Kuntavaalien vaalipäivä tulee siirtää lokakuusta huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin. Vaaleissa äänestäminen on tehtävä mahdolliseksi myös internetin kautta. Kuntaliitto otti kantaa vaalipäivän siirtämiseen ja nettiäänestämisen mahdollistamiseen lausunnoissaan perjantaina 29. elokuuta.
Oikeusministeriön asettama parlamentaarinen työryhmä ehdottaa, että huhtikuun kolmannesta sunnuntaista muodostuisi yleinen vaalipäivä, jona toimitettaisiin kahden vuoden välein joko kuntavaalit tai eduskuntavaalit. Samanaikaisesti vaaleja ei järjestettäisi.
– Kuntavaalien aikaistaminen keväälle merkitsee käytännössä sitä, että uudet valtuustot aloittavat toimintansa kesäkuussa ja pääsevät näin vaikuttamaan seuraavan vuoden talousarvioon ja kunnallisveroon, toteaa johtava lakimies Heikki Harjula.
Vaalien vakiinnuttamisen yleiselle vaalipäivälle toivotaan myös lisäävän äänestysaktiivisuutta.
Käytännössä seuraavat kuntavaalit siirtyisivät lokakuusta 2016 huhtikuuhun 2017. Nykyisten valtuustojen toimikautta jatkettaisiin vuoden 2017 toukokuun loppuun.
Nykyinen laki kieltää kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisen vaalien yhteydessä. Kunnallisia kansanäänestyksiä pitäisi Kuntaliiton mielestä voida järjestää kaikkien vaalien, myös valtiollisten vaalien yhteydessä, toisin kuin työryhmä ehdottaa.
– Järjestely säästää rahaa ja voi lisätä äänestysintoa sekä kuntien halua kuulla kuntalaisiaan entistä useammin. Työryhmän pelko erilaisten vaaliteemojen sekaantumisesta tuntuu äänestäjien aliarvioinnilta, Harjula kommentoi mietintöä.
Nettiäänestäminen on saatava toimimaan
Nettiäänestäminen on perusteltua aloittaa neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä, kuten oikeusministeriön asettama työryhmä on ehdottanut väliraportissaan. Sen lisäksi nettiäänestämisen valmistelua on tärkeää jatkaa niin, että se voidaan ottaa käyttöön myös yleisissä vaaleissa, Kuntaliitto toivoo lausunnossaan.
– Nettiäänestämisen käyttöönotto yleisissä vaaleissa on vääjäämätöntä ja välttämätöntä. Kuntaliiton hallitus on jo vuoden 2008 tietoyhteiskuntapoliittisissa toimintalinjauksissaan todennut, että nykyisten äänestystapojen rinnalla on tarjottava myös mahdollisuus äänestää verkon kautta, työryhmässä Kuntaliittoa edustanut tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
– Jotta äänestämisen siirtäminen verkkoon onnistuu, on valmisteluun varattava riittävästi rahaa ja aikaa. Suunnittelu- ja valmistelutyön huolellisuus on tärkeämpää kuin käyttöönoton aikataulusta sopiminen.
Etenkin sähköisen tunnistamisen kehitys sekä tietoliikenneyhteyksien parantaminen ovat tärkeitä ratkaistavia asioita, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan taata.
– Tietosuojasta ja tietoturvasta on huolehdittava asianmukaisesti, jotta kuntalaisten luottamus säilyy.
Verkkoäänestys ei kuitenkaan voi olla ainoa tapa äänestää, vaan se tulee ottaa käyttöön uudeksi äänestystavaksi nykyisin käytössä olevien ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen rinnalle.
Kuntaliitto kannattaa nettiäänestysjärjestelmää, josta ei aiheudu kustannuksia kunnille. Nettiäänestysjärjestelmää voidaan kehittää osana oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluja.
uutisverkko 