tieto ja teknologia muuttavat toimintatapojamme. Liikennevirasto on osaltaan vahvasti mukana kehittämässä Suomen infrastruktuuria älyliikenteelle sopivaan suuntaan. Liikennevirasto käyttää esimerkiksi lähestyvän juhannusliikenteen yhteydessä jo olemassa olevia älyliikennesovelluksia.

Tiedon määrä ja sen hyödyntäminen kasvavat vauhdilla, mikä mahdollistaa uudenlaiset palvelut kaikilla väylämuodoilla. Liikkumisen siirtyminen palveluksi on trendi, joka voimistuu eri puolilla maailmaa. Tiedon ja teknologian vahvempi hyödyntäminen liikenteessä mahdollistaa lisäksi tuottavuuden parantamisen.

Myös Mobility as a service -ajattelu avaa uudenlaisen liiketoimintaympäristön ja uudet toimijat, kuten automatisaation ja ajoneuvojen robotisaation.

”Tulevaisuudessa älyliikenne tulee olemaan myös Suomessa yhä enemmän läsnä kaikkialla ja Liikennevirasto haluaa olla vahvasti mukana kehittämässä maamme infrastruktuuria älyliikenteelle sopivaan suuntaan”, sanoo Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen .

Esimerkiksi Liikenneviraston tieliikennekeskus kerää tietoa tieliikenteen sujuvoittamiseksi matka-aikajärjestelmän, liikenteen automaattisten mittausasemien ja liikennekameroiden kautta. Liikennevirasto käyttää olemassa olevia älyliikennesovelluksia muun muassa vilkkaan juhannusliikenteen yhteydessä.

”Näiden tietojen perusteella pystytään perinteisten liikennetiedotteiden lisäksi ohjaamaan vaihtuvilla tiedotus- ja kaistaopasteilla sekä nopeusrajoituksilla liikennettä jo kaukaa ennen varsinaista ruuhkakeskusta esimerkiksi lähestyvän juhannusliikenteen yhteydessä”, kertoo Liikenneviraston tieliikennekeskusten toiminnasta vastaava päällikkö Sami Luoma .

Ajoväylille ilmestyy yhä useammin autoja ja muita ajoneuvoja, jotka keskustelevat keskenään ja liikenneinfrastruktuurin kanssa.

”Tämänlainen ajantasaisen tilannetietoisuuden saaminen mahdollistaa kuljettajille turvallisempaa, sujuvampaa ja mukavampaa liikkumista – lopulta automaattisen liikenteen”, sanoo johtava asiantuntija Risto Kulmala Liikennevirastosta.

Suomalaista huippuosaamista älyliikenteessä on kehitetty myös meriliikenteessä. Tästä esimerkkinä on kaksisuuntainen navigointipalvelu, ENSI-palvelu ( Enhanced Navigation Support Information), joka parantaa alusliikenteen turvallisuutta Suomenlahdella. Palvelu otetaan käyttöön aluksi Suomenlahden öljytankkereilla ja on laajennettavissa koko merenkulkuun.

Älyliikenne on esillä tällä viikolla maanantaina alkaneessa maailmanlaajuisessa älyliikenteen kongressissa Helsingin Messukeskuksessa (ITS Europe Helsinki 2014). Kongressi kestää maanantaista torstaihin, ja sen yhtenä pääteemana on älyliikenteen ja bisneksen yhdistäminen.

Rakennettu ympäristö ohjataan tukemaan kuluttajan ilmastokestäviä valintoja

Ilmastopaneeli: Rakennettu ympäristö tukemaan kuluttajan ilmastokestäviä valintoja

Suomen ilmastopaneelin tuoreiden raporttien mukaan rakennettua ympäristöä tulisi kehittää ilmastokestäväksi kokonaisvaltaisesti ja ripeässä aikataulussa. Näin tulevaisuuden tiukat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti. Avainasemassa muutoksessa on älykäs teknologia ja sen helppo käyttöönotto.

