Kiinteistöliitto: Taloyhtiöiden mahdollisuuksia varautua kalliisiin korjaushankkeisiin parannettava

Kiinteistöliiton mielestä taloyhtiöiden tulisi nykyistä paremmin pystyä taloudellisesti varautumaan suuriin korjaushankkeisiin. Kiinteistöliitto on jättänyt valtiovarainministeriölle esityksen toimenpiteistä, joilla varautumista voitaisiin helpottaa.

Taloyhtiöt voivat nykyisin etukäteen varautua korjaushankkeiden kustannuksiin esimerkiksi asuintalovarauksen, ennakkorahastoinnin sekä osakkaiden henkilökohtaisen varautumisen avulla.

Asuintalovaraus tarkoittaa käytännössä sitä, että taloyhtiö voi kerätä kymmenen vuoden ajan rahaa tuleviin hankkeisiin joutumatta maksamaan veroja tämän johdosta syntyneestä positiivisesta tuloksesta. Asuintalovarauksen määrää on rajoitettu vuosittaisella ylä- ja alarajalla. Asuintalovaraus on menetelmänä erittäin joustava ja ominaisuuksiensa puolesta neutraali menettely erilaisten osakastyyppien kannalta.

Vuonna 1986 käyttöön tulleen asuintalovarauksen ehdot eivät kuitenkaan enää vastaa nykytilannetta, sillä korjaus- ja rakennuskustannukset ovat sen jälkeen kasvaneet merkittävästi. Tämän vuoksi Kiinteistöliitto esittää, että varauksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 68 eurosta 120 euroon vuodessa asuinrakennuksen pinta-alan neliömetriä kohden, ja että varauksen alaraja poistetaan. Lisäksi jatkossa koko kymmenen vuoden ajanjakson enimmäisvaraus tulisi voida tehdä myös yhdessä vuodessa, jotta asunto-osakeyhtiöt pystyisivät nykyistä joustavammin rahoittamaan suuria korjaushankkeitaan.

Ennakkovarautuminen välttämätöntä

Suuri osa kansallisvarallisuudestamme on kiinni kiinteistöissä. Peruskorjausten tarve on tulevien 20 vuoden aikana suurta erityisesti 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloissa, ja ensi vuosikymmeneltä alkaen yhä enemmän myös 1980-luvun rivitaloyhtiöissä.

Suuret korjaushankkeet merkitsevät taloyhtiöille usein miljoonien eurojen kustannuksia. Varautumisella ja huolellisella suunnitellulla taloyhtiöt voivat toteuttaa tarpeelliset remonttinsa ylikuormittamatta osakkaiden ja yhtiön taloutta.

”On tärkeää, että taloyhtiöitä kannustetaan suunnittelemaan talouttaan useiksi vuosiksi eteenpäin. Tässä ennakkovarautumisen keinot, kuten asuintalovaraus, ovat hyviä kannustimia”, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Kiinteistöliiton muutosehdotuksilla ei olisi vaikutusta asunto-osakeyhtiöiden maksamiin veroihin.

”Sen sijaan lisääntyvä korjausrakentaminen tukisi kansantalouden kasvua samalla, kun suomalaisten kiinteistöjen kunto kohenisi. Ennakkovarautumisen lisääntyminen tukisi osaltaan myös velkaantumisen hillintää”, Järvinen huomauttaa.

Mainokset

Kiinteistökustannukset huolettavat kiinteistönomistajia

Kiinteistönomistajat kehottavat kuntapäättäjiä kiinnittämään huomiota kiinteistökustannusten alentamiseen, ikääntyvien asumiseen ja katujen kuntoon. Tämä käy ilmi Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton toteuttamasta kuntavaalikyselystä, johon vastasi yli 3700 kiinteistönomistajaa.

Kiinteistönomistajien mielestä kuntien tulisi panostaa nykyistä enemmän kiinteistö- ja asumiskustannusten alentamiseen, ikääntyvien asumiseen omassa kodissa mahdollisimman pitkään sekä katuverkoston kuntoon ja katujen kunnossapitoon. Myös palvelujen saatavuuteen sekä korjausrakentamisen tukemiseen toivotaan parannusta.

Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton toteuttamasta kyselystä. Kyselyllä kartoitettiin kiinteistönomistajien mielipiteitä sellaisista asumisasioista, joihin kunta vaikuttaa. Kysely toteutettiin tammikuussa 2017, ja siihen vastasi 3724 ihmistä. Vastaajista 92% oli kiinteistönomistajia joko omakoti- tai kerrostalossa, minkä lisäksi kyselyyn vastasi isännöitsijöitä ja vuokralaisia.

”Kyselyn tulokset antavat paljon arvokasta tietoa kuntapäättäjille siitä, mitä kiinteistönomistajat ajattelevat asumiseen liittyvistä teemoista. Suosittelemme kuntavaaliehdokkaille tutustumista näihin tuloksiin”, kannustaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Kuntatalous kuntoon kaavoittamalla ja menoja leikkaamalla

Kaksi kolmasosaa kyselyn vastaajista ehdottaa kunnallisten menojen leikkaamista ja kaavoituksen tehostamista lääkkeeksi kuntatalouden epätasapainoon.

”Asunnonomistajien mielestä kunnallisten menojen leikkaaminen on parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi kunnallis- tai kiinteistöverotuksen korottaminen. Tämä tuo hyvin esiin sen, että kiinteistöveron korotukset koskisivat laajaa joukkoa suomalaisia asunnonomistajia ja eivät saa kannatusta. Kiinteistöveron tai muiden kunnallisten maksujen korotukset koetaan epäoikeudenmukaisiksi, koska ne eivät huomioi kotitalouden käytettävissä olevia tuloja”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Kiinteistönomistajien halukkuus hyödyntää kaavoittamista yllätti myös Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton asiantuntijat. Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kehottaa kuntia tarttumaan tähän keskustelunavaukseen: ”Vastaajilla on kanava auki kuntien suuntaan – tämä kannattaa kunnissa hyödyntää. Tässä on mahdollista luoda myös uutta elinvoimaa kuntiin.”

Lyhytaikaisvuokraus tuo helpotusta asuntopulaan

Pääkaupunkiseudun majoitusmarkkinoilla on nyt valtava ruuhka. Etenkin Helsingissä opiskelijat suorastaan taistelevat asunnoista. Kaikki eivät millään ehdi saada pitkäaikaista asuntoa heti lukuvuoden alkuun, joten väliaikaisistakin ratkaisuista kilpaillaan.

”Asuntojen löytäminen asiakkaidemme tarpeisiin on tällä hetkellä kiven takana. Tarvitsemme apua yksityisiltä asunnonomistajilta, sillä oma kapasiteettimme on jo käytetty. Toivommekin, että saamme kaikki edes osittain tyhjänä seisovat asunnot niitä tarvitseville”, Forenomin vuokrauspäällikkö Jaakko Ihalainen toivoo.

Laita asuntosi vuokralle netissä

Forenom osti keväällä 2016 Friday Flats -verkkoalustan, jonka kautta on helppo ilmoittaa oma asunto vuokralle lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa. Ilmoituksen tekeminen ei maksa mitään ja asunnonomistaja saa itse päättää, mitkä varaukset hän ottaa vastaan. Omistajan ei siis tarvitse sitoutua asunnon vuokraamisen yhtään sen pidemmäksi aikaa kuin haluaa, ja suunnitelmien muuttaminen on joustavaa.

Friday Flats toimii lyhytaikaisvuokran periaatteella. Tämä tarkoittaa kaikkea yhdestä yöstä viikonloppuun, viikkoon tai vaikka vuoteen. Kynnys vuokraukseen on kuitenkin selkeästi matalampi, kun asuntoa ei tarvitse luovuttaa vuokrauskäyttöön pidemmäksi aikaa kuin mikä itselle sopii. Palvelu mahdollistaa ansaitsemisen tyhjillään olevalla asunnolla vaivattomasti ja turvallisesti.

Tutkimus: Asuntosijoittaminen kannattaa edelleen

Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta vakaata tuottoa. Talouden heilahtelut eivät ole vaikuttaneet asuntosijoittamisen kannattavuuteen ja asuntojen kysyntä on kasvanut tasaisesti kasvukeskuksissa. Tutkimuksesta selviää, että asuntomarkkinoilla on merkittäviä alueellisia eroja. Kaupunki ja kohteen sijainti vaikuttavat merkittävästi saatavaan vuokratuottoon. Parhaimpien sijoituskaupunkien joukkoon sijoittuivat Vaasa, Jyväskylä, Oulu, Helsinki ja Kokkola.

Asuntosijoittaminen tuottaa kuukausittaisen rahavirran lisäksi myös mahdollisen arvonnousun pitkällä aikavälillä. Sijoittajan ei kannata tuijottaa pelkästään bruttovuokratuottoa tai asunnon arvonnousupotentiaalia, koska tutkimuksen mukaan myös kaupunkikohtaisilla erityispiirteillä on suuri vaikutus tuottoon. Asuntosijoittajan kannattaa tutustua kaupunkien kehitysnäkymiin huolellisesti.

-Bruttovuokratuotto on parempi matalan hintatason kaupungeissa. Kaupungeissa, joissa asuntojen hinnat ovat selvästi edullisempia kuin esimerkiksi Helsingissä, ei vuokrataso ole vastaavassa suhteessa edullisempi. Suuremmissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla arvonnousupotentiaali on kuitenkin parempi, selventää Koro-Kanerva.
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2016-2020

Pellervon taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa vertailtiin eri kaupunkien kokonaisvuokratuottoja ja alueellisia kehitystekijöitä vuoteen 2020 asti. Kokonaisvuokratuoton muodostavat bruttovuokratuotto sekä asunnon odotettu arvonnousu.

Kansainvälinen FinnBuild kokoaa yhteen koko rakennusalan toimijat

Kansainvälinen FinnBuild järjestetään 12.–14.10., nyt 22. kertaa. Esillä ovat alan uusimmat tuotteet, palvelut, työmenetelmät ja ratkaisut sekä ennätysmäärä laadukasta ohjelmaa, seminaareja ja asiantuntijoiden tietoiskuja.

Tapahtuma kokoaa yhteen koko rakennusalan toimijat, sillä mukana ovat niin suuret ja tunnetut kansainväliset yritykset kuin uudet, innovatiiviset yrittäjät. Tapahtuman ohjelma koostuu asiantuntijapuheenvuoroista, keskusteluista, tietoiskuista ja seminaareista, jotka jakautuvat kolmen pääteeman alle: digitalisaation mahdollisuudet rakennusalalla, tuottavuus ja kilpailukyky sekä rakennetun ympäristön tulevaisuus. Ohjelmaa on ennätysmäärä, sillä pelkästään FinnBuild-messujen neljässä ohjelmapisteessä on kolmen päivän ajan nyt vahvistettuja esityksiä yhteensä yli 100. FinnBuild-messujen ohjelmatarjontaa täydentävät samanaikaisten tapahtumien ohjelmat omilla lavoillaan sekä kymmenet eri seminaarit. Perjantaina on ohjelmaa erityisesti opiskelijoille.

Päälavan ohjelmia täydentävät Tietokahviloiden puheenvuorot, joissa käsitellään muun muassa matkapuhelinten kuulumattomuutta uusissa rakennuksissa, teollisen korjausrakentamisen mahdollisuuksia, kosteusteknisesti vikasietoisia rakenneratkaisuja ja sitä, miksi purkaa, kun korjaamalla saat enemmän.

Messujen asiantuntijaohjelmien lisäksi messuilla kilpaillaan SPAN-puusiltakilpailussa sekä esitellään Finnbuild Highlights -kokonaisuudessa FinnBuildin sekä sen sisartapahtumien mielenkiintoisimmat tuotteet, järjestelmät, menetelmät ja palvelut. Tapahtumakokonaisuuden iltajuhlassa, FinnBuild Awards Partyssa, palkitaan rakennusalan merkittäviä toimijoita ja hankkeita. Juhlan juontavat näyttelijä Niina Lahtinen ja päätoimittaja Veijo Käyhty Rakennuslehdestä. Iltajuhlassa esiintyy rokkibändi Eppu Normaali.

Katso koko ohjelma: http://www.finnbuild.fi.

FinnBuild -tapahtumakokonaisuus järjestetään joka toinen vuosi. Vuonna 2014 tapahtumassa messuilla vieraili lähes 25 000 kävijää. FinnBuild on alan suurin tapahtuma Suomessa niin osallistuvien yritysten ja kävijöiden lukumäärällä sekä näyttelypinta-alalla mitattuna.

Led-lamppujen hinta-laatusuhde on parantunut

Ledi on loistava valinta useimpiin kodin valaisimiin ja valaistuskohteisiin. Viimeaikaisten eurooppalaisten tutkimusten mukaan ledien ominaisuudet ja laatu ovat kehittyneet odotuksia nopeammin.

Ledilamput ovat olleet jo useamman vuoden tarjolla vaihtoehdoksi kotien valaistustarpeisiin. Halogeenilamput ovat kuitenkin olleet viime vuosina myydyimpiä lamppuja, vaikka ledilamppu olisi energiatehokas ja pitkäikäinen vaihtoehto.

