Istanbulissa rauhanvälityskonferenssi

Ulkoministeri Tuomioja Istanbuliin rauhanvälityskonferenssiin

Ulkoministeri Erkki Tuomioja osallistuu Istanbulissa 24.-25. helmikuuta järjestettävään konferenssiin rauhanvälityksestä Turkin ulkoministerin Ahmet Davutoglun kutsusta.

Konferenssi kokoaa yhteen laajan joukon rauhanvälitystoimijoita YK:sta ja sen jäsenvaltioista, alueellisista järjestöistä, kansalaisjärjestöistä ja akateemisesta maailmasta. Konferenssin tavoitteena on esitellä rauhanvälityksen uusia toimintamalleja ja toimijoita, tarjota foorumi kokemusten vaihdolle ja synnyttää uusia ideoita rauhanvälitystoiminnan kehittämiseksi.

Ulkoministeri Tuomioja puhuu lauantaina 25. helmikuuta konferenssin korkean tason osuudessa yhdessä Turkin ja Brasilian ulkoministereiden sekä YK:n yleiskokouksen puheenjohtajan kanssa. Ulkoministeri Tuomioja tulee puheessaan painottamaan rauhanvälitystoiminnan merkitystä konfliktien ennalta ehkäisyssä, entistä vahvemman yhteistyökulttuurin juurruttamista rauhanvälitystoimintaan kriisitilanteiden eri vaiheissa sekä naisten osallistumisen vahvistamista rauhanvälitystoimintaan.

Suomen ja Turkin yhteistyö rauhanvälitystoiminnan edistämiseksi on tiivistä. Maat perustivat syksyllä 2010 YK:n piirissä rauhanvälityksen ystäväryhmän, johon kuuluu tällä hetkellä noin 30 valtiota ja kahdeksan järjestöä. Ystäväryhmän tavoitteena on kehittää ja tehdä tunnetuksi kansainvälistä rauhanvälitystoimintaa etenkin YK:ssa ja alueellisten järjestöjen keskuudessa sekä edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Ystäväryhmä neuvotteli Suomen ja Turkin johdolla rauhanvälitystä koskevan päätöslauselman YK:n jäsenistön piirissä, minkä tuloksena YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman yksimielisesti kesäkuussa 2011. Edustajat ystäväryhmän maista ja järjestöistä osallistuvat Istanbulin konferenssiin.

Ulkoministeri Tuomiojalla on vierailun aikana kahdenvälinen tapaaminen Turkin ulkoministerin Ahmet Davutoglun kanssa. Ministerit keskustelevat kahdenvälisten kysymysten ja Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen lisäksi ajankohtaisista kysymyksistä kuten Syyriasta sekä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tilanteesta.

Maatalouden tuet kotimaisen ruoan tuottamisen elinehto

Maaseutuvirasto julkistaa tänään tietoja maatalouden tukien kohdentumisesta vuonna 2011. MTK toivoo huomiota kiinnitettävän siihen, että viljelijöille maksetut tuet turvaavat suomalaisen maataloustuotannon säilymisen, palauttavat suuren osan Suomen maksamasta EU:n jäsenmaksusta takaisin Suomeen ja pitävät yllä työllisyyttä koko maassa taloudellisten kerrannaisvaikutusten kautta. Tuen kohdentumiseen vaikuttaa ratkaisevasti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tiukka lainsäädäntö.

Maaseutuviraston tilastoimia viljelijäkohtaisia tukitietoja verrataan usein verotietojen julkistamiseen, mutta siitä ei ole kuitenkaan kyse. MTK korostaa, että siinä missä verotilastot kertovat pitkälti verovelvollisten tulotason, maataloustukien bruttomäärät eivät kuvaa lainkaan kyseisten viljelijöiden tulotasoa eivätkä myöskään tuotannon kannattavuutta. Viljelijät käyttävät saamansa tuet maatalouden tuotantokustannusten maksamiseen. Tuet ovat siten täysin rinnastettavissa maataloustuotteiden myynnistä saatuihin bruttotuloihin.

Ilman tukia kotimaisen maatalouden jatkuvuuden turvaaminen ei olisi mahdollista ja Suomi jäisi hyvin riippuvaiseksi tuontiraaka-aineista ja valmiista tuontiruoasta. Jos noin 1,9 mrd. euron vuosittaisia tukia ei maksettaisi, maataloustuotteiden myynneistä saaduilla tuloilla viljelijöiden tuotantokustannuksista jäisi kattamatta 1,1 mrd. euroa. MTK huomauttaa, että viljelijät hankkisivat mielellään toimeentulonsa kokonaan markkinoiden kautta, mutta tämä ei ole mahdollista Suomessa eikä yhdessäkään Euroopan maassa.

Suomi maksaa EU:n jäsenmaksua noin 1,3 mrd. euroa vuodessa. Maatalouden kautta tästä summasta saadaan takaisin noin 800 milj. euroa. Vaikka Suomen maataloustukia vähennettäisiin, se ei kuitenkaan pienentäisi jäsenmaksuamme, vaan suomalaiset tukisivat entistä enemmän muiden EU-maiden maatalouksia.