”Katseet on luotava pitkälle ja tulevaisuuden tiukat päästövähennykset otettava huomioon koko energiaketjussa. Vähähiilisyyteen pyrkivää, älykästä teknologiaa hyödyntävää kaupunki- ja aluesuunnittelua on ryhdyttävä edistämään nykyistä tehokkaammin. Näin vältetään ilmaston kannalta huonot ja kustannuksia kasvattavat ratkaisut,” VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Ilmastopaneelista sanoo.

”Muuttoliike kaupunkeihin johtaa siihen, että erilaiset vähähiiliset ratkaisut rakennetussa ympäristössä tulevat kysytyiksi maailmanlaajuisesti. Jos Suomi haluaa olla vakavasti otettava osaaja globaaleilla markkinoilla, älykäs ja puhdas teknologia on otettava etupainotteisesti käyttöön kotimaassa”, SYKE:n professori ja Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä lisää.

Merkittävät päästövähennykset mahdollisia

Yhdyskuntarakenteen vaikutukset rakennetun ympäristön energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ovat merkittävät. Ne konkretisoituvat liikenteen ja asumisratkaisujen sekä energian tuotannon ja kulutuksen kautta.

”Vaikutusketjut voivat olla aika suoraviivaisia, kuten yhdyskunnan tiheyden vaikutus liikenteen määrään, tai monimutkaisempia, kuten sijainnin vaikutus talotyyppivalintoihin ja elämäntapoihin”, Miimu Airaksinen selventää.

Pelkästään yhdyskuntarakennetta kehittämällä voidaan Suomen suurimpien kaupunkiseutujen osalta saavuttaa nykytilanteeseen verrattuna 10 prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä. Nykyisen rakennuskannan ja uudisrakentamisen energiatehokkuuteen panostamisella vähennys on taas arviolta 15 prosenttia. Liikennesektorin osalta kehitys riippuu yhdyskuntasuunnittelun lisäksi ennen kaikkea ajoneuvojen teknologiassa tapahtuvista muutoksista ja niiden käyttöönotosta.

Suomen ilmastotiekartassa tavoitteena ovat 80–90 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä, ja avainasemassa on energiantuotannon päästöttömyys.

“Myös uusiutuva energia on luonnonvara, jota tulee käyttää säästeliäästi. Käyttötapoihin vaikuttavat muun muassa rakennukset, hajautettu energiantuotanto ja koko energiajärjestelmämme. Älykkäiden energiaverkostojen ja rakennusten suunnittelun ja toteutuksen tulisikin tapahtua käsi kädessä”, Airaksinen toteaa.

Ilmastokestävät kulutusvalinnat helpoiksi

Kotitalouksien kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä noin kolmannes aiheutuu asumisesta, viidennes liikkumisesta ja vajaa viidennes ruokailusta. Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä voi vähentää joko muuttamalla kulutustottumuksia tai ottamalla käyttöön tekniikkaa, joka mahdollistaa pienemmät päästöt. Ilmastopaneelin kulutusta koskevan selvityksen mukaan tekniikan mahdollisuudet nousevat avainasemaan erityisesti asumisen lämmitysratkaisuissa ja energiatehokkuudessa. Uusiin teknologioihin olisi taloudellisestikin kannattavaa siirtyä välittömästi, mutta usein alkuinvestointeja viivästyttää tietämättömyys käytön edullisuudesta ja suhteellisen lyhyistä takaisinmaksuajoista.

Liikkumisessa korostuvat puolestaan yksityisautoilla kuljetut kilometrit ja polttoainevalinnat.

”Yksityisautoilun lähtökohtana tulisi olla mahdollisimman energiatehokas auto ja kohtuullinen, järkevä käyttö. Siirtymällä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviin autoihin voidaan saavuttaa 10–80 prosentin päästövähennys nykyiseen keskivertoautoon nähden”, Jyri Seppälä arvioi.

