Työkykyä johtamalla yritykset voivat saavuttaa miljoonien säästöt

Tekemättömästä työstä aiheutuvat kustannukset vaihtelevat yrityksestä riippuen 850 eurosta jopa 4 300 euroon työntekijää kohden. Vuoden 2012 Työkykyjohtamisen benchmark -hankkeeseen osallistuneiden yritysten tekemättömän työn kokonaiskustannukset olivat noin 180 miljoonaa euroa. Uusi benchmark-hanke käynnistyy maaliskuussa, ja loppuraportti valmistuu syksyllä 2014.

Työelämästä on tullut yhä haastavampaa, kun tehokkuusvaatimukset kasvavat ja samaan aikaan työuria tulisi pidentää. Pelkästään ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 20 000 suomalaista, ja tälläkin hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä on lähes 200 000 työikäistä. Pyrkimykset tehokkaampaan työelämään jäävät kuitenkin toteutumatta, mikäli sairaus- ja tapaturmapoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet aiheuttavat työelämälle merkittäviä kustannuksia.

Nyt kolmannen kerran käynnistyvä Työkykyjohtamisen benchmark -hanke selvittää suomalaisyritysten maksamaa kokonaiskustannustasoa, joka muodostuu henkilöstön sairauspoissaoloista, lakisääteisistä työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä työterveyshuollon omavastuuosasta. Näiden kustannuserien alkulähteille pääseminen on edellytys niihin puuttumiseen ja merkittävien säästöjen löytämiseen.

Hankkeeseen osallistuvat yritykset saavat selkeän kokonaiskuvan oman organisaationsa kustannustasosta ja sen kehityssuunnasta. Lisäksi yrityksillä on mahdollisuus saada vertailuaineistoon suhteutettu arvio säästöpotentiaalistaan, mikä auttaa yritystä kohdentamaan työkykyjohtamisen ja työhyvinvoinnin investointeja.

”Vertailututkimukseen vuonna 2012 osallistuneiden 64 yrityksen tekemättömän työn kustannusten yhteenlaskettu summa oli noin 180 miljoonaa euroa. Suomen koko yksityiseen sektoriin suhteutettuna kokonaisvuosikustannus oli 4–5 miljardia ja säästöpotentiaali 1,3 miljardia euroa. Puhutaan siis varsin merkittävästä asiasta koko Suomen elinkeinoelämälle”, kiteyttää johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta.

”Työpaikoilla työtä ja työoloja voidaan muokata ja tukea työssä selviytymistä työkyvyttömyyden uhatessa, jos halutaan. Työkyvyn menetys on yksilötasolla pahimmillaan taloudellinen ja inhimillinen katastrofi. Se on iso ongelma myös kansallisella tasolla, kun työuria pitäisi saada jatketuksi”, kertoo SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen .

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Työterveyslaitos, tietopohjaisen työkykyjohtamisen asiantuntijaorganisaatio Hoffmanco, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä työeläkevakuutusyhtiöt Elo, Varma ja Veritas. Hankkeen merkitys on yhteistyökumppaneille selkeä.

”Työkyvyttömyyden ja siihen liittyvien kustannusten vähentämisessä on vain voittajia. Sairauspoissaolot ja pysyvä työkyvyttömyys ohentavat ja lyhentävät työuria. Se ei ole kenenkään etu, ei työntekijän, ei työnantajan, eikä yhteiskunnan”, summaa EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Mittarit ja yhteistyö johtamisen välineinä

Vaikka sairaus- ja tapaturmapoissaolojen sekä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannusten merkitys on tiedossa, keskeistä on selvittää, mitkä asiat työkyvyn johtamisessa tulee huomioida.

”Jotta työkyvyttömyyden taustalla oleviin tekijöihin päästään kiinni, ne on tunnistettava työpaikkatasolla ja niihin on tartuttava. Työkyvyn johtamisessa on keskeistä asettaa toiminnalle tavoitteet ja seurata niiden toteutumista”, Vesa Rantahalvari kertoo.

Vertailututkimuksen tulokset kertovat, että määrätietoisen työkykyjohtamisen avulla raskaaseen kustannusrakenteeseen on mahdollista vaikuttaa. Yritysten kehityksessä tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat työhyvinvoinnin tavoitteiden asettaminen, niiden systemaattinen mittaaminen ja seuranta sekä toimintatapojen pitkäjänteinen kehittäminen, mikä edellytti tiivistä yhteistyötä työelämään ja työhyvinvointiin vaikuttavien osapuolten välillä.

”Työhyvinvoinnin edistäminen voi lisätä yritysten kannattavuutta jopa viidenneksellä. Tämä kuitenkin edellyttää saumatonta yhteistyötä työpaikan johdon, henkilöstön ja työterveyshuollon välillä”, kertoo Työterveyslaitoksen toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen .

Elon varatoimitusjohtaja Satu Huberin mukaan Eläketurvakeskuksen tuoreet tilastot kertovat, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt laskuun Suomessa. Samalla hän muistuttaa, että hyvästä kehityksestä huolimatta työtä työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi on jatkettava.

”Perusasiat on tärkeää saada kuntoon työpaikoilla: kun arki on sujuvaa ja työntekijät kokevat saavansa arvostusta ja kannustusta, paranevat työssä jatkamisen mahdollisuudet terveydellisistä ongelmista huolimatta.”

Mainokset