Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksia tutkitaan

GERoNiMO-projekti etsii vastauksia sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksiin

Vuoden 2014 alussa alkanut GERoNiMO-hanke (Generalised EMF Research using Novel Methods) pyrkii paikkaamaan aukkoja sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksia koskevissa tiedoissa sekä vähentämään ihmisten altistumista. Suomesta kansainväliseen tutkimukseen osallistuvat Itä-Suomen yliopisto ja Työterveyslaitos.

Sähkömagneettisia kenttiä käyttäviä uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti lisää. Niiden terveysriskit aiheuttavat huolta, koska tähänastisten tutkimusten tulokset ovat osittain ristiriitaisia.

– GERoNiMO-projektin avulla pyrimme saamaan mahdollisimman paljon lisätietoa sähkömagneettisten kenttien mahdollisista vaikutuksista syöpäriskiin, lisääntymisterveyteen, aivojen toimintaan, hermoston rappeutumissairauksiin ja ikääntymiseen, kertoo tutkimusprofessori Maila Hietanen Työterveyslaitoksesta.

Hankkeessa tarkastellaan erilaisten seuranta- ja valvontalaitteiden välitaajuisten kenttien (kilohertseistä muutamiin megahertseihin) ja langattomien viestintälaitteiden radiotaajuisten kenttien (yleensä yli 900 megahertsia) terveysvaikutuksia.

Suomi vastaa biologiamoduulista

Suomen vastuulla tutkimuksessa on biologiamoduuli, jota johtaa Itä-Suomen yliopiston Ympäristötieteen laitos. Suomessa tehtävä tutkimus keskittyy pääasiassa välitaajuisiin sähkömagneettisiin kenttiin.

– Tällaisia kenttiä käytetään useissa uusissa teknologioissa, muun muassa kauppojen varashälytinlaitteissa. Niiden määrä työympäristössä lisääntyy, mutta niiden terveysvaikutuksia on toistaiseksi tutkittu niukasti, toteaa biologiamoduulia johtava professori Jukka Juutilainen Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimisessa hyödynnetään laboratoriossa tehtävää biologista tutkimusta, epidemiologista tutkimusta sekä työympäristön sähkömagneettisten kenttien mittauksia.

Viisivuotista EU:n 7. puiteohjelman rahoittamaa Generalised EMF Research using Novel Methods -projektia koordinoi Espanjan Barcelonassa sijaitseva Ympäristöepidemiologian tutkimuskeskus (Centre de Recerca en Epidemiologia Ambiental, CREAL). Hanke yhdistää tutkijoita eri tieteenaloilta – biologia, insinööritieteet ja fysiikka, epidemiologia ja kansanterveys, säteilysuojelu sekä riskinarviointi ja riskiviestintä – kaikkiaan 19 eri tutkimuslaitoksesta ja 13 maasta.

Mainokset