Hänen mukaansa kyse on viime kädessä arvoista: keskimääräinen kuluttaja voisi halutessaan puolittaa asumisen, liikkumisen ja ruokailun kasvihuonekaasupäästönsä ilman suurempia elämäntapamuutoksia.

”Toisaalta valintojen jättäminen pelkästään yksilön vastuulle ei voi olla pitkällä tähtäimellä kovin vaikuttavaa. Ratkaisuna pitää olla älykäs rakennettu ympäristö, jossa toteutuu myös yhteiskunnan ohjaus kohti päästöttömyyttä. Tavoitteena tulisi olla, että yksilö päätyy automaattisesti ilmastoystävällisiin valintoihin parantaessaan omaa hyvinvointiaan ja talouttaan”, Seppälä tiivistää.

Katso ilmastopaneelin video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=t_NbAiPPyFQ

Ilmastopaneelin raportit kulutuksesta sekä ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta rakennetussa ympäristössä ovat luettavissa kokonaisuudessaan Ilmastopaneelin verkkosivuilla: http://www.ilmastopaneeli.fi/

Fingrid panostaa tuulivoimaan

Fingridin alkuvuonna tekemät investointipäätökset mahdollistavat uusien tuulivoimalaitosten liittämisen kantaverkkoon.

  • Fingrid on tehnyt kevään aikana viisi investointipäätöstä, jotka palvelevat tuulivoiman liittymistä kantaverkkoon:
  • Kalajoen Jylkkään rakennetaan 400/110 kilovoltin muuntoasema uuden 400 kilovoltin johtoyhteyden varrelle.
  • Siikajoelle rakennetaan 110 kilovoltin sähköasema.
  • Oulun pohjoispuolelle Isokankaalle rakennetaan uusi 400/110 kilovoltin muuntoasema.
  • Perämeren kaaren tuulivoiman liittämiseksi vahvistetaan olemassa olevia 110 kilovoltin johtoja ja tehdään lisäyhteyksiä kantaverkon asemien välille.
  • Lappiin rakennetaan uusi 220 kilovoltin sähköasema Kuolajärvelle Sodankylän ja Kittilän välille.
  • Investointien yhteisarvo on yli 50 miljoonaa euroa. Hankkeet valmistuvat vuosien 2015 ja 2016 aikana.

Näiden lisäksi etenkin Etelä-Pohjanmaalle ja Meri-Lappiin valmistellaan uusia sähköasemia tuulivoiman liittämiseksi. Maanhankinta ja suunnitelmat tehdään siten, että hankkeet voidaan toteuttaa mahdollisimman jouhevasti, kun tuulivoimahankkeet etenevät suunnittelusta toteutukseen. Lisäksi eri puolilla Suomea on tehty suunnitelmia verkkovahvistuksista, jotka mahdollistavat tuulivoiman liittämisen kantaverkkoon.

Uudet investoinnit ovat jatkoa Fingridin mittavalle investointiohjelmalle. Suomen energia- ja ilmastostrategian mukaan tuulivoiman tuotanto pitäisi nostaa 9 terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Jotta tämä olisi mahdollista, Fingrid rakentaa ja kehittää kantaverkkoa kuluvan vuosikymmenen aikana 1,7 miljardin euron edestä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 2 500 kilometriä lisää voimajohtoja ja parisenkymmentä uutta sähköasemaa.

Parhaillaan on käynnissä Fingridin historian suurin voimajohtohanke, jossa koko länsirannikon 220 kilovoltin järjestelmä korvataan vuoteen 2016 mennessä 400 kilovoltin jännitteellä. Alueella on vireillä runsaasti tuulivoimahankkeita, ja Pyhäjoelle on suunnitteilla ydinvoimalaitos. Uusi siirtoyhteys parantaa myös Suomen pohjoisen ja etelän välistä kapasiteettia ja mahdollistaa Suomen säilymisen yhtenä hinta-alueena.

