Ilvespentueet lasketaan tulevana talvena


Suurpetojen lumijälkilaskenta toteutetaan viidellä Suomen riistakeskuksen alueella tulevana talvena. Lumijälkilaskennan tuloksena saadaan ilvespentueista entistä tarkempi tieto, jota käytetään yhdessä petoyhdyshenkilöverkoston tuottaman havaintoaineiston kanssa ilveskannan arvioinnissa.

Laskentavuorossa ovat nyt Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Pohjois-Karjala, Rannikko-Pohjanmaa ja Oulun eteläosa. Laskennan kohteena on erityisesti ilves, mutta myös susi, ahma ja karhuhavainnot kirjataan.

Vastaava laskenta tehtiin talvella 2012 Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Uudellamaalla sekä talvella 2013 Etelä-Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Kainuussa ja Varsinais-Suomessa. Tulevan talven laskennat ovat tämän projektin viimeiset. Laskennan toteuttamiseen on saatu rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä.

Tavoitteena on kehittää ja testata yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa laskentamenetelmää, joka tukee nykyistä suurpetohavaintojärjestelmää ja parantaa havaintoihin perustuvien kanta-arvioiden tarkkuutta erityisesti ilveksen tihentymäalueilla.

Suurpetokantojen arviointi perustuu pääasiassa pentuehavaintoihin. Havaintoaineiston perusteella riistantutkimus tekee arvion erillisten pentueiden lukumäärästä. Arvio perustuu tietoon pentueiden liikkuvuudesta, elinpiireistä ja niiden välisistä etäisyyksistä. Ilves- ja karhukantojen koko saadaan kertomalla varmojen pentueiden määrä tutkimukseen perustuvilla lajikohtaisilla kertoimilla.

Erityisesti ilveksen runsastuessa järjestelmän toimivuudessa on havaittu ongelmia. Sen tuottama kannan runsauskehitys ei ole aina vastannut kannan kehityksestä muutoin saatua tietoa. Riistakolmiolaskentojen runsausindeksit, liikenteessä kuolleiden ilvesten määrä ja käytännön havainnot ovat viitanneet havaintojärjestelmän tuottamaa arviota voimakkaampaan kasvuun.

Laskenta käynnistetään yhtä aikaa alueittain tekstiviestein ja sähköpostilla sopivassa lumitilanteessa. Useiden tuhansien vapaaehtoisten laskijoiden organisaatiot ovat valmiina ja odottelevat sopivaa säätä. Todennäköisesti ensimmäiset alueet lasketaan jo joulukuun alkupuolella ja kaikki alueet tammikuun loppuun mennessä. Laskennassa kirjataan tuoreet suden, ahman, karhun ja ilveksen jäljet. Kaikki ilveksen pentuehavainnot tarkastetaan ja varmistetaan eri pentueet motittamalla.

Laskennan luotettavuuden varmistamiseksi sidosryhmistä etsitään riippumattomia jälkitarkastajia. Jälkitarkastajia etsitään mm. Suomen luonnonsuojeluliiton piireistä, ELY–keskuksista, yliopistoista, metsähallituksesta ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

Käytännön laskennasta vastaavat laskentapäälliköt, jälkitarkastajat ja laskijat. Organisaation rungon muodostavat toimivat petoyhdyshenkilöt ja heidän avustajansa. Kaikki laskentapäälliköt ja jälkitarkastajat on koulutettu tehtäviinsä syksyn aikana. Myös laskijoille on järjestetty koulutusta.

Lumijälkilaskennan tuloksena saadaan pentueista entistä tarkempi tieto, jota käytetään yhdessä petoyhdyshenkilöverkoston tuottaman havaintoaineiston kanssa ilveskannan arvioinnissa.

Advertisements