– Positiivista ledien kehityksessä on erityisesti se, että lamppujen energiatehokkuus on entisestään parantunut ja hinnat ovat merkittävästi laskeneet. Toivottavasti entistä useampi kuluttaja valitsee ledilampun, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta sanoo.

Ledilamput pääosin vaatimusten mukaisia

Suomessa sähkötuotteiden markkinavalvontaa tekevä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on testannut markkinoilla myytäviä ledilamppuja.

– Testeissä ledilamput ja lamppujen pakkaukset ovat vastanneet ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetusten vaatimuksia, eikä vakavia puutteita näiltä osin ole ilmennyt. Valmistuserästä riippuen löytyy jonkin verran vaihtelua teknisissä arvoissa, mutta keskiarvot pysyvät sallituissa rajoissa, Marika Keskinen Tukesilta kertoo.

Asia, josta Tukes saa edelleen palautetta, on ledien pakkauksessa ilmoitettua lyhyempi kestoikä, joka usein johtuu ledien heikosta lämmönkestävyydestä. Umpinaisissa valaisimissa lämpö ei pääse haihtumaan, käyttölämpötila nousee ja lamppu rikkoutuu ennenaikaisesti.

Vaihda heti vikaantunut lamppu

Sekä led- että energiansäästölamput ovat elektroniikkalaitteita. Valon tuottonsa lopettanut tai viallinen välkkyvä lamppu on poistettava valaisimesta mahdollisimman pian ja korvata toimivalla lampulla. Vikaantunut lamppu voi olla jännitteellinen, vaikka siihen ei syttyisikään valo, mikä on turha palo- ja sähköturvallisuusriski.

Kiinteistökauppatilasto: Omakotitalojen myynti piristyi alkuvuonna

Omakotitalokauppojen määrä nousi kahdeksan prosenttia edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna, mutta rakentamattomien omakotitonttien myynti sakkaa. Maanmittauslaitos kokosi vuoden alkupuoliskon kiinteistökaupat tilastoksi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä.

1.1.–30.6.2015 tehtiin 28 400 kiinteistökauppaa, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Nyt rahaa käytettiin 4,3 miljardia euroa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

”Venäläisten ostamat kiinteistöt jäänevät tänä vuonna vähän yli sataan kappaleeseen, mikä on 15 % vuoden 2008 ennätysmäärästä”, kertoo tilastoja koonnut kiinteistöarvioinnin asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta.

Omakotitonttien myynti jäissä

Pientalotontteja myytiin vuoden 2015 alkupuoliskolla koko maassa 1 900 kappaletta, mikä on 9 % vähemmän kuin vuoden 2014 vastaavana aikana.

”Kaupankäynti on nyt hiljentynyt vuodesta 2006 alkaen, jolloin myytiin puolessa vuodessa 5 900 tonttia”, kertoo Juhani Väänänen.

Pientalokauppoja tehtiin vuoden 2015 alkupuoliskolla yhteensä 6 700 kappaletta. Kauppojen määrä nousi 8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaava-alueilla hinnat ovat nousseet tänä vuonna 0,6 prosenttia ja haja-asutusalueilla laskeneet 2,4 prosenttia.

Omakotitalon keskihinta (mediaanihinta) kaava-alueilla oli Espoossa 454 000 euroa, nousua on 5 % viime vuoden alkuun verrattuna. Helsingissä omakotitalo maksoi 378 000 € (-1 %) ja Vantaalla 342 000 € (+14 %).

”Hintojen nousu Vantaalla johtunee osin asuntomessualueella myydyistä taloista”, Väänänen arvelee.

Kaava-alueiden kesämökkien hinnat nousussa

Loma-asumiseen liittyviä kiinteistönluovutuksia tehtiin alkuvuonna yhteensä 5 300 kappaletta eli 5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla.

Rantaan rajoittuvan lomamökin hinta nousi vuoden aikana kaava-alueilla (yleiskaava- tai ranta-asemakaava-alue) 8 prosenttia, mediaanihinnan ollessa 117 500 euroa. Kaava-alueen ulkopuolella hintataso oli 77 500 euroa, kolme prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin.

Kalleinta oli Uudellamaalla, jossa kaava-alueilla sijaitsevat rantamökit maksoivat keskimäärin 229 000 euroa. Haja-alueen rantamökit olivat myös kalleimpia Uudellamaalla, 165 000 euroa.

Rantatonteista kaava-alueilla maksettiin koko maassa keskimäärin 38 000 euroa. Haja-alueella olevan rantatontin sai 35 000 eurolla.

Metsämaan kaupanteko tasaantunut

Metsämaan keskihinta alkuvuonna 2015 koko maassa oli 2 700 euroa hehtaarilta, viisi prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Puhtaita metsäkauppoja tehtiin kaiken kaikkiaan 1 500 kappaletta, 16 % vähemmän kuin viime vuonna.

Metsäkauppa on vilkkaimmillaan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, joten tänä vuonna voidaan päästä viime vuoden määrään. Metsäyhtiöt myivät viime vuosina Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa paljon isoja metsäalueita.

Pellon hinta on pysytellyt viime vuoden tasolla. Koko maan keskihinta alkuvuonna 2015 oli 8 500 euroa hehtaarilta, nousua yksi prosentti.

Tekstissä mainitut hinnat ovat mediaanihintoja. Vertailujaksona on käytetty 1.1.–30.6.2014.

Maistraattien asunto-osakeyhtiötehtävät siirtyvät Patentti- ja rekisterihallitukselle

Maistraattien ja ELY-keskusten paikallisviranomaistoiminta kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa loppuu ja maistraattien asunto-osakeyhtiötehtävät siirtyvät Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) syyskuun alussa.

Asunto-osakeyhtiön perustamis- sekä muutosilmoitukset on tähän asti käsitelty pääasiassa asunto-osakeyhtiön kotipaikan maistraatissa, ja PRH on hoitanut osakepääoman alentamisia sekä muita asunto-osakeyhtiöiden erityistilanteita.

Kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa palveluja on PRH:n lisäksi saanut aiemmin myös maistraateista ja ELY-keskuksista. Nyt nämä palvelut keskitetään PRH:lle. Paikallisviranomaistoiminnan loppuminen ei koske Ahvenanmaan valtionvirastoa, jossa voi jatkossakin asioida kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa.

Tehtävien siirrosta johtuen käsittelyajat voivat loppukesän ja syksyn aikana olla hieman tavanomaista pidempiä.

Jos maistraattiin tai ELY-keskukseen jätettyä hakemusta tai ilmoitusta ei ehditä käsitellä ennen elokuun loppua, siirtyy se automaattisesti PRH:n käsiteltäväksi.

Syyskuun alusta alkaen kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa sekä asunto-osakeyhtiöasioissa voi asioida seuraavilla tavoilla:

Kaupparekisteriasiat

• Sähköisesti: yritysten yhteystietojen muutokset sekä osakeyhtiön perustaminen ja vastuuhenkilöiden muutokset tehdään YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Sähköisen kaupparekisteriotteen saa PRH:n Virre-palvelusta (www.virre.fi)
• Postitse: kaupparekisteri-ilmoitukset postitetaan osoitteella: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.
• Ohjeistusta asioimisen tueksi: Ohjeet ilmoittamiseen ovat Prh.fi –sivuilla https://www.prh.fi/fi/index.html, lisätietoja Kaupparekisterin neuvonta, p. 029 509 5900

Yhdistysrekisteriasiat

• Sähköisesti: kaikki yhdistysrekisteriin liittyvät asiat voi hoitaa sähköisesti prh.fi-sivuilla
• Postitse: yhdistysrekisteri-ilmoitukset postitetaan osoitteella: PRH, yhdistys- ja säätiöasiat, PL 1190, 00101 HELSINKI
• Ohjeistusta asioimisen tueksi: Ohjeet ilmoittamiseen ovat Prh.fi –sivuilla, lisätietoja Yhdistysrekisterin neuvonta, p. 029 509 5959

Asunto-osakeyhtiöasiat

• Sähköisesti: asunto-osakeyhtiöiden yhteystietojen sekä vastuuhenkilöiden muutokset tehdään YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Asunto-osakeyhtiön sähköisen kaupparekisteriotteen saa PRH:n Virre-palvelusta (www.virre.fi)
• Postitse: kaupparekisteri-ilmoitukset postitetaan osoitteella: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.
• Ohjeistusta asioimisen tueksi: Ohjeet ilmoittamiseen ovat Prh.fi –sivuilla, lisätietoja Kaupparekisterin neuvonta, p. 029 509 5900

Kaupparekisteri-ilmoituksia voi jatkossakin jättää Verohallinnon 59 eri toimipisteeseen. Ilmoituksia ei kuitenkaan voi maksaa eikä niitä kirjata jätettäessä Verohallinnon pisteissä ja siksi mm. uuden yrityksen Y-tunnusta ei saa heti. Paperiset ilmoitukset kannattaakin käsittelyyn ottamisen nopeuttamiseksi postittaa suoraan osoitteeseen:
PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.

Asuntomessuilla vain joka kolmas pientalo lämpenee kaukolämmöllä

Fossiiliset energiamuodot ovat historiaa Vantaan Asuntomessujen pientalojen lämmityksessä. Rakennuksissa on panostettu uusiutuvaan energiaan. Vaikka kaukolämpölinja kulkee alueen halki, vain joka kolmas pientalorakentaja on kytkenyt talonsa siihen. Monessa messukohteessa on käytössä rinnakkaiset lämmitysjärjestelmät, jotka auttavat tasaamaan energian kulutusta ja laskemaan kuluja. Varaavilla takoilla voi tuottaa jopa puolet vuosittain tarvittavasta lämmöstä ilman että asunnon sisälämpötila nousee liikaa.
Nykyaikainen takka lämmittää myös suihkuveden

Vantaan Asuntomessuilla energiatehokas rakentaminen näkyy sekä rakennusmateriaaleissa, käytetyissä tekniikoissa että taloihin valituissa lämmitysratkaisuissa. Kaukolämmön sijaan kaksi kolmasosaa pientalojen rakennuttajista on valinnut uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävän lämmitysmuodon, kuten maalämmön, aurinkoenergian tai tulisijalämmityksen. Monissa taloissa on käytössä kaksi rinnakkaista lämmitysjärjestelmää.

– Lämmitysjärjestelmä on yksi suurimmista kustannuseristä pientaloa rakennettaessa. Se on lähes yhtä suuri investointi kuin perustusten rakentaminen. Tulisijalla lämmittäminen auttaa kuitenkin jatkossa säästämään lämmityskuluissa. Samalla se lisää kotitalouksien omavaraisuutta lämmöntuotannossa ja yhteiskunnan huoltovarmuutta, kertoo Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen .

Uudessa hallitusohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi on nostettu energiantuotannon omavaraisuuden nostaminen yli 55 prosenttiin 2020-luvulla. Bioenergian ja muun uusiutuvan, päästöttömän energian osuus halutaan nostaa yli 50 prosenttiin. Sillä korvataan muun muassa tuontiöljyn ja hiilen käyttöä energiantuotannossa. Puun käytön ja metsätalouden osuutta halutaan myös kasvattaa.
Puolet lämmöstä ilman loputonta puusavottaa

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttaman Lämpö ja tulisija -tutkimuksen * mukaan varaavalla takalla voi tuottaa jopa puolet pientalon tarvitsemasta lämmöstä ilman että sisäilma lämpenee liikaa. Monet varaavat tulisijat voi liittää osaksi hybridilämmitysjärjestelmää, jolloin tulisijan tuottaman lämmön voi hyödyntää joko käyttöveden lämmitykseen tai vesikiertoiseen lattialämmitykseen.

– Ikkunalautojen välissä ei ole enää lunta. Energiatehokkaan rakentamisen yleistyessä tulisijalämmitys ei edellytä enää jatkuvaa halkojen hakkuuta tai suuria halkopinoja pihan perälle. Matala- ja passiivienergiataloissa tarvittavat puumäärät ovat varsin pieniä. Yhdellä lämmityksellä varaava takka luovuttaa lämpöä jopa 24–36 tunnin ajan, Vauhkonen toteaa.

Lämmitykseen tarvittava puumäärä riippuu rakennuksen energiatehokkuudesta: Passiivitalossa varaavalla tulisijalla voi tuottaa 50 % rakennuksen lämmöntarpeesta niin, että polttopuuta kuluuu 2,3 pinokuutiometriä** vuodessa. Vanhassa peruskorjaamattomassa rakennuksessa varaavalla takalla voi tuottaa 57 % tarvitusta lämpöenergiasta, jolloin polttopuuta kuluu 14,1 pinokuutiometriä/vuosi.

3D tulostimella on valmistettu onnistuneesti talon seinät

Lujabetoni Oy ja Fimatec Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen betonisten seinäelementtien tuotantoautomaation kehitysyhteistyöstä kesäkuussa 2015. Yhteistyön päätarkoituksena on saavuttaa merkittävä parannus betonielementtien valmistamisen kustannustehokkuuteen 3D-tulostusratkaisun avulla.

