Pron tutkimus: Pitkät työajat alentavat työpaikan tuottavuutta

Yksilön pitkät työajat alentavat tuottavuutta työtuntia kohden ja näkyvät tuottavuustappiona koko organisaation tasolla. Pitkillä työajoilla on selkeä työtyytyväisyyttä heikentävä vaikutus. Tiedot käyvät ilmi Ammattiliitto Pron laajasta työmarkkinatutkimusaineistosta (TMT), jota on kerätty vuodesta 2008 alkaen.

Toimihenkilötyöhön kuuluu monesti runsaasti rutiinityötä ja pakollisia suoritteita, kuten asiakkaiden kohtaamista ja aikataulutettuja tehtäviä. Työ vaatii tarkkuutta ja työtuntien venyessä työn laatu alkaa heikentyä. Samoin pitkittyvät työajat vähentävät työn tuloksellisuutta erilaisten häiriötekijöiden lisääntyessä.

– Ihmiset eivät ole koneita, joita voi ajaa täysillä maksimikapasiteettiin asti. Työntekijän jaksamisessa on leikkauskohta, jonka jälkeen ylikuormitetun työntekijän hyöty koko organisaation näkökulmasta alentuu voimakkaasti. Tästä syystä kannattaisi todellakin ottaa ennemmin työtön töihin, kuin kuormittaa yhtä osaajaa liikaa, Pron tutkija Petri Palmu kertoo.

Pron mukaan riittävä vapaa-aika on arvokasta myös työnantajan kannalta.

– Jokaisella on omakohtaisia kokemuksia liian pitkistä työrupeamista: ajatukset eivät enää kulje ja työnjälki heikkenee. Riittävä vapaa-aika ja lepo ovat välttämättömiä elimistömme ja aivojemme palautumiseksi. On taloudellisesti tuottavampaa teettää työ virkeillä työntekijöillä, jolloin laatu ja määrä voivat kohdata, Palmu painottaa.

TMT-aineiston valossa työnantajajärjestöjen ja pääministeri Juha Sipilän esittämä viikkotyötuntimäärän lisääminen ei kannata.

Avain sairauspoissaoloihin löytyy johtamisesta ja työkuormituksesta

Pron työmarkkinatutkimuksen perusteella tuottavuutta voidaan parantaa muuttamalla työnteon tapoja fiksummiksi ilman mekaanisia ratkaisuja. Palmun mukaan työntekopaikkojen ja tekemisen ajankohtien joustaessa oikein, työntekijä voi suunnata energiansa tulokselliseen työhön.

– Etätyö luo tähän hyviä mahdollisuuksia. Odotuksista huolimatta sen tekemisen edellytykset ovat toimihenkilöillä edelleen erittäin vaatimattomat. Jostain syystä moni työnantaja ei halua edistää etätyötä, Petri Palmu sanoo.

TMT-aineiston mukaan ihmiset kokevat voivansa periaatteessa tehdä pitempää työaikaa, jos johtaminen olisi parempaa, työsisällöt kiinnostavampia, eikä työn määrä käytettävään aikaan nähden olisi jatkuvasti liian suuri. Huono johtamiskulttuuri ja työn kuormittavuus ovatkin suurimpia syitä sairastavuuden taustalla.

– Töiden lisääminen edellyttäisi dramaattisesti parempaa johtamista, mitä on vaikea kuvitella tutkimusfaktojen valossa. Tällä hetkellä vain seitsemän prosenttia kokee, että työpaikan johtaminen on laadullisesti hyvää. Näin on, vaikka johtamisen merkitys on nykyisin hyvin tiedostettu, Palmu toteaa.

Harmaat ylityöt pidentävät jo työpäivää

Työnantajat ovat esittäneet työajan pidentämistä. Tutkimustilastojen mukaan toimihenkilöt tekevät jo nyt töitä työnantajalle ilman korvausta ns. harmaina ylitöinä.

Työnantajan vähennettyä useissa yrityksissä henkilöstöä yt-neuvottelujen kautta, työtehtävät eivät monesti ole vähentyneet, vaan siirtyneet lisäämään muiden työtaakkaa.

– Jos toteutunutta 40 tunnin työviikkoa verrataan määriteltyyn 37,5 tunnin perustyöaikaan, niin keskiverto prolainen tekee tällä hetkellä noin kymmenen prosenttia seuraavan toimihenkilön töistä, Petri Palmu summaa.

Advertisements