Vihreä talous muuttaa rakenteita

Vihreän talouden hyödyntäminen edellyttää rakenteellisia muutoksia maaseudulla, jossa suurin osa biomassoista ja luonnonvaroista sijaitsee. Jotta tuotannosta syntyvä lisäarvo jäisi alueelle, tarvitaan verkostoitumista. Vihreä talous rakentuu vahvasti sitoutuneiden yhteisöjen varaan.

Vihreä talous ja biotalouteen perustuvat toimintamallit sekä niiden vaikutukset olivat valokeilassa 6.11.2014 Finlandia-talolla Koko Suomen vihreä talous -seminaarissa. Maakuntien johdon, hallinnon ja tutkimuksen välisessä keskustelussa korostettiin, että koko Suomen vihreän talouden toimintamallin toteutuksessa tarvitaan sekä julkista että yksityistä sektoria. Maaseutuyhteisöjen rooli nähtiin erityisen tärkeänä.

Tilaisuuden järjesti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, ProAgria Lappi ja maa- ja metsätalousministeriö. Rakenteilla on yhteinen toimintamalli, jonka avulla luodataan maaseutualueiden kestävää biotaloutta, hajautettuja ratkaisuja ja mahdollisimman omavaraista energian ja elintarvikkeiden tuotantoa.

Kuka hyötyy luonnonvaroistamme?

Vihreässä taloudessa hyvinvointi ja talouskasvu luodaan ylittämättä luonnon ja ympäristön asettamia rajoja.
– Suomi on nyt vedenjakajalla siinä, kenen ehdoilla ja miten kestävästi uusiutuvia luonnonvarojamme tulevaisuudessa hyödynnetään. Väärin toimimalla hyvä biotalous voi kääntyä kestämättömäksi ryöstöviljelyksi, pohti MTT:n professori Hilkka Vihinen .

Vihinen totesi, että vihreä talous edellyttää muutoksia muun muassa tuotanto- ja arvoketjuihin, lainsäädäntöön, omistus- ja hallintajärjestelyihin sekä liiketoimintaratkaisuihin. Kaikki lähtee paikallisesta energiantuotannosta.

– Keskitettyjä ja hajautettuja ratkaisuja viisaasti yhdistelevä, tuotannon arvoa alueelle palauttava ja verkottunut talous on mahdollinen, ja se hyödyntää Suomen kokonaisresurssia tarkemmin ja kestävämmin kuin nykyinen järjestelmä.

Apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä painotti uusien ratkaisujen tärkeyttä, jotta päästäisiin hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä.

– Maaseudulla ja alueilla on keskeinen rooli vihreän talouden vetureina. Yhteisen hankkeemme toimintamalli tulee auttamaan alueita löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään niitä edelleen.

Haussa uudenlainen asiantuntijuus

Kalajoen kaupungin Yrityspalvelukeskuksen yritysasiantuntija Mirja Mustosen mukaan juuri vihreä talous mahdollistaa kasvuyrittäjyyttä.

– Menestyäksemme tarvitsemme kuitenkin isoja muutoksia jokapäiväisissä asenteissamme sekä liiketoiminnallisessa ajattelussamme. Meidän on hyödynnettävä tutkimusta ja uutta teknologiaa ja kyettävä toimimaan verkostoissa.

Mustosen mielestä on etsittävä asiantuntijoita, joilla on taito organisoida, olla luovia ja oivaltaa kansainväliset markkinat. Ala tarvitsee nopeita ja joustavia yrityksiä sekä hyviä, kansainväliset mitat täyttäviä tuotteita.

Lähiruoalla rahat omaan kuntaan

Seminaarissa esiteltiin hyvä esimerkki vihreän talouden toiminnasta Sodankylässä, jossa kunnan keskuskeittiö on lanseerannut uuden toimintamallin. Sen tavoitteena on kasvattaa alueellista verohyötyä ja säilyttää työpaikkoja omassa kunnassa. Tarvittavat raaka-aineet esimerkiksi kalat, marjat ja juurekset hankitaan läheltä.

Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola totesi, että lähiraaka-aineiden käytön lisääminen tuo työtä ja osaamista. Ruoanhankintaan käytetyt rahat jäävät oman kuntaan.

