Digitaalinen identiteetti aiheuttaa kuluttajissa epävarmuutta

57 prosenttia kuluttajista pitää verkkopalveluihin kirjautumista turvattomana ja haluaisi digitaalisen identiteettipankin hallinnoimaan henkilökohtaisia tietojaan.

Digitaalisen identiteetinhallinnan asiantuntijayrityksen Panorama Partnersin tekemän tutkimuksen mukaan kuluttajan digitaalinen identiteetti ei ole hänen kontrollissaan, vaan moninaiset tiedot ja digitaaliset jalanjäljet ovat hajautuneena hallitsemattomasti verkon eri palveluihin ja kanaviin. Tämä aiheuttaa kuluttajissa suurta epävarmuutta ja pelkoa jakaa henkilökohtaisia tietojaan verkon eri palveluissa, vaikka se johtaisikin personoidumpaan ja parempaan palveluun. Tutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista pitää verkkopalveluihin kirjautumista turvattomana ja pitää hyvänä ajatuksena luotettavan, pankkiin rinnastettavaan toimijan eli digitaalisen identiteettipankin perustamista, jonne digitaalisen identiteetin voisi turvallisesti tallentaa.

Kyselytutkimukseen vastasi valtakunnallisesti 1001 kuluttajaa Norstat Finland Oy:n kuluttajapaneelissa kesäkuussa 2013. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kuluttajat suhtautuvat digitaaliseen identiteettiin, omien tietojen luovuttamiseen palveluntarjoajille sekä mahdollisiin digitaalisiin identiteettipankkeihin.

Kuluttajan tiedot pirstaloituneina ympäri internetiä

Harva ymmärtää, että henkilön verkosta löytyvä digitaalinen identiteetti on erittäin laaja kokonaisuus. Se muodostuu henkilön nimestä, henkilötunnuksesta, salasanoista, harrastuksista, sosiaalisista verkostoista, työ-, terveys-, talous- ja kulutustiedoista, erilaisista koulutus- ja kehittämistiedoista sekä paikkatiedoista. Tällä hetkellä tiedot ovat hajautuneena eri palveluihin, kuten verkkokauppoihin, pankkeihin, julkishallinnon palveluihin (esim. terveys- ja kunnallispalvelut), verkkomedioihin, sosiaalisen median palveluihin (esim. Facebook, LinkedIn, Twitter) ja niin edelleen.

”Digitaalinen identiteetti ei ole tällä hetkellä kuluttajan hallinnassa. Kärjistäen voi sanoa, että se on pitkälti kaikkien muiden paitsi itsemme hallinnassa. Tiedot ovat pirstaloituneina ympäri internetiä ja ne ovat kerättynä jokaisen palveluntarjoajan palveluun heidän omien tarpeiden mukaisesti. Tämä on henkilön yksityisyyden suojan ja tietoturvan kannalta kestämätön tilanne. Kuluttajan olisi voitava luottaa palveluntarjoajiin ja heidän rehelliseen tietojen käyttöön. Nyt tätä luottamusta ei tutkimuksemme mukaan täysin ole ”, sanoo Panorama Partnersin toimitusjohtaja Olli Heikkilä .

”Toisaalta tilanne on epäterve myös yritysten ja julkishallinnon näkökulmasta. Digitaalinen identiteetti on hajallaan, eivätkä kuluttajat halua tai uskalla antaa itsestään enemmän tietoa. Siksi eri toimijat eivät voi aidosti luoda uusia ja parempia liiketoimintamalleja ja palveluja, jotka hyödyttäisivät merkittävästi myös kuluttajia. Olemme tällä hetkellä pattitilanteessa, jossa kukaan ei ole tyytyväinen.”

Verkkopalveluihin kirjautumista pidetään turvattomana

Tutkimukseen vastanneista 56,5 prosenttia pitää verkkopalveluihin kirjautumista turvattomana. Kaksi kolmannesta (68 %) pitää verkkopalveluihin kirjautumista kuitenkin helppona. Melkein kaikilla (88 %) on ollut ainakin joskus vaikeuksia muistaa käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Vastaajilla on oman arvionsa mukaan aktiivikäytössä keskimäärin kymmenen erilaista käyttäjätunnusta ja salasanaa.

