Asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa


Asunto- ja asuntolainamarkkinoiden eriytyminen on ”uusi normaali” olotila. Eriytymisen syynä on perustavanlaatuinen asuntomarkkinoiden valuvika eli krooninen epätasapaino asuntojen kysynnän ja tarjonnan välillä. Valuvikaan on herätty muun muassa hallituksen rakennemuutosohjelmassa, joskin sieltä on vielä pitkä matka sellaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat markkinatilanteeseen erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Käytännön toimia odoteltaessa markkinaosapuolet sopeutuvat markkinamurrokseen parhaan kykynsä mukaan. Hypon analyysin pisteet säilyvät viime katsauksen -155 pisteen eli -15,5 prosentin tasolla, eli näkymät ovat toistaiseksi neutraalit. Perusvireeltään mollivoittoiset asuntomarkkinat siirtyvät nyt joululomalle, ja tuleva kehitys on vahvasti työllisyystilanteen varassa. Vuoden 2014 asuntomarkkinoiden suuntaa voidaan luotettavasti arvioida helmi-
maaliskuussa 2014.

Asunnon osto ja myynti on näissä oloissa vaativa taitolaji

Asunnonvaihtajan on hyvä välttää kahden asunnon loukkua asuntokauppaketjujen pitkittymisen varalta. Paras tilanne on niillä, joilla on myydä haluttu yksiö tai kaksio ja tarve selvästi isommalle asunnolle. Oma asuntoprojekti on tarpeen stressitestata kuuden prosentin korkotasolla ja 20-25 vuoden laina-ajalla. Sen jälkeen on haettava asuntolainalle sitova luottopäätös ennen ostotarjouksen antamista. Ostotarjousten voimassaoloaika on hyvä pitää mahdollisimman lyhyenä. Tilanne asuntomarkkinoilla voi muuttua hetkessä.

Suomi on velattoman asuntovarallisuuden kotimaa – edelleen esimerkki muille Pohjoismaille

Suomalaisten velkaantuneisuus on kasvanut merkittävästi, mutta suomalaiset myös kasvattavat velatonta asuntovarallisuuttaan säntillisesti. Suomalaisten asuntolainojen lyhentyvyysasteet ovat edelleen lähes 100 prosenttia ja lainat lyhenevät noin 20 miljardin euron vuosivauhtia. Siinä riittää esimerkkiä muille Pohjoismaille, varsinkin Ruotsille, jossa lainojen lyhentäminen on kadonnutta kansanperinnettä.

Advertisements