Uusi solujen liikkumiseen vaikuttava mekanismi löytynyt

GMF-proteiini säätelee solujen liikkuvuudelle välttämättömien ulokkeiden elinikää ja kokoa.

Solut ja soluryhmät liikkuvat yksilönkehityksen aikana, mutta liikkumiskykyä tarvitaan myös esimerkiksi haavan paranemisessa ja veren valkosolujen partioidessa elimistössä. Hallitsematon solujen liikkuminen on toisaalta keskeistä syöpäkasvainten etäispesäkkeiden muodostumisessa.

Liikkuvat solut lähettävät ympäristöönsä ulokkeita, joiden muodostumista ohjavat aktiini-proteiinista koostuvat säiemäiset rakenteet. Soluliikkumista on toistaiseksi tutkittu pääasiassa viljelyalustoilla, joissa solut ryömivät kaksiulotteisessa ympäristössä. Sen sijaan liikkuessaan elimistön kudoksissa solut joutuvat käyttämään voimaa tunkeutuakseen ympäristöönsä ja tunnustellakseen oikeaa reittiä.

Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa työskentelevä FT Minna Poukkula on selvittänyt banaanikärpästen avulla, että oikein toimivat solu-ulokkeet ovat välttämättömiä solujen liikkuvuudelle kudosympäristössä.

– Ulokkeiden toimivuus edellyttää puolestaan sitä, että verkkomaista aktiinitukirankaa puretaan ja rakennetaan uudelleen jatkuvasti. Aktiinirakenteiden purkamista nopeuttaa GMF-proteiini, ja nimenomaan se säätelee solu-ulokkeiden elinikää ja kokoa. Kun kärpäsistä poistettiin GMF, hidastunut solu-ulokkeiden dynamiikka aiheutti ongelmia solujen liikkumisessa kudosympäristössä, Minna Poukkula Pekka Lappalaisen tutkimusryhmästä toteaa.

Tutkimus julkaistiin Current Biology -lehdessä.

Tutkimuksen rahoittajana on Suomen Akatemia.

Advertisements