Julkiset turvallisuuspalvelut suojelevat ja pelastavat ihmisiä


Keskiverto palkansaaja maksaa tuloveroistaan julkisia turvallisuuspalveluja 565 eurolla vuosittain. Lähes puolet summasta kohdistuu liikenteen palveluihin, noin kolmannes puolustukseen ja loppu viidennes jaetaan poliisin, pelastustoimen, rajavartiolaitoksen sekä tullin palveluiden kesken. Esimerkiksi pelastustoimen palveluista kansalainen maksaa veroina keskimäärin 31 euroa 20 senttiä vuodessa. Nämä tiedot ilmenevät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuoreesta tutkimuksesta.

Keskimääräisen palkansaajan ansiotuloista perittiin veroja vuosittain keskimäärin 6606 euroa vuosien 2010 ja 2011 aikana. Varsinaisiin turvallisuuspalveluihin verosummasta kohdennettiin keskimäärin 565 euroa vuodessa. Lähes puolet siitä eli 281 euroa meni liikennetoimintaan. Puolustukseen kohdentui 178 euroa eli noin kolmannes. Loppu viidennes jaettiin seuraavasti: poliisille 49, pelastukselle 31, rajavartiolaitokselle 15,5 sekä tullille 10,5 euroa. Keskimääräisen palkansaajan palkkatulot olivat 27 183 euroa vuodessa.

Julkisten turvallisuuspalveluiden tehtävänä on toisaalta ennaltaehkäistä ja torjua rikoksia, onnettomuuksia sekä Suomeen ja sen väestöön kohdistuvia uhkia. Toisaalta julkiset turvallisuuspalvelut suojelevat ja pelastavat ihmisiä, omaisuutta sekä ympäristöä onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Näihin palveluihin käytettävä rahoitus muodostuu sekä tutkimuksessa tarkastelluista ansiotuloveroista että muista välittömistä veroista, tuotannon ja tuonnin veroista, sosiaalivakuutusmaksuista sekä muista tuloista.

Turvallisuus aiheuttaa ihmisille kustannuksia julkisten turvallisuuspalveluiden ohella muillakin tavoilla. He hankkivat turvallisuutta edistäviä tuotteita ja palveluita oman riskikartoituksensa perusteella. Myös lainsäädäntö asettaa vaatimuksia kotitalouksille ja yhteisöille hankkia tiettyjä turvallisuusvälineitä kuten palovaroittimia. Lisäksi vakuutusyhtiöt edellyttävät tietyntasoista varautumista ehtona korvausten maksamiselle.

Julkiset turvallisuuspalvelut ja tuloverotus – Veronmaksajan näkökulma on SPEKin tilaama tutkimus, jossa tarkastellaan sekä keskimääräisen palkansaajan että keskimääräisen tulonsaajan maksamien tuloverojen kohdentumista julkisiin turvallisuuspalveluihin Suomessa. Laskentatoimen ja rahoituksen projektitutkija Jaana Määttälä on tehnyt tutkimusta osana Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä toteutettavaa Hyvinvointialan innovatiivinen johtaminen ja kehittäminen (HITTI) -hanketta.

Advertisements