Taajuusmuutos poistaa käytöstä tuhansia langattomia mikrofoneja

Kymmenet tuhannet Suomessa käytössä olevat langattomat mikrofonit lakkaavat toimimasta, kun niiden käyttämä taajuusalue siirtyy langattoman laajakaistan käyttöön ensi vuoden alussa. Käyttäjille tämä tietää yhteensä yli 30 miljoonan euron laskua. Langattomia mikrofoneja käytetään muun muassa kotikaraokelaitteissa, oppilaitoksissa, urheiluseuroissa, kirkoissa sekä konserttisaleissa ja teattereissa. Marraskuussa järjestettävät AudioVisual Helsinki 2013 -messut tarjoavat asiaan käytännön ratkaisuja.

Taajuusmuutos liittyy maailmanlaajuiseen radiotaajuuksien käyttöoikeuksien uusjakoon. Suomi siirtää muiden Euroopan maiden tapaan aikaisemmin langattomien mikrofonien käytössä olleen 800 megahertsin taajuusalueen langattoman laajakaistan 4G-verkkojen käyttöön.

– Muutos astuu voimaan 1. tammikuuta 2014. Sitä on valmisteltu Viestintävirastossa useiden vuosien ajan, mutta uskon, että se tulee silti monille käyttäjille yllätyksenä, sanoo Avita ry:n toiminnanjohtaja ja AudioVisual Helsinki 2013 -messujärjestelyistä vastaava Timo Tuominen.

Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2011 teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa on lähes 60 000 langatonta mikrofonia, jotka toimivat 800-taajuusalueella. Näitä käyttävät muun muassa peruskoulut ja muut oppilaitokset, kirkot ja seurakunnat, myymälät, ravintolat, teatterit ja konserttisalit sekä kotikaraokelaitteiden omistajat ja liikuntaryhmien vetäjät. Selvityksen mukaan käyttäjistä yrityksiä on noin 36 prosenttia ja yksityisiä 23 prosenttia. Kolmannen ison ryhmän muodostavat peruskoulut ja oppilaitokset 21 prosentin osuudella.

Vaihtoehtoina laitteiden vaihto tai uudelleenviritys

Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan langattomien mikrofonien vaihtaminen ja uudelleenvirittäminen maksaa suomalaisille käyttäjille yli 30 miljoonaa euroa. Laskelmassa on oletettu, että kalleimman hintaluokan laitteista noin 80–85 prosenttia viritetään uudelleen.

– Uusimmat laitteet voidaan hoitaa ohjelmistopäivityksellä, mutta pääosin kalusto joudutaan uusimaan. Käyttäjän kannattaa tarkistaa maahantuojalta tai myyjältä, ovatko laitteet viritettävissä korvaaville taajuusalueille. Alan yrityksistä useilla on osasto AudioVisual-messuilla, jossa asiasta saa lisätietoa, Tuominen lisää.

Mikäli kaikki laitteet vaihdettaisiin uusiin, kustannus olisi noin 41 miljoonaa euroa. Opetusministeriö on luvannut avustaa kulttuuri- ja taidelaitoksia, mutta muut toimijat maksavat muutokset omasta pussistaan.

AudioVisual 2013 -messuilta käytännön vinkkejä

Helsingissä 13.–15.11.2013 pidettävät kansainväliset AudioVisual -messut pureutuvat langattomien mikrofonien taajuusalueen muutokseen muun muassa tietoiskujen kautta. Myös näytteilleasettajat tuovat omia ratkaisujaan laitteiden uudelleen virittämiseen.

AudioVisual-messut kokoavat yhteen alan ammattilaiset, suunnittelijat, päätöksentekijät, yritysten ja oppilaitosten edustajat, tapahtumatuottajat ja -järjestäjät sekä alan merkittävimmät tuotteiden ja palveluiden tarjoajat ja organisaatiot.

– AudioVisual-messsut ovat osa kiinteistöklusteria, joka sisältää seitsemän samanaikaista tapahtumaa. Näiden kautta esitellään kaikki kiinteistö- ja av-alojen uutuudet. Runsas ohjelmatarjonta ja demoalueet konkretisoivat asioita. Odotamme paikalle noin 30 000 kävijää, Tuominen kertoo.

Muut tapahtumat ovat Finnsec (turvallisuus ja suojelu), Kiinteistö (kiinteistö ja isännöinti), Vihertek (ympäristösuunnittelu ja viherrakentaminen), Julkisivu (julkisivurakentaminen), Väri&Pinta (maalaus, pintakäsittely, korroosionesto ja julkisivut) sekä Sähkö.

Mainokset