Työryhmä: Käteisen käyttöä ei ole tarpeen rajoittaa Suomessa

Suomessa ei ole tarpeen säätää lailla käteisen rahan eikä maksukorttien tai muiden sähköisten maksutapojen käytöstä. Kuluttajat voivat jatkossakin maksaa halutessaan suuret ostokset käteisellä. Yrittäjät puolestaan tarjoavat asiakkailleen kattavasti jo nykyisin mahdollisuuden maksaa kortilla.

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön johtaman työryhmän loppuraporttiin, joka julkaistiin 9.1.2014. Työryhmä selvitti mahdollisuutta rajoittaa käteisen käyttöä ja edistää sähköistä maksamista elinkeinotoiminnassa. Selvitys liittyi harmaan talouden torjumiseen, sillä suuri osa harmaasta taloudesta liikkuu käteisenä rahana.

Sähköiset maksutavat kasvattavat suosiotaan

Suomi on korttimaksamisen kärkimaita, ja käteisen käytön ennustetaan lähivuosina edelleen vähenevän. Lähes kaikilla suomalaisilla on käytössä maksukortti, ja yli kolme neljästä maksaa päivittäistavaraostoksensa tavallisimmin kortilla.

Tällä hetkellä korttimaksuja ottaa vastaan yli 100 000 yrittäjää ja muuta tahoa. Ostosten siirtyminen verkkoon on lisännyt verkkomaksamista voimakkaasti. Kännykällä maksaminen ja muut uudentyyppiset maksutavat lisäävät myös todennäköisesti sähköistä maksamista suhteessa käteisen käyttöön.

Sähköisen maksamisen etuja ovat jäljitettävyys ja turvallisuus. Viranomaisten kannalta sähköiset maksutavat ovat helpommin valvottavissa, joten ne vähentävät veronkiertomahdollisuuksia.

Kortilla maksaminen on pääosin helppoa ja nopeaa. Joillekin käteinen voi kuitenkin olla ainoa toimiva tapa maksaa ostokset. Korttimaksamisen esteenä voivat olla esimerkiksi maksuhäiriöt tai puutteelliset tietotekniset taidot. Lisäksi käteistä pidetään kätevimpänä maksutapana esimerkiksi pienissä ostoksissa.

Suurten käteissummien kiellolla ei selkeää hyötyä harmaan talouden torjuntaan

Joissakin EU-maissa ei voi maksaa käteisellä suuria, 1 000-15 000 euron ostoksia. Näissä maissa sähköinen maksaminen henkilöä kohden on kuitenkin selvästi alhaisemmalla tasolla kuin Suomessa.

Suomessa muun muassa ravintola- ja majoitusalalla, parturi- ja kampaamoalalla sekä kosmetologipalveluissa esiintyy myyntiä, jota ei merkitä kassaan tai kirjanpitoon. Näillä aloilla ostokset eivät ole suuria, joten ulkomaisten esimerkkien mukainen suurten käteissummien kielto ehkäisisi harmaata taloutta vain vähän.

Ulkomailla käteiskiellot koskevat myös palkanmaksua. Osana hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelmaa Suomessa palkanmaksu käteisellä kiellettiin 1.7.2013 lukien.

Työryhmän työhön osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, Suomen Pankki, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Finanssialan Keskusliitto ja Kaupan liitto. Työssä kuultiin asiantuntijoita ja hyödynnettiin otakantaa.fi-verkkosivustolla käytyä kansalaiskeskustelua.

Raportti on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.tem.fi/julkaisut. Lisätietoja työ- ja elinkeinoministeriön toimista harmaan talouden torjumiseksi on osoitteessa http://www.tem.fi/harmaatalous.

Advertisements