Kuntaliitto ehdottaa uusia toimintatapoja rahoitukseen

Kuntaliitto esittää, että uusista esityksistä säätää kunnille lisätehtäviä ja velvoitteita luovutaan tai valtio osoittaa niihin rahoituksen. Osana julkisen talouden tervehdyttämistä pitää käydä läpi myös eduskunnan käsiteltävänä olevat lakiesitykset, voimassa olevat lait sekä alemman asteiset säädökset, suositukset ja ohjelmat.

Jotta maan hallitus voisi karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita linjatun miljardin euron edestä, Kuntaliitto on koonnut työn tueksi luettelon kaikista vuodesta 2001 lähtien säädetyistä, kunnille kustannuksia aiheuttavista normeista.

– Kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen on väistämätöntä, jotta turvataan palveluiden laatu joustavalla ja tehokkaalla toiminnalla. Tehtävien karsiminen edellyttää laajaa yhteiskunnallista arvokeskustelua, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

– Kuntaliitto ei esitä yksittäisiä tehtäviä purettaviksi, vaan työ on valmisteltava ministeriöissä. Tuemme tätä työtä ehdottamalla uusia toimintatapoja, joiden tavoitteena on saada aikaiseksi todellinen ja pysyvä kuntien tehtävien ja rahoituksen tasapaino, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Peruspalvelut raskaimpia

Rahallisesti merkittävimmät tehtävät ja velvoitteet liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntaliitto on laskenut, että esimerkiksi hoitotakuu aiheuttaa noin 150 ja terveydenhuoltolain myötä laajentuneet terveydenhuollon palvelut noin 96 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa.

Tulossa olevista tehtävistä esimerkiksi työmarkkinatukiuudistus tuo vähintään 150 miljoonan euron kustannukset toteutuessaan 2015 alusta. Myös kuntouttavan työtoiminnan laajentaminen lisää merkittävästi kuntien kustannuksia.

Opetus- ja kulttuurisektorilla vuoden 2000 jälkeen säädetyistä ja suunnitteilla olevista normeista aiheutuu yhteensä noin 400 miljoonan euron vuosittaiset kokonaiskustannukset. Ministeriön päättämistä opiskelijapaikkalisäyksistä on aiheutunut satojen miljoonien eurojen kustannusten lisäys.

Rakennepoliittisessa ohjelmassa opetussektorille suunnitellut uudet tehtävät toisivat arviolta noin 200 miljoonan euron lisäykset.

Eduskunnan käsiteltävänä olevasta oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevasta lakiesityksestä aiheutuisi Kuntaliiton arvion mukaan noin 50 miljoonan euron vuosittaiset kokonaiskustannukset.

Yli 200 miljoonaa euroa lasketaan kuluvan teiden ja siltojen korjauksiin ajoneuvojen painorajoitusten muutoksen vuoksi.

Tehtäviä arvioitava jatkuvasti

Kuntaliitto korostaa, että tuottavuuden kehittämisen tulee olla jatkuvaa. Kustannustietoisuutta pitää parantaa joka tasolla, myös lainsäädäntövalmistelussa taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa.

Kuntien ja valtion kesken pitää säännöllisesti arvioida kuntien tehtäviä ja velvoitteita niin, että kunnille säädettyjen tehtävien rahoitus turvataan perustuslain mukaisesti. Lainsäädännön vaikutusten arviointia on kehitettävä.

– Kuntien aloitteellisuudelle ja omalle harkinnalle tulee antaa entistä enemmän tilaa. Kunnat itse pystyvät parhaiten arvioimaan tehtäviä paikallisista tarpeista lähtien, todetaan Kuntaliiton lausunnossa valtiovarainministeriölle kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä vuosina 2014-2017.

Lainsäädäntöön vain tavoitteet

Kuntaliiton mukaan lainsäädännössä tulisi määritellä vain toiminnan tavoitteet ja oikeudellisesti velvoittavat sisällöt. Alemman asteisia normeja tulee käyttää vain nopeita muutoksia ja teknisiä yksityiskohtia varten; esimerkiksi paikallisten opetussuunnitelmien sisältöä koskevat normit pitää tarkistaa koskemaan vain oppiaineiden sisältöä ja tavoitteita ja arvioida niiden säädöstaso.

Eri sektorien kansallisten kehittämisohjelmien sekä suositusten ja muun informaatio-ohjauksen kustannus- ja muut vaikutukset tulee arvioida. Toiminnan arviointi ja raportointi pitää palauttaa kehittämisen apuvälineiksi. Kuntien hallintoa, johtamista ja suunnittelua tulee Kuntaliiton mukaan säädellä vain kuntalaissa.

Menoille yläraja hallitusohjelmassa

Valtaosa kunnille lisäkustannuksia aiheuttavista normeista sovitaan hallitusohjelmassa. Kuntaliitto esittää, että peruspalveluohjelman merkitystä tehostetaan siten, että jo hallitusohjelmaa laadittaessa määritellään yläraja kuntien vastuulla olevien tehtävien aiheuttamista menoista kunnille.

Kuntaliitto painottaa, että pelkkä tehtävien siirto kunnilta valtiolle ei tuo helpotusta julkiseen talouteen. Joissakin tehtävissä saadaan kuitenkin säästöä hallinnossa ja asiakaspalvelussa. Tällaisia olisivat esimerkiksi perustoimeentulotuen ja omaishoidon tuen hoitopalkkion siirtäminen Kelan hoiviin. Samalla kuntien sosiaalityöntekijät voisivat keskittyä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja vaikeimpiin tehtäviin.

Yksilön omaa vastuuta on Kuntaliiton mukaan arvioitava kuntien tehtäviä vähennettäessä. Peruspalveluihin liittyviä lakisääteisiä oheis- ja tukitoimia voidaan karsia. Samalla täytyy huolehtia julkisten peruspalvelujen laadusta ja hyvinvoinnin edistämisestä pitkällä tähtäimellä.

Kulujen purkaminen pysyvästi kuntatalouden avuksi

Kuntaliitto korostaa, että normien purkamisen kustannusvaikutusten arvioinnissa lähtökohtana tulee olla kuntasektorille aiheutuva pysyvä kustannusten nettovähennys. Säästöjen pitää jakautua valtion ja kuntien kesken valtionosuusprosentin mukaisessa suhteessa.

Vahvemmat kunta- ja palvelurakenteet luovat onnistuessaan edellytyksiä järjestää palvelut nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Tuottavuuden lisäämisen ehdottomana edellytyksenä on tietotekniikan suomien mahdollisuuksien olennaisesti nykyistä parempi hyödyntäminen.

Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että tehtäviä ja velvoitteita puretaan välittömästi. Silti hyödyt tulevat vasta vuosien mittaan. Erityisesti tehtävien toteutustapaa koskevien velvoitteiden purkamisella ja väljentämisellä on mahdollista lisätä eri palveluiden joustavaa järjestämistä ja tätä kautta lisätä palveluiden tuottavuutta. Tätä työtä voidaan tukea vuonna 2014 käynnistettävillä kokeiluilla.

Mainokset