Imatralaisen startup-yritys Fimatec Oy:n kehittämällä 3D-tulostimella pystytään tuottamaan betonielementtejä rakentamisen tarpeisiin tulostamalla ja pursottamalla. Tulostin on nyt prototyyppivaiheessa ja sillä on valmistettu onnistuneesti ensimmäiset betonielementit.

3D-tulostamisen kärkiteknologiaa edustavan innovaation fokuksena on etenkin betoniset seinäelementit. – Uskon, että meidän teknologiallamme on parhaat edellytykset kehittää uudisrakentamista nykyistä kustannustehokkaammaksi, sanoo järjestelmän kehittäjä ja Fimatecin perustaja Arto Koivuharju.

– Olemme seuranneet vuodesta 2014 lähtien Fimatecin elementtiteollisuuteen soveltuvaa 3D-tulostimen kehitystyötä, kertoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo. – Pidämme hanketta tähän mennessä maailmalla nähdyistä versioista uskottavimpana, ja lähdemme mielellämme mukaan kehitystyöhön.

Lujabetoni tarjoaa hankkeeseen osaamista ja tietotaitoa betoniteknologiasta sekä betonielementeistä tuotteina ja näiden valmistusprosessista. Myös laitteiston pilotointi tehdään Lujabetonin tehtaalla.

Tavoitteena on kehittää 3D-tulostin myyntivalmiiksi tuotteeksi, jolla pystytään tulostamaan monipuolisesti seinämäisiä elementtejä aitoihin rakennuskohteisiin. Tämä vaatii vielä sekä betonitekniikan kehittämistä että koneteknologian jatkokehittämistä.

Hankkeeseen on valjastettu omien alojensa parhaita toimijoita Suomesta ja maailmalta. Lujabetonin lisäksi mukana tulee olemaan vahvaa betonielementtien tuotantoteknologiaa omaava laitevalmistaja sekä merkittäviä kumppaneita kuten mm. Konecranes Oyj.

– Uskomme vahvasti 3D-tulostamisen mahdollisuuksiin konservatiivisella betonialalla. Haemme tästä teknologiasta kilpailuetua myös kansainvälisen liiketoimintamme laajentamiseen, Mikko Isotalo toteaa.

Suomen Akatemia: Neljää teema-aluetta ehdotetaan ensi vuodean tutkimusteemoiksi

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ehdottaa valtioneuvostolle neljää teema-aluetta 2016 tutkimusteemoiksi. STN:n lähtökohtana oli tunnistaa teemoja, jotka ovat riittävän horisontaalisia ja ulottuvat usealle hallinnonalalle, ovat keskenään riittävän erilaisia, ja jotka ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä haasteita. Tavoitteena oli myös muodostaa teema-alueita, jotka edellyttävät uuden tiedon hankinnassa monitieteistä tutkimusta.

Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekee päätökset teemoista syksyllä, ja valtioneuvoston päättämiin teemoihin perustuen strategisen tutkimuksen neuvosto suunnittelee tutkimusohjelmat loppuvuoden aikana.

Ehdotukset tutkimusteemoiksi ovat:

– Osaaminen ja muuttuva työelämä
– Terveys ja elämäntapojen muuttaminen
– Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä
– Kaupungistumisen dynamiikka

STN on lisäksi tunnistanut kolme kaikki teema-alueet läpileikkaavaa horisontaalista painopistealuetta:

– Kansainvälisyys
– Digitaalisuus
– Elämänkaari

”Suomi on osa globaalia keskinäisverkottunutta maailmaa, jossa valtiot ovat yhä vahvemmin verkottuneet toisiinsa taloudellisesti, kriisien hallinnassa ja turvallisuuden näkökulmasta. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus alkavat kietoutua toisiinsa uudella tavalla. Työelämän muutokset ovat puolestaan nopeita ja merkittäviä esimerkiksi robotiikan ja digitalisaation vaikutusten takia. Teollistumisen ajan rakenteet eivät vastaa tulevaisuuden tarpeita. Mitä ovat tulevaisuuden ammatit ja niiden työntekijälle asettamat osaamistarpeet? Näistä ilmiöistä tarvitaan ajantasaista tutkimustietoa”, strategisen tutkimuksen neuvosto perustelee ehdotettuja teemoja.

Tiedon tuottamiseen ja tiedon vastaanottamiseen liittyvät muutokset vaativat strategisen tutkimuksen neuvoston mielestä uutta tutkimustietoa. Perinteinen autoritäärinen, yksikanavainen lähestymistapa ei enää toimi kulttuurissa, jossa jokainen voi seurata itselleen sopivinta asiantuntijaa, asiantuntijana esiintyvää tahoa tai informaatiolähdettä verkossa. ”Erilaisten väestöryhmien tarpeet, motivaatiot, tiedon omaksumistavat ja -kyvyt vaihtelevat suuresti. Siksi tiedon tuotannon, välittämisen ja etenkin erilaisten valistustoimien tulisi mukautua tähän kehitykseen. Tällä muutoksella on merkitystä esimerkiksi terveyden edistämisessä ja elämäntapojen muuttamista tavoiteltaessa”, STN linjaa.

Kaupungistumisen strategisen tutkimuksen neuvosto nostaa yhdeksi tutkimuksen teemaksi. Kaupunkimme kasvavat ihmisten muuttaessa niihin työn, toimeentulon, kulttuurin, opiskelun ja elämäntapavalintojen takia. ”Tarvitsemme tietoa siitä, miten moninaisina kasvukeskuksina toimivat kaupungit voisivat levittää elinvoimaisuutta laajalti ympäröiville alueille. Tähän tarvitaan aktiivista vuoropuhelua eri alueiden kesken”, strategisen tutkimuksen neuvosto toteaa.

Isännöitsijöille tulee uusi pätevyysjärjestelmä

Isännöitsijän henkilökohtaisen pätevyyden osoittaminen alkaa loppuvuodesta 2015. Keksi nimi pätevälle isännöitsijälle ja osallistu kilpailuun.

Isännöintiliiton valmistelema henkilöpätevyysjärjestelmä otetaan käyttöön loppuvuodesta 2015, jolloin ensimmäiset isännöitsijät voivat hakea henkilöpätevyyttä. Pätevöityvällä isännöitsijällä on oltava koulutusta ja työkokemusta sekä näyttöjä isännöintityöstä.

Järjestelmän periaatteet on hyväksytty Isännöintiliiton, Kiinteistöliiton ja Isännöinnin auktorisointi ISA:n hallinnossa keväällä 2015.

Ehdota nimeä pätevöityneelle

Pätevyyden valmistelu on loppusuoralla, ja on aika keksiä nimi pätevälle isännöitsijälle. Hyvä nimi on lyhyt ja kuvaa osaamisen tasoa, jota pätevöityneeltä vaaditaan. Anna oma ehdotuksesi nimikilpailuun 15.8.2015 mennessä osoitteella: kaisa.leiwo@isannointiliitto.fi.

Kaikkien ehdottaneiden kesken arvotaan yksi iPad Air 2 sekä 5 kpl Kotitalo-lehden vuosikertoja. Nimi julkistetaan Isännöintipäivillä Turussa syyskuussa 2015.

Tavoitteena helpottaa osaajapulaa

Niin isännöintiyritykset kuin isännöinnin asiakkaatkin ovat peräänkuuluttaneet osaaville isännöitsijöille henkilökohtaisen pätevyyden osoittamismahdollisuutta yritysten ISA-auktorisoinnin rinnalle.

Uusi järjestelmä auttaa isännöitsijää osoittamaan ammattitaitonsa ja isännöintiyritystä hallitsemaan henkilöstönsä osaamista. Pätevöityminen sitouttaa kokeneen isännöitsijän jatkuvaan kehittymiseen ja toimii aloittelevalle isännöitsijälle osaamisen kehittämispolkuna. Asiakkaille pätevöitymiseen kannustava yritys näyttäytyy laadukkaana ja kehityshaluisena.

– On hienoa, että ammatti-isännöitsijät saavat järjestelmän kautta laatuleiman osaamiselleen, toteaa Isännöinnin auktorisointi ISA ry:n asiamies Jarmo Asikainen.

Kriteerinä jatkuva parantaminen

Pätevöityäkseen isännöitsijällä on oltava isännöintialan koulutus sekä vähintään kolmen vuoden päätoiminen työkokemus isännöinnistä. Pätevyyteen vaaditaan myös näyttöjä työstä sekä hyväksytysti suoritettu osaamista mittaava pätevyyskoe.

Pätevyys on voimassa kuusi vuotta kerrallaan, ja kouluttautumiset tulee raportoida kolmen vuoden välein. Näin varmistetaan, että pätevöitynyt isännöitsijä myös huolehtii osaamisensa ylläpitämisestä.

– Isännöitsijän henkilökohtainen osaaminen ja pätevyys on asiakastaloyhtiöiden kannalta erittäin tärkeää isännöintiyrityksen toiminnan laadun lisäksi, korostaa Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen.

Toteuttajaksi Isännöinnin auktorisointi ISA ry

Järjestelmän toteuttaa Isännöinnin auktorisointi ISA ry, jolla on pitkä kokemus isännöintialan yritysten ja henkilöiden pätevyyksistä.

Pätevöitymisen kriteerejä ja järjestelmän toimintaperiaatteita valmisteli kaksi Isännöintiliiton kokoamaa työryhmää, joihin kuului Isännöintiliiton, Kiinteistöliiton, Isännöinnin auktorisointi ISA ry:n, oikeusministeriön, alan palveluntarjoajien sekä kouluttajien edustajia.

– Yksimielinen näkemyksemme oli, että riman pitää olla korkealla, jotta järjestelmän tavoitteet saavutetaan, sanoo johtaja Kaisa Leiwo, joka vastaa pätevyysjärjestelmän valmistelusta Isännöintiliitossa.

Väestönsuojia halutaan edelleen rakentaa

Suomalaisista 70 % ei ole valmis luopumaan väestönsuojien rakentamisesta. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämästä puhelinhaastattelututkimuksesta. SPEKin mielestä väestönsuojista tulisi käydä turvallisuuspoliittista keskustelua.

Tutkimuksessa haastateltiin 1 000 manner-Suomessa asuvaa, ja tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 %. Kyselyssä selvitettiin mm. väestön turvallisuustaitoja sekä käsityksiä omatoimisesta varautumisesta. Tutkimuksen toteutti Suomen Kyselytutkimus Oy.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on tutkinut kansalaisten käsityksiä väestönsuojien rakentamisesta aiemmin vuosina 2010 ja 2013. Näihin verrattuna väestönsuojien rakentamisella on nyt aikaisempaa vahvempi kannatus.

– Epävarmojen vastaajien (EOS) osuus on merkittävästi laskenut tarkasteluperiodin aikana, mikä osoittaa kansalaisten mielipiteen selkiytyneen väestönsuoja-asiassa, SPEKin tutkija Heikki Laurikainen toteaa.

Vain 11 % vastaajista olisi valmis luopumaan väestönsuojien rakentamisesta. Niistä, joiden mukaan väestönsuojien rakentamisesta tulisi luopua, noin kolmasosa vetoaa taloudellisiin kustannuksiin, kuten rakentamisen ja ylläpidon kalleuteen. Muina syinä mainittiin väestönsuojien hyödyttömyys (eivät toimisi/ auttaisi tosi tilanteessa) ja turhuus. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna taloudellisiin seikkoihin vetoaminen näyttää yleistyneen (2015: 27 %, 2013: 11 %). Miehet luopuisivat väestönsuojien rakentamisesta naisia useammin (miehet 15 %, naiset 7 %).

– Se, että entistä harvempi on valmis luopumaan väestönsuojien rakentamisesta, selittynee parhaiten Euroopassa tapahtuneilla turvallisuusympäristön muutoksilla ja yleisellä epävarmuudella, toteaa Laurikainen. – Etenkin Itä-Ukrainan kriisiin liittyy perinteistä sotilaallista voimankäyttöä, mihin väestönsuojelu olennaisesti liittyy. Myös julkisuudessa käyty keskustelu maanpuolustuksen voimavaroista selittänee ihmisten kantaa.

– Pääministeri Sipilän hallitusohjelman asuntopoliittisissa linjauksissa väestönsuojien rakentaminen on nostettu esiin yhtenä asuinrakentamisen kustannustekijänä. On tärkeää, että näitä linjauksia toimeenpantaessa myös yleinen kansalaismielipide otetaan huomioon, SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen sanoo.

– Nyt saatu tutkimustulos viittaa vahvasti siihen, että suojilla on lisäarvoa vallitsevassa tilanteessa ja että ne luovat turvallisuuden tunnetta. Toivommekin, että suojista käytävä keskustelu olisi jatkossa turvallisuus-, ei asuntopoliittista. On myös tärkeää huomata, että väestönsuojat ovat vain osa väestönsuojelujärjestelmäämme. Jos keinoja väestön suojaamiseen karsitaan yhtäältä, tulee muita keinoja osaltaan lisätä, Peltonen painottaa.

