Yritykset arvostavat monimuotoisuutta

Jo 24 yritystä ja 5 muuta yhteisöä on allekirjoittanut Suomen monimuotoisuussitoumuksen ja lupautunut sen myötä tarjoamaan työntekijöilleen, asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen yhdenvertaisia mahdollisuuksia mm. etnisestä taustasta, iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja siviilisäädystä riippumatta, hyödyntämään ihmisten yksilöllistä osaamista, johtamaan henkilöstöä ja asiakkuuksia oikeudenmukaisesti ja viestimään avoimesti monimuotoisesta toiminnastaan.

Allekirjoittaneiden joukossa ovat mm. DNA, Elisa, IBM, ISS Palvelut, Itella, Kesko, L&T, L’Oréal, Scandic Hotels ja SOL. Muista organisaatioista sitoumuksen ovat tehneet sisäasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Tampereen aikuiskoulutuskeskus, VATES-säätiö ja Väestöliitto.

Monimuotoisuussitoumus on Yritysvastuuverkosto FIBSin työ- ja elinkeinoministeriön tuella vuonna 2012 käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on edistää yritysten ja muiden organisaatioiden monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta entistä tuottavamman ja vastuullisemman työyhteisön rakentamiseksi.

Monimuotoisuuden johtaminen eli ihmisten erilaisuuden hyödyntäminen liiketoiminnassa on Suomessa nouseva yritysvastuutrendi johtuen sen monista hyödyistä rekrytoinnin, myynnin, tuottavuuden, kustannussäästöjen ja maineenrakennuksen osalta. Monimuotoisuus on erilaisuutta ja erilaisuus muutoksen lähtökohta. Työvoimapula, työssä jaksamisen haasteet sekä yritysten tarve löytää uusia asiakkaita ja kasvattaa myyntiä ovat saaneet yhä useamman yrityksen miettimään, miten tunnistaa entistä paremmin erilaisten asiakasryhmien tarpeet ja hyödyntää työntekijöiden yksilöllisiä ominaisuuksia innovoinnissa.

Monimuotoisuussitoumusta voi käyttää johtamisen kehittämistyökaluna, ja sen avulla voi viestiä organisaation moniarvoisuudesta. Sitoumuksen periaatteet voi yhdistää myös yhdenvertaisuussuunnitelmaan, joka tulee olemaan pakollinen kaikille yksityisen sektorin organisaatioille uuden yhdenvertaisuuslain myötä.

Monimuotoisuussitoumuksen allekirjoittavat liittyvät samalla Suomen monimuotoisuusverkostoon, joka tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden vaihtaa tietoa ja kokemuksia sekä keskustella päivänpolttavista ja aroistakin työelämäteemoista, kuten ikäpolvien välinen kuilu, osatyökykyiset sekä seksuaalinen suuntautuneisuus työyhteisöissä. Verkostoon voivat liittyä kaikki yritykset ja yhteisöt, jotka haluavat kehittää monimuotoisuuden johtamista. Vastaavia verkostoja on Suomen lisäksi jo 12:ssa Euroopan maassa.

Monimuotoisuusjohtamisen edelläkävijän L’Oréalin johtamiskäytäntöjä esitellään ensimmäistä kertaa Suomessa monimuotoisuusverkoston vuosiseminaarissa 3.10.2013 klo 13.30-16.30 Helsingissä. Tilaisuudessa kuullaan myös miten hissiyhtiö KONE osallistaa 800 työntekijäänsä eri maista vuosittain yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen ja kuinka puhelinoperaattori Elisa kehittää tuotteitaan eri asiakasryhmien tarpeet huomioiden.

Uusia ratkaisuja kuluttajien, työntekijöiden ja yritysten hyödyksi

Monimuotoisuusverkoston ensimmäisen toimintavuoden aikana järjestetyissä työpajoissa ja seminaareissa jaettiin tietoa parhaista monimuotoisuusratkaisuista Suomesta ja muualta maailmasta, esimerkkeinä mm. DNA, Diacor, Asianajotoimisto Borenius, Elisa, Scandic ja L’Oréal:

• Puhelinoperaattori DNA:n uusi Mutkaton työ -konsepti mahdollistaa joustavan työnteon paikasta riippumatta ja ilman erillistä sopimusta esimiehen kanssa. Käytäntö on parantanut henkilöstön työmotivaatiota ja kokemusta oman työn tuottavuudesta.

