Suomen tulisi sijoittaa hyvään hallintoon

Suomi tarvitsee uusia innovaatioita pysyäkseen kilpailukykyisenä. Tieteeseen ja perustutkimukseen sijoitettu julkinen rahoitus on pystyttävä kanavoimaan käytännön hyödyksi. Lainvalmistelun tietoperustaa olisi tarpeen vahvistaa.

Kun talouskehitys on heikkoa, tulisi pystyä vaikuttamaan kilpailukykyyn ja työmarkkinoiden rakenteeseen. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettyä rahoitusta ei ole saatu kanavoitua riittävän hyvin käytännön hyödyksi. Lähes puolet tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta, noin 900 miljoonaa euroa, kohdistuu yleiseen tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimustulosten hyödyntäminen yhteistyössä yritysten kanssa on vähäistä. On löydettävä uudenlaisia ajattelu- ja toimintamalleja, joiden avulla saadaan tutkimus- ja kehittämisrahoitus muutettua valtiontaloutta hyödyttäviksi innovaatioiksi.

Tarkastusten perusteella hallituksen rakennepoliittisen ohjelman työmarkkinoihin kohdistuvat toimenpiteet ovat perusteltujaja toteuttamiskelpoisia, mutta toteutuskeinojen suppeus voi haitata tavoitteiden saavuttamista.

Laadukas lainvalmistelu parantaa edellytyksiä pärjätä rakennemuutoksessa

Jotta julkinen hallinto voi olla tuloksellista, sitä on johdettava tavoitteellisesti ja ohjattava tehokkaasti. Tarkastusten perusteella hallinnonalojen ohjausjärjestelmät ovat kokonaisuutena arvioiden kohtuullisen hyvällä tasolla. Hallinnonalojen strategisen ja taloudellisen suunnittelun tulisi kuitenkin olla selvemmin kytköksissä toisiinsa. Tulosohjaus toimii vain noin puolessa kirjanpitoyksiköistä.

Rakennemuutos muokkaa myös julkista hallintoa uuteen muotoon. Hallinnolla on oltava valmiudet uudistua, jotta se voi sekä hoitaa perinteiset perustehtävänsä että vastata kansalaisten muuttuviin odotuksiin. Esimerkiksi lainsäädännön vaikutuksia on pystyttävä aiempaa paremmin arvioimaan.

”Suomen tulisi sijoittaa hyvän hallinnon vahvistamiseen”, sanoo VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti. ”Hallinnon ohjausta sävyttää liikaa yksityiskohtaisen normiohjauksen sekä tuloksellisuuden ajattelumallien välinen ristiriita. Erityisesti lainvalmistelussa tietoon perustuvaa päätöksentekoa tulisi parantaa. Koska hallinto tulee olemaan pitkälti informaatiohallintoa, tulisi myös avoimen datan toteuttamiseen panostaa.”

Tarkastusvirasto on arvioinut säädösvalmistelua kolmessa ministeriössä ja tehnyt johtopäätöksiä siitä, minkälaista säädösjohtamisen tulisi valtioneuvostossa olla. Säädösvalmistelu olisi tunnistettava yhdeksi valtioneuvoston ydintehtäväksi. Johdon tulisi sitoutua hyvän säädösvalmistelun periaatteisiin, säädösvalmistelun laadunvarmistuksen tulisi olla kunnossa ja valmistelijoiden välisen yhteistyön saumatonta. Valtioneuvostoon tulisi tarkastusviraston näkemyksen mukaan perustaa yksikkö, joka valvoisi lakien vaikutusarviointien laatua ja arvioisi, ovatko tarkoitetut tavoitteet saavutettavissa ehdotetuilla ohjauskeinoilla.

Valtiontalouden tarkastusvirasto luovutti tänään maanantaina 15. syyskuuta eduskunnalle vuosikertomuksen vuoden 2014 valtiopäiville. Siinä esitetään katsaus valtion taloudenhoidon ja hallinnon tilaan sekä tehdään yhteenveto eduskunnan kannalta tärkeimmistä tarkastushavainnoista. Vuosikertomuksessa korostuu tänä vuonna kaksi teemaa: hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon edellytykset ja hyvä hallinto.

Advertisements