Suomessa on pulaa ammattimiehistä, autonkuljettajista ja suunnittelijoista

ManpowerGroup on 3.6. julkistanut vuosittaisen Talent Shortage Survey -tutkimuksen, jossa kartoitetaan maailmanlaajuisesti kymmenen hankalimmin täytettävää työpaikkaa 42 maassa. 36 prosenttia kyselyyn osallistuneista yli 37 000 työnantajasta koki oikean osaamisen löytämisen haasteelliseksi. Luku kasvoi toisena perättäisenä vuotena ja on nyt korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2007. Suomessa vastaava luku tämän vuoden tutkimuksessa oli 33 prosenttia.

Suomalaisilla työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää työpaikkoja kädentaitoja vaativilla ammattialoilla; tähän ryhmään kuuluvat muun muassa rakennusalan ammattiosaajat, putkimiehet, sähköasentajat ja hitsaajat.

  • Suomen halutuimmat työntekijät vuonna 2014:
  • 1. Ammattimiehet
  • 2. Autonkuljettajat
  • 3. Suunnittelijat
  • 4. Hotelli- ja ravintolahenkilöstö
  • 5. Insinöörit
  • 6. Teknikot
  • 7. Tuotantotyöntekijät- ja koneenhoitajat
  • 8. Myyntiammattilaiset
  • 9. Markkinointi-, PR- ja viestintähenkilöstö
  • 10. Johtajat

Suomen halutuimmat työntekijät vuonna 2013:

  • 1. Ammattimiehet
  • 2. Autonkuljettajat
  • 3. Myyntiammattilaiset
  • 4. Kirjanpidon ja taloushallinnon henkilökunta
  • 5. Mekaanikot
  • 6. Keittiömestarit/kokit
  • 7. IT-alan henkilöstö
  • 8. Myyntipäälliköt
  • 9. Insinöörit
  • 10. Lääkärit ja muut terveysalan ammattilaiset paitsi sairaanhoitajat

Verrattaessa viime vuoden tutkimukseen Suomen osalta halutuimpien työntekijöiden kärkikaksikko on pysynyt ennallaan, mutta vuosi sitten kärjen tuntumassa olleet taloushallinnon ja kirjanpidon ammattilaiset ovat tippuneet kokonaan kärkilistalta pois, ja listalle on noussut joitakin uusia ammattiryhmiä.

”Suomessa on vuoden aikana tapahtunut enemmän muutoksia kuin monissa muissa maissa. Kun vielä viime vuonna IT-henkilöstö oli sijalla 7, se ei enää yltänyt kymmenen vaikeimmin täytettävän tehtävän joukkoon. Kärkilistalta ovat myös pudonneet taloushallinnon ja kirjanpidon ammattilaiset,” ManpowerGroupin toimitusjohtaja Iikka Lindroos vertailee eroja vuoden takaiseen. ”Mielenkiintoisena uutena nousijana ovat markkinointi-, PR- ja viestintätehtävät. Tämä kertoo koko markkinointiviestintäalalla jylläävästä murroksesta: median ja mainonnan digitalisoitumiseen ja markkinoinnin automaatioon haetaan uudenlaista osaamista, jolle nyt on kysyntää”, Lindroos tulkitsee muutosta.

Maailmanlaajuisesti osaajapulasta kärsivät eniten työnantajat Japanissa, jossa osaamispulaa mittaava luku oli 81 prosenttia. Myös Perussa, Intiassa, Brasiliassa, Turkissa ja Argentiinassa työnantajat raportoivat oikeanlaisen osaamisen puutteesta. Vähäisintä osaajapula on Irlannissa (2 prosenttia), Espanjassa (3 prosenttia) ja Alankomaissa (5 prosenttia).

Maailmanlaajuisesti suurin pula on edelleen käden taitoja hallitsevista ammattiosaajista. Hyvä kysyntä jatkuu myös insinöörien, teknikkojen sekä myyntiammattilaisten kohdalla.

”Paljon puhuttu digitalisoituminen, automatisaatio ja robotisoituminen sekä hävittävät että luovat työpaikkoja monella alalla”, Iikka Lindroos visioi, mutta muistuttaa samalla, että eri alojen ammattiosaajia tarvitaan aina. ”Työnhakuakin kannattaa suunnata niihin tehtäviin, joissa kysyntä pysyy vuodesta toiseen hyvänä.”

Yli 50 prosenttia kyselyyn vastanneista työnantajista raportoi, että osaajapulalla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka he pystyvät vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin, ja 40 prosenttia työnantajista tunnustaa osaajapulan heikentävän organisaation kilpailukykyä ja tuottavuutta. Lähes puolet kyselyyn osallistuneista työnantajista kertoo reagoineensa osaajapulaan kehittämällä henkilöstöään ja tarjoamalla heille lisäkoulutusta sekä tarkastamalla rekrytointiprosessejaan ja henkilöstön valintakriteereitä. Osaajapulasta huolimatta 22 prosenttia työnantajista kertoo, ettei ole tehnyt mitään tilanteen korjaamiseksi.

Taustalla pula hakijoista ja oikeanlaisen kokemuksen puute

Sekä Euroopassa että Suomessa kolme tärkeintä syytä työpaikkojen täyttämisen vaikeuteen ovat yhteneväiset: puute hakijoista, teknisen osaamisen puute ja työkokemuksen puute. Suomessa hakijoiden puutteesta kärsii jopa 54 % vastaajista, kun muualla Euroopassa vastaava luku on 37 %. Toiseksi tärkein este työtehtävien täyttämiselle on teknisen, mitattavan osaamisen puute. Suomen tilanne on kuitenkin tässä huomattavasti muuta Eurooppaa parempi: meillä vain 24 % työnantajista raportoi hakijoiden teknisen osaamisen puutteesta, kun muualla Euroopassa luku on jo 37 %. Kolmanneksi suurin työllistämisen este, hakijoiden työkokemuksen puute, ilmoitetaan rekrytointivaikeuksien syyksi 25 % tapauksista sekä meillä että Euroopassa.

Vain 7 % suomalaisista työnantajista ilmoitti hakijoiden työyhteisötaitojen puutteen syyksi rekrytointivaikeuksiin. ”Nämä pehmeät taidot liittyvät siihen, miten työyhteisössä toimitaan, tehdään yhteistyötä, ollaan vuorovaikutuksessa, ratkaistaan ristiriitatilanteita, noudatetaan työpaikan sääntöjä tai käyttäydytään yleisesti”, sanoo Iikka Lindroos. Pehmeiden taitojen puute yhdistetään usein nuoriin työnhakijoihin. ”Suomessa asiat siis näyttävät olevan tässä suhteessa hyvin, mutta monissa muissa maissa näiden taitojen puute on noussut jo merkittävien työllistämisesteiden joukkoon”, Lindroos summaa.

Mainokset