Motivan verkkosivuille on koottu uusi aineisto aurinkosähköstä

Motivan verkkosivuille on koottu uusi aineisto aurinkosähköstä. Se palvelee suunnittelijoita ja aurinkosähkön hankintaa harkitsevia.

– Aurinkosähkö kiinnostaa monia, mutta yhtenäistä koottua tietoaineistoa järjestelmän hankintaa harkitsevalle ei ole ollut aiemmin suomeksi saatavilla. Tällä kokonaisuudella korjaamme puutetta, sanoo asiantuntija Milja Aarni Motivasta.

Motivan verkkosivujen aineistossa on perustiedot aurinkosähköstä, laitteistoista, hankinnasta, asennuksesta. Myös lainsäädäntöä ja standardeja, rakentamismääräyksiä, sähköverkkoon liittymistä ja sähkön myyntiä käsitellään. Sivuilla on lisäksi esimerkkejä käyttökokemuksista ja aurinkotuotannon seurantakohteita.

Järjestelmän ammattitaitoinen suunnittelu on tärkeää. Hyvällä suunnittelulla ja mitoituksella varmistetaan, että tuottaja onnistuu käyttämään mahdollisimman suuren osan omasta tuotannostaan.

– Sähköverkkoon liitetyssä taloudessa suurin taloudellinen hyöty syntyy siitä, että oma tuotanto korvaa ostosähköä. Jos kaikkea tuotettua sähköä ei pysty heti käyttämään, on ylijäämälle oltava jokin kulutuskohde. Sähkö voidaan varastoida akkuihin tai myydä verkon kautta markkinoille. Verkkoon sähköä tuottavan täytyy olla tietoinen lainsäädännöstä ja määräyksistä, Aarni selittää.

Tietoaineisto on tehty todelliseen tarpeeseen

– Motivan aurinkosähkösivulle koottu tietoaineisto tukee työ- ja elinkeinoministeriössä meneillään olevaa sähkön pientuotannon edistämistyötä, sanoo ylitarkastaja Annukka Saari työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Aineisto palvelee myös alan koulutusta.

– Käytämme tätä aineistoa pohjana, kun toteutamme aurinkosähköasentajien sertifiointikoulutusta, sanoo järjestöpäällikkö Arto Saastamoinen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:sta.

Aineiston Motivan verkkosivuja varten kokosi Gaia Consulting Oy.

Työtä ohjasi alan asiantuntijoista koottu ryhmä, johon kuului edustajia ABB:stä, Energiateollisuudesta, Fortumilta, GBC Finlandista, Helsingin Energiasta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Lähienergialiitosta, Motivasta, SRV:stä, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:sta, Tekesistä ja ympäristöministeriöstä.

Hankkeen rahoittivat ABB, Fortum, Helsingin Energia, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö.

http://www.motiva.fi/aurinkosahko

Valtaosa suomalaisista haluaa suojella vapaana virtaavat vedet

Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa vapaiden virtavesien suojelua, selviää WWF:n teettämästä kyselystä. Koskiensuojelulakiin ollaan tyytyväisiä: suurin osa kansasta haluaa säilyttää sen nykyisellään. Kyselyyn haastateltiin yli tuhatta suomalaista.

67 % suomalaisista haluaa suojella vapaat virtavedet tulevaisuudessakin vesirakentamiselta. Ainoastaan 12 % ei pidä suojelua tarpeellisena.

”On hienoa huomata, että merkittävä enemmistö kansasta tukee virtavesien suojelua”, sanoo meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen WWF Suomesta.

”Virtavedet ovat vaeltavien lohikalojen ainoita lisääntymisalueita. Virtavesillä on sekä suojelullista että kalataloudellista merkitystä. Koskilla on myös tärkeää maisemallista arvoa.”

Suomessa virtavesistöt on padottu laajasti. Koskiluonnon rippeiden turvana on ollut vuonna 1987 säädetty koskiensuojelulaki. Paineen koskiensuojelulain murtamiseksi pelätään kuitenkin kasvavan.

