Talous hyötyy teollisista symbiooseista

Teollisilla symbiooseilla merkittävät vaikutukset suomalaisyritysten kilpailukykyyn

Sitra kokosi Suomen teolliset symbioosit ensimmäistä kertaa yhteen tietokantaan ja selvitti materiaalikierrätyksen talousvaikutuksia.

Sitran selvityksen mukaan yli 80 prosenttia teollisia symbiooseja hyödyntävistä yrityksistä säästää kustannuksissa, yli kolmannes yrityksistä kertoo materiaalien kierrättämisen luovan tai säästävän työpaikkoja ja kolmannes yrityksistä on parantanut symbioosien avulla tulostaan.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran mukaan yritysten ja organisaatioiden on menestyäkseen siirryttävä kiertotalouteen, jossa materiaaleja kierrätetään ja käytetään entistä tehokkaammin. Yhä useammat edelläkävijäyritykset toimivat jo teollisessa symbioosissa, eli hyödyntävät toisten yritysten ja organisaatioiden jätteitä ja kierrättävät materiaalia yli toimialarajojen. 68 prosenttia suomalaisyritysten teknologiajohtajista näkee teollisten symbioosien ja materiaalikierrättämisen hyödyttävän liiketoimintaa ja valtaosa pitää symbiooseja erittäin tärkeänä keinona liiketoimintansa kehittämisessä, ilmenee konsulttiyhtiö Spinversen tutkimuksesta.

”Talous hyötyy teollisista symbiooseista. Resurssiviisaus on yritysten dna:ssa, ja yrityksiltä löytyy halua teollisiin symbiooseihin. Asian edistäminen sääntelyn ja lupakäytäntöjen pullonkauloja purkamalla olisi todellinen win-win-tilanne: byrokratia kevenee samalla kun se kytkeytyy irti niukoista ja alati kallistuvista raaka-aineista. Kestävä talouskasvu ja uudet työpaikat ovat tästä luonnollinen seuraus”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton kilpailukykyjohtaja Leena Mörttinen.

Sitra teki helmi-maaliskuussa selvityksen, jossa kartoitettiin teollisia symbiooseja hyödyntäviä yrityksiä. Kyselyyn vastasi 83 yritystä ympäri Suomea. Yrityksistä 84 prosenttia kertoi teollisten symbioosien säästävän kustannuksissa, 33 prosenttia sanoi symbioosien parantavan yrityksen tulosta ja 34 prosenttia kertoi luovansa niidenavulla uusia työpaikkoja tai pystyvänsä niiden avulla säilyttämään vanhoja. Materiaalitehokkuus kasvaa symbioosien ansiosta 57 prosentissa ja energiatehokkuus 40 prosentissa tutkituista yrityksistä.

Myös luonnonvarojen kulutukseen, jätemäärään ja päästöihin materiaalikierrätys vaikuttaa myönteisesti. Hiilijalanjälki on pienentynyt 57 prosentissa yrityksistä, jätemäärä vähentynyt 58 prosentissa ja raaka-aineen saatavuus parantunut noin neljänneksessä yrityksistä.

”Tässä on kyse suomalaisen teollisuuden laajamittaisesta muutoksesta, joka on vasta alussa. Tuoreiden arvioiden mukaan kiertotalouden globaalit hyödyt säästöinä ja uutena liiketoimintana ovat noin 700 miljardia dollaria. Suomella on mahdollisuus huippuosaamisen ja -teknologian ansiosta ottaa erittäin merkittävä siivu tästä potista”, sanoo johtava asiantuntija Jyri Arponen Sitrasta.

Esimerkiksi suomalaiselle Neste Oilille jätteet ovat jo merkittävä osa liiketoimintaa, ja valtaosa 40 miljoonan vuosittaisista tutkimus- ja kehityspanostuksista menee uusien raaka-aineiden tutkimukseen.

”Käytimme vuonna 2013 jo yli miljoona tonnia muiden teollisuuden alojen jätteitä ja tähteitä korkealuokkaisten uusiutuvien polttoaineiden jalostuksessa. Määrä vastaa jo noin 1,3 miljoonan henkilöauton vuosittaista polttoaineen kulutusta. Jätteistä ja tähteistä valmistetulla uusiutuvalla dieselillä pystytään vähentämään tuotteen elinkaaren aikaisia päästöjä jopa 90 prosenttia verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin”, sanoo Neste Oilin vastuullisuus-, turvallisuus- ja ympäristöjohtaja Simo Honkanen.

Sitra on koonnut Suomen teollisia symbiooseja hyödyntävät yritykset ensimmäistä kertaa yhteen tietokantaan. Kartalle viety palvelu näyttää, millaisia symbiooseja on jo olemassa ja mitkä ovat niiden työllisyys- ja kustannusvaikutukset.

”Palveluun on saatu tiedot 83 edelläkävijäyritykseltä, mutta lisää tulee koko ajan. Tietokanta toimii hyvänä esimerkkinä koko muulle teollisuudelle siitä, miten sivuvirtoja voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin. Se näyttää, että teolliset symbioosit ovat totta ja niiden hyödyt ovat erilaisin mittarein todennettavissa”, Arponen sanoo.

Sitran johtajan Mari Pantsar-Kallion mukaan uudet globaalit markkinamahdollisuudet ovat hyödynnettävissä vain, jos Suomi luo teollisille symbiooseille toimivat kotimarkkinat.

”Julkisten hankintojen ohjaava merkitys on kotimarkkinoiden luomisessa suuri, sillä ne vastaavat 20 prosentista bruttokansantuotetta”, sanoo Pantsar-Kallio Sitrasta.
– See more at: https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=12379405#sthash.W3PyfiMv.dpuf

Advertisements