Yritykset vaativat kilpailukykyistä energian hintaa

Kuva: Motiva Oy, Petri Blomqvist

Kuva: Motiva Oy, Petri Blomqvist

”Yritys voi saavuttaa lisää kustannuskilpailukykyä kehittämällä energiatehokkuuttaan”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Kirsi Aaltio. Hämeen kauppakamari kartoitti elokuussa Hämeessä toimivien yritysten käyttämiä ja tarvitsemia lämmitys- ja jäähdytysenergiaratkaisuja uusien, kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi. ”Kauppakamarit kannustavat yrityksiä kotimaisen energiatuotannon hyödyntämiseen ja energian tuonnin vähentämiseen”, Aaltio kertoo.

Vastanneista yrityksistä reilut kolme neljäsosaa käyttää lämpöenergiaa pelkästään kiinteistön ja käyttö­veden lämmittämiseen. Lähes neljännes käyttää lämpöenergiaa myös tuotantoprosesseissa, kuivatus­uuneissa ja raaka-aineiden sulatuksessa. Yrityksien käyttämä lämpöenergia on tuotettu pääasiallisesti sähköllä, kaukolämmöllä ja maakaasulla.

Joka toinen yrityksistä kertoo tarvitsevansa jäähdytysenergiaa. Jäähdytysenergiaa käytetään toimi- ja tuotantotilojen viilentämisen lisäksi erilaisten tuotannossa käytettävien työkalujen ja koneiden jääh­dyt­tämiseen sekä tuotetestaukseen. Käytetty jäähdytysenergia on sähkön lisäksi tuotettu ilma­lämpö­pum­puilla ja vedellä.

Energian kalleus ja tempoilevat verot saavat kritiikkiä

Vastanneista 25 % on osittain tyytyväinen ja 13 % tyytymätön yrityksen nykyiseen lämmitysratkaisuun. Kritiikkiä saa muun muassa lämmitysratkaisujen kalleus sekä energia-alan lupapolitiikka ja kilpailun puute. Teollisuusyritykset kertovat sähkön hinnan rajoittavan investointeja. ”Teimme kaksi vuotta sitten kiinteis­töön ja tuotantoon ison investoinnin energiakulutuksen vähentämiseksi, mutta toteutuneet säästöt olivat suuri pettymys”, sanoo eräs vastaajista.

Yritysten kustannustietoisuus energian hankintakustannuksista vaihtelee, kuten myös energian tehok­kuus­­­toimenpiteet. Pääsääntöisesti yritykset ottavat laskelmissaan huomioon investointi-, käyttö- ja siirto­kustannukset sekä verot.

”Hyödynsimme TEM:n tukemaa energiakatselmusta entisissä tiloissa Kantolassa ja Käikälässä”, kertoo PACCOR Finland Oy:n toimitusjohtaja Marita Jaatinen. ”Huomioimme niissä tehtyjä havaintoja, kun rakensimme uuden tehtaan Moreeniin. Teollisuuden tuottamaa lämpöenergiaa olisi varmasti hyödynnettävissä paremmin esim. kaukolämpöverkossa, jos vain kaikki tahot saataisiin tekemään töitä yhdessä. Nämä ratkaisut vaativat aina investointeja ja sitä kautta myös maksajia”, Jaatinen toteaa.

Hämeen ELY-keskuksen yksikön päällikkö Kari Sartamo kertoo, että TEM:n energiakatselmuksen tavoitteena on vähentää kohteen energiakulutusta ja -kustannuksia sekä energiankäytöstä aiheutuvia CO2-päästöjä.”Tuen hakijana voi olla katselmoitavan kohteen omistaja, vuokralainen tai muu kohteen energiakustannuksista vastaava taho”, Sartamo mainitsee.

Valtiolta yritykset vaativat eri energiamuotojen verottamista kohtuullisesti ja oikeudenmukaisesti, lisätukea kotimaisten, uusiutuvien energiamuotojen käyttäjille sekä kannusteita energian tehostamis­toimiin.

Energian hinnalta edellytetään tasaisempaa ja ennustettavampaa kehitystä. Energiayhtiöiltä odotetaan toimitusvarmuutta sekä kilpailukykyisiä, vähäpäästöisiä, tarpeen mukaan muuntuvia ja kustannus­tehok­kaita hankinta­muotoja.

BE Group Oy Ab:n tuotantojohtaja Ilpo Valtonen ehdottaa energia-asioita vertailevan yritysryhmän kokoamista. ”Energiayhtiöillä on osaamista ja yrityksillä erilaisia kokemuksia energian käytöstä. Toimintamalleja voitaisiin näin vertailla eri näkökulmista kustannusten vähentämiseksi ja uusien ratkaisumallien löytämiseksi”, toteaa Valtonen

Mainokset