Opintotuen rakennetta uudistetaan

Työryhmä esittää vaihtoehtoja opintotuen rakenteelliseksi kehittämiseksi

Esitysten tavoitteena on parantaa opintotuen käyttöastetta sekä mahdollistaa tavoitteellinen ja täysipainoinen opiskelu ja valmistuminen tavoiteajassa.

Opintotuen rakenteellista kehittämistä valmistelemaan asetettu työryhmä luovutti muistionsa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle tiistaina 18.12. Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti valmistellut rakenteellisia muutosehdotuksia sekä toisen asteen opintoihin että korkeakouluopintoihin myönnettävään opintotukeen.

Työryhmä katsoo, että opintotuen riittävyyttä voitaisiin parantaa jo sovitun opintorahan indeksiin sitomisen lisäksi korottamalla asumislisän vuokrarajaa ja opintolainan valtiontakausta sekä ottamalla käyttöön opintorahan huoltajakorotus. Nämä ratkaisuvaihtoehdot lisäisivät opiskelijan käyttövaroja parantaen mahdollisuuksia täysipainoiseen opiskeluun.

Vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta tulisi luopua myönnettäessä opintorahaa 18 – 19-vuotiaille itsenäisesti asuville toisen asteen opiskelijoille. Tämä voitaisiin toteuttaa portaittain. Lisäksi olisi syytä selkeyttää eräitä toisen asteen tukiajan määräytymisperusteita.

Korkea-asteen opintoja varten myönnettävän tuen rakenteen uudistamisen vaihtoehtoja ovat opintotuen maksamisen rajaaminen lukuvuosien määrään säännönmukaiselle tukiajalle, opintorahapainotteisen tuen rajaaminen tavoiteajalle sekä opintolainahyvityksen tai lukuvuosipalkkion käyttöönotto 1.8.2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittaville.

Useimmat ratkaisuehdotukset edellyttäisivät aluksi määrärahalisäyksiä opintotukeen. Määrärahalisäyksiä voitaisiin rahoittaa rakenteellisten muutosten mahdollistamilla uudelleen kohdennuksilla sekä luopumalla opintolainan korkojen verovähennysoikeudesta.

Ministeri Arhinmäki kiitti työryhmää muistion luovutustilaisuudessa ja linjasi, että nykyisen toimivan opintotukijärjestelmämme raju muuttaminen olisi lyhytnäköistä politiikkaa: ”Esimerkiksi lainapainotteisuuden lisääminen kasvattaisi eriarvoisuutta opiskelijoiden välillä ja todennäköisesti lisäisi opiskelijoiden työssäkäyntiä, ja näin pidentäisi opiskeluaikoja. Asiasta vastuussa olevana ministerinä en voisi olla mukana tällaista kehitystä tukemassa. Opintotukijärjestelmää tulee kehittää nykyrakenteen pohjalta. ”

Arhinmäki otti puheenvuorossaan esiin myös kaikkien opiskelijajärjestöjen yhdessä luoman opintotukimallin, jota hän pitää käyttökelpoisena pohjana jatkotyölle opintotukijärjestelmän kehittämiseksi.

Opiskelijajärjestöjen lisäksi työryhmässä olivat edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, valtionvarainministeriö, Kansaneläkelaitos sekä hallituspuolueiden edustajat.

Mainokset