Väitöstutkimus: Ankara työstressi kiristää hermoja unessakin

Kova työstressi nostaa stressihormonin hälytystasolle heti heräämisen jälkeen ja estää autonomisen hermoston rentoutumisen unessakin, osoittaa Helsingin yliopistossa 18.10. tarkastettava väitöstutkimus. Nykypäivän 24/7 työelämässä tulisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että työntekijöillä on mahdollisuus palautua stressipiikkien jälkeen.

Erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitoksesta selvitti väitöstutkimuksessaan, miten stressiä ja siitä palautumista voidaan luotettavasti arvioida ja kuinka hyvin työntekijöiden oma kokemus stressistä osui yksiin niiden tulosten kanssa, joita saatiin mittaamalla stressiin liittyviä fysiologisia reaktioita.

– Sekä stressin että siitä palautumisen tarkasteleminen on tärkeää, kun seurataan työntekijän terveyttä ja hyvinvointia nykypäivän 24/7-työelämässä, Lindholm toteaa.

Sopiva määrä stressiä sopivina annoksina ei ole haitaksi, päinvastoin. Haitalliseksi stressi muuttuu, jos siitä ei pysty palautumaan. Kokemus jatkuvasti ylimitoitetuista vaatimuksista ja työn hallitsemattomuudesta ovat haitallisen työstressin perusaineksia. Lisäpotkua stressikierteeseen syntyy, jos työntekijä ei koe saavansa tukea muilta työyhteisön jäseniltä ja jos työsuhdetta leimaa epävarmuus.

Liian pitkään jatkuva stressi kostautuu: ensin tulevat uniongelmat, uupumus, heikentynyt suorituskyky, työtapaturmat. Pidemmällä aikavälillä seurauksena on ylipainoa, rintasyöpää, sydän- ja verisuonisairauksia, ongelmia ruoansulatuskanavan kanssa, masennusta.

Lindholmin tutkimukseen kutsuttiin mukaan 1 500 Ylen työntekijää, joista puolet teki epäsäännöllistä vuorotyötä ja puolet säännöllistä päivittäistä työaikaa. Mukana oli sekä toimittajia että tuotannossa, tekniikassa ja hallinnossa työskenteleviä.

– Yle on hyvä esimerkki nykyaikaisesta 24/7-työpaikasta, ja radiotyössä epäsäännöllinen vuorotyö on tavallista, Lindholm perustelee tutkimuskohteen valintaa.

Työntekijöille lähetettiin ensin työn piirteitä, stressiä, terveyttä ja elintapoja kartoittava kysely; kyselyyn vastasi epäsäännöllistä vuorotyötä tehneistä yli 80 prosenttia ja päivätyötä tehneistä noin 35 prosenttia.

Molemmista ryhmistä satunnaistettiin 70 työntekijää fysiologisiin mittauksiin. Sylkinäytteistä mitattiin stressihormoni kortisolin sekä vuorokausirytmiä säätelevän melatoniinin pitoisuuksia, ja lisäksi työntekijöiden sykevaihtelua mitattiin 24 tunnin ajan mukana pidettävällä EKG-laitteella. Ranteeseen kiinnitetty liikeanturi tallensi tiedot kehon liikkeistä ja unesta.


Kireänä unessakin, hälytystilassa heti heräämisen jälkeen

Hyvin stressaantuneiksi itsensä tuntevilla työntekijöillä syljen kortisolitaso nousi voimakkaasti välittömästi heräämisen jälkeen. Korostunut stressihormonitason nousu pian heräämisen jälkeen oli yhteydessä myös lyhyeen yöuneen ja epäsäännölliseen vuorotyöhön.

Kohonnut verenpaine ja huonoksi koettu terveys sekä erityisesti masennus lisäsivät unihäiriöiden riskiä. Tyypillisin unihäiriö oli toistuva yöllinen heräily.

Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevillä esiintyi lähes kaksi kertaa enemmän päiväaikaista väsymystä kuin säännöllistä päivätyötä tekevillä – eroa eivät selittäneet sukupuoli, ikä, painoindeksi, alkoholinkäyttö tai tupakointi. Unenaikainen seuranta osoitti, että päiväväsymyksestä kärsivien autonominen hermosto ei rentoutunut kunnolla unen aikana.

Autonomisen hermoston huono rentoutumiskyky liittyi työvuorotyypistä riippumatta myös työnhallintaan; rentoutuminen onnistui paremmin niillä, jotka kokivat hallitsevansa hyvin omaa työtään. Työntekijöistä noin 40 prosenttia koki työnhallintansa hyväksi ja 40 prosenttia huonoksi. Vanhemmissa ikäluokissa työnhallinta koettiin paremmaksi kuin nuoremmissa.

Lindholm korostaa, että nykypäivän työelämässä työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa on tärkeää seurata paitsi stressin määrää myös siitä palautumista.

– Stressi ja siitä palautuminen näkyvät autonomisen hermoston toiminnassa sekä stressihormonin ja vuorokausirytmiä säätelevän hormonin erityksessä, ja näissä tapahtuvia muutoksia voidaan mitata. Sykevaihtelun seurannalla ja hormonianalyyseilla on mahdollisuus koota monipuolisesti tietoa työntekijän kokemasta stressistä ja siitä palautumisesta normaalissa elinympäristössä.

Mainokset