Fennovoima hakee täydennystä vuoden 2010 periaatepäätökseen

Fennovoima Oy toimitti 4.3.2014 työ- ja elinkeinoministeriöön valtioneuvostolle osoitetun hakemuksen valtioneuvoston 6.5.2010 tekemän periaatepäätöksen täydentämisestä niiltä osin, kuin Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke on periaatepäätöksen jälkeen muuttunut.

Fennovoima pyytää valtioneuvostolta päätöstä, joka täydentää 2010 tehtyä periaatepäätöstä siten, että se vahvistaa Fennovoiman hankkeen olevan edelleen ydinenergialain 11 §:n tarkoittamalla tavalla yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.

Olennaisimmat hankkeessa tapahtuneet muutokset ovat reaktoriyksikön vaihtuminen Rosatomin 1200 megawatin AES-2006 -painevesireaktoriin, joka ei ollut Fennovoiman vuonna 2009 toimittamassa hakemuksessa tarkasteltujen reaktorivaihtoehtojen joukossa. Myös Fennovoiman omistuksessa on tapahtunut muutoksia.

Fennovoiman hakemuksen perusteella prosessia valmistellaan nyt voimassa olevan periaatepäätöksen täydennyksenä valtioneuvoston käsittelyyn. Mikäli valtioneuvosto hyväksyy päätöksen, se viedään myös eduskunnan käsittelyyn.

– Nyt valittu eteneminen on selkeä ja ydinenergialain hengen mukainen. Ratkaisu on myös vahvasti avoimuutta ja suomalaista hyvää turvallisuuskulttuuria korostava lähestymistapa, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori toteaa.

– TEM on neuvotellut mainitusta hakemuksen juridista muotoilua koskevasta asiasta oikeuskanslerin kanssa. Oikeuskansleri on osaltaan todennut, että jos periaatepäätöksen täydennys annetaan eduskunnan tarkastettavaksi, oikeuskanslerilla ei ole asian suhteen huomautettavaa, Vapaavuori jatkaa.

Valtioneuvoston käsittely kesällä

TEM lähti kesällä 2013 selvittämään olemassa olevan periaatepäätöksen kattavuutta. Arviointi kohdistui siihen, voidaanko laitostoimittajan ja laitosvaihtoehdon vaihtumisesta huolimatta katsoa, että hyväksytty periaatepäätös edelleen vastaa hanketta kaikilta osin. Selvittelyjen aikana konsultoitiin myös oikeuskansleria.

Selvitysprosessin aikana katsottiin, että myönteistä periaatepäätöstä ydinvoimalaitoksen rakentamisesta ei lähtökohtaisesti voi muuttaa eikä kumota. Tämän pohjalta päädyttiin siihen, että käsittelyprosessi on muodoltaan olemassa olevan periaatepäätöksen täydentäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että alkuperäinen vuoden 2010 periaatepäätös säilyy muuttumattomana voimassa, ja että nyt vireille saatettu hakemus tulee, mikäli eduskunta sen aikanaan hyväksyy, täydentämään alkuperäistä periaatepäätöstä. Lopputuloksena olisi siten kokonaisuus, jossa yhden osan muodostaisi vuoden 2010 periaatepäätös ja toisen nyt vireille saatetun prosessin myötä hyväksyttävät täydennykset.

Nykyinen, vuoden 2010 periaatepäätös säilyisi siten kaikilta osiltaan voimassa olevana ja lainvoimaisena läpi prosessin. Täydennyshakemus koskee niitä oleellisia asioita, jotka ovat muuttuneet sitten 2010 päätöksen, mutta muutoin vuoden 2010 periaatepäätös muodostaa pohjan täydennykselle. Käytännössä molemmat tukeutuvat toisiinsa ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Ydinenergialain mukainen täydennyshakemuksen lausuntokierros toteutetaan kevään aikana. Säteilyturvakeskus antaa keväällä ministeriölle alustavan turvallisuusarvion osana täydennyshakemuksen lausuntokierrosta. Myös Pyhäjoen kunta ottaa hankkeeseen kantaa kevään aikana osana täydennyshakemuksen lausuntokierrosta. TEM kokoaa päätösaineiston valtioneuvostolle alkukesän aikana, jonka jälkeen valtioneuvosto käsittelee asiaa. Jos valtioneuvosto hyväksyy päätöksen, eduskuntakäsittely ajoittuu syksylle.

Mainokset