Kauppakamari: Vientiteollisuus hyötyisi TTIP kauppa- ja investointikumppanuudesta

EU–USA-kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) hyötyisi ennen kaikkea vientiteollisuus, osoittaa kauppakamarien tekemä valtakunnallinen kysely, johon vastasi helmikuussa lähes 1700 yritystä eri puolilta Suomea. Yli kolmannes (36 prosenttia) vastanneista yrityksistä ei kuitenkaan osaa sanoa, olisiko neuvoteltavana olevasta kauppakumppanuudesta niille hyötyä. Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari aikovat vastata yritysten tiedontarpeeseen TTIP-tietoiskujen avulla.

”Vientiteollisuus olisi suurin hyötyjä EU:n ja USA:n kauppakumppanuudesta”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä . Kyselyyn vastanneista teollisuusyrityksistä 37 prosenttia näki TTIP:n tuovan suoria tai epäsuoria hyötyä. Kaikkien alojen yrityksissä vastaava luku on 28 prosenttia.

Penttilä uskoo, että Venäjän ja Kiinan talouksien epävarmuuden vahvistuessa USA:n kasvumarkkinoilta löytyy kysyntää myös suomalaisille teollisuustuotteille.

”EU:n ja USA:n tiiviimpi kauppakumppanuus olisi luonteva askel globaalissa taloudessa hetkellä, jolloin idän talouksien uhkakuvat ovat selvästi kasvaneet. TTIP vahvistaisi myös EU-maa Suomen mainetta investointikohteena”, arvioi Penttilä.

Yli kolmannes yrityksistä kaipaa tietoa TTIP:sta

Yritysten resurssit seurata pitkällä aikavälillä markkinoiden pelisääntöihin vaikuttavaa kauppapolitiikkaa ovat varsin rajalliset. Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori huomauttaa, että isojen yritysten edunvalvontaresursseja on leikattu taantumassa eikä pk-yrityksillä niitä varsinaisesti koskaan ole ollutkaan.

”Suomalaisyritykset odottavat, että valtiovalta ja yritysjärjestöt pitävät ne tietoisina kauppapoliittisista muutoksista. Tähän haasteeseen tartumme tarjoamalla jatkossa kauppakamarien jäsenyrityksille tuoreita ja tiiviitä TTIP-tietoiskuja”, kertoo Vuori.

Ensimmäinen TTIP-tietoisku yrityksille pidettiin 2.3.2015 Helsingissä Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin yhteistyöllä. Tietoiskuun osallistui lähes 30 yrityselämän edustajaa.

Kauppakamarien kyselyyn vastasi lähes 1700 yritystä eri puolilta Suomea. Kysely lähetettiin 17 000 yrityksen toimitusjohtajalle tai vastaavalle henkilölle. Kyselyn vastausprosentti oli 10 prosenttia. Kysely toteutettiin 6.–11.2.2015 Kauppakamarien Venäjän talous ja pakotteet -kyselyn yhteydessä. Kauppakamarien jäsenyritykset edustavat kaiken kokoisia yrityksiä kaikilla toimialoilla ympäri Suomea.

Mainokset