Ryhmähankkeet kiinnostavat remontin tekijöitä

Taloyhtiöiden ryhmäkorjaushankkeiden edullisuus ja laatu kiinnostavat Consti Talotekniikan kyselyyn vastanneita. Kaksi kolmesta pitää ryhmähanketta perinteistä edullisempana tapana toteuttaa putkiremontti. Kyselyn toteutti Innolink Research. Ratkaisuja korjausvelan pienentämiseksi pohdittiin eilen Helsingissä pidetyssä asiantuntijatilaisuudessa.

Ihmiset suhtautuvat positiivisesti taloyhtiöiden ryhmähankkeisiin, joissa useampi taloyhtiö kilpailuttaa ja toteuttaa esimeriksi putkiremontin samanaikaisesti. Peräti 71 prosenttia vastanneista uskoo ryhmähankkeen pienentävän putkiremontin kustannuksia.

Ryhmäkorjaamisen uskotaan myös tehostavan remontin aikataulua. Vastaajista 43 prosenttia arvelee aikataulun nopeutuvan. Remontin toteuttajan valinnassa laatu on vastaajille tärkeämpi kuin hinta. Vastaajista kaksi kolmesta valitsi palvelun laadun kahden tärkeimmän perusteen joukkoon, toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi nousi hinta (49 % vastaajista).

– Ihmisillä on positiivinen kuva ryhmäkorjaushankkeista, ja yhä useampi taloyhtiö on kiinnostunut niistä. Ryhmähankkeiden suuret asuntomäärät ja kustannustehokkuus ovat taloyhtiöiden mieleen ja antavat hyvän lähtökohdan purkaa 1960–70-luvun rakennusten valtavaa remontointitarvetta, kertoo Consti Talotekniikan toimitusjohtaja Marko Holopainen .

Suomi korjausrakentamisessa muita Pohjoismaita jäljessä

Ryhmäkorjaushankkeet ovat yksi ratkaisu nopeuttaa korjausvelan vähentämistä Suomessa. Ala kaipaa uudenlaista ajattelua ja uusia ratkaisuja. Suomessa korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on noin 50 %, kun vastaava prosentti Tanskassa on noin 70 ja Ruotsissa noin 60.

– Korjausrakentamisen osuus on Suomessakin kasvussa, ja kaikkien korjausrakentamiseen osallistuvien osapuolten ammattitaito kasvaa jatkuvasti. Olemme siirtyneet tee-se-itse -korjauksista ammattimaisten tekijöiden tekemiin korjauksiin. Vaikuttaa myös siltä, että rakennusala ja taloyhtiöiden asukkaat ovat alkaneet reagoida siihen korjausrakentamisen tarpeeseen, joka on asuntokannan ikäjakauman perusteella ollut nähtävissä jo pitkään, pohtii VTT:n johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala .

Mainokset