Poliisin hallintorakenneuudistus astuu voimaan ensi vuoden alussa

Vuodenvaihteen muutoksia SM:n hallinnonalalla: Poliisin hallintorakenneuudistus voimaan

Poliisin hallintorakenneuudistukseen liittyvät lait ja asetukset tulevat voimaan 1.1.2014. Poliisilaitoksia on vuoden 2014 alusta lukien yksitoista. Poliisin toimipisteet ovat jatkossa joko pääpoliisiasemia tai poliisiasemia. Pääpoliisiasemalla tarkoitetaan poliisilaitoksen hallinnollista päätoimipistettä, josta poliisilaitosta johdetaan. Poliisiasemalla tarkoitetaan muuta poliisin toimipistettä.

Poliisilaitosten pääpoliisiasemat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Lahdessa, Kouvolassa, Vaasassa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Suuret ja keskisuuret palvelupisteet muutetaan statukseltaan poliisiasemiksi, mikä lisää poliisiasemien kokonaismäärän nykyisestä 90:stä 119:een.

Lisäksi asiakkaita palvellaan yhteispalvelupisteissä, jotka tarjoavat muun muassa poliisin lupapalveluja.

Liikkuva poliisi ja Poliisin tekniikkakeskus hallinnollisina poliisiyksikköinä lakkautetaan. Liikkuvan poliisin henkilöstö ja tehtävät siirtyvät pääsääntöisesti poliisilaitoksiin ja Poliisin tekniikkakeskuksen henkilöstö Poliisihallitukseen. Aluehallintovirastojen poliisin vastuualueet lakkautetaan ja niiden henkilöstö tehtävineen siirtyy Poliisihallitukseen.

Passin hinta laskee

Passin hinta laskee 1.1.2014 lukien 52 eurosta 48 euroon. Myös muihin poliisin, Maahanmuuttoviraston, hätäkeskuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen maksuihin tulee muutoksia.


Poliisilaki uudistuu

Vuoden alussa uudistuvassa poliisilaissa säädetään nykyistä täsmällisemmin ja laajemmin poliisitoiminnassa noudatettavista periaatteista. Rikoksilta ja häiriöiltä suojaamista koskeva sääntely täsmentyy. Turvallisuustarkastusta ja turvatarkastuksia koskeviin säännöksiin tulee täydennyksiä ja selvennyksiä. Ampuma-aseen käytöstä säännellään laissa nykyistä tarkemmin. Laissa todetaan nimenomaisesti, että poliisimiehellä on virantoimituksessa oikeus rikoslaissa säädettyyn hätävarjeluun. Poliisi toimii tällöin hätävarjelussa virkavastuulla.

Samaan aikaan poliisilain kanssa uudistuu rikoksen esitutkintaa ja sen yhteydessä käytettäviä pakkokeinoja koskeva lainsäädäntö.

Loppuvuoden aikana on tarkoitus vielä vahvistaa poliisilain muutokset, joilla televalvonnan käyttöedellytyksiä koskevat säännökset muuttuvat. Jatkossa televalvontaa voidaan käyttää myös silloin, kun jotakuta on syytä epäillä teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttäen tehdystä tietojärjestelmän luvattomasta käytöstä, vahingonteosta, viestintäsalaisuuden loukkauksesta tai tietomurrosta tai kun henkilöä on syytä epäillä lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin (ns. grooming). Näissä tapauksissa televalvonnan käyttö ei edellytä teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan suostumusta.

Lisäksi ylimääräisen tiedon käyttöä rikoksen selvittämiseksi täsmennetään. Ylimääräisellä tiedolla tarkoitetaan telekuuntelulla, televalvonnalla, tukiasematietojen hankkimisella ja teknisellä tarkkailulla saatua tietoa, joka ei liity rikokseen tai vaaran torjumiseen.

Liikkumis- ja oleskelurajoitukset koottu uuteen asetukseen

Vuoden alussa tulee voimaan sisäministeriön uusi asetus liikkumis- ja oleskelurajoituksista. Asetukseen on koottu kaikki poliisilain mukaisten liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaiset kohteet. Liikkumista ja oleskelua rajoitetaan esimerkiksi vankiloiden, eräiden kaivos- ja tehdasalueiden, ydinvoimaloiden ja lentopaikkojen sekä tasavallan presidentin virka-asunnon sekä kesäasunnon alueilla. Uusia liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaisia kohteita ovat muun muassa Tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi sekä Talvivaaran kaivosalue. Myös Olkiluodon ydinvoimalaa koskevaa liikkumis- ja oleskelurajoitusaluetta laajennetaan aiemmasta.

Ulkomaalaisten työntekoa koskevaa säätelyä selvennetään

Vuoden lopussa on tarkoitus vielä vahvistaa lakimuutos, jolla selvennetään ulkomaalaisten työntekoa koskevaa säätelyä. EU-maiden ulkopuolelta tuleville kolmansien maiden kansalaisille myönnetään jatkossa oleskelua ja työskentelyä varten direktiivin tarkoittama yhdistelmälupa. Muutos liittyy direktiiviin, jonka tavoitteena on ulkomaisten työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu EU-jäsenvaltion omiin kansalaisiin nähden.

Lisäksi vuoden lopussa on tarkoitus vahvistaa lakimuutos, jolla vähemmistövaltuutettu saa vuoden alusta alkaen toimivallan valvoa ulkomaalaisen maasta poistamista. Muutos liittyy Schengenin rajasäännöstön, paluudirektiivin ja EU:n matkustusasiakirjapäätöksen ja Suomen lainsäädännön yhteensovittamiseen.

Lisätiedot Sisäasianministeriön sivuilta

Mainokset