Sisäministeriön työryhmä selvitti viimeksi vuonna 2012 väestönsuojien rakentamista. Tuolloin rakentamiskustannuksien todettiin olevan n. 30 euroa / asuinneliömetri.

Korjausrakentamisessa näkyy maltillista kasvua

Korjausrakentaminen on uuden korjausrakentamisbarometrin perusteella edelleen vilkasta. Kahdella kolmesta taloyhtiöstä on jokin korjaushankkeen tai sen valmistelun vaihe käynnissä. Korjausrakentamisen kasvunäkymät ovat kuitenkin maltilliset, kasvuodotuksia on lähinnä pk-seudulla. Korjausrakentamisbarometri tuottaa ajankohtaista sekä luotettavaa tietoa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden korjausrakentamisesta ja kiinteistönpidosta Suomessa. Kiinteistöliiton ja Kiinteistölehden 14. kerran toteuttamaan barometrikyselyyn tuli yli 2100 vastausta, joka on yli tuhat enemmän kuin vuosi sitten.

Korjausrakentaminen vauhdissa – kasvunäkymä silti vain maltillinen

Korjausrakentaminen koskettaa noin kahta kolmasosaa taloyhtiöistä keväällä 2015. Korjausrakentamiseen ei kuitenkaan voi ennakoida voimakasta kasvua, sillä odotuksissa on heijastumaa talouden huonoista näkymistä. Korjaushankkeita omaavien yhtiöiden osuus on nyt yhtä suuri kuin keväällä 2014.

Korjausrakentamisen ilmapuntarimittarissa kasvua on kuluvalle vuodelle lähinnä pääkaupunkiseudulla. Kuluvan vuoden saldoluku* on koko Suomen kohdalla -1, kun lukema syksyllä 2014 oli +4 ja vuosi sitten +2. Vastausten perusteella kuitenkin näyttää, että suurelle enemmistölle taloyhtiöistä nykyisellä epävarmalla taloustilanteella ei ole vaikutusta suunniteltujen korjaus- ja ylläpitohankkeiden toteutumiselle.

Vuodelle 2016 näkymät ovat tässä vaiheessa epävarmat. Runsaat 25 prosenttia odottaa korjausrakentamisen määrän kasvua taloyhtiössään, mutta 30 prosenttia odottaa määrän vähentymistä. Näkymä on hivenen vuoden takaista mittausta varovaisempi, sillä kasvua odotti tuolloin 27 ja supistumista 28 prosenttia. Positiivisimmat/myönteisimmät odotukset ovat pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa.

(*Saldoluku muodostetaan vähentämällä kasvua odottavien osuudesta supistumista odottavien osuus.)

Yleisimmät korjauskohteet 2015: piharakenteet, putkistot, ikkunat ja ovet sekä märkätilat

Taloyhtiöistä 65 prosentilla on ollut tänä keväänä jokin korjaushankkeen vaihe – hankesuunnittelu-, suunnittelu-, tarjouspyyntö- tai rakentamisvaihe – käynnissä. Määrä on sama kuin vuotta aiemmin. Rakentamis- ja hankesuunnitteluvaiheessa olleiden osuus kasvoi hivenen, mutta suunnittelu- ja tarjousvaiheessa olleiden osuus on hiukan viime vuotta pienempi.

Kuluvana vuonna taloyhtiöissä korjataan eniten piharakenteita, putkistoja sekä ovia ja ikkunoita. Kaikkien näiden osuus oli noin 10 prosenttia tai enemmän barometrin runsaasta 2100 vastauksesta. Myös märkätiloja ja vesikattoja remontoidaan edelleen hyvin yleisesti, runsaassa yhdeksässä prosentissa taloyhtiöitä. Kasvua oli lähinnä putkistoremonttien osuudessa.

Tulevan 5 vuoden aikana: ulkokuori korjaus- ja ylläpitotoimenpiteiden kärjessä

Runsaalla kolmanneksella taloyhtiöistä on korjaus- ja ylläpitotarvetta piharakenteissa tulevalla viisivuotiskaudella. Barometriin vastanneista noin 26 prosenttia ennakoi korjauksia ja ylläpitotoimia ikkunoihin ja ulko-oviin, vesikattoon ja julkisivuihin. Putkistoja ja märkätiloja arvioi korjaavan hieman runsaat 20 prosenttia vastanneista. Osuudet ovat hieman supistuneet viimeisten kahden vuoden aikana. Huoneistojen märkätilojen kohdalla on ollut kuitenkin pieni nousu.

Hissien kohdalla ylläpito- ja korjaustoimia on odotettavissa tulevalla viisivuotisjaksolla hieman alle 10 prosenttiin vastaajayhtiöitä. Edelleenkin vain noin kolmessa prosentissa vastauksia merkattiin odotuksiin esteettömyyskorjauksiksi nimetyt korjaustyypit.

Rahoitusta saa varsin hyvin – keskimääräinen lainamarginaali 1,5 prosenttiyksikköä

Korjaushankkeiden rahoitusta on pääsääntöisesti hyvin saatavissa. Taloyhtiöiden hallituksen jäsenistä vain 9 prosenttia raportoi, että lainansaanti korjauksiin on heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Muutos on merkittävä, sillä syksyllä 2013 tämä osuus oli 29 prosenttia vastaajista.

Lainaehtojen kehitysodotusten yleissävy on hilautumassa kohti neutraalia. Vastaajista 68 prosenttia odottaa lainaehtojen säilyvän lähiaikoina ennallaan ja 11 prosenttia jopa ehtojen parantumista. Vastaajista enää 22 prosenttia odottaa ehtojen heikentymistä. Niinpä lainaehtojen kehitysodotusten saldoluku on noussut syksyn 2013 -62:sta kevään 2015 -11:een. Syksystä 2014 muutosta on 18 prosenttiyksikköä.

Runsaat 50 prosenttia ilmoittaa kysyneensä lainaa vähintään kolmelta pankilta ja vain yhdeltä pankilta on lainaa kysynyt 26 prosenttia. Lainatarjouksien saatavuus näyttää myös asettuneen uomiinsa. Vain yhdeltä pankilta on saanut miltei 30 prosenttia vastaajista. Osuus on pysynyt käytännössä ennallaan syksystä 2012.

Korjauslainojen marginaalien mediaani on edelleen hieman kutistunut. Nyt mediaani oli vastaajien keskuudessa 1,5 prosenttiyksikköä, kun syksyllä taso oli 1,6 prosenttiyksikköä.

Energiatehokkuustoimenpiteissä edelleen perusasioiden äärellä – suunnitelmallisessa energianhallinnassa parannettavaa

Taloyhtiössä ollaan edelleen kevään 2014 tapaan perusasioiden äärellä energiatehokkuustoimenpiteitä toteutettaessa. Kärkipaikkaa pitävät ilmanvaihdon puhdistus ja säätö, patteriverkoston perussäätö ja termostaattisten patteriventtiilien asentaminen tai uusiminen sekä ikkunoiden ja parvekeovien tiivistäminen. Näitä toimenpiteitä on toteutettu noin 30 – 45 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä.

Harmillista kuitenkin on, että vain noin 45 prosentissa taloyhtiöitä on käytössä vähintään kuukausitason kulutusseuranta. Kulutusseurannan tulisi olla jokaisen taloyhtiön perustyökalu energianhallinnassa ja suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa. Taloyhtiön strategia (tahtotila), joka toimisi taloyhtiön ohjenuorana myös energiatehokkuutta edistettäessä, on käytössä ainoastaan noin 15 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä.

Varsinaisten korjaushankkeiden osalta ikkunoiden uusiminen on ollut yleisin energiatehokkuustoimenpide noin 30 prosentin osuudella. Vastausten perusteella uusiutuvan energian hankkeita on toteutettu yhteensä vain alle kahdeksassa prosentissa vastauksista ja näistä puolet on ollut ilmalämpöpumppujen asennuksia.

Tulevaisuudessa siintävien energiatehokkuustoimenpiteiden osalta tilanne on likipitäen samanlainen kuin keväällä 2014. Perusasioiden lisäksi tarkoituksena olisi parantaa valaistusta ja sen energiatehokkuutta.

Kiinnostusta lämpöpumppuihin ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksiin

Taloyhtiöissä on kiinnostusta poistoilman lämmön talteenoton toteuttamiseen lämpöpumppuratkaisulla ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Tämä käy ilmi tämän kevään lisäkysymyksestä, jossa tiedusteltiin aiheita, joista kaivattaisiin erityisesti lisätietoja.

Ruoan arvonlisäveroa halutaan alentaa

Eduskuntavaalien ehdokkaista 64 prosenttia kannattaa elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista tulevalla vaalikaudella ja 33 prosenttia pitäisi niiden verotuksen ennallaan. Vain 2 prosenttia ehdokkaista haluaisi nostaa ruoan arvonlisäveroa. Tulos selviää SOK:n eduskuntavaaliehdokkaille teettämästä kyselystä.

Keskustan ehdokkaista jopa 66 prosenttia olisi valmiita laskemaan elintarvikkeiden arvonlisäveroa nykytasosta. SDP:n ehdokkaista sitä kannattaa 55 prosenttia ja kokoomuksen ehdokkaista 52 prosenttia. Varovaisimmin elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista kannattavat vihreiden ehdokkaat, joista vain 35 prosenttia laskisi elintarvikkeiden verotusta ensi vaalikaudella.

Eduskuntavaaliehdokkaat suhtautuvat myös kielteisesti arvonlisäverokantojen yhtenäistämiseen. Siinä luovuttaisiin eri verokannoista, kuten elintarvikkeiden alemmasta verokannasta. Ehdokkaista 66 prosenttia suhtautuu arvolisäverokantojen yhtenäistämiseen kielteisesti tai erittäin kielteisesti.

Päivittäistavarakaupan sääntelyn keventämiselle vahvaa tukea

Ehdokkailta kysyttiin, miten he toivovat kaupan alan sääntelyn kehittyvät tulevalla vaalikaudella aukioloaikojen, alkoholin vähittäismyynnin sekä kaavoituksen osalta.

Kauppojen aukiolosääntelyä keventäisi huomattavasti tai jonkin verran 65 prosenttia ehdokkaista. Alkoholin vähittäismyynnin osalta 57 prosenttia olisi valmis keventämään sääntelyä huomattavasti tai jonkin verran. Puolet eli 51 prosenttia ehdokkaista keventäisi myös kauppaa koskevan kaavoituksen sääntelyä.

Enemmistö vapauttaisi itsehoitolääkkeet ruokakauppoihin

Itsehoitolääkkeiden myynnin ruokakaupoissa turvallisen ja rajatun valikoiman puitteissa sallisi 58 prosenttia eduskuntavaaliehdokkaista. Kokoomuksen ja perussuomalaisten ehdokkaista jopa 73 prosenttia sallisi itsehoitolääkkeiden myynnin osana ruokakauppojen valikoimia. Keskustan ehdokkaista 62 prosenttia ja SDP:n ehdokkaistakin puolet vapauttaisi itsehoitolääkkeet päivittäistavarakauppoihin.

Kielteisimmin vapauttamiseen suhtautuvat RKP:n ehdokkaat, joista 45 prosenttia sallisi itsehoitolääkkeiden myynnin ruokakaupoissa.

Kyselyn aihepiiri on esillä myös tänään tiistaina kello 18 Kauppakeskus Kaaressa Helsingissä järjestettävässä Yhteishyvän ja PAM:n yhteisessä vaalitentissä.

Otos on kerätty aikavälillä 20.2. – 9.3.2015 sähköpostitse ja puhelinhaastatteluin. Kyselyyn osallistui 486 eduskuntavaaliehdokasta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 33. Kyselyn toteutti SOK:n toimesta Aula Research.

Omavarainen sähköntuotanto kiinnostaa kuluttajia

Päästöttömänä ja ehtymättömänä energiantuottajana aurinko kiinnostaa yhä useampaa ympäristötietoista kuluttajaa. Omavarainen sähköntuotanto voi olla ratkaisu kesämökin sähköistämiseen tai yrityksen sähkölaskun pienentämiseen.

Mahdollisuus omavaraiseen pientuotantoon on saanut kuluttajat asentamaan aurinkopaneeleita kesämökkien ja yhä useammin myös omakotitalojen katoille. Aurinkopaneelien kustannukset ovat pudonneet muutamassa vuodessa reippaasti, joidenkin laskelmien mukaan jopa 70 prosenttia, ja tekniikka on kehittynyt kestämään Suomen karut sääolot.

Tärkeäksi syyksi aurinkoenergian kasvavaan suosioon Vattenfallin asiantuntija Outi Raulas nostaa kuluttajien oman ympäristötietoisuuden.

– Oman talon katolla sähköä tuottavat paneelit vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja pienentävät näin sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä. Tyypillisellä omakotitalon aurinkopaneelilla voi tuottaa niin paljon energiaa vuoden aikana, että sillä voi kompensoida 28 000 kilometrin automatkoista syntyneet hiilidioksidipäästöt, Raulas kertoo.

