Asukkaiden luottamus kunnan päättäjiin lievästi nousussa

Suomalaiset seuraavat aktiivisesti kotikuntansa päätöksentekoa viestimistä, mutta vain kolmannes ilmoittaa olevansa kiinnostunut kuntapolitiikasta. Sosiaalisen median käyttö on selvästi kasvanut päätösten seurannassa. Luottamus poliittisiin päättäjiin on hieman vahvistunut.

Kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon on kysytty osana kuntauudistusten arviointitutkimusohjelmaa. ARTTU2-kuntalaiskyselyyn vastasi maalis-toukokuussa noin 12 500 suomalaista. Vastaava kysely on tehty aiemmin viisi kertaa noin neljän vuoden välein.

– Kunnan päätöksentekoon suhtaudutaan epäilevästi myös aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa. Epäluottamusta esiintyy erityisesti kuntaliitoskunnissa, kuntien reuna-alueilla sekä taloudellisesti huonosti menestyneissä kunnissa, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Luottamus kunnan päätöksentekoon on kuitenkin keskimäärin hieman kasvanut vuodesta 2011. Pienissä kunnissa luottamus on suurinta ja myös sen kasvu on ollut selkeintä. Luottamuksen taso kuitenkin vaihtelee erikokoisissa ja erityppisissä kunnissa. Seitsemällä kysymyksellä mitattu luottamus sai vastaajilta yleisarvion 2,89 eli jäi neutraalin arvon 3 alapuolelle. Epäileväisyys ja kriittisyys on siis yleisempää kuin luottamus. Vuonna 2011 luottamusindeksi oli 2,85.

Iäkkäät ja koulutetut luottavat eniten

Luottamus kunnan päätöksentekoon on suurinta yli 70-vuotiailla, korkeasti koulutetuilla, johtavassa asemassa olevilla ja eläkeläisillä, järjestön tai yhdistyksen palveluksessa työskentelevillä sekä alle vuoden nykyisessä kotikunnassaan asuneilla.

– Luottamukseen heijastuu selkeästi kuntalaisen arvio omasta elämäntilanteesta ja kyvystä hoitaa asioita kunnan kanssa. Luottamus ei sitä vastoin yleisellä tasolla vaihtele merkittävästi naisten ja miesten eikä äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisten välillä, Pekola-Sjöblom sanoo.

Heikoin arvio vastaajilta saatiin väittämään ”Kunnassani kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä.” Samaa mieltä tämän väittämän kanssa oli 16 prosenttia vastaajista. Eri mieltä oli 41 prosenttia. Kotikunnan poliittisiin päättäjiin sanoi luottavansa 26 prosenttia vastaajista, ja 35 prosenttia oli tästä eri mieltä. Lähes samat luvut saatiin väittämään ”Uskon kuntani luottamushenkilöiden ajavan vilpittömästi kunnan parasta.”

Lähes puolet kyselyyn vastanneista arveli, että kunnanvaltuutetut menettävät pian vaalien jälkeen kosketuksen äänestäjiin. Tähän väittämään yhtyi 44 prosenttia ja eri mieltä oli 16 prosenttia vastaajista. Kolmanneksen mielestä (34%) todellista päätösvaltaa käyttävät viranhaltijat eivätkä luottamushenkilöt.

Kiinnostus kuntapolitiikkaa kohtaan on pysynyt entisellä tasolla. Kiinnostuneita on nyt 33 prosenttia, neutraalisti suhtautuvia 35 prosenttia, ja 32 prosenttia ilmoittaa, että kuntapolitiikka ei kiinnosta. Silti yli kaksi kolmannesta kuntalaisista sanoo seuraavansa kuntansa toimintaa ja päätöksentekoa ainakin silloin tällöin sanomalehdistä, radiosta ja televisiosta sekä kunnan omasta tiedotuslehdestä tai muista kotiin jaettavista tiedotteista. Seuraamisen taso on pysynyt muutoin ennallaan, mutta sosiaalista mediaa käytetään tässäkin selvästi aiempaa enemmän. Jo 21 prosenttia ilmoittaa seuraavansa kunnan asioita sosiaalisen median avulla.

Tutkimusohjelma arvioi uudistusten vaikutuksia

Laaja kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa, joka seuraa kunnissa toteutettujen uudistusten vaikutuksia palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan. Tutkimusohjelmassa on mukana 40 erityyppistä kuntaa.

Kuntalaiskysely lähetettiin Väestörekisterikeskuksen otoksen mukaisesti kaikkiaan 31 950 täysi-ikäiselle kuntalaiselle. Kysely toteutettiin 27.3.-29.5.2015. Vastauksia saatiin 12 576. Ensimmäiset, luottamushenkilöiden asemaa koskevat tutkimustulokset esiteltiin keskiviikkona 10.6. kuntapuheenjohtajapäivässä Vantaalla.

Advertisements