– Toimintamallista on tarkoitus kehittää valtakunnallinen, jotta muuallakin Suomessa keskuskeittiöt voisivat tarjota asiakkailleen lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa ilman, että kustannukset nousevat liian korkeiksi.

Uusi EU:n ja Punaisen Ristin yhteistyökampaja aloitettiin valmiuden parantamiseksi

Euroopan Punaisen Ristin yhdistykset ja Euroopan komissio käynnistävät kampanjan valmiuden parantamiseksi

Äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät ja voimistuvat ja niiden vaikutukset ovat vuosi vuodelta laajamittaisempia, varoittivat Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto IFRC ja Euroopan komissio- Meidän kaikkien – Euroopan kansalaisista päätöksentekijöihin – tulisi varautua voimistuvien luonnonilmiöiden vaikutuksiin niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. IFRC, 12 kansallista Punaisen Ristin yhdistystä Euroopassa ja Euroopan komissio pyrkivät herättämään keskustelua ja lisäämään ihmisten tietoisuutta katastrofien yleistymisestä ja niiden hillitsemiseksi vaadittavista toimista käynnistämällä kampanjan, joka muistuttaa ihmisiä katastrofeihin valmistautumisen ja yhteisöjen kestävyyden vahvistamisen tärkeydestä.

” Katastrofit vaativat ihmishenkiä ja romuttavat tulevaisuudennäkymiä, mikä usein pahentaa köyhien kansanryhmien tilannetta entisestään,” sanoi kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaava EU-komissaari Kristalina Georgieva. ”Euroopan kansalaisten solidaarisuuden ansiosta voimme auttaa ihmisiä varautumaan ja sopeutumaan katastrofeihin ennen kuin ne tapahtuvat, niiden aikana ja niiden jälkeen. Varautuminen pelastaa ihmishenkiä mutta on myös taloudellisesti kannattavaa: jokainen katastrofiriskien vähentämiseen sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin vähintään nelin- ja parhaimmillaan jopa seitsenkertaisesti”.

EU-rahoituksen ansiosta IFRC pystyy työskentelemään riskialttiiden yhteisöjen parissa ympäri maailmaa ja toteuttamaan riskinhallinta- ja valmistautumishankkeita, jotka parantavat yhteisöjen selviytymiskykyä, vähentävät tappioita ja nopeuttavat elpymistä. Tähän työhön voi nyt tutustua interaktiivisen web-dokumentin kautta: katastrofikestävyys verkkopäiväkirja ( http://disaster-resilience.com/#/fi/ )

” Työskenteleminen yhteisöjen parissa auttaa meitä ymmärtämään niiden tarpeita, minkä ansiosta voimme ennakoida kriisien aikana mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja kehittää vastatoimia, jotka pelastavat ihmishenkiä ja turvaavat ihmisten toimeentulon,” sanoi IFRC:n pääsihteeri Elhadj As Sy. ”Näiden toimien tulee kunnioittaa paikallista yhteisöä ja kulttuuria sekä pyrkiä tehokkaasti hyödyntämään paikallisia resursseja.”

Tutkimus: Enemmistö suomalaisista luottaa oman kuntansa pelastuslaitokseen

Suomalaiset arvostavat oman asuinkuntansa pelastustointa, joka auttaa erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Pelastuslaitosten vahvuutena on tehokas, nopea, ammattitaitoinen ja luotettava toiminta. Useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastuslaitosten toimintaa tehokkaana. Sisäministeriön tutkimukseen vastasi yli 1 000 kansalaista.

Pelastustoimeen on esitetty rakenteellista uudistusta siten, että vuoden 2016 alusta pelastuslaitosten määrä vähenisi nykyisestä 22:sta yhteentoista. Tavoitteena on toteuttaa uudistus siten, että palvelutaso säilyy. Paloasemaverkostoa ei harvenneta, eikä miehistön määrää vähennetä. Pelastustoimen järjestelmä pysyy kunnallisena järjestelmänä.

Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Suomalaisten luottamus asuinkunnan pelastusjärjestelmään on pysynyt vakaana ja parantunut huolimatta järjestelmään tehdyistä muutoksista vuodesta 1992 tehtyjen tutkimusten mukaan. Melkein kaikkien mielestä sen toiminta on luotettavaa, ammattitaitoista ja tehokasta. Vuonna 2014 vastaajista 98 % arvioi pelastustoiminnan luotettavaksi, 99 % ammattitaitoiseksi ja 98 % tehokkaaksi.

Pelastustoimi tehokkainta huoneistopalojen ja liikenneonnettomuuksien yhteydessä

Oman asuinkunnan pelastustoimen tehtävistä tehokkaimmin hoidettuina pidetään toimintaa asuntopaloissa ja liikenneonnettomuuksissa. Näissä tehtävissä useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastustoimen suorituskykyä tehokkaana.

Pelastustoimen palveluja ei mielellään karsittaisi

Valtaosa vastaajista ei karsisi mielellään mitään kunnallisia palveluita. Sairaankuljetukseen ja pelastustoimeen kohdistuvia vähennyksiä ei hyväksyisi käytännössä kukaan.
Kotia ja liikennettä pidetään vaarallisimpina ympäristöinä

Liikenneonnettomuus ja tapaturma kotona ovat vastaajien mielestä todennäköisimmät onnettomuudet, joihin he itse voivat joutua osallisiksi. 54 % vastaajista pitää todennäköisenä tai jossain määrin todennäköisenä, että joutuu jonkinlaiseen liikenneonnettomuuteen. 52 % uskoo kohtaavansa kotonaan jonkinlaisen tapaturman. Tulipalon mahdollisuuteen uskoo 32 % vastaajista.

Varautumisen tarpeellisuus tunnustetaan

Suomalaiset kokevat turvallisuuden kannalta tärkeäksi pelastustoimen varautumisjärjestelmät. 62 % vastaajista toteaa väestön varoitusjärjestelmän olevan erittäin tärkeä asia. Väestönsuoja on sitä 38:lle ja erilaiset evakuointisuunnitelmat 52 % vastaajista. 55 % pitää säteilynvalvontaa erittäin tärkeänä, 60 % ajattelee samoin automaattisesta sammutusjärjestelmästä eli sprinkleristä.

Työpaikan pelastussuunnitelma paremmin tiedossa kuin taloyhtiön

Asuinrakennusten ja työpaikkojen pelastussuunnitelmat ovat nyt tutumpia kuin kolme vuotta sitten. Taloyhtiön ja työpaikan pelastussuunnitelmissa annetaan asukkaille ja työntekijöille ohjeita onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Enemmistö vähintään 30 henkilön työpaikalla työskentelevistä on saanut tietoa työpaikan pelastussuunnitelmasta. Kaikkiaan 74 % kyseiseen ryhmään kuuluvista kertoi tulleensa informoiduksi. Asuinrakennuksissa pelastussuunnitelmatieto ei ole kulkenut yhtä hyvin. Vain 43 % sellaisista vastaajista, jotka asuvat vähintään viisi asuinhuoneistoa sisältävässä rakennuksessa, oli nyttietoinen oman talonsa pelastussuunnitelmasta. Vuonna 2011 vastaava prosenttiluku oli 35.
Omatoiminen varautuminen onnettomuustilanteisiin on parantunut

Palovaroitin on tänä päivänä erittäin yleinen, 97 %:lla kotitalouksista on palovaroitin. Laitteen yleistyminen on ollut voimakasta. Esimerkiksi vuonna 1992 sellainen oli vain 42 %:lla talouksista. Palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien.

Hälyttävä tieto on kuitenkin se, ettei palovaroittimen toimintakuntoa tarkisteta tarpeeksi usein. 13 % vastaajista tarkistaa palovaroittimensa toimintakunnon vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 2000 jopa 22 % kertoi tehneensä niin vähintään kerran kuukaudessa. Palovaroitin toimii ja varoittaa tulipalosta vain, jos siinä on toimiva paristo!