Kuluttajien mukana aurinkoenergian mahdollisuuksiin ovat heränneet myös poliitikot ja sähköyhtiöt.

– Esimerkiksi me Vattenfallilla olemme sitoutuneet kestävään kehitykseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Auringon energiavaraston hyödyntäminen ei ole meiltä tai keneltäkään muulta toimijalta pois.

Auringonpaistetta riittää myös Suomessa

Suomen ilmastossa aurinkoisia kuukausia on maalis–huhtikuusta aina syyskuuhun asti. Silloin aurinkopaneeleilla voi tuottaa merkittävän osuuden omakotitalojen sähköntuotannosta. Auringonpaistetta riittää Suomessa yhtä paljon kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa.

Paneelien oikea mitoitus on tärkeä, jotta se tuottaa riittävän määrän sähköä kulutuksen nähden. Sähköverkkoon kytketyn paneelin tuottoa täydentää verkosta saatava sähkö.

– Aurinkopaneelit yhdistetään helposti kesämökkien sähköntuottajiksi. Mutta yhä useampi asentaa aurinkopaneelit myös omakotitalon katolle. Aurinkoenergialla voi esimerkiksi käyttää ilmalämpöpumppua, joka lämmittää ja viilentää asuntoa. Yhdessä ne ovat oiva valinta omakotitalon sähkön tarpeeseen.

Hankintakustannuksissa ja sähkönkulutuksen säästöissä päästään voiton puolelle usein 10–30 vuoden aikana. Laskelmiin vaikuttavat paneelin koko ja sijoittaminen sekä sähkön markkinahinnat.

– Esimerkiksi kesämökille, jossa ei ole ennestään sähköä, aurinkopaneelit voivat olla halvempi vaihtoehto kuin sähkölinjan vetäminen. Yritykset puolestaan voivat hakea investointitukea, joka on jo merkittävä kannustin aurinkopaneelin asentamiseen, Outi Raulas laskee.

ARA:n selvitys: Valtion tukeman asuntotuotannon merkitys kasvaa

ARA:n eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen äskettäin julkaiseman selvityksen mukaan valtion tukeman asuntotuotannon merkitys kasvaa matalasuhdanteessa. Vuonna 2015 rakennetaan arviolta 25 000 asuntoa, joista ARA-tuotannon osuus on noin kolmannes. Esimerkiksi vuonna 2011 rakennettiin runsaat 30 000 asuntoa, joista ARA-tuotannon osuus oli vain noin viidennes.

Asuntotuotannon kokonaismäärä on ollut laskussa vuodesta 2010, joten ARA-tuotannolla on keskeinen rooli uusien asuntojen rakentamisen ja alan työllisyyden kannalta.

Vuoden 2014 aikana ARA rahoitti yhteensä 7 380 asuntoa, joista asumisoikeusasuntoja oli 1932. Vuonna 2014 aloitetuista asumisoikeusasunnoista kolme neljästä valmistuu Helsingin seudulle.

– Asumisoikeusasuminen on yksi ratkaisu erityisesti pääkaupunkiseudulla vallitsevaan kohtuuhintaisten asuntojen pulaan. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n arvion mukaan ARA:n yhtäläinen tuki vuokra- ja asumisoikeusasunnoille sekä valtion täytetakauksen nykyistä monipuolisempi hyödyntäminen mahdollistaisi entistä suuremman asumisoikeusasuntojen tuotannon, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen .

Pyykkösen mukaan myös asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmästä luopuminen nopeuttaisi asuntojen saatavuutta.

– Tällä hetkellä asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmä on kuntien vastuulla. Jos asumisoikeusyhtiöt voisivat hoitaa asukasvalinnan itse, asunnon saanti nopeutuisi ja byrokratia vähenisi. Myös kuntien kustannukset pienenisivät, kun tarve ylläpitää jonotusnumerojärjestelmää poistuisi, Pyykkönen jatkaa.

ARA-tuotanto 2014-selvitys on ladattavissa osoitteessa http://www.ara.fi .

Tiivis kaupunkirakentaminen heikentää vesistöjen tilaa

Kaupungistumisella ja kaupunkialueiden maankäytöllä on merkittävä vaikutus vesiekosysteemien hyvinvointiin. Kaupungistuneista valuma-alueista ohjautuu vesistöihin niin ravinteita kuin raskasmetallejakin. Sillä, miten kaupungit ja niiden viheralueet on suunniteltu, on suuri merkitys valumavesien määrään ja laatuun.

”Koska rakennetulle ympäristölle on tyypillistä läpäisemättömän pinnan suuri osuus, vedet eivät imeydy maahan, vaan valuvat miltei kokonaisuudessaan lähivesistöihin. Mahdolliset ravinteet tai raskasmetallit eivät suodatu maaperään, vaan ne kulkeutuvat sadevesien mukana suoraan luonnonvesiin. Maaperällä on myös puhdistava vaikutus”, sanoo professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Hän johtaa parhaillaan laajaa tutkimushanketta, jossa perehdytään kaupungistuneiden valuma-alueiden maankäytön vaikutuksiin vesiekosysteemeissä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -ohjelmaa.

Kaupungit rehevöittävät vesistöjä enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Vaikka rakennettuja alueita on koko Suomen pinta-alasta vain muutama prosentti, suomalaisista asuu taajamissa noin 80 prosenttia väestöstä. Suomessa asutus lisäksi keskittyy nimenomaan vesistöjen tuntumaan.

Saatujen tutkimustulosten valossa sulamis- ja sadevesien eli hulevesien määrässä ja laadussa on isoja eroja eri vuodenaikoina ja erilaisilla maankäyttöalueilla. ”Näyttää siltä, että mitä intensiivisempää maankäyttö on, sitä suurempia vaihtelut ovat. Lähes kaikkien huleveden laatua kuvaavien muuttujien, ravinteiden ja raskasmetallien määrä ja veden sameus, erosivat tilastollisesti merkitsevästi eri valuma-alueilla”, Setälä kertoo.

Talviaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy

Talvisaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy vesissä, esimerkiksi hiekoitushiekka lisää tätä kuormaa. Sulamis- ja sadevesien mukana vesistöihin ajautuu myös muuta kiinteää ainesta, kuten roskia, metallinpaloja, ruostetta, lemmikkieläinten jätöksiä ja pikeä. Teiden suolaaminen liuottaa metalleja, mikä sekin näkyy valumavesien laadussa.

Heikki Setälän mukaan kaupunkien hulevesien hallinnassa olennaista on se, minkälaisia ekosysteemipalveluja, esimerkiksi puistoja ja muita viheralueita, rakennetuilla alueilla on käytössä. Esimerkiksi sillä, onko viheralue yksi iso puisto vai ovatko puistot pieninä viheralueina eri puolilla kaupunkia, saattaa olla vaikutusta hulevesien määrään ja kulkeutumiseen luonnonvesiin.

”Kaupunkirakentamisen nykysuuntaus, joka suosii rakentamisen tiivistämistä, voi itse asiassa olla hulevesien hallinnan ja niiden laadun kannalta huono suuntaus.”

Tutkimusta varten Lahteen ja Helsinkiin perustetut automaattiset hulevesitutkimusasemat mittaavat vuorokauden ympäri hulevesiviemäreissä virtaavan veden laatua ja määrää. Laadun mittauksissa saadaan selville muun muassa vedessä olevien ravinteiden, kiintoaineen ja raskasmetallien pitoisuudet. Automaattiset hulevesiasemat on perustettu kahdeksalle rakennustiheydeltään erilaiselle valuma-alueelle Helsingissä ja Lahdessa. Vesianalyysien lisäksi selvitetään näille alueille tuleva sadanta yhdistämällä tutka- ja maa-asemamittauksia.

Lue lisää aiheesta http://www.aka.fi/akva ja http://www.apropos.fi

Omakotitalojen energiatodistusten hinnat ovat laskeneet

Omakotitalojen energiatodistusten hinnat ovat laskeneet vuodesta 2013. Olemassa olevan omakotitalon energiatodistus maksoi vuonna 2014 keskimäärin noin 300–360 euroa, kun vuonna 2013 todistus maksoi yli 500 euroa. Uudisomakotitalon energiatodistuksen hinta on noin 150–200 euroa, kun vuonna 2013 se oli hieman alle 300 euroa.

Hinnat ovat asettuneet hyvinkin kohtuulliselle tasolle, kun ottaa huomioon tarvittavan asiantuntijatyömäärän ja todistuksen hyödyt tulevalle talon asukkaalle. Tiedot perustuvat Motivan loppuvuonna 2014 toteuttamaan, energiatodistusten laatijoille suunnattuun kyselyyn.
Uusi ostaja hyötyy toimenpide-ehdotuksista

Energiatodistukset sisältävät paljon arvokkaita säästöehdotuksia, joilla rakennuksen energiatehokkuutta voi parantaa. Olemassa oleville pientaloille laadituissa todistuksissa yleisimmin ehdotettuja keinoja olivat mm. yläpohjan lisäeristäminen ja ilmalämpöpumpun hankinta, mutta myös ikkunoiden, ovien sekä lämmöntalteenoton parantamisella saadaan aikaan säästöjä. Todistus antaa uudelle omistajalle hyödyllistä tietoa säästötoimista, jotka toteuttamalla voi parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja pienentää siten tulevaa energialaskuaan.
Hyötyä myös asumistaan jatkavalle

Energiatodistuksen voi tilata vaikka ei olisikaan myymässä taloaan. Talossa edelleen asuvalle on hyötyä rakennuksen käyttöön ja huoltoon liittyvistä ohjeista, jotka myös sisältyvät energiatodistukseen. Todistusten laatijat ovat antaneet ehdotuksia eniten lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyen. Tärkeitä huomioitavia asioita ovat mm. lämmitysjärjestelmän oikeat säädöt ja tulisijan tehokas käyttö, ilmanvaihdon huolto (ilmavirtojen säätö ja kanavien nuohous) ja käyttö (mm. poissaolotilojen hyödyntäminen).
Energiatodistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä

Energiatodistus on tullut esittää myynnin tai vuokrauksen yhteydessä asuinkerrostaloille sekä vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöön otetuille pientaloille 1.6.2013 alkaen, sekä rivi- ja ketjutaloille 1.7.2014 alkaen. Vanhemmat eli ennen vuotta 1980 käyttöön otetut pientalot tulevat lain piiriin vasta 1.7.2017. Energiatodistukset perustuvat rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Todistukset ovat pakollisia kaikissa EU:n jäsenmaissa uudisrakentamisessa sekä myynti- ja vuokraustilanteissa.

Tiedot perustuvat Motiva Oy:n ympäristöministeriön toimeksiannosta toteuttamaan kyselyyn. Kysely lähetettiin lokakuussa 2014 yhteensä 171:lle energiatodistuksen laatijalle, jotka olivat toimittaneet energiatodistuksia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn rekisteriin 1.6.2013 jälkeen. Kyselyyn vastasi 60 energiatodistuksen laatijaa eri puolilta Suomea. Vastaajat olivat laatineet yli 2 300 energiatodistusta olemassa oleville omakotitaloille kesäkuussa 2013 voimaan tulleen rakennusten energiatodistusta koskevan lain mukaan. Vastaava kysely toteutettiin myös vuonna 2013, jolloin kysely lähetettiin yhteensä 50:lle ARAn rekisteriin energiatodistuksia toimittaneelle energiatodistuksen laatijalle, joista kyselyyn vastasi 44 laatijaa kautta Suomen.

Helsinkiläiset kannattavat pyöräilyn edistämistä

Helsingin tavoite edistää pyöräilyä saa kaupunkilaisilta vankan tuen: yli 95 prosenttia helsinkiläisistä suhtautuu pyöräilyn edistämiseen myönteisesti. Asenne on myönteinen myös niiden asukkaiden keskuudessa, jotka eivät pyöräile.

Kaupunkilaisten asenne pyöräilyyn selviää uunituoreesta Pyöräilybarometri 2014 -tutkimuksesta. Asenteiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten usein helsinkiläiset pyöräilevät, keitä pyöräilevät asukkaat ovat ja mitä mieltä he ovat Helsingin pyöräilyolosuhteista.

Tutkimuksen mukaan pyöräilijöitä on Helsingissä kaikissa tuloryhmissä ja koulutusluokissa. Merkittävä osa pyöräilevistä asukkaista on korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia. Lumettomana aikana päivittäin pyöräilevissä on myös autoa ja etenkin joukkoliikennettä päivittäin käyttäviä. Esimerkiksi kolmannes päivittäin pyöräilevistä käyttää myös joukkoliikennettä päivittäin.

Yli neljännes aikuisista helsinkiläisistä pyöräilee lähes päivittäin ja yli puolet vähintään kerran viikossa lumettomana aikana. Pyörää käytetään pääosin matkantekoon töihin, opiskelemaan, asioille ja harrastuksiin. Vajaa viidennes pyörämatkoista tehdään kuntoilun vuoksi.

