Pahimmilta routa- ja kelirikko-ongelmilta ehkä säästytään

Tänä keväänä suurimpaan osaan maata odotetaan normaalia vähäisempiä routa- ja kelirikko-ongelmia niin rautateille, maanteille kuin saaristoliikenteeseenkin. Lauha talvi on kuitenkin vaurioittanut teitä.

Suurin ongelma jokakeväinen routiminen on yleensä rautateillä, mutta nyt sielläkin tilanne näyttää tavanomaista paremmalta. Maanteillä normaalia vaikeampi kelirikko on luvassa vain Kainuun sorateille. Saaristossa tuskin voi tänä keväänä edes puhua kelirikosta.

Rautateille ennakoidaan helppoa routakevättä

Rautateillä routatilanne näyttäisi jäävän tänä keväänä puoleen viimevuotisesta. Kevättalven pakkas- ja muut olosuhteet saattavat vielä muuttaa tilannetta.

Routarajoituksia ennakoidaan tarvittavan noin 40 ratakilometrille. Poikkeuksellisen leudon talven takia routimisen aiheuttamat liikennehaitat jäävät huomattavasti aiemmin arvioitua vähäisemmiksi. Lopullisten routarajoitusten määrä riippuu alkukevään säästä.

Routaongelmat kohdistuvat vuosittain samoihin paikkoihin. Liikennevirasto pyrkii vähentämään roudan vaikutuksia liikenteeseen yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja liikennöitsijän kanssa. Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa. He tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää ja routavauriot minimoida.

Kun maanpinnan päällimmäiset kerrokset alkavat keväällä sulaa, ei sulamisvesi välttämättä pääse virtaamaan ja ratapenkat kuivumaan. Routivia ja sulaneita maakerroksia voi myös olla päällekkäin. Kun maa routii kiskojen alla, syntyy epätasaista routimisnousua. Roudasta kärsivälle rataverkon osalle on tällöin asetettava nopeusrajoitus, jotta junien turvallinen kulku voidaan taata.

Maanteillä lauha talvi on vaurioittanut päällysteitä

Sorateille ennustetaan normaalia helpompaa kelirikkoa pääosaan maata. Ainoastaan Kainuun maakunnassa kelirikosta ennakoidaan tulevan normaalia vaikeampi ja Perämeren alueelle sekä Lapin eteläosaan tavanomainen.

Päällystetyt tiet ovat kärsineet talven lauhoista ja sateisista keleistä selvästi normaalia enemmän. Halkeamia on nyt paljon, samoin reikiä ja vaurioita päällysteissä. Vilkasliikenteiset tiet ovat urautuneet nastarengaskauden aikana. Pahimmin urautuneille ja vaurioituneille teille joudutaan asettamaan nopeusrajoituksia kunnes ne on saatu korjattua.

Routa on jo alkanut sulaa ja kelirikkoaika alkaa selvästi normaalia aikaisemmin. Keväällä saatetaan joutua asettamaan painorajoituksia, kuten monesti viime vuosina. Lauha talvi on jo nyt aiheuttanut sorateille pintakelirikkoa, jolloin velliintynyt pinta haittaa liikkumista.

Vähäisen lumen takia ei tulvia juurikaan ole odotettavissa, etenkin jos kevätsateet jäävät vähäisiksi. Maanteiden sivuojien rummut ovat monin paikoin jäätyneet umpeen ja saattavat aiheuttaa veden nousua tielle sulamisvaiheessa. Yksityistieliittymiä on paljon, niiden rumpujen aukipitämisestä vastaa liittymän omistaja.

Kelirikon esiintyminen on kiinni kevään säistä. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset pitävät kurissa orastavan kelirikon. Eniten kelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, jossa maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä paljon.

Kelirikon vuoksi painorajoituksia asetetaan vuosittain yleensä noin 600–2000 kilometrille. Viime keväänä painorajoituksia oli noin 900 kilometrillä maanteitä ja syksylläkin vielä yli 100 kilometrillä, kun runsaat sateet pehmittivät teiden runkoja.

Jäätilanne ei haittaa saariston yhteysalusliikennettä

Saaristossa on tänä talvena ollut jäätä paikoin huomattavasti vähemmän kuin vastaavana aikana edellisinä vuosina, joten kelirikkoaikakin on siihen nähden poikkeuksellinen. Suurimmaksi osaksi merellä on jo avovettä ja yhteysalusliikenne toimii normaalisti. Rantoihin pakkautuneet jäälautat ovat vaikeuttaneet lähinnä maantielauttaliikennettä joillakin lauttapaikoilla.

Saariston yhteysalusliikenteelle koko talvi on ollut helppo. Niilläkin reiteillä, joissa talvikelit yleensä aiheuttavat hankaluuksia on liikenne nyt pystytty hoitamaan yhteysaluksilla. Myös reiteillä, joilla yleensä jääolosuhteissa liikenne hoidetaan ilmatyynyaluksilla, on jo palattu ns. avovesikauden liikenteeseen.

Mainokset