Maatalouden tukeminen on keskeinen osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. MTK muistuttaa, että tuki kohdennetaan unionin tiukan lainsäädännön mukaan. EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet ovat Suomessa EU:n keskimääräistä tasoa, mutta vain noin puolet siitä, mitä ne ovat useissa suotuisissa Keski- ja Etelä-Euroopan maatalousmaissa. EU:n osarahoitteiset luonnonhaitta- ja ympäristökorvaukset ovat siksi hyvin tärkeitä suomalaisille viljelijöille. Kansallisen tuen merkitys on myös suuri, vaikka tuen määrä on oleellisesti pienentynyt EU-jäsenyyden alkuvuosista.

EU:n ja kansalliset maataloustuet alentavat merkittäväksi ruoan hintaa Suomessa ja ylläpitävät suomalaisia työllistävää elintarviketeollisuutta. Elintarvikeketju Suomessa työllistää kerrannaisvaikutuksineen noin 300 000 suomalaista.

Rakenteellisten hidasteiden poistaminen toisi säästöjä tiedonhallintaan

Käyttäjäystävällisillä tietojärjestelmillä jopa 400 000 lääkärin vastaanottoaikaa lisää

Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyden parantamisella ja tietojärjestelmien yhdistämisellä voitaisiin säästää vuosittain 80 miljoonaa euroa. Tehostunut ajankäyttö mahdollistaisi laskennallisesti noin 400 000 uutta lääkärin vastaanottoaikaa terveyskeskuksiin. Tietojärjestelmien ja tietohallinnon uudistaminen on tärkeä osa kuntauudistusta ja terveydenhuollon rakenneuudistusta. Olisi myös harkittava tietohallintolakia täydentäviä lainsäädännöllisiä ratkaisuja.

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti käytti perjantaina 24. helmikuuta puheenvuoron potilas- ja terveystietojen käsittelyn kustannuksista Oulussa Pohjolan lääkäripäivillä. Taustalla on Valtiontalouden tarkastusviraston sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-toimintaa koskeva tarkastuskokonaisuus. Parhaillaan tarkastusvirasto laatii eduskunnalle yhteenvetoa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tilasta ja tietohallintoa koskevien eduskunnan kannanottojen toteutumisesta.

Eduskunnan yhteydessä toimivan valtiontalouden tarkastusviraston tarkastukset ovat hallituksesta ja hallinnosta riippumaton ulkoinen arviointi taloudenhoidon ja hallinnon tilasta. Tarkastukset ja niihin liittyvä asiantuntijatoiminta tukevat lisäksi hallitusta ja hallintoa tuloksellisen ja laadukkaan hallinnon kehittämisessä. Tarkastusviraston suositukset toteutuvat yleensä varsin hyvin: merkittävässä määrin on toteutunut 72 prosenttia annetuista suosituksista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-toiminnan tuloksellisuuden ja tehokkaan tiedonhallinnan tiellä on useita rakenteellisia hidasteita. Niiden poistaminen on keskeinen osa suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja tuottavuuden parantamista. Terveydenhuollon tietojärjestelmien ja sähköisen terveydenhuollon arkkitehtuurin kehittämiseen käytetään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa merkittävässä määrin julkisia varoja. Suomessa valtakunnallisten ratkaisujen kehittämisen kokonaiskulut julkiselle ja yksityiselle sektorille ovat noin 400 miljoonaa euroa, josta valtion ja kuntien osuus on noin 200 miljoonaa. Välittömät tietohallintomenot ovat noin 2,7 prosenttia julkisen terveydenhuollon kokonaismenoista.

Ruotsissa terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat maakunnat. Ruotsin tarkastusvirasto Riksrevisionen on tarkastuksessaan arvioinut, että tietohallintomenot ovat siellä noin 3 prosenttia maakuntien kokonaismenoista. Maakunnat vastaavat terveydenhuollon lisäksi joukkoliikenteestä ja niillä on aluekehitys- ja kulttuuritehtäviä. Ruotsissa on myös käytetty noin 100 miljoonaa euroa valtakunnalliseen terveydenhuollon tietojärjestelmästrategian ja tietojärjestelmien toteuttamiseen. Vuosina 2011 – 2013 maakunnat käyttävät tähän vuosittain 28 – 30 miljoonaa euroa.

Tarkastusten ja tieteellisen tutkimuksen perusteella terveydenhuollon tietojärjestelmät tukevat huonosti lääkärien päivittäistä työtä. Tästä aiheutuu merkittävää vaivaa ja ajanhukkaa ja siten huomattavia piileviä kustannuksia. Esimerkiksi yksinkertaisen sanelun tallentaminen vaatii yli 60 klikkausta. Käyttäjäystävällisemmällä suunnittelulla lääkärien ja hoitohenkilökunnan työaikaa saataisiin suunnattua varsinaiseen hoitotyöhön. Samalla voitaisiin vähentää tietojärjestelmien käytössä syntyviä virheitä.

Vuonna 2010 terveyskeskuksissa oli 8 395 823 lääkärikäyntiä. Käytettävyyden parantaminen säästäisi työaikaa ja mahdollistaisi laskennallisesti noin 400 000 uutta lääkärin vastaanottoaikaa terveyskeskuksiin. Tämä edellyttäisi, että käyttäjäystävällisemmät tietojärjestelmät vähentäisivät pari minuuttia työaikaa potilaskäyntiä kohden. Valtiontalouden tarkastