Finnet: Lakiesitys laajakaistayhteyksistä syrjii haja-asutusalueita

Eduskunta käsittelee parhaillaan Tietoyhteiskuntakaareksi nimettyä lakiesitystä, joka tähtää koko sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön uudistamiseen. Finnet-liitto on ajanut pitkään sitä, että nopeat laajakaistayhteydet tulisi ulottaa kaikkiin kotitalouksiin. Nykyinen lakiesitys ei nopeuta tai edistä haja-asutusalueiden laajakaistaongelmia, näitä väliinputoaja-alueita on myös kasvukeskusten laitamilla .

Finnetin mielestä Tietoyhteiskuntakaari -lakiesitys ei kiihdytä Suomen digitaalisten palvelujen kehitystä.

– Suurimpana epäkohtana esityksessä on se, että siinä heikennetään kiinteän verkon investoijien asemaa. Tämä puolestaan johtaa siihen, että alueelliset investoinnit hidastuvat ja alueellisten tietoliikenneyhtiöiden koko tulevaisuus on uhattuna, jyrähtää Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen, ja jatkaa, että esityksen perusteluissa ei edes mainita kuituverkon edistämistä, mutta siinä on moneen kertaan mainittu erikseen radiotaajuuksien tehokas käyttö, jossa tehokkuudella viitataan taajuuksien huutokauppaan.

Tietoyhteiskunta tarvitsee nopeita ja toimintavarmoja liikenneyhteyksiä, johon pelkät mobiiliyhteydet eivät riitä. Viime aikojen kehitys on johtanut siihen, että mobiiliverkkojen käyttäjämäärät kasvavat voimakkaasti. Kiinteän verkon yhteenlaskettu käyttäjämäärä ei taas ole juurikaan kasvanut, vaikka kiinteässä verkossa siirretyn datan määrä lisääntyy erittäin voimakkaasti. Markkinoilla on siis tilanne, jossa asiakkuuksista syntyvä tulovirta kanavoituu mobiilitoimijoille, vaikka palvelujen käyttö ja tiedonsiirto tapahtuu suurelta osin kiinteissä verkoissa.

– Näkemyksemme mukaan esimerkiksi kotitalousvähennyksiä tulisi voida käyttää digitaalisten palvelujen hankkimiseen, kuten esimerkiksi kuituliittymän liittymismaksuun. Julkisissa kilpailutuksissa pitäisi puolestaan suosia sellaisia palveluita, jotka vievät digitaalisuutta eteenpäin, Matilainen summaa.

Suomen takamatkaa digitaalisten palvelujen käyttöönotossa tulisi kuroa umpeen sekä kotitalouksissa että yrityksissä. Nykyinen lakiesitys ei tätä tavoitetta tue.

– Tänne kaivataan kipeästi uutta sisältöjen ja palvelujen liiketoimintaa, joka olisi kilpailukykyistä kansainvälisiin toimijoihin verrattuna, Matilainen jatkaa.

Finnet-liitto pitää lakiesityksessä hyvänä sitä, että alan lainsäädäntöä pyritään kokoamaan yhteen vaikkakin sitä on kasattu liian virkamiesvetoisesti ja liian tiukalla aikataululla, kun ottaa huomioon miten suuresta ja tärkeästä kokonaisuudesta on kysymys.

Advertisements