Sammutuspeite löytyy yhä useammasta kodista. 58 % talouksista omistaa sammutuspeitteen, kun vuonna 2002 määrä oli vain 18 %. Omakotiasukkailla on eniten sammutusvälineitä. Sammutuspeite löytyy omakotitalouksista 77 %:lla ja käsisammutin 57 %:lla.
Hätätilanteiden toimintamallit ovat melko hyvin hallinnassa

Suomalaiset tuntevat erittäin hyvin hätänumeron 112. Vastaajista 96 % osasi kertoa numeron spontaanisti oikein.

Yleisen vaaramerkin tunteminen (nouseva ja laskeva yhtäjaksoinen ääni, kesto noin 1 min.) on vähentynyt: Vuonna 1992 vaaramerkin tunnisti 61 % vastaajista, vuonna 2014 osuus oli 38 %. Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä.

Vastaajista 67 % on suunnitellut poistumisen asunnostaan hätätilanteessa. 57 % on osallistunut poistumisharjoitukseen työ- tai opiskelupaikallaan. Asuinrakennuksen poistumisharjoitukseen on osallistunut vain 10 % vastaajista. Tulipalon sattuessa 86 % sanoi soittavansa hätänumeroon 112. Vastaajista 67 % yrittäisi sammuttaa palon, mikäli vain pystyy. 49 % yrittäisi pelastaa vaarassa olevat ja varoittaisi muita.
Pelastustoimen tietoa saadaan useista lähteistä -televisio keskeinen tietolähde

Televisio, työpaikka, sanomalehdet sekä erilaiset kurssit ovat keskeisimmät pelastusalaa koskevan tiedon lähteet. 24 % vastaajista kertoi saaneensa informaatiota televisiosta, 23 % sanomalehdistä. Myös työpaikat (16 %) sekä kurssit (13 %) ja radio (13 %) ovat keskeisessä asemassa. Internetistä sai tietoa 12 %, koulusta11 % ja pelastusviranomaisilta 10 %.
Tutkimuksen toteuttaminen

Kansalaisten käsitykset ja tiedot pelastustoimesta -tutkimuksen toteutti sisäministeriön toimeksiannosta TNS Gallup Oy. Tutkimus toteutettiin nyt kahdeksannen kerran (1992, 1995, 1999, 2002, 2005, 2008, 2011 ja 2014).

TNS Gallup Oy haastatteli tutkimusta varten 1.003 henkilöä käyntihaastatteluin. Aineisto kerättiin 8.1 – 3.2.2014 välisenä aikana ja se edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä (15 – 79-vuotiaat) pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin noin + 3,5 prosenttiyksikköä.

Tutkimustulokset ja graafiset esitykset tutkimustuloksista löytyvät pelastustoimen verkkosivuilta: http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/gallup-2014

Windows 9 versiota suunnitellaan

Windows 9 käyttöjärjestelmän kehitystyö on käynnissä. Uusi versio pohjautuu todennäköisesti pitkälti Windows 8 käyttöjärjestelmään, sisältäen lukuisia uudistuksia ja parannuksia. The Vergen mukaan käynnistysvalikko ehkä palautuu takaisin uuteen Windows versioon.

Techradar arveli, että voi tulla vielä Windows 8.2. versio ennen varsinaisen Windows 9 julkaisemista. Windows 8.1. julkaisun aikoihin odotettiin jo olevan mahdollinen Windows 9. Windows Blue työnimllä kulkenut versio julkaistiin kuitenkin lopulta Windows 8.1 nimellä.

Vielä ei tiedetä voiko mahdollisesti Windows 7 päivittää suoraan Windows 9 versioon, vai onnistuuko pelkkä päivitys vain Windows 8 versiosta.

Tom’s Hardware(1/2014) artikkeli aiheesta

The Vergen(1/2014) näkemys asiasta

Techradar(11/2013) artikkeli uuden Windowsin kehitysnäkymistä

Windows puhelimet kirivät markkinoilla

Windows puhelinten myynti on kasvanut vuoden toisella neljänneksellä lähes 277% viime vuoteen verrattuna. Käytännössä se tarkoittaa vain 3,2% markkinaosuutta älypuhelinmarkkinoista. Nokia on selvästi vetänyt Windows puhelinten markkinoita, joka on tällä hetkellä noin 80% Windows puhelinten myynnistä.