”Vesivoimayhtiöillä voi olla halua vaikuttaa koskilain uudelleenarviointiin. Myös osan puolueista sanotaan tukevan tätä näkemystä. WWF halusi selvittää, mitä kansalaiset ja eri puolueiden kannattajat ajattelevat koskilain tulevaisuudesta ”, Vilhunen kertoo.

Vaikka valtaosa suomalaisista kannattaa vapaiden virtavesien suojelua, vain hieman yli puolet (52 %) haluaa säilyttää koskiensuojelulain nykymuodossaan. Neljännes vastaajista (26 %) haluaisi avata sen uutta tarkastelua varten seuraavalla hallituskaudella. Peräti viidennes (21 %) ei osannut muotoilla kantaansa.

”Iso osa suomalaisista ei tiedä asiasta tarpeeksi. Virtavesien suojelusta onkin hyvä keskustella ennen seuraavia vaaleja, jotta kansalaiset osaavat äänestää saman arvomaailman jakavaa ehdokasta”, Vilhunen sanoo.

Vahvimmin koskiensuojelulain säilyttämistä nykyisellään kannattavat vasemmistoliiton (66 %), vihreiden (64 %) ja SDP:n (63 %) äänestäjät. Myös oppositiossa olevien keskustan (52 %) ja perussuomalaisten (51 %) kannattajista yli puolet haluaa säilyttää lain nykyisellään. Keskustan kannattajista 42 % haluaa avata lain uutta tarkastelua varten seuraavalla hallituskaudella, perussuomalaisten kannattajista 32 %. Kokoomuksen äänestäjistä 44 % haluaa säilyttää lain nykymuodossaan ja 43 % avata sen tarkastelua varten.

”Kyselytutkimus ei pysty selittämään sitä epäloogisuutta, että oppositiopuolueiden ja kokoomuksen kannattajien joukossa on halukkuutta koskiensuojelulain avaamiseen, vaikka virtavedet halutaan suojella tulevaisuudessakin”, Vilhunen sanoo.

”Ihmiset voivat ajatella, että vuonna 1987 säädetty laki olisi jollain tavalla vanhentunut ja sen avaaminen mahdollistaisi suojelun parantamisen. Näin ei kuitenkaan ole. WWF toivoo, että laki jätetään rauhaan ja sen sijaan keskitytään nykyisen vesirakentamisen haittojen pienentämiseen.”

Green Care -palveluilla vauhditetaan vihreää taloutta

Green Care on vihreää taloutta, joka pyrkii yhdistämään ympäristöön ja yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyviä tavoitteita. Green Care -konsepti auttaa yrittäjiä kehittämään ja tuotteistamaan palvelujaan.

Green Care tarkoittaa luonnon tietoista, ammatillista ja vastuullista käyttöä hyvinvointipalveluissa. Luontoa ja eläimiä voidaan monin tavoin tuoda mukaan julkisen sektorin palveluihin, kuten kuntoutukseen, terapiaan ja hoivaan. Luontolähtöiset menetelmät toimivat myös yksityisellä puolella ennaltaehkäisevässä toiminnassa, kuten ympäristökasvatuksessa ja vanhustyössä.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on yhteistyökumppaneineen kehittänyt suomalaista Green Care -konseptia. Se auttaa esimerkiksi yrittäjiä tunnistamaan, millaisia palveluja he voisivat tuottaa ja kenelle.

Lisää vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseen

MTT:n vanhempi tutkija Anja Yli-Viikari näkee luontoon perustuvat hyvinvointipalvelut tulevaisuuden kasvualana. Asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät jatkossa myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Musiikki- ja taideterapia sopivat joillekin, toiset taas viihtyvät eläinten ja luonnon parissa.

– Tarvitaan rohkeaa uutta ajattelua, jossa asiakkaan tarpeet ovat tiukasti keskiössä. Jos kävelyhetki asiakkaan kanssa tai eläimen läsnäolo tuottaa hyvinvointia, niin miksei näitä keinoja otettaisi käyttöön, Yli-Viikari kannustaa.

