Hypo: Brexit ajaa Suomen hetkelliseen taantumaan

Suomen talous kääntyy Ison-Britannian Brexitin vuoksi hetkelliseen taantumaan kevään kohtuullisen kasvun jälkeen. Täystyrmäyksestä ei ole kyse, vaikka epävarmuus leikkaa vientiä, investointeja ja kulutusta. Talouden nousu lepää yhä vahvemmin kotimarkkinoiden harteilla.

Suurimmat riskit liittyvät EU:n ja euron yhtenäisyyteen. Keskeistä on rahapolitiikan riittävä mitoitus, ja EKP:n pääjohtajalta Mario Draghilta kaivataan nyt voimakasta ulostuloa. Ison-Britannian EU-eroon liittyy valtavia epävarmuuksia, joten Draghin ”What ever it takes, volume 2”-puheelle on kova tarve.

Korkotaso pysyy matalana vielä pitkään, mikä tukee kotimarkkinoita. Kääntöpuolena se kertoo kuitenkin talouskasvun yskimisestä kautta Euroopan. Suomessa on merkkejä kotitalouksien vaikeuksista, sillä asuntolainoissa lyhennysvapaissa on siirrytty piilomainontaan samalla, kun ostovoima junnaa paikallaan. Ylivelkaantuminen on selvä uhka.

Suomessa rakennusbuumi vetää huteraa nousua kaupungistumisen voimistuessa, ja talouskasvu nojaa kaupunkien tiiviiden osaamiskeskittymien palveluyrityksiin. Helsinki-Tampere-akseli ei saa katketa, vaan sidettä tulee vaalia. Kilpailukykysopimuksen jälkeen katse kääntyy kustannustasosta rakenteisiin: työmarkkinat, kilpailun esteet ja sote tulevat olemaan suurennuslasin alla.

Mainokset