Suomalaisten aikuisten perustaidot OECD-maiden parhaimmistoa

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC 2012) on OECD:n organisoima kaikkien aikojen laajin aikuisten perustaitoja koskeva tutkimus, josta odotetaan merkittävää tietoperustaa koulutuksen ja työelämän kehittämiseksi. Tutkimuksessa arvioidaan 24 maan 16–65-vuotiaiden lukutaidon, numerotaidon ja tietotekniikkaa soveltavan ongelmanratkaisutaidon tasoa ja käyttöä.

Suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito ja numerotaito ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset ovat myös kansainvälisen vertailun kärkimaiden joukossa.

Myös taidot heikosti hallitsevia on kuitenkin paljon. Suomalaisten hyviin keskimääräisiin tuloksiin vaikuttavat erityisesti 20-39-vuotiaiden hyvät taidot, vanhimpien ikäryhmien taidot ovat OECD-maiden keskimääräisellä tasolla.

Suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito on kansainvälisesti verraten erinomainen. Lukutaidon keskiarvo on 288 pistettä, joka on selvästi OECD-maiden keskiarvoa (273) parempi. Suomea parempaan tulokseen yltää vain Japani. Kaksi kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä on hyviä tai erinomaisia lukijoita. Toisaalta 11 prosentilla 16–65-vuotiaasta aikuisväestöstämme on suuria puutteita lukutaidossa.

Suomalaisten keskimääräinen numerotaito on vertailun huipputasoa. Keskiarvo (282 pistettä) on selvästi yli OECD-keskiarvon (269 pistettä). Numerotaidossa Suomen edelle kirii vain Japani (288 pistettä). Numerotaidossa suomalaisväestön sisäiset erot ovat kansainvälistä keskitasoa. Yli puolella suomalaisesta aikuisväestöstä (57 %) numerotaidon taso on hyvä tai erinomainen. Toisaalta 13 prosentilla 16–65-vuotiaasta aikuisväestöstämme on suuria vaikeuksia matemaattisten perustaitojen kanssa.

Suomalaisista 41 prosentilla on hyvät tai erinomaiset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Tämä on selvästi OECD:n keskiarvon (34 %) yläpuolella. Ainoastaan ruotsalaiset menestyivät ongelmanratkaisuosuudessa suomalaisia paremmin.

Osa tutkimukseen osallistuneista ei osannut tai halunnut käyttää tietokonetta tehtävien tekemiseen. Näiltä henkilöiltä jäi tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisuosio tekemättä. Heidän osuutensa on OECD-maissa keskimäärin 24 prosenttia ja Suomessakin noin 19 prosenttia. Suomen 16–6 5-vuotiaasta aikuisväestöstä 30 prosentilla eli noin miljoonalla aikuisella on puutteelliset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot, kun lasketaan yhteen ongelmanratkaisutehtävissä heikosti menestyneet ja ne, jotka eivät tehneet tehtäviä tietokoneella.

Ikäryhmien välillä suuria eroja

Suomen hyviin keskimääräisiin tuloksiin vaikuttavat erityisesti 20–39-vuotiaiden hyvät taidot. Luku- ja numerotaidoltaan parhaita ovat 30–34-vuotiaat, kun taas ongelmaratkaisutaitojen huippu osuu 25–29-vuotiaiden ikäryhmään. Nuorin 16–19-vuotiaiden ikäryhmä menestyy kaikilla tutkimuksen osa-alueilla heikommin kuin seuraava ikäryhmä eli 20–24-vuotiaat.

Suomalaiset 20–34-vuotiaat ovat japanilaisten ikätovereidensa kanssa tutkimuksen parhaita lukijoita ja numerotaitajia. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmaratkaisussa tämä ikäryhmä jakaa parhaiden osaajien aseman ruotsalaisten kanssa.

Vanhimpien ikäryhmien taidot ovat tutkimuksessa kokonaisuudessaan heikompia kuin nuorempien ikäryhmien, mutta ikäryhmien väliset erot vaihtelevat paljon maittain. Suomessa ikäryhmien väliset erot ovat suuria. Suomessa vanhimpien ikäryhmien ero parhaiten menestyviin ikäryhmiin lukutaidossa ja tietotekniikkaa soveltavassa ongelmaratkaisussa on koko vertailun suurin, ja numerotaidossa toiseksi suurin.

Suomalaisten miesten ja naisten lukutaidossa ei ole merkittävää eroa, ei edes nuorimpien 16–2 9-vuotiaiden kohdalla. Numerotaidossa miehet ovat naisia hieman parempia. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa ei miesten ja naisten välillä ole juurikaan eroa. Sukupuolten väliset erot ovat lähellä OECD-maiden keskimääräisiä eroja.

Mainokset