Lupabyrokratia vie Suomen taloudelta miljardeja

Yritysten investointikykyä vahvistettava

Yritysten investointiaste jatkoi laskuaan viime vuonna. ”Kauppakamarin yritysjohtajakyselyn mukaan investointien hidastumiseen vaikuttavat rahoituksen saatavuuden kiristyminen ja byrokratia viranomaisluvissa”, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Kirsi Aaltio. ”Yritysten investointikykyä pitää vahvistaa, jotta saadaan yritystoiminta kasvuun”, rohkaisee Aaltio.

Yritysten investointiaste jatkoi Tilastokeskuksen tietojen mukaan laskuaan viime vuonna ja putosi vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä kahdella prosenttiyksiköllä 22 prosenttiin edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

”Yritysten kokonaisrahoituskysyntä on pienentynyt, vaikka pk-yritysten suhdanneodotukset ovat valoisammat, toteaa Finnvera Oyj:n Lahden aluejohtaja Pasi Pirinen . ”Investointihalukkuus näyttäisi hieman piristyneen mekaanisen puujalostuksen toimialalla ja myös korvausinvestoinnit ovat elpymässä.”

Finnvera tarjoaa rahoitusta myös erilaisiin kansainvälistyvän yrityksen rahoitustarpeisiin. ”Pk-sektorin vienti näyttää odottavan toiveikkaalta tarjouskannan kasvaessa, mutta tarjoukset eivät ole vielä merkittävässä määrin konkretisoituneet tilauksiksi eivätkä näy rahoitushakemusten määrässä”, Pirinen kertoo.

“Suomen talouden näkymät ovat synkistyneet viimeisen vuoden aikana, mikä aiheuttaa suuria haasteita yritysten investointikyvylle. Sen päälle ei kaivattaisi lisäesteitä. Kasvua on turha odottaa, elleivät yritykset voi ja uskalla investoida kotimaahan. Rahoitusmarkkinoiden kiristynyt sääntely ja toimimattomat lupamenettelyt näivettävät investointeja ja talouden pitkäaikaisia kasvunäkymiä”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa .

Kiristynyt rahoituksen saatavuus estää investointeja

Yli neljännes kyselyyn vastanneista yritysjohtajista kertoo yrityksensä rahoituksen saatavuuden kiristyneen viime vuonna. Suunniteltu investointi on viivästynyt tai kokonaan peruuntunut rahoitusongelman vuoksi 14 prosentilla vastaajista. Suurimmassa osassa (72 prosenttia) rahoitusvaikeuksien takia toteuttamatta jääneen investoinnin arvo olisi ollut 500 000–5 000 000 euroa.

“Yritysten on jatkuvasti tehtävä investointeja, jotta ne pärjäisivät kovenevassa kilpailussa. Rahoituksen saanti on edellytys yritysten kilpailukyvylle ja kasvulle, painottaa Linnainmaa ja jatkaa, että finanssisektorin ylisääntely kiristää nimenomaan yritysrahoitusta”.

Lupabyrokratia vie Suomen taloudelta miljardeja

Viranomaislupiin liittyvät syyt vaikeuttavat yritysten investointeja. Yli viidennes vastaajista kertoo lupabyrokratian viivästyttäneen suunniteltua investointia tai estäneen sen ilman perusteltua syytä.

“Luku on huolestuttava. Lupaprosesseihin tarvitaan selkeät ja läpinäkyvät pelisäännöt, joita sovelletaan johdonmukaisesti. Tilanteen vakavuudesta kertoo, että kyselyn vastaajista 36 % kertoo viranomaislupien takia peruuntuneiden investointien olevan arvoltaan yli viiden miljoonan euron hankkeita. Perusteeton byrokratia vie Suomen taloudelta miljardeja“, sanoo Linnainmaa.

Viivästyksien ykkössyyksi viranomaisasioissa vastaajat mainitsevat kaavoituksen. Ongelmia tuovat myös rakennuslupiin ja ympäristölupiin liittyvät syyt.

“Tehottomat viranomaisprosessit ja laajat valitusoikeudet venyttävät prosessit kestämättömän pituisiksi. Etenkin kaavoituksessa yksittäisen virkamiehen valta on päässyt muodostumaan liian suureksi, ja lain tulkinnat ja soveltaminen vaihtelevat”, katsoo Linnainmaa.

Poliittinen riski kasvanut

Avoimissa vastauksissa moni yritysjohtaja nostaa lisäksi esiin ongelmat poliittisen ympäristön ennustettavuudessa. ”Epävarman sisäpoliittisen tilanteen takia investoinnit ovat jäissä. Ei tiedä, mitä veroja ja äkkimuutoksia on tulossa”, kirjoittaa yksi vastaajista. “Poliitikot ovat toimillaan aiheuttaneet sen, että emme uskalla enää investoida kotimaahan”, jatkaa toinen.

“Tuloksellinen yritystoiminta vaatii pitkän aikavälin suunnittelua ja sääntely-ympäristön ennustettavuutta. Äkkinäiset muutokset ovat yritystoiminnalle myrkkyä, ja yritykset kokevat poliittisen riskin Suomessa kasvaneen”, toteaa Linnainmaa.

Mainokset