Euroopan Unioni on päättänyt Eurooppalaisen liikenneverkon luomisesta

TEN-T (Trans-European Transport Networks) avulla EU haluaa luoda kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on lisätä erityisesti raideliikenteen tavarakuljetuksia ja matkustajaliikennettä. Vuosiksi 2014 – 2020 TEN-T verkkoon on budjetoitu 26 mrd. euroa ja se kohdistetaan kokonaisuudessaan raideverkkoon. Tausta-ajatus on, että noin 10 %:n tuella saada aikaan yli 10-kertaiset investoinnit liikenneverkkoon eli yli 250 mrd. euroa.

Suomea risteää kaksi eurooppalaista ydinverkkokäytävää: Pohjanmeri-Itämeri käytävä, joka päättyy Helsinkiin ja Skandinavia-Välimeri käytävä, joka yhdistää itärajan Helsingin ja Turun kautta Tukholmaan ja edelleen Keski-Euroopan kautta Välimerelle. Suomessa verkko jakaantuu ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon. Suomi on sitoutunut saattamaan ydinverkon EU:n normien mukaiseen kuntoon vuoteen 2030 mennessä. Päätös on velvoittava. Ydinverkon kehittämiskustannukset ovat tieverkon osalta noin 6,5 ja raideverkon osalta noin 4,2 mrd. euroa.

Suomen velvoite verkon rakentamiseen koskee vain tieverkkoa, koska raideverkkomme ei kuulu leveämmän raideleveyden vuoksi Eurooppalaiseen järjestelmään. Tieverkko onkin siis pakko rakentaa, mutta tukea EU:lta ei tule. Raideverkkoa ei ole pakko rakentaa, mutta jos rakennetaan, EU maksaa noin 10 prosenttia kuluista. EU:n tuki raideverkkoon voi nousta rahoituskaudella 600 miljoonaan euroon. Sellainen raha kannattaa ottaa vastaan.

EU:n liikennepolitiikan toteuttamisessa törmätään Suomessa heti alkuunsa resurssien niukkuuteen. EU:n tukea ei tule, jos valtio ei investoi omaa rahaa. Nykyinen liikenneinfran investointikehys on 375 milj. euroa vuodessa. TEN-T ydinverkon rakentamiseen kuluisi 28 vuotta, jos koko kehys käytettäisiin vain tähän tarkoitukseen. Muiden väylien kehittämiseen ei sitten olisikaan varaa. Näin ei tietenkään voi tapahtua. Suomella onkin käytännössä kolme vaihtoehtoa:

1) TEN-T verkkoa supistetaan.
2) Verkon laatutasoa alennetaan.
3) Investointikehystä nostetaan tuntuvasti.

Olisi kummallista, jos Suomi lähtisi supistamaan jo nyt suppeaa ydinverkkoa. Varsinkin, kun päätökset verkon laajuudesta on tehty Suomen esityksen mukaisesti. Ydinverkon supistaminen olisi myös aluepoliittisesti ikävä viesti. Nytkään se ei kata koko Suomea. Käytännössä Suomen tulisi pohtia kakkos- ja kolmosvaihtoehdon mukaista etenemistä. Laatutasoa varsinkin tiepuolella voidaan pudottaa. Ennen kaikkea Suomen tulisi panostaa jatkossa tuntuvasti enemmän rahaa väyliinsä aivan kuten muut Pohjoismaat ovat tehneet.

Kansallisen liikennepolitiikan uudelleen arviointiin on erinomaiset perustelut. Hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen henkireikä. Kotimarkkinamme ovat pienet ja hyvinvointimme on viennin varassa. Taloudellisen kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen edellytys on toimiminen kansainvälisillä markkinoilla. Logistinen asemamme Euroopan markkina-alueen reunalla on epäedullinen ja lisää yritysten kustannuksia. 80 prosenttia viennistämme tapahtuu meriteitse ja siten usean eri kuljetusmuodon yhteistyön tuloksena. Sujuvat kuljetusketjut parantavat yritysten kilpailukykyä, joten väyliin panostaminen tuo pysyviä positiivisia vaikutuksia talouteen.

EU ei painota turhaan raideliikenteen kehittämistä. Raideliikenne onkin nostettava liikennepolitiikan keskiöön. Raideliikenne on tehokas tapa kuljettaa tavaroita ja ihmisiä pitkiä tai keskipitkiä matkoja. Raideliikenne vähentää myös öljyriippuvuutta, ja sitä kautta energiariippuvuuttamme Venäjästä. Myös ilmastonmuutoksen hallinnan näkökulmasta on tärkeää saada yhä enemmän kuljetuksia ja ihmisiä raiteille.

EU:n heittämään haasteeseen on tartuttava. Suomen, jos kenen, tulisi kantaa huolta logistisesta kilpailukyvystään ja talouskasvustaan. Seuraavan liikennepoliittisen selonteon johtoajatuksena tulisikin olla pitkäjänteinen, Suomen logistisen aseman parantamiseen tähtäävä liikennepolitiikka. Neljän vuoden sijaan tähtäimen tulee olla vuodessa 2030. TEN-T verkon rakentaminen vaatii valtavasti voimavaroja ja suunnittelua, joten päätöksissä on voitava nähdä yli vaalikausien.

Pekka Salmi
Kirjoittaja on Pro Rautatiet ry:n puheenjohtaja ja Tampereen kaupungin apulaispormestari

Advertisements