NFC-etätunnistus helpottamaan heikkonäköisten arkea

VTT:n teknologialla elintarvikkeet, esineet ja lääkepaketit puhuvat

NFC-etätunnistus helpottamaan heikkonäköisten ja näkövammaisten arkea

Ikääntyvien ihmisten osuus väestöstä kasvaa koko ajan, ja heidän tarpeensa korostuvat yhä enemmän nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassamme. Ihmisten vanhetessa myös näkö heikkenee. VTT on kehittänyt NFC-etätunnistusteknologiaan perustuvia uusia sovelluksia, jotka helpottavat heikkonäköisten ja näkövammaisten elämää. Heistä koostuva joukko kokeili kotonaan tavaroiden merkitsemistä ja tunnistamista ääniviestien avulla sekä puhuvaa tuoteselostetta lääke- ja elintarvikepakkauksissa.

Ratkaisut, jotka linkittävät tuotteet digitaaliseen tuotetietoon, yleistyvät. Ne tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia sekä näkeville että näkövammaisille. Esimerkiksi elintarvikkeista saa tietoa niiden ekologisuudesta, alkuperästä ja mm. allergisoivista aineista sen mukaan, mikä yksittäiselle ihmiselle on arvokasta tietoa.

VTT kehitti HearMeFeelMe-hankkeessa yhteistyössä kotimaisen TopTunnisteen, espanjalaisen Tecnalian ja kreikkalaisen Demokritoksen kanssa viisi erilaista lääketietojen saamiseen tarkoitettua sovellusta, jotka käyttävät NFC (Near Field Communication) -etätunnistusteknologiaa. Siinä kännykällä kosketetaan paketissa olevaa tunnistetarraa, jolloin sille talletettu tuotetieto, esimerkiksi lääkkeen nimi ja annosteluohje, voidaan esittää käyttäjälle joko tietokoneen tai matkapuhelimen kaiuttimen kautta äänenä. Loppukäyttäjinä projektissa olivat Näkövammaisten keskusliitto (NKL), Caritas-Säätiö ja Oulun 6. Joutsen apteekki sekä espanjalainen vanhuspalveluja tuottava SSI.

Ruokapakkausten merkintä ääniviestein suosituin sovellus

Suosituimmaksi käyttäjäkokeissa osoittautui kännykässä toimiva, Top Tunnisteen toteuttama Touch n’ tag -demo, jolla näkövammainen pystyi liittämään omia ääniviestejä kotona oleviin arkipäivän esineisiin ja elintarvikkeisiin. Sovellus toimii matkapuhelimella, jossa on NFC-lukija. Käyttäjä voi koskettaa puhelimella NFC-tarraa ja äänittää sille kännykän kautta haluamansa ääniviestin ja jatkossa kuunnella viestejä koskettamalla tarraa kännykällä. Kokeilussa havaittiin, että selvästi useimmin merkattu tuote olivat erilaiset ruokapakkaukset. Suurin osa käyttäjistä totesi, että laite oli hyödyllinen asioiden tunnistamiseen ja tuotetietojen saamiseen. Eduksi katsottiin myös se, että he pystyivät itse laatimaan ja liittämään tavaroihin haluamansa viestin.

Vuoden vaihteessa päättyneessä HearMeFeelMe-hankkeessa kehitettiin myös puhuva lääkepaketti -demo, jossa koskettamalla pakettia lääkkeen annosteluohje ja muut perustiedot saa kuulumaan äänimuodossa. Lääkkeen tiedot tallennettiin NFC-tarralle jo apteekissa. Kotona käyttäjä pystyi tunnistamaan lääkepaketteja ja kuuntelemaan lääkkeen annostelu- ym. tietoja äänimuodossa. Demo toimii toistaiseksi PC:ssä, mutta sopii myös kännykkään, mikäli NFC-lukija, ruudunlukija ja ohjelmoitava älypuhelin olisivat samoissa kuorissa.

Näiden lisäksi projektissa syntyi mm. sovellus allakkademosta, jota ei ole vielä testattu käyttäjillä. Ajatuksena tässä oli luoda sovellus, joka vahvistaa vanhan ihmisen sosiaalisen verkoston tukea lääkkeiden ottamisessa. Hoitajat ja omaiset voivat luoda muistutuksia, joita voidaan käyttää esimerkiksi lääkehallinnassa tai tapaamisten muistamisessa. NFC on siinä ”kuittausroolissa”, eli kun muistutus tulee, niin käyttäjä koskee kännykällä esimerkiksi lääkeannostelijaa kuitatakseen muistutuksen. Näin hoitajat tai omaiset näkevät, että lääke on otettu.

Näkövammaiset olivat valmiita tulevaisuudessa käyttämään NFC:tä erityisesti tavaroiden tunnistamiseen, puhuvana tuoteselosteena lääke- tai elintarvikepakkauksissa, henkilökohtaisena muistiona esimerkiksi lääkärin antamien ohjeiden muistamiseen, päivyrinä sekä mm. kodinkoneiden käytön omakohtaiseen ohjeistukseen.

Nykyiset kännykät eivät vielä tue uusimpia NFC-sovelluksia

Tiedon muuttaminen äänimuotoon on VTT:n mukaan teknisesti helppo toteuttaa, ja äänimuodossa olevasta tiedosta olisi paljon hyötyä heikkonäköisille ikääntyneille ja näkövammaisille. Nykyinen laitekanta ei kuitenkaan ole vielä kehittynyt uusimpien NFC-sovellusten edellyttämällä tavalla. Kännykät eivät tue näitä ratkaisuja, sillä matkapuhelinalustoja, joille ratkaisut on tarkoitettu, ei toistaiseksi ole.

Arkipäivän ICT-tuetuissa palveluissa mobiililaitteet ovat usein lyömättömässä roolissa, koska ne kulkevat joustavasti mukana kaikkialla ja niiden käyttöönottokynnys on alhainen kaikilla ikäryhmillä. Ratkaisut, jotka käyttävät hyväksi sellaisia laitteita, joita ihmiset käyttävät muutenkin, yleistyvät muita nopeammin.

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.