• Terveysyhtiö Diacorissa työntekijöiden elämäntilanteet määrittävät, millaisia sopeutuksia työssä tarvitaan, ja henkilöstöllä on mahdollisuus itse vaikuttaa työmäärään, työvuoroihin ja työn sisältöön minkä ansiosta työntekijöiden vaihtuvuus on yhtiössä vähäistä.

• Asianajotoimisto Borenius menetti lahjakkaita työntekijöitä, etenkin naisia, koska nämä kokivat, etteivät voi yhdistää pitkiä työpäiviä vaativaa työtä ja perhe-elämää. Yrityksessä käynnistettiin Ruuhkavuosi-hanke, jonka avulla kehitetään perheystävällisiä toimintatapoja ja varmistetaan näin osaajien pysyvyys.

• Puhelinoperaattori Elisa tarjoaa kuluttajille e- ja äänikirjojen kirjaston. Valikoiman suunnittelussa on huomioitu laajalti ihmisten erilaiset tarpeet ja sisällön soveltuvuutta on pohdittu eri käyttäjäryhmien näkökulmasta.

• Scandic on kehittänyt hotelliensa esteettömyyttä, ja yhtiön hotellit sopivat kaikille matkustajille terveydentilasta riippumatta.

• Kosmetiikkayhtiö L’Oréal on ottanut monimuotoisuuden yhdeksi liiketoimintansa lähtökohdaksi. Yhtiö mm. hyödyntää monikulttuurisuutta paikallisten menestystuotteiden kehittämistyössä, edistää vammaisten työllistymistä yli lakisääteisten velvoitteiden ja pyrkii varmistamaan esteettömyyden ja saavutettavuuden kaikissa kuluttajaryhmissä, esimerkkeinä kuulorajoitteisille kuluttajille suunnattu call center ja pakkausten pistekirjoitus-tuoteselosteet.


Muutos edellyttää erilaisuutta – Monimuotoisuus on myös kansantaloudellinen kysymys

Yritysten paineet kehittää ja muuttaa toimintaansa lisääntyvät jatkuvasti. Muutos edellyttää erilaisuutta: kykyä luoda uusia toimintatapoja ja tarkastella tuttuja asioita uudesta näkökulmasta. Monimuotoisuusajattelun sisäistäminen auttaa yrityksiä hyödyntämään ihmisten erilaisia taustoja, osaamista ja ominaisuuksia tuottavamman, innovatiivisemman kestävämmän työyhteisön rakentamiseksi.

”Erilaisuus on muutoksen perusedellytys. Jos esimerkiksi kehitystiimeissä on jatkuvasti vain samanikäisiä, saman koulutus- ja kulttuuritaustan omaavia, 3-kymppisiä heterotriathlonisteja, on aika vaikea innovoida mitään aidosti uutta,” toteaa FIBSin johtava asiantuntija Ulla Roiha.

Työelämän monimuotoisuus on Roihan mukaan myös kansantaloudellisesti entistä tärkeämpää. Suomen työntekijävaje kasvaa vuoteen 2020 mennessä 150 000:een suurten ikäluokkien eläköityessä, ja jo nyt monilla toimialoilla kärsitään vakavasta työvoimapulasta.

”Yhteiskunnan kannalta katsottuna on mieletöntä tuhlausta, että hyvin koulutettu ja motivoitunut henkilö ei saa työtä vain siksi, että sattuu esimerkiksi istumaan pyörätuolissa. Tai että sairaudesta toipuva saa otsaansa loppuiäkseen työkyvyttömän leiman, vaikka voisi hyvin tehdä täysipainoista työtä esimerkiksi osa-aikaisesti. Pienessä Suomessa tähän ei yksinkertaisesti ole varaa.”

Advertisements