Runsas kolmannes vastaajista (38 %) haluaisi, että kaikkiin verkkopalveluihin kävisivät samat käyttäjätunnukset. Parhaina tunnistautumistapoina vastaajat mainitsivat pankkitunnukset (54 %) sekä sähköpostiosoitteen ja salasanan (47 %). Myös yleinen käyttäjätunnus ja salasana saivat paljon kannatusta (41 %). Tietojensa väärinkäyttöä pelkää ainakin jossain määrin 82 prosenttia vastaajista, mutta vain viisi prosenttia vastaajista on törmännyt omien tietojensa väärinkäyttöön.

”Oli hieman yllättävää, että pankkitunnuksia pidetään tunnistautumistavoista parhaimpana. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että kuluttajilla mielikuva turvallisuudesta ja luotettavuudesta on tärkeämpää kuin helppous. Pankkitunnukset on meillä koettu luotettavaksi ja turvalliseksi tavaksi ja ne ovat myös laajasti käytössä. Todellisuudessa turvallisia tapoja voisi olla muitakin”, Heikkilä huomauttaa.

Puolet vastaajista (52 %) on sitä mieltä, että verkkopalvelut kysyvät liikaa henkilökohtaisia tietoja rekisteröitymisen yhteydessä. Yli puolet (59 %) ei antaisi itsestään enemmän tietoja verkkopalvelussa, vaikka se johtaisi henkilökohtaisempaan ja parempaan palveluun.

Digitaalinen identiteettipankki siirtää vallan kuluttajalle

Yli puolet vastaajista (57 %) pitää hyvänä ideana tietojensa antamista luotettavalle, pankkiin rinnastettavaan toimijalle. Kuluttaja tallentaisi henkilökohtaiset tietonsa digitaaliseen identiteettipankkiin ja tekisi sen kanssa palvelusopimuksen. Kuluttaja vastaa itse digitaalisen identiteettinsä käytöstä ja päättäisi kenelle palveluntarjoajille ja kuinka laajalti sitä saa luovuttaa. Hyväksyntä tietojen luovuttamisesta voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai tapahtumakohtainen.

”Ajatus identiteettipankista on noussut esille viimeaikaisessa kansainvälisessä keskustelussa. Identiteettipankki muuttaisi asetelman kuluttajan ja verkkopalveluiden tarjoajien välillä päälaelleen. Valta siirtyisi kuluttajalle ja hän luovuttaisi tietonsa vain siinä tapauksessa, että voisi ostaa tavaroita tai palveluita nykyistä helpommin”, Heikkilä sanoo.

”Identiteettipankista saatavat kattavat tiedot parantaisivat verkkopalveluiden asiakaspalvelua ja liiketoimintamallien kehittämistä. Palveluntarjoajat voisivat muodostaa luottamusverkostoja, joissa vaihdantavälineenä olisi juuri digitaaliseen identiteettiin sisältyvä tieto. Esimerkiksi suomalaiset vähittäiskaupan toimijat voisivat ehkäistä suurten globaalien toimijoiden uhkaa. Kotimaisen kaupan kilpailukyky vaatii nyt tekoja, etteivät eurot yhä enenevissä määrin valu ulkomaisiin verkkokauppoihin,” sanoo Heikkilä.

Heikkilän mukaan identiteettipankki olisi vastaus uhkaan, jossa mm. Facebook ja Google omistavat ja hallinnoivat kuluttajan tietoja ja hyödyntävät niitä haluamallaan tavalla liiketoiminnassaan. Vaarana on, että ne omistavat jatkossa kuluttajien identiteetit ja tulevat entistä vahvemmin esimerkiksi suomalaisen kaupan ja kuluttajan väliin.

Advertisements