Vihreä talous muuttaa rakenteita

Vihreän talouden hyödyntäminen edellyttää rakenteellisia muutoksia maaseudulla, jossa suurin osa biomassoista ja luonnonvaroista sijaitsee. Jotta tuotannosta syntyvä lisäarvo jäisi alueelle, tarvitaan verkostoitumista. Vihreä talous rakentuu vahvasti sitoutuneiden yhteisöjen varaan.

Vihreä talous ja biotalouteen perustuvat toimintamallit sekä niiden vaikutukset olivat valokeilassa 6.11.2014 Finlandia-talolla Koko Suomen vihreä talous -seminaarissa. Maakuntien johdon, hallinnon ja tutkimuksen välisessä keskustelussa korostettiin, että koko Suomen vihreän talouden toimintamallin toteutuksessa tarvitaan sekä julkista että yksityistä sektoria. Maaseutuyhteisöjen rooli nähtiin erityisen tärkeänä.

Tilaisuuden järjesti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, ProAgria Lappi ja maa- ja metsätalousministeriö. Rakenteilla on yhteinen toimintamalli, jonka avulla luodataan maaseutualueiden kestävää biotaloutta, hajautettuja ratkaisuja ja mahdollisimman omavaraista energian ja elintarvikkeiden tuotantoa.

Kuka hyötyy luonnonvaroistamme?

Vihreässä taloudessa hyvinvointi ja talouskasvu luodaan ylittämättä luonnon ja ympäristön asettamia rajoja.
– Suomi on nyt vedenjakajalla siinä, kenen ehdoilla ja miten kestävästi uusiutuvia luonnonvarojamme tulevaisuudessa hyödynnetään. Väärin toimimalla hyvä biotalous voi kääntyä kestämättömäksi ryöstöviljelyksi, pohti MTT:n professori Hilkka Vihinen .

Vihinen totesi, että vihreä talous edellyttää muutoksia muun muassa tuotanto- ja arvoketjuihin, lainsäädäntöön, omistus- ja hallintajärjestelyihin sekä liiketoimintaratkaisuihin. Kaikki lähtee paikallisesta energiantuotannosta.

– Keskitettyjä ja hajautettuja ratkaisuja viisaasti yhdistelevä, tuotannon arvoa alueelle palauttava ja verkottunut talous on mahdollinen, ja se hyödyntää Suomen kokonaisresurssia tarkemmin ja kestävämmin kuin nykyinen järjestelmä.

Apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä painotti uusien ratkaisujen tärkeyttä, jotta päästäisiin hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä.

– Maaseudulla ja alueilla on keskeinen rooli vihreän talouden vetureina. Yhteisen hankkeemme toimintamalli tulee auttamaan alueita löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään niitä edelleen.

Haussa uudenlainen asiantuntijuus

Kalajoen kaupungin Yrityspalvelukeskuksen yritysasiantuntija Mirja Mustosen mukaan juuri vihreä talous mahdollistaa kasvuyrittäjyyttä.

– Menestyäksemme tarvitsemme kuitenkin isoja muutoksia jokapäiväisissä asenteissamme sekä liiketoiminnallisessa ajattelussamme. Meidän on hyödynnettävä tutkimusta ja uutta teknologiaa ja kyettävä toimimaan verkostoissa.

Mustosen mielestä on etsittävä asiantuntijoita, joilla on taito organisoida, olla luovia ja oivaltaa kansainväliset markkinat. Ala tarvitsee nopeita ja joustavia yrityksiä sekä hyviä, kansainväliset mitat täyttäviä tuotteita.

Lähiruoalla rahat omaan kuntaan

Seminaarissa esiteltiin hyvä esimerkki vihreän talouden toiminnasta Sodankylässä, jossa kunnan keskuskeittiö on lanseerannut uuden toimintamallin. Sen tavoitteena on kasvattaa alueellista verohyötyä ja säilyttää työpaikkoja omassa kunnassa. Tarvittavat raaka-aineet esimerkiksi kalat, marjat ja juurekset hankitaan läheltä.

Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola totesi, että lähiraaka-aineiden käytön lisääminen tuo työtä ja osaamista. Ruoanhankintaan käytetyt rahat jäävät oman kuntaan.

– Toimintamallista on tarkoitus kehittää valtakunnallinen, jotta muuallakin Suomessa keskuskeittiöt voisivat tarjota asiakkailleen lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa ilman, että kustannukset nousevat liian korkeiksi.

Mainokset