Pitkä matka on kuitenkin vielä kirittävänä Android puhelinten etumatkaa. Android puhelinten markkina osuus älypuhelinten markkinoista on 68,1% ja Applen 16%. Luvut ilmenevät markkina-analyysiä tekevän Canalysin selvityksestä.

Puhelinvertailu kirjoitti myös aiheesta elokuussa.

Windows rintamalla tapahtuu

Intel tukee Windows 8 käyttöjärjestelmää, ja lukuisat valmistajat ovat tuomassa markkinoille Atom Z2760 -prosessorilla varustettuja laitteita. Atom Z2760 -prosessori on suunniteltu erityisesti Windows-8 käyttöjärjestelmää varten.

Uusi Windows 8 käyttöjärjestelmä sisältää versiot Windows 8, Windows Pro ja Windows 8 Enterprise työpöytäkäyttöön. Windows Runtime on tarkoitettu ARM-pohjaisille taulutietokoneille ja sisältää Office 2013 sovelluksen kosketusnäytöille. Katso Wikipedian vertailu

Windows 8 käynnistyy huomattavasti nopeammin kuin edeltäjänsä. MDSN blogissa on tarkasteltu WIN käyttöjärjestelmien boot- aikoja ja toimintaa.

Toivottavaa on että WIN pohjaiset puhelimet alkaisivat viimein kiinnostamaan myös tavallisia kuluttajia. Puhelinten tulo Windowsin maailmaan saattaa edistää koko Windows- käyttöjärjestelmän käytettävyyttä, joka on plussaa ainakin tämän päivän tietotekniikkaa käyttävälle kansalle.

Windowsin blogin uutisia http://windowsteamblog.com/

(Uutiskanava)

Http2 verkkoprotokollaa kehitetään

Internet Engineering Task Force (Ietf) on aloittanut http2 verkkoprotokollan kehittämisen. Uutta protokolla kehitetään Googlen spdy-protokollan pohjalta. Http oli alkujaan tarkoittu vain yksinkertaisten ja staattisten sivujen välittämiseen. Uudet monimutkaiset sivut tarvitsevat paremman prokollan tietojen välittämiseen.

Googlen spdy-niputustekniikan avulla voi palvelin lähettää selaimella useita tiedostoja yhdellä kertaa.

W3.org tiedote HTTP/2.0 protokollasta

Tietoviikon uutinen aiheesta

(Uutiskanava)

Big Dataa ja teratavuja

Tiedon määrän kasvaessa, alkaa markkinoita kiinnostamaan tiedon ympärillä oleva bisnes. ns. Big Data markkinat ovat kasvussa. Teknologian nopea kehitys mahdollistaa suurien tietomäärien hallinnan ja tallentamisen. Puhutaan jo teratavujen tallenuskapasiteeteista. Kasvu on ollut niin nopeaa, etta esim. IBM katsoo, että jopa 90 % nykyisestä loppukäyttäjien tietomäärästä on tullut viimeisen parin vuoden aikana.

Facebookissa on jo yli 45 biljoonaa valokuvaa ja Facebookin käyttäjien määrä maailmassa lähentelee miljardin rajapyykkiä. Kolmasosa eurooppalaisista ja yli neljäkymmentä prosenttia Pohjois-Amerikkalaisista käyttää Facebookia. Aasiassa ja Afrikassa ollaan vasta alkutaipaleella, mutta kasvu tulee sielläkin olemaan varmasti nopeaa.

Internet on säilynyt internetin perustajan toivomuksen mukaan edelleen kaikille avoimena foorumina. Onko internet sitten todella vapaa foorumi, on jo laajempi kysymys. Käyttäjät ovat suuntaamassa keskitettyihin palveluihin sosiaaliseen mediaan Facebookin, Twitteriin ja Googlen kaltaisiin palveluihin, vaikka on rajattomasti eri vaihtoehtoja, missä voi keskustella ja hakea tietoja. Miten nettiä käytetään ja valvotaan tulevaisuudessa? Voiko yritys olla olemassa enää ilman nettinäkyvyyttä? Onko työpaikan saaminen kiinni siitä, löytyykö tiedot sosiaalisesta mediasta?

(Uutiskanava)