Tärkeimmiksi syiksi pyöräillä mainittiin pyöräilyn kätevyys liikkumistapana ja sen myönteiset vaikutukset kuntoon ja terveyteen. Pyöräilemättömyyttä tai vähäistä pyörän käyttöä perusteltiin useimmiten sillä, ettei pyörää ole saatavilla. Lähes yhtä usein syynä oli terveydentila tai korkea ikä.

Valtaosa pyörää käyttävistä asukkaista on tyytyväisiä Helsinkiin pyöräilykaupunkina. Pyöräilyn sujuvuudessa ja etenkin turvallisuudessa on kuitenkin parannettavaa, sillä lähes joka kolmas helsinkiläinen kokee turvattomuutta pyöräillessään ja viidenneksen mielestä pyöräily ei ole sujuvaa Helsingissä.

Tyytymättömyyttä herättää erityisesti se, miten pyöräväylät ja jalkakäytävät on erotettu toisistaan, sekä pyöräilyreittien määrä kantakaupungissa. Pyöräilyn turvallisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät asiat aiheuttavat tyytymättömyyttä etenkin kantakaupungin asukkaissa.

Tärkein yksittäinen asia, jolla pyöräilyä voitaisiin lisätä, olisi asukkaiden mielestä nykyistä kattavampi ja yhtenäisempi pyörätieverkko.

Pyöräilybarometri toteutettiin nyt ensimmäisen kerran, ja se on tarkoitus toistaa kahden vuoden välein. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin syyskuussa 2014, ja näyte edustaa 18−74-vuotiaita helsinkiläisiä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 2004. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään ± 2,9 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen teetti Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

Helsingin tavoitteena on nostaa pyörämatkojen osuus nykyisestä 11 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pyöräilyn lisäämisellä tavoitellaan viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen on keino pitää kasvavan kaupungin liikenne toimivana.

Uusia ratkaisuja etsitään taloyhtiöiden suuriin korjausrakentamiskustannuksiin

Mellunmäen Kortteliprojektin asunto-osakeyhtiöt ja GSP Group Oy ovat työstäneet ratkaisuja putkiremontin ja muiden suurten korjauskustannusten kattamiseksi asukkaiden ja osakkaiden etuja ajatellen.

Mellunmäen Kortteliprojektin korttelikokonaisuuteen luonnostellaan GSP Group Oy:n johdolla suunnitelmakokonaisuutta, jota voidaan hyödyntää vastaavanlaisissa hankkeissa, vanhojen taloyhtiöiden suurten peruskorjauskustannusten kattamiseksi. Alueelle suunnitellaan tiivis ja tehokas kaava, toimiva korttelikokonaisuus, jonka vaiheittainen toteutus takaa nykyisille osakkaille turvallisen tavan uuden asunnon hankintaan, korjauskustannuksia vastaavalla hintatasolla. Uusi asunto putkiremontin sijaan takaa asumisrauhan ilman uusia suuria korjaustarpeita useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin.

Mellunmäen selvityksen alla olevassa korttelissa sijaitsee tällä hetkellä kaksi asunto-osakeyhtiötä, 126 asuntoa ja rakennusoikeutta on käytetty n. 11.000kem. Uusi kokonaisuus tulisi pitämään sisällään uudet rakennukset ja asunnot nykyisille osakkaille sekä riittävän määrän uutta rakennusoikeutta ja uutta rakennuskantaa, jolla tuleva toteuttaja saa katettua myös vanhojen asuinrakennusten uudelleen suunnittelun ja –rakentamisen. Uusi kortteli rakentuisi vaiheittain ja mahdollistaa monimuotoisen asuntokannan, eri omistus- ja asuntokannan huomioiden. Tavoitteena on siten myös alueen kehittäminen, monipuolistaminen ja kaupunkirakenteen tehostaminen – sekä alueen ja kiinteistökannan arvonnousu.

Hankkeen kehityssuunnitelman tiimoilta on haastateltu laajasti eri osa-alueiden viranomaistahoja ja myös asunto-osakeyhtiölain aspektit on otettu suunnittelussa huomioon. Kehittämistavoitteet ja suunnitelmat kaupunkirakenteen tiivistämiseksi ja korjausvajeen kattamiseksi on otettu joka taholta positiivisesti vastaan ja hankkeesta toivotaan suunnanantajaa muille vastaaville korjausrakentamishankkeille. Väljästi rakennettujen vanhojen vuokrataloyhtiöiden tontit voidaan ottaa tehokkaammin käyttöön ja tavoitteena on toteuttaa uusia koteja ilman välimuuttoja, väliaikaisia asuntoja ja niistä aiheutuvia lisäkuluja. Toteutustapa antaa siten apuja myös tontti- ja asuntopulan helpottamiseen kaupunkialueilla ja ennen kaikkea pääkaupunkiseudulla.

GSP Group Oy on vastannut hankkeen kehityssuunnitelman projektinjohdosta ja sijoittajahankinnasta. Selvitystyö jatkuu yksilöidymmällä tasolla. Tavoitteena on jo osin uudistunut kortteli Mellunmäkeen ennen vuotta 2020.

GSP Group Oy on kiinteistökehitys- sekä rakennuttamispalvelujen konsultointiin erikoistunut yhtiö. Tutustu tarkemmin osoitteessa http://www.gsp.fi

Tontin ostamisesta vaihtoehto vuokrasopimuksen uusimiselle

Helsingin kaupunki valmistautuu uusimaan noin 170 asuntotontin maanvuokrasopimukset, jotka päättyvät vuonna 2015. Kiinteistövirasto esittää, että sopimuksen uusimisen vaihtoehtona lähes kaikille 170 vuokralaiselle annetaan mahdollisuus tonttinsa ostamiseen.

Tarjous koskisi myös suurinta osaa asuinkerrostalotonteista, joiden pitkäaikainen maanvuokrasopimus on uusittu jo ennen vuotta 2015. Ostomahdollisuus koskisi siten yhteensä lähes 350 tonttia eri puolilla Helsinkiä.

Ehdotuksen mukaan tontinvuokralaisille, joiden vuokrasopimus uusitaan vuonna 2015, annettaisiin aikaa ostotarjouksen tekemiseen vuoden 2017 loppuun asti. Ne tontinvuokralaiset, jotka ovat uusineet vuokrasopimuksensa jo aiemmin, voisivat tehdä ostotarjouksen vuosina 2016–2019.

Osa vuokralaisista toivonut ostomahdollisuutta

Ostomahdollisuuden tarjoaminen edistäisi Helsingin maanmyyntitavoitteiden saavuttamista ja vastaisi toiveisiin, joita osa tontinvuokralaisista on esittänyt kiinteistövirastolle.

Muutos olisi periaatteellisella tasolla merkittävä, sillä kaupunki on viime vuosikymmeninä suhtautunut vuokrattujen asuntotonttien myymiseen pidättäytyvästi. Kiinteistöviraston arvion mukaan tonttikauppoja ei kuitenkaan syntyisi niin runsaasti, että asialla olisi pitkällä tähtäimellä suurta vaikutusta kaupungin talouteen.

Myös Helsingin maankäytön kehittämismahdollisuudet säilyisivät hyvinä, sillä kaupunki ei aio myydä tontteja, jotka ovat tärkeitä kaupungin kehittämisen tai infrastruktuurin kannalta. Kaupunki pitäisi omistuksessaan myös tontit, joilla on merkittävästi käyttämätöntä rakennusoikeutta tai joihin on kaavoitettavissa lisää asuntoja. Valtaosa omakotitalotonteista jäisi näin ollen vuokratonteiksi.

Kymmenen vuoden siirtymäaika uuteen vuokraan

Vaikka tontin ostamiseen tarjottaisiin mahdollisuus, suurin osa asuntotonttien vuokralaisista päätynee jatkamaan tontin vuokraamista. Kaupunki tähtää päättyvien sopimusten uusimisessa kohtuulliseen hintatasoon ja vuokralaisten tasavertaiseen kohteluun. Tähän on pyritty muun muassa määrittämällä uusien maanvuokrasopimusten mukaiset vuokrat vähintään noin 20 % alhaisemmiksi kuin vastaavan uudisrakennettavan tontin vuokra.

Vuosikymmenien takaisia sopimuksia uusittaessa tonttien maanvuokra yleensä nousee huomattavasti, koska sopimusten hinnat ovat jääneet merkittävästi jälkeen nykytasosta. Ehdotuksen mukaan uuteen vuokraan sopeutumista helpotetaan pitkällä siirtymäajalla. Uudesta vuokrasta peritään ensimmäisenä vuotena 50 prosenttia. Tämän jälkeen vuokra nousee portaittain kymmenen vuoden ajan.

Ehdotukset päätöksentekoon torstaina

Vuonna 2015 päättyvien sopimusten uusimista on valmisteltu kiinteistövirastossa jo muutaman vuoden ajan. Nyt valmistuneissa ehdotuksissa on otettu huomioon muun muassa asukkailta saatu palaute sekä ulkopuoliset asiantuntija-arviot tonttimaan arvosta eri kaupunginosissa.

Kiinteistölautakunta käsittelee asuntonttien myymisen ja vuokrasopimusten uusimisen periaatteita torstaina 27. marraskuuta. Ehdotukset etenevät tämän jälkeen kaupunginhallitukseen. Kaupunginvaltuuston on tarkoitus käsitellä asiaa alkuvuonna 2015.

Lähes nollaenergiatalo tulee vaatimukseksi EU-maissa lähitulevaisuudessa

Ensimmäinen lähes nollaenergiatasoinen vanhusten palvelutalo kuluttaa puolet normaalitaloa vähemmän

VTT on laatinut ohjeistuksen hyvin vähän energiaa kuluttavan, ns. lähes nollaenergiatasoisen vanhusten palvelutalon toteuttamiseksi. Hankkeen tulosten perusteella lähes nollaenergiarakennus on mahdollista toteuttaa Suomessa kohtuullisin kustannuksin.

Lähes nollaenergiatalo tulee vaatimukseksi EU-maissa lähitulevaisuudessa: uudisrakentamisessa vuodesta 2021 alkaen ja julkisrakennuksissa vuoden 2018 alussa. Suomessa on parhaillaan menossa ympäristöministeriön toimesta kansallisen tason määrittelytyö lähes nollaenergiataloille.

Lahteen valmistui kesällä lähes nollaenergiatasoinen vanhusten palvelutalo Onnelanpolku-hankkeessa syntyneiden julkisten ohjeiden mukaan. Rakennuksessa on 130 ikääntyneille asukkaille suunnattua sekä 94 kaupungin tehostetun palveluasumisen asuntoa. Hankkeen mittaluokan huomioiden palvelutalo on Suomessa ainutlaatuinen.

Ikäihmisten asuminen asettaa erityisvaatimuksia sisäilmastolle, koska vanhemmiten aktiviteetti ja aineenvaihdunta pienenevät ja osalla asujista on mm. huono näkö ja dementiaa. Erityisenä tavoitteena on sisäilman hyvän laadun lisäksi varmistaa sisäolosuhteiden terminen viihtyisyys eli sisälämpötilojen tasaisuus eri vuodenaikoina, vedottomuus ja käyttäjien kannalta miellyttävä lämmönjakotapa.

Energiatehokkuus huomioon kohteen suunnittelusta käyttöön

Huippuenergiatehokkaan kohteen toteuttaminen vaatii panostusta läpi koko rakennusprosessin. Energiatehokkaan kokonaisuuden aikaansaaminen ei onnistu rakennuksen muusta suunnittelusta, toteutuksesta ja käytöstä irrallaan tehtävillä energiaratkaisuilla, vaan se vaatii kokonaisvaltaista lähestymistä.

Hankkeessa toteutetun rakennuksen energiaratkaisu perustuu monipuoliseen kaukolämmön hyödyntämiseen, hyvään energiatehokkuuteen sekä ilmais- ja hukkaenergiavirtojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Suunnitteluperiaatteena ovat olleet rakennuksen ulkovaipan tiiviys ja lämpöä hyvin pitävä kokonaisuus. Energiasuunnitelman mukaisesti erityishuomiota on kiinnitetty energiatehokkaisiin ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiin sekä erityisesti lämmönjakojärjestelmiin. Lisäksi rakennuksessa on aurinkolämpö- ja aurinkosähköjärjestelmät.

Edistyksellisen ja energiatehokkaan talotekniikan asentamisella voidaan vaikuttaa rakennuksen elinkaarenaikaiseen energiatehokkuuteen ja energiankulutukseen merkittävällä tavalla, jos laitejärjestelmät on säädetty toimimaan optimaalisella tavalla. Hankkeessa tarkasteltiin rakennuksen energiatarpeiden ja ylläpitokustannusten vaikutuksia kokonaiselinkaarikustannuksiin. Tämän perusteella arvioituna esimerkkikohteena olevan Onnelanpolku-palvelutalon elinkaarikustannukset 20 vuoden tarkasteluajalla ovat VTT:n mukaan noin 7,7 miljoonaa euroa.

