Suomen valtio ja elinkeinoelämä haluavat edistää materiaalitehokkuutta

Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön asettaman työryhmän ehdotus kansalliseksi materiaalitehokkuusohjelmaksi esiteltiin tänään perjantaina Helsingissä. Paikalla oli edustettuna niin elinkeinoelämän, yritysten, virkamiesten kuin järjestöjen edustajia. Tilaisuudessa esiteltiin ohjelman toimenpide-ehdotukset ja tunnusteltiin elinkeinoelämän halukkuutta lähteä valmistelemaan ja toteuttamaan Suomen yhteistä ohjelmaa.

Motiva näkee energia- ja materiaalitehokkuuden – resurssitehokkuuden – suomalaisen yhteiskunnan ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta yhdeksi tärkeimmistä asioista. Tehokas materiaalitalous parantaa talouden ja yritysten kilpailukykyä, vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia ja turvaa luonnonvarojen riittävyyttä. Tavoitteena on, että resurssitehokkuus synnyttää uutta liiketoimintaa.

– Toivon, että valtiovalta sekä yritykset haluavat yhdessä viedä materiaalitehokkuutta eteenpäin sitoutumalla toimenpide-ehdotusten valmisteluun. Tässä työssä Motiva haluaa olla mukana, kiteyttää Motivan toimitusjohtaja Jouko Kinnunen.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Erja Fagerlundin ja ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen Jarmo Muurmanin esittelemää ohjelmaa tilaisuudessa kommentoineet vahvistivat ohjelman tärkeyttä seuraavasti:

”Materiaalitehokkuus on sisäänrakennettuna bisneslogiikkaan ja siksi olennaista elinkeinoelämälle. Päätöksentekijöiden tehtävänä on luoda yrityksille mahdollisimman suotuisat toimintapuitteet esimerkiksi lupaprosesseja sujuvoittamalla ja aktiivisella EU-vaikuttamisella. Materiaalitehokkuuden kentässä kaikille osapuolille löytyy roolinsa, ja parhaiten päästään eteenpäin yhteistyöllä.”
Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, Elinkeinoelämän keskusliitto

”Ohjelma tarjoaa hyvät puitteet ruokajärjestelmän materiaalitehokkuuden ja kokonaiskestävyyden kehittämiseen”
Tutkimuspäällikkö Sanna Marttinen, MTT

”Toivon, että kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpano perustuu elinkeinoelämän kannalta vapaaehtoiseen sopimustoimintaan. Silloin menestystarinoita pursuavaan resurssitehokkuuden käsikirjaan voidaan kirjoittaa toinen luku energiatehokkuuden esimerkkien jälkeen.”
Edunvalvontajohtaja Juhani Ilmola, SOK

”Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma on hyvä lähtökohta resurssitehokkaan biotalouden edistämiselle. Ohjelma tunnistaa Suomen erityispiirteet uusiutuvien luonnonvarojen käyttäjänä.”
Energiajohtaja Jouni Punnonen, Metsäteollisuus ry

”Resurssitehokkuus on keskeinen osa yritysten toimintaa ja Suomen edelläkävijyys tällä alueella on merkittävä tavoite. Materiaalitehokkuusohjelma sisältää monia hyviä ehdotuksia, joiden toimeenpanemisessa tarvitaan yhteistyötä eri sidosryhmien välillä, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.”
Director, Sustainability & Environmental Policy, Salla Ahonen, Nokia Oyj

Tilaisuudessa kävi selkeästi ilmi poliittinen tahtotila materiaalitehokkuuden edistämiselle. Valtioneuvosto on nostanut materiaalitehokkuusohjelman yhdeksi kärkihankkeekseen. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä kansallisesti että EU:ssa. Kansliapäällikkö Erkki Virtanen peräänkuuluttikin aloituspuheenvuorossaan innovaatio- ja imitaatiopolitiikkaa, jotta hyvät käytännöt voidaan jalkauttaa kaikkien toimijoiden kesken. Kuulluissa puheenvuoroissa elinkeinoelämän edustajat ilmoittivat myös haluavansa olla mukana kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimenpiteissä.

– Olemme ottaneet tärkeän askeleen elinkeinoelämän ja valtiovallan yhteisellä polulla kohti materiaalitehokkuusajattelua. Moni hanke on jo käynnissä ja tämä päivä osoitti, että uusia hankkeita varmasti käynnistyy eri toimijoiden kesken, summaa Motivan resurssitehokas elinkeinoelämä yksikön ryhmäpäällikkö Henrik Österlund.

Advertisements