Motiva: Lämpöpumppujen käyttö teollisuuden hukkalämmön hyödyntämisessä yleistyy

Lämpöpumput muuttavat teollisuuden hukkalämmön hyödyksi nopeasti. Lämpöpumpun avulla saadaan hyötykäyttöön etenkin matalalämpötilainen hukkalämpö, jota syntyy teollisuudessa paljon. Sen uudelleenkäyttö muilla tavoin on usein ongelmallista.

Suomen teollisuuden energiankäytöstä arviolta noin 54 terawattituntia, reilusti yli kolmasosa, karkaa vuosittain hyödyntämättömänä lämpönä ympäristöön. Taloudellisesti kannattavin keinoin hukkalämpöä on mahdollista hyödyntää 4 terawattitunnin verran vuodessa.

”Kyseessä on erittäin suuri säästömahdollisuus. Teollisuuden lämpö- ja polttoainesäästöt ovat viime vuosina kasvaneet noin terawattitunnilla vuodessa. Tuotannon ylijäämälämmön tehokkaampi hyödyntäminen voi moninkertaistaa säästöt”, sanoo Motivan yksikönpäällikkö Hille Hyytiä.

Lämpöpumppu muuttaa haalean kuumaksi

Teollisuuden poistohöyryt ja -kaasut sekä jäte- ja jäähdytysvedet sisältävät lähes aina hyödyntämiskelpoista lämpöä. Suurin osa tuotannon hukkalämmöstä on lämpötilaltaan alle 55-asteista. Näin matalien lämpötilojen hyödyntäminen on monessa laitoksessa ongelmallista, sillä tuotantoprosessi vaatii useimmiten kuumempaa lämpöä. Lämpöpumppu ottaa talteen haaleankin hukkalämmön ja nostaa sen lämpötilan korkeammaksi, jotta se sopii käytettäväksi omassa tuotannossa tai laitoksen ulkopuolella esimerkiksi kaukolämpöverkossa.

”Lämpöpumppujen hyödyntämisestä on jo hyviä esimerkkejä eri toimialoilta, joten yritysten kannattaa katsoa omia prosessejaan ennakkoluulottomalla tavalla uusien, yllättävienkin ratkaisujen löytämiseksi. Myös laitetoimittajat kannattaa haastaa kehittämään uusia ratkaisuja”, sanoo Hyytiä.

Lämpöpumppu leikkaa polttoaineen tarvetta

Teollisuuslaitoksessa lämpöpumpun käyttö korvaa ostoenergiaa, kuten kattilahöyryä tai kaasunpolttoa. Lämpöpumppu vähentää primäärienergian kulutusta ja sen tuotannosta syntyviä päästöjä. Toisaalta se lisää kohteen sähkönkulutusta ja mahdollisesti myös huipputehontarvetta.

”Kansallisella tasolla kokonaisuus kuitenkin ratkaisee. Erityisesti, jos ylijäämälämmön käytöllä voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, on sillä myös kansallista merkitystä”, Hyytiä toteaa.

Suomessa lämpöpumppuinvestoinnit ovat verrattain kannattavia toteuttaa. Pohjolassa lämpöpumppuratkaisujen kannattavuutta lisää sähkön alhainen hintataso.

Uudet tuotantolaitokset kannattaa suunnitella sellaisiksi, että hukkalämpövirrat käytetään hyödyksi mahdollisimman tarkkaan. Uusiin laitoksiin on mahdollista rakentaa lämpöpumpputekniikalle soveltuva matalalämpötilaverkosto, joka hyödyntää tuotannon haaleaa hukkalämpöä.

Jäteveden lämpö talteen Espoossa

Lämpöpumppujen avulla viileä, jopa 10-asteinen, hukkalämpö on mahdollista saada talteen ja hyödyksi. Näin tapahtuu ensi vuonna Espoossa, kun HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamon yhteyteen nousee Fortumin lämpöpumppulaitos. Laitos ottaa puhdistetusta jätevedestä vuosittain talteen jopa 300 gigawattituntia lämpöä, jolla lämmitetään useita kymmeniä tuhansia espoolaiskoteja.

”Jäteveden hukkalämmön hyödyntäminen lämpöpumppujen avulla vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 148 000 tonnia vuodessa, koska hukkalämpö korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Tämä vastaa samaa kuin jokainen espoolainen vähentäisi autoilua 4 000 km vuodessa. Investointi on yksi askel kohti tavoitettamme vähentää Espoon kaukolämmön tuotannon CO2-ominaispäästöjä merkittävästi lähivuosien aikana”, kertoo Fortumin investointijohtaja Dan Blomster.

”Suomenojan jätevedenpuhdistamolla käsitellään yhteensä yli 310 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Jätevettä puhdistetaan yhteensä noin 35 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puhdistetun jäteveden lämmöntalteenotto toteuttaa HSY:n ilmastostrategian mukaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita”, kertoo jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Tommi Fred HSY:stä.

Lähde: Motiva

Mainokset