Hänen mielestään kuntouttavaa työtoimintaa voisi tarjota myös alan koulutuksen saanut lähimaatila tai hevostalli. Silloin maaseutualueilla asuvan kuntoutujan ei tarvitsisi matkustaa kuntataajamiin asti.

Vihreällä hoivalla monipuolisia myönteisiä vaikutuksia

Hankkeissa koostettujen tutkimustulosten mukaan luontoympäristöllä ja siihen liittyvällä toiminnalla sekä yhteisöllisyydellä on myönteistä merkitystä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

– Green Care -palvelujen vaikuttavuutta arvioitaessa tulee pitää mielessä monet hyödyt ja taloudelliset vaikutukset, joita toiminta ympärilleen tuottaa. Se lisää parhaimmillaan alueellista elinvoimaa, työntekijöiden hyvinvointia, ympäristön viihtyisyyttä ja paikallista sosiaalista pääomaa, MTT:n erikoistutkija Katriina Soini listaa.

Näin saatujen hyötyjen ymmärtämiseksi ja arvioimiseksi tarvitaan sekä monitieteistä ja pitkäjänteistä tutkimusta että uudenlaista ajattelua vaikutusten arviointiin.

Green Care voi auttaa myös säilyttämään uhanalaisia alkuperäisiä kotieläinrotuja. Näiden rotujen käyttöä hoivatoiminnassa puoltaa muun muassa niiden pieni koko ja persoonalliset luonteen piirteet. Eläinten ympärille on mahdollista rakentaa kokonaisvaltaisia Green Care -palvelukonsepteja, jotka sisältävät vaikkapa terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja perinnelaitumien ylläpitoa.

MTT:n Green Care -hankkeiden tiedot on koottu sivulle http://www.mtt.fi/greencare .

Suomalainen kaupunki kilpailee kestävimmän kaupungin tittelistä

Ennätysmäärä kaupunkeja on saanut tunnustusta niiden ilmastonmuutoksen vastaisista toimista WWF:n kansainvälisessä kilpailussa. Tänään julkistettujen Earth Hour City Challenge -kilpailun finalistien joukkoon on yltänyt myös yksi suomalaiskaupunki, Lappeenranta. Kilpailu mittaa kaupunkien ilmastonmuutoksen vastaisia toimia esimerkiksi energiaan ja liikkumiseen liittyen. Kaupungit ovat avainasemassa päästöjen vähentämisessä, sillä globaalisti 75 prosenttia päästöistä aiheutuu kaupungeista. Kilpailun voittaja valitaan maaliskuussa.

WWF:n Earth Hour City Challenge -kilpailuun osallistui yhteensä 163 kaupunkia ympäri maailmaa. Näiden joukosta finaaliin pääsi 34 kaupunkia 14 maasta. Kilpailun tarkoituksena on löytää kaupunkien joukosta ilmastonmuutoksen hillinnän ja päästöjen vähentämisen edelläkävijät. Kilpailun avulla kaupunkien parhaat toimenpiteet saadaan myös muiden kaupunkien tietoon. Koska kaupunkien väestö kasvaa jatkuvasti, on tällä todellinen vaikutus maailman päästökehitykseen.

“On upeaa, että näin monet kaupungit ympäri maailman ovat ottaneet hiilineutraalin tulevaisuuden ja uusiutuvaan energiaan siirtymisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan. Iloitsen myös siitä, että suomalainen edelläkävijäkaupunki Lappeenranta on nostettu mukaan parhaiden kaupunkien joukkoon”, sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas .

Kilpailun finaaliin päässyt Lappeenranta on investoinut viime vuosina huomattavasti tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämiseen ja tutkimukseen.

”Pidämme tärkeänä, että olemme mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta, joka uhkaa tulevaa hyvinvointiamme. Kehitämme Lappeenrantaa määrätietoisesti vähäpäästöiseksi. Lisäksi uusiutuva energia luo uusia työpaikkoja. Molemmissa asioissa meillä on hyvät mahdollisuudet olla kehityksen kärjessä”, sanoo Lappeenrannan seudun ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen .

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on ollut keskeisesti mukana kehittämässä Lappeenrannasta vähäpäästöistä kaupunkia.

”Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kehittäminen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston keskeinen painopistealue”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder , joka on myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallituksen jäsen.

Eniten Lappeenranta on vähentänyt päästöjään siirtymällä kaukolämmön tuotannossaan bioenergiaan ja vetyyn. Myös joukkoliikenteen kävijämäärät ovat kasvussa ja aurinkoenergian investointeja tehdään monella taholla. Kaupunkirakenteen tiivistämisellä vähennetään liikkumistarvetta.

”Kaupungin ilmasto-ohjelman ja innovatiivisen tuotekehitysyhteistyön lisäksi pyrimme ottamaan myös asukkaat mukaan vihreän Lappeenrannan rakentamiseen”, Räsänen kertoo.

WWF:n Earth Hour City Challenge -kilpailu järjestetään kansainvälisesti nyt neljättä kertaa. Suomi on mukana tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Viime vuonna voiton vei Kanadan Vancouver.

Ulkopuolisen tuomariston valitseman virallisen voittajan lisäksi kilpailussa valitaan yleisön suosikki. Yleisö voi osallistua kilpailuun esimerkiksi ehdottamalla kaupungeille toimenpiteitä, joilla niiden päästöjä ja kulutusta saataisiin entisestään laskemaan. Suosikkikaupunkiaan voi äänestää netissä: http://www.welovecities.org. WWF:n Earth Hour City Challenge on osa maailman suurinta ilmastotempausta, Earth Houria. Tempaus on symbolinen valomerkki ilmaston puolesta, jossa turhat valot sammutetaan tunnin ajaksi 29.3.2014.

Earth Hour City Challenge 2014 -kilpailun finalistit:

Belgia: Antwerpen, Brysseli, Ghent

Brasilia: Belo Horizonte, Rio de Janeiro, São Paulo

Kanada: Pohjois-Vancouver, Surrey

Kolumbia: Medellín, Monteria

Tanska: Kööpenhamina

Suomi: Lappeenranta

Intia: Cochin, Coimbatore, Hyderabad

Indonesia : Semarang, Bogor

Meksiko : Mexico City, Municipality of Aguascalientes, Puebla

Etelä-Afrikka: Kapkaupunki, Durban

Etelä-Korea: Soul, Suwon

Ruotsi: Eskilstuna, Tukholma, Växjö

Thaimaa : Khunhan, Muangklang, Nongsamrong

Yhdysvallat: Boulder, Chicago, Cleveland

Tuulivoimalle tehtiin uusia aluevarauksia Pohjois-Savoon

Tuulivoimalle 18 uutta aluevarausta Pohjois-Savoon

Ympäristöministeriö vahvisti tänään Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan. Kaava sisältää varaukset 18 tuulivoima-alueelle, joille yhteensä on sijoitettavissa 210 – 230 yksittäistä kolmen megawatin tuulivoimalaitosta.

Maakuntakaavassa osoitettavan tuulivoima-alueen alarajaksi on kaavassa asetettu kahdeksan voimalaa lukuun ottamatta maisemallisesti herkkää Kallaveden reittiä, Rautalammin reittiä Kolun kanavalle saakka ja Tuusniemen Juojärveä. Näillä alueilla maakuntakaavan alarajana on kolme voimalaa.

Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaan sisältyvän Nilsiän Etelä-Kinahmin tuulivoima-alueen, jonne olisi voitu sijoittaa kahdeksan tuulivoimalaitosta. Alue jäi vahvistamatta maisemallisten syiden takia. Etelä-Kinahmi yhdessä sen länsipuolella sijaitsevan Pohjois-Sänkimäki-Sänkimäki-alueen kanssa muodostaa uusimman maisema-alueluokittelun mukaan valtakunnallisesti arvokkaan Nilsiän mäkikylien maisema-alueen. Tuulivoimarakentaminen Etelä-Kinahmin vaaran laelle olisi merkittävästi heikentänyt alueen valtakunnallisia maisema-arvoja.

Kaavasta tehtiin yksi valitus, joka hylättiin.

Finavia parantaa palveluitaan sähköautoilijoille Helsinki-Vantaalla

Finavia ottaa käyttöön Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajien sähköautojen latauspisteitä. Näin pyritään edistämään sähköautoilun lisääntymistä sekä vähentämään pitkällä tähtäimellä lentoasemalle suuntautuvan maaliikenteen ympäristövaikutuksia.

”On hienoa ja tärkeää, että Finavia voi ensimmäisten joukossa olla mukana tarjoamassa sähköautojen latauspisteitä matkustajillemme lentoaseman P1-pysäköintitalossa. Uudet ja helppokäyttöiset latauspisteet ovat osa kestävää kehitystä ja ympäristövastuullisuutta, johon lentoasemalla kuuluvat myös käyttämämme sähköautot ja muun muassa valaistustekniikan uusiminen”, toteaa Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Marko Tikkanen Finaviasta.

Finavia tarjoaa matkustajille neljä sähköautojen latausasemaa lentoaseman parkkihalli P1:ssä. Parkkiruudut sijaitsevat lentoaseman palvelukerroksen sisäänkäynnin lähellä ja ovat helposti saavutettavissa. Latausasemat sopivat sekä keskinopeaan että hitaaseen lataukseen. Käytännössä lataus toimii dataliittymällä. Käyttäjä soittaa tai lähettää tekstiviestin latausaseman numeroon ja saa latauspisteen käyttöönsä.

Sähköautojen latausverkoston rakentaminen on niiden nykyiseen käyttömäärään suhteutettuna verrattain kallista. Siksi Finavia on toteuttanut latauspistokkeet yhteistyössä kumppaneidensa kanssa. Sähköalalla toimiva teknologiayhtiö Ensto sekä digitaalista näyttötekniikkaa valmistava Symbicon ovat yhteistyössä kehittäneet latauspisteen, jossa auton lataamisen lisäksi näytetään mainontaa kulujen kattamiseksi. Mainosratkaisujen tarjoajana toimii ulkomainosyhtiö Clear Channel.

Energiatehokkuus Finavian ohjenuorana

Finavia pyrkii parantamaan energiatehokkuuttaan jatkuvasti. Oman toiminnan hiilidioksidipäästöt ovat tiukassa tarkkailussa ja uusia vähähiilisiä ratkaisuja pyritään ottamaan käyttöön.

Energiatehokkuutta on parannettu muun muassa asentamalla syksyllä 2013 Helsinki-Vantaalla parkkihalli P5:een led-valaistus. Led-valaistuksella saavutetaan yli 80 prosentin energiansäästö verrattuna aikaisempaan valaistusratkaisuun. Päästöt vähenevät vastaavasti noin 180 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Päästövähennys vastaa noin prosentin verran Finavian oman toiminnan päästöistä Helsinki-Vantaalla.

Lisäksi Finavian tavoitteena on lisätä vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämistä omissa kulkuneuvoissaan. Finavialla on tällä hetkellä käytössään sähköauto Helsinki-Vantaan pysäköintipalvelussa. Pysäköintialueiden välillä liikennöivien bussien vaihtoehtoisia käyttövoimaratkaisuja tutkitaan.

Finavian lentoasemista Helsinki-Vantaa ja Lapin kuusi lentoasemaa ovat mukana kansainvälisen lentoasemajärjestön ACI:n hiiliohjelmassa ACA (Airport Carbon Accreditation). Osana hiiliohjelmaa Finavian lentoasemat ovat pystyneet tasaisesti vähentämään oman toiminnan päästöjään.