Onnelanpolun käyttövaiheen ostoenergiankulutus on sekä sähkön että lämmön ostoenergian osalta noin 50 % pienempi verrattuna normaaliin, uuteen rakentamismääräyskokoelman mukaisen minimitason täyttävään asuinkerrostaloon. Onnelanpolku-palvelutalolle asetettiin energiaratkaisun osalta ostoenergiankulutuksen tavoitteeksi 60 kWh/m2.

Hankkeessa rahoittajina ovat olleet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) sekä Lahden vanhusten asuntosäätiö.

Taloyhtiöt ja yritykset voivat säästää tuhansia led-valojen avulla

Taloyhtiöt ja yritykset voivat säästää tuhansista kymmeniin tuhansiin vuodessa led-valojen avulla

Valaistuksen uudistaminen on helpoimpia keinoja säästää sähkönkulutuksessa. Mahdollisuudet tunnetaan yrityksissä ja taloyhtiöissä huonosti.

Taloyhtiöt ja yritykset voisivat säästää tuhansista kymmeniin tuhansiin euroihin vuodessa, kunnat jopa satoja tuhansia, ottamalla käyttöön led-valot ja niiden mahdollistaman tehokkaan valaistuksen ohjauksen. Ohjauksella tarkoitetaan esimerkiksi, että valot ohjelmoidaan loistamaan kirkkaammin töistäpaluuaikaan, kun ihmisiä on paljon liikkeellä ja vastaavasti himmeämmin yöaikaan.

”Lamppujen, valaisimien ja valaistuksen ohjauksen tekniikka ovat kehittyneet harppauksin viime vuosina. Tämä tuo käyttäjille uusia mahdollisuuksia parantaa valaistusta ja saada säästöä.” muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta.

”Energiatehottoman valaistuksen uudistaminen on helpoimpia keinoja säästää energiaa, rahaa ja ympäristöä. Samalla valaistuksen laatu paranee. Ulkovalaistuksessa uudistuksiin ajaa myös se, että elohopealamput poistuvat pikku hiljaa markkinoilta ensi vuodesta lähtien. Moni on jo ymmärtänyt mahdollisuudet ja ryhtynyt toimeen, mutta paljon on vielä tekemättä ”, Ilmastoinfon energia-asiantuntija Teemu Kettunen sanoo.

Mellunmäkeläisessä taloyhtiössä Helsingissä säästetään pihavalaistuksen sähkökuluissa 75 %, kun pihan elohopealamput vaihdettiin tuntikohtaisesti ohjattavaan led-valaistukseen. Jumbon parkkihallissa säästettiin valaistuksen energiakuluissa yli 60 % vaihtamalla loisteputket ledeihin ja samalla huoltovälit pitenivät. Toteutunut vuotuinen säästö oli noin 80 000 euroa. Helsingissä otetaan parhaillaan käyttöön koko julkisen ulkovalaistuksen kattavaa älykästä ohjausta.

Tällä viikolla vietetään Energiansäästöviikkoa. Ilmastoinfo on koonnut fiksun valaistuksen kohteita ja säästöideoita osoitteeseen http://www.säästänyt.fi. Sivuilla voi myös äänestää omaa suosikkikohdettaan ja voittaa valaistussuunnitelman kotiin tai mahdollisuuden muuntaa oman pyörän sähköpyöräksi.

VVO rakennuttaa satoja uusia vuora-asuntoja pääkaupunkiseudulle

VVO ja Hartela toteuttavat vuokra-asuntoja yli 100 miljoonalla eurolla

VVO Kodit Oy on sopinut 29.8.2014 Rakennusosakeyhtiö Hartelan kanssa 112 miljoonan euron arvosta vuokra-asuntotuotantoa Helsinkiin, Espooseen, Tuusulaan ja Lahteen. Yhteensä rakenteille tulee tällä sopimuksella yli 500 asuntoa. Asunnoista tulee VVO-konserniin kuuluvan uuden Lumo-brändin koteja.

Toimialalla harvemmin käytetty useita rakennuttamishankkeita sisältävä sadan miljoonan euron tarjouspyyntö lähetettiin viime maaliskuussa rakennusliikkeille. Tarjouspyyntöön vastasivat useat rakennusliikkeet, ja sopimus solmittiin Rakennusosakeyhtiö Hartelan kanssa.

– Loimme alalle kokonaan uudentyyppisen toimintatavan ja sopimusrakenteen, jota pyrimme hyödyntämään myös jatkossa uudisinvestoinneissamme. Hartelan tarjous sisälsi tarkalleen sen, mitä pyysimme. Sopimus sisältää vuokra-asuntohankkeita ennen kaikkea pääkaupunkiseudulta. Sopivan kokoisille, hyvien julkisten liikenneyhteyksien ja palvelujen vaikutuspiirissä oleville vuokra-asunnoille on tarvetta erityisesti Helsingin seudulla. Lisäksi tavoitteemme on jatkaa mittavia investointeja sekä kasvattaa asuntotarjonnan määrää myös muissa Suomen kasvukeskuksissa. Nämä kaikki rakenteille tulevat vuokra-asunnot sijoittuvat nyt julkistamaamme Lumo-koteihin, joissa tarjotaan koko ajan kehittyvä ja laajeneva asumisen lisäpalveluiden valikoima, VVO-yhtymän toimitusjohtaja Jani Nieminen sanoo

– Yhteistyösopimus on yhtiöllemme todella merkittävä ja takaa tasaista rakentamista suhdannevaihteluista riippumatta. Lisäksi yhteistyö VVO:n kanssa tukee ja nopeuttaa aluerakentamishankkeidemme toteutumista, Rakennusosakeyhtiö Hartelan toimitusjohtaja Jaakko Taivalkoski toteaa.

– Uskomme myös, että yhdessä VVO:n kanssa voimme edelleen kehittää itse asuntotuotetta. Asuntojen ratkaisut ja toiminnallisuus tulee kohdata asiakastarpeiden mukaan, Rakennusosakeyhtiö Hartelan varatoimitusjohtaja Arto Jokinen kertoo.

Sopimuksen vuokra-asuntohankkeet rakentuvat vuosina 2014 – 2018

Uudet Lumo-kodit rakentuvat Helsingin Kannelmäkeen ja Herttoniemeen, Espoon Niittykumpuun ja Finnooseen, Tuusulan Kievarinpuistoon ja Lahden Tornatorin alueelle. Yhteensä rakenteille tulee yli 500 asuntoa useamman vuoden aikana. Asuntojen rakentaminen alkaa jo vuoden 2014 aikana.

Kokonaisuuden hinta allekirjoitushetkellä on 112 miljoonaa euroa. Osassa kohteista alueen kaavoitus on kesken. Tämän vuoksi lopullinen sopimuskokonaisuuden hinta tarkentuu hankkeiden käynnistyessä.

Tämäntyyppinen suuri rakennusurakka työllistää merkittävästi toimialalla: seuraavien vuosien aikana kyseiset rakennuttamishankkeet työllistävät arviolta 1 790 miestyövuotta koko rakentamisen arvoketjussa.

VVO-yhtymän vuosittainen tavoite on toteuttaa vähintään tuhat uutta vuokra-asuntoa. Vuonna 2013 yhtiö investoi vuokra-asuntoihin yli 220 miljoonaa euroa.

Asuntosijoittaja saa parhaan tuoton vanhoista asunnoista

Suomen Vuokranantajien tekemän tarkastelun mukaan asuntosijoittaja saa tällä hetkellä parhaan tuoton vanhoista sijoitusasunnoista. Tarkastelussa vertailtiin uudiskohteista ja vanhemmista asunnoista saatavaa tuottoa ja sitä kautta niiden houkuttelevuutta sijoituskohteena.

Asuntosijoittajan näkökulmasta sijoituksen tuotto rakentuu kahdesta elementistä: vuokratuotosta ja asunnon arvonnoususta. Uuden asunnon korkeammasta hankintahinnasta seuraa, että sen arvonnousu on vanhaa asuntoa hitaampaa ja bruttovuokratuotto suhteessa vanhaan asuntoon on noin kuudenneksen pienempää. Kohteen iällä ei ole suurta vaikutusta vuokratasoon, sillä uuden asunnon vuokra ei yleensä ole juurikaan vanhaa korkeampi.

Tarkastelusta ilmenee myös, että uudistuotannon hintakehitys on vanhempien asuntojen hintakehitystä hitaampaa ensimmäisinä vuosikymmeninä. Nopeinta arvonnousu on ollut 50-luvulla rakennetuissa tai sitä vanhemmissa asunnoissa. Asuntojen keskineliöhinta laskee, kun asunnon ikä kasvaa. Uuden hintaero vanhaan alkaa kuitenkin kutistua heti asuntokauppojen jälkeen. Keskimääräiselle hintatasolle asunto halpenee tarkastelun mukaan noin 25 vuodessa.

– Uudiskohteiden markkinointi suuntautuu pääosin omistusasunnon ostajille. Uusi asunto voi kuitenkin olla hyvä vaihtoehto myös sijoituskohteeksi, kommentoi Suomen Vuokranantajien vs. toiminnanjohtaja Elina Aalto. Uudiskohde on usein helpompi vuokrata, varustelutaso on parempi, eikä vuosikausiin tarvitse huolehtia remonteista. Uudiskohteeseen pääsee myös käsiksi pienemmällä rahalla, jos ei ostaessa lunasta asunnon yhtiövelkaa.

Tarkastelun toteutustapa:

Tarkastelussa käytetyt hintatilastot on saatu Suomen Kiinteistönvälittäjäliitosta sekä Etuovi.com palvelusta. Mittarina käytettiin asuntosijoittamisen tuottoa, jossa yhdistyvät asunnon hintakehitys ja siitä saatu bruttovuokratuotto. Verrokkina käytettiin Pellervon taloustutkimuksen määrittelemiä alueellisia vuokratuottoja. Tuottoerossa vanhojen asuntojen neliöhintoihin on lisätty PTT:n määrittelemä remonttivara, Etelä-Suomessa 700 euroa ja muissa suurissa kaupungeissa 500 euroa per neliö.

Hintakehitystä tarkasteltiin vertailemalla eri vuosina rakennettujen asuntojen keskineliöhintoja vuonna 2013 tehdyissä kaupoissa sekä vertaamalla eri otantavuosina rakennettujen asuntojen hintojen kehitystä vuosina 2000-2013. Hintatarkastelussa on pyritty hahmottamaan, kuinka asunnon hinta käyttäytyy suhteessa asunnon ikään.

Tulevaisuudessa asukkaat voivat vaikuttaa yhä enemmän kaupunkinsa suunnitteluun

Uusia digipalveluja testataan parhaillaan Pirkanmaalla

VTT on selvittänyt, millaiset uudet digitaaliset työvälineet tukevat asukkaiden osallistumista kaupungin hankkeiden suunnitteluun. Erityisesti kevyet mobiililaitteilla käytettävät sovellukset näyttivät sopivan erilaisten vaihtoehtojen havainnollistamiseen. Myös interaktiivisen suunnittelupöydän ja julkisten ilmoitustaulujen arvioitiin soveltuvan sekä päättäjien että kuntalaisten työvälineiksi. Parhaillaan kaupunkisuunnitteludemoja testataan kuntalaisten kanssa Tampereella syksyn aikana.

Kuntalaisille uudet palvelut tarjoavat mahdollisuuden saada paremmin tietoa suunnitteilla olevista hankkeista. Pelkkien kaavakuvien sijaan visualisoinnit auttavat ymmärtämään suunnitelmien vaikutusta ympäristöön ja hahmottamaan esimerkiksi mittasuhteita paremmin.

VTT:n toteuttamassa ja Tekesin rahoittamassa ILCO-projektissa (Illustrative and participatory community planning) tutkitaan asukkaiden, yritysten ja päättäjien näkemyksiä tulevaisuuden osallistavan kaupunkisuunnittelun menetelmistä.

Ideana on kehittää nykyisen kaupunkisuunnittelun rinnalle uusia digitaalisia palveluita, joiden avulla voidaan esittää alustaviakin asumiseen vaikuttavia ratkaisuja. Palvelun avulla asukkaat voivat antaa entistä paremmin palautetta oman kuntansa tuleviin kaupunkisuunnitteluhankkeisiin ja -vaihtoehtoihin.

Tulevaisuudessa digitaaliset kaupunkisuunnittelupalvelut voisivat olla näkyvillä julkisissa paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, kuten ostoskeskuksissa, rautatieasemalla, kunnan virastotalolla ja palvelupisteissä ja julkisissa liikennevälineissä. Lisäksi asukkaat voisivat tutustua suunnitelmiin kotona tavallisella tietokoneella ja omilla mobiililaitteillaan.

Palvelua voidaan soveltaa esimerkiksi viher- ja virkistysalueiden suunnitteluun ja rakentamiseen, täydennysrakentamishankkeisiin ja kokonaan uusien asuinaluekokonaisuuksien esittelyyn ja niiden yhteissuunnitteluun.

