Infra-alan ammatit eivät katoa tietotekniikan myötä

Tietotekniikan mukaantulo infranpitoon ja -rakentamiseen on VTT:n ja TAMK:n yhteisen selvityksen mukaan osaamishaaste sekä uusille että alalla toimiville ammattilaisille. Rakennustyömaalle tähtäävää koulutusta on liian vähän tarpeeseen nähden. Infra-alan ammatit eivät katoa tietotekniikan myötä minnekään.

Tietotekniikan sovelluksia tarvitaan niin infranpidossa kuin hankkeiden läpiviennissä, jotta niukoista määrärahoista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Kalliiden korjausten sijaan on panostettava ennakoivaan kunnossapitoon. Tutkimuksen mukaan alkavien vaurioiden korjaaminen maksaa vain yhden kolmasosan ja yhden kymmenesosan välillä siitä, mitä maksavat rikkoontuneiden rakenteiden korjaukset.

Koneellistamisella, kuten myös nykyisellä digitalisoinnilla, on parannettu tuottavuutta siirtämällä raskaita työtehtäviä ihmiseltä koneelle. Infrarakentamisessa merkittävä määrä työtä siirtyi vuosien 1950 – 1995 aikana tehtäväksi maanrakennuskoneilla ja kuljetusvälineillä. Työvoiman tuottavuus kaksinkertaistui. Viime vuosina alan tuottavuus ja tuottavuuskehitys eivät ole vastanneet odotuksia, kun rakennetussa ympäristössä tehtävien töiden määrä ja niiden vaikeusaste ovat kasvaneet. Kun tähän yhdistetään viimeaikainen julkisen talouden velkaantuminen, on ratkaistavana vaikea yhtälö sovittaa yhteen niukentuva rahoitus ja entistä vaativammat hankkeet. Ilman tietotekniikan sovelluksia ja ennen kaikkea niiden hyödyntämistä sekä osaamispohjan kohentamista tehtävä olisi mahdoton.

Infra-alalta eivät työpaikat katoa, vaikka monia työvaiheita voidaankin automatisoida. Päätöksenteossa, tuotannon suunnittelussa ja työmailla tarvitaan osaavia ammattilaisia ja inhimillistä otetta. Tietotekniikka on työkalu saada työt tehtyä tuottavammin.

Tuottavuuskehitykseen tuo paineita se, ettei työmaalle tähtäävää koulutusta sekä ammattiopisto- että ammattikorkeakoulutasolla ole riittävästi tarpeeseen nähden. Rakennusalan koulutusmäärät ovat kokonaistasolla kohdallaan, mutta alan sisällä opiskelijat valitsevat liian harvoin infran.

”Infra-ala pitää sisällään runsaasti erilaisia työtehtäviä ja tarjoaa tekijöilleen valtavasti mahdollisuuksia. Ala monipuolistuu ja esimerkiksi ICT:n käyttö lisääntyy kovaa vauhtia. Sekä oppilaitosten että meidän työnantajien on yhteisvoimin osattava kertoa näistä mahdollisuuksista, jotta saamme nuoret innostumaan infra-alasta,” sanoo infrarakentamisen liiketoimintasegmentin johtaja Harri Kailasalo Lemminkäiseltä.

Suuntautumisvaihdon valinnassa ensimmäisellä kesätyöpaikalla on aivan ratkaiseva merkitys. Opintojen alkuun on saatava hyviä kokemuksia infra-alalta. Tässä yritykset ja kunnat ovat avainasemassa kesätyönantajina.

Kalliiden korjausten sijaan panostettava kunnossapitoon

Tuottavuuden kasvattamiseen tuo paineita myös jatkuvasti kasvava infrarakenteiden verkosto. Euromääräisesti vakiona pysyviä kunnossapidon määrärahoja syö kustannusten nousu. Infrarakentaminen muutoksessa -projektin mukaan määrärahojen ostovoima on vähentynyt 15 % viimeisten kymmenen vuoden aikana.

”Taloudelliset reunaehdot pakottavat parantamaan tuottavuutta, jotta infrakanta saadaan pidettyä käyttökunnossa. Tietotekniikan osaamiseen on panostettava, että sen avulla saatavissa olevat hyödyt myös ulosmitataan infrapidossa”, summaa Infrarakentaminen muutoksessa -projektin vetäjä Terttu Vainio VTT:ltä.

Mainokset