Tutkimuksessa haastateltavien näkemysten perusteella nykyisiä toimintatapoja voi parantaa kiinnittämällä huomiota erityisesti tiedon saatavuuteen ja osallistamisen oikeaan ajankohtaan. Erilaisten vaihtoehtoisten suunnitelmien esittäminen nähtiin tärkeäksi. Liian valmiita ja yksityiskohtaisia suunnitelmia tulisi välttää. Havainnollistamisen arvioitiin parantavan päätöksentekomateriaalin ymmärrettävyyttä ja avoimuutta. Työvälineillä toivottiin voitavan havainnollistaa ja verrata eri vaihtoehtoja sekä arvioida niiden välittömiä ja välillisiä vaikutuksia.

Tampereen demossa visualisoidaan viherkattoja ja kaupunkiviljelyä tulevassa Keskusareenan ympäristössä. Demon osoite: http://ilcocities.jj-net.fi/keskusareena

Kyselyyn kaupunkisuunnittelun menetelmistä voi vastata osoitteessa: http://tinyurl.com/vaikutavisioon

Tonttipula ja tiukentuneet viranomaismääräykset lisäävät asumisen kalleutta

Tonttipula, tiukentuneet viranomaismääräykset ja sekava tukijärjestelmä syynä asumisen kalleuteen

Asumisen ja uusien asuntojen hinta puhuttavat jatkuvasti. Viimeisen 30 vuoden aikana ansiotasoon suhteutetut asumiskustannukset ovat pysyneet samalla tasolla, eikä Suomi poikkea muista eurooppalaisista maista. Yhteiskuntien kehittyessä elämisen perusedellytysten kuten asumisen suhteellisen osuuden pitäisi kuitenkin vähentyä. Näin ei ole Suomessa käynyt.

YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen keskusteli aiheesta keskiviikkona 16.7. Porin SuomiAreenassa. Hänen mielestään kolme keskeisintä syytä asumisen kalleuteen ovat:

1) Pula kaavoitetusta tonttimaasta, mikä johtuu monipolvisesta ja hitaasta kaavoituksesta. Lisäksi kuntakohtainen vaihtelu on suurta ja kunnat pyrkivät hoitamaan talouttaan pitämällä maan hinnan korkealla.

2) Erilaisten rakentamiseen liittyvien viranomaismääräysten ja kuntien ohjauksen tiukentuminen (energiatehokkuus, autopaikat jne.). YIT:n tekemien laskelmien mukaan vuonna 1992 120 000 euroa maksanut asunto maksaa nykyisillä määräyksillä ja maanhinnalla 200 000 euroa. On toki samalla todettava, että osa määräyksistä on myös nostanut asumisen laatua.

3) Monimutkainen ja sekava sosiaalisen asuntotuotannon tukijärjestelmä, jossa asumisen sijasta tuetaan asuntotuotantoa. Järjestelmä ei ole onnistunut synnyttämään kohtuuhintaista tuotantoa erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Mitä pitäisi tehdä? Kostiaisen mukaan yhtä yksinkertaista lääkettä ei ole, mutta hän esittää kolmea korjaavaa toimenpidettä:

1) Siirrytään kaksiportaiseen kaavoitusjärjestelmään, jossa työssäkäyntialueittain valmistellaan yleiskaavat ja kuntatasolla nykyistä väljemmät asemakaavat.

2) Käynnistetään todelliset normitalkoot ja siirrytään yksittäisen kiinteistön energiatehokkuuden kiristämisestä kestävien kaupunkiympäristöjen kehittämiseen, jossa asumista, palveluiden ja työpaikkojen sijoittamista, energiantuotantoa ja joukkoliikennettä tarkastellaan kokonaisuutena pyrkien arjen sujuvuuteen ja vähäpäästöisyyteen.

3) Luodaan asuntoihin 3-4 neljä teknistä ja tunnistettavaa laatuluokkaa, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi energiatehokkuuden, äänierityksen, pysäköinnin ja muiden teknisten ominaisuuksien suhteen. Luokat tunnistetaan ostaessa ja myydessä, jolloin huonommat asunnot eivät hyödy kohtuuttomasti hintojen noususta.

Tutkimus: Luomuruoka sisältää paljon antioksidantteja

Uudessa tutkimuksessa tavanomaisen ja luomuruoan välillä löytyi merkittäviä eroja

Newcastlen yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä osoitti, että luomuruoassa on jopa 60 prosenttia enemmän monia tärkeitä antioksidantteja kuin tavanomaisesti tuotetussa ruoassa.

Tähän mennessä alansa laajimmassa tutkimuksessa analysoitiin 343 aiemman tutkimuksen tulokset luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun ruoan koostumuseroista. Tutkimusryhmä havaitsi, että siirtymällä käyttämään luomuhedelmiä, -marjoja, -kasviksia ja viljoja ja niistä valmistettua ruokaa, voi saada yhtä paljon lisää antioksidantteja, kuin mitä 1-2 lisäannosta kasviksia päivässä sisältää.

British Journal of Nutrition -lehdessä tänään julkaistussa tutkimuksessa osoitetaan myös, että luomutuotteissa on huomattavasti vähemmän myrkyllisiä raskasmetalleja. EU:n komissio on asettanut maksimiarvot kadmiumin, lyijyn ja elohopean pitoisuuksille elintarvikkeissa. Luomutuotteissa kadmiumpitoisuudet olivat keskimäärin lähes 50 prosenttia matalampia kuin tavanomaisissa tuotteissa.

Tutkimusta johti Newcastlen yliopiston ekologisen maatalouden professori Carlo Leifert.
− Tutkimus osoittaa, että valitsemalla luomustandardin mukaisesti tuotettua ruokaa saa enemmän ravitsemuksellisesti edullisia antioksidantteja ja altistuu pienemmälle määrälle myrkyllisiä raskasmetalleja, toteaa Leifert. − Tämä tuo kuluttajalle tärkeää lisätietoa aiheesta, josta on ollut tähän saakka hämmentävää ja osittain ristiriitaistakin informaatiota saatavilla.

Kattavin koskaan tehty analyysi uusin menetelmin

Tutkimus on kattavin koskaan tehty analyysi luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun ruoan ravintosisällöistä. Tulokset pohjautuvat uraauurtavaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja kansainvälisen tutkimusryhmän tekemään meta-analyysiin.

Tuoreet tulokset poikkeavat Yhdistyneen kuningaskunnan Elintarvikeviraston (UK Food Standards Agency (FSA) vuonna 2009 tekemän tutkimuksen tuloksista, joissa ei voitu osoittaa olennaisia eroja tai merkitseviä ravitsemuksellisia etuja luomutuotteille. FSA’n tutkimus pohjautui vain 46:een lihaa, maitoa ja viljaa koskevaan tutkimusjulkaisuun; Newcastlen toteuttama meta-analyysi kattoi 343 saatavilla olevaa vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua tavanomaisesti tuotettujen ja luomutuotteiden koostumuseroista.

− Keskeisin ero näiden kahden tutkimuksen välillä on toteutusajankohta. Tämän aihealueen tutkimus on käynnistynyt hitaasti ja meillä oli käytettävissämme huomattavasti enemmän tietoaineistoa kuin viisi vuotta sitten, selittää professori Leifert. − Synteesin paljon laajempi tutkimusaineisto mahdollisti tarkoituksenmukaisempien tilastollisten menetelmien käyttämisen ja ratkaisevampien johtopäätösten tekemisen luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun sadon välillä.

Luomuruoassa runsaasti enemmän antioksidantteja

EU:n kuudennen puiteohjelman ja Sheepdrove-säätiön rahoittama tutkimus osoitti, että antioksidanttipitoisuudet (polyfenolit) olivat 18–69 prosenttia korkeampia luomutuotteissa. Runsas antioksidanttien saanti on lukuisissa tutkimuksissa yhdistetty pienempään kroonisten sairauksien (mm. sydän ja verisuoni- ja neurodegeneratiivisten tautien) ja tiettyjen syöpien riskiin.

Myös toksisten raskasmetallien (esim. kadmiumin) pitoisuudet olivat keskimäärin 48 prosenttia pienempiä.

Luomutuotteiden typpipitoisuudet olivat myös merkitsevästi matalampia. Kokonaistyppipitoisuus oli 10 prosenttia, nitraattipitoisuus 30 prosenttia ja nitriittipitoisuus 87 prosenttia alempi kuin tavanomaisissa tuotteissa. Tavanomaisista tuotteista löytyi neljä kertaa todennäköisemmin torjunta-aineita kuin luomutuotteista.

Terveysvaikutukset selvitettävä

Professori Leifertin mielestä toteutetun tutkimuksen tulisi olla vasta lähtökohta jatkotutkimukselle. − Olemme nyt kiistatta osoittaneet, että tavanomaisten ja luomutuotteiden välillä on koostumuseroja. Seuraavaksi pitäisi toteuttaa hyvin kontrolloituja kliinisiä ravitsemusinterventioita ja kohorttitutkimuksia, joissa voidaan tunnistaa ja määrittää luomuruokavalioon siirtymisen mahdolliset terveysvaikutukset.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Raija Tahvonen oli mukana tutkimusjulkaisun kirjoitustyössä. Myös Tahvonen perää laajempaa tutkimusta luomuruoan terveyseduista.

− Olisi mielenkiintoista verrata tavanomaisista tuotteista koostetun, ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion vaikutuksia vastaavan, luomutuotteista koostetun ruokavalion vaikutuksiin. Tutkimusten tulisi olla pitkäkestoisia, koska koko elinajan ruokavalio vaikuttaa esimerkiksi elintapasairauksien riskiin ja sairastumisikään.

Tutkimuksen tekijät toivovat jatkoa aiheen julkiseen ja tieteelliseen keskusteluun. Tutkimukseen luotu ja käytetty tietokanta on vapaasti saatavilla Newcastlen yliopiston www-sivuilla (http://research.ncl.ac.uk/nefg/QOF) sekä asiantuntijoille että kiinnostuneille yleisön edustajille.

Lähde: Higher antioxidant concentrations and less cadmium and pesticide residues in organically-grown crops: a systematic literature review and meta-analyses.” Baranski, M. et al. British Journal of Nutrition, July 15th 2015.

Rivi- ja ketjutalot energiatodistuslain piiriin heinäkuun alusta


Rivi- ja ketjutalot sekä liike- ja toimistorakennukset tulevat energiatodistuslain piiriin 1.7.2014 alkaen. Energiatodistus tulee siis esittää kun tiloja myydään tai vuokrataan. Laki rakennuksen energiatodistuksesta tuli voimaan kesäkuussa 2013.

Olemassa olevissa rivi- ja ketjutaloissa sekä liike- ja toimistorakennuksissa energiatodistus tarvitaan, kuten muillekin rakennuksille, rakennuksen tai sen tilojen tai huoneistojen myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Todistus on oltava nähtävillä myytävien tai vuokrattavien rakennusten tai tilojen näytöissä ja se on annettava ostajalle ja vuokralaiselle. Rakennuksen energialuokka (A-G) tulee myös esittää myynti- ja vuokrausilmoituksessa. Mikäli rakennuksella on voimassa oleva, aiemman energiatodistuslain mukainen energiatodistus, tulee siinä ilmoitettu energiatehokkuusluokka esittää alaviitteellä 2007 merkittynä, esim. C2007.

Energiatodistus antaa mahdollisuuden vertailla rakennuksia: ostaja tai vuokraaja saa energiankulutuksesta tietoa, joka ei ole riippuvainen talon nykyisistä käyttäjistä, vaan perustuu rakennuksen ominaisuuksiin. Energiatodistus sisältää kuitenkin myös tiedon rakennuksen sen hetkisten käyttäjien toteutuneesta ostoenergiankulutuksesta. Todistus kertoo rakennuksen energiatehokkuusluokan (A-G). Olemassa olevan rakennuksen energiatodistus sisältää myös toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa.

Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 alkaen uudisrakentamisessa sekä vuodesta 2009 suurissa olemassa olevissa rakennuksissa.
Energiatodistus vaiheittain käyttöön eri rakennuksissa

Energiatodistus tulee esittää jo nyt myytäessä tai vuokrattaessa asuinkerrostaloa tai sen asuntoja sekä vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöön otettuja pientaloja. Uudisrakennuksille energiatodistus laaditaan aina rakennuslupavaiheessa. Vuonna 2015 energiatodistuslain piiriin tulevat olemassa olevat hoitoalan rakennukset sekä kokoontumis- ja opetusalan rakennukset.

Energiatodistuksen laatii aina pätevöitynyt tekijä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA valvontaviranomaisena ylläpitää rekisteriä pätevöityneistä tekijöistä: http://www.ara.fi/energiatodistus.

Motiva Oy antaa energiatodistuksiin liittyvää neuvontaa ympäristöministeriön toimeksiannosta sekä kuluttajille että energiatodistusten laatijoille. Lisätietoja energiatodistuksista löytyy energiatodistusten neuvontapalvelusta: http://www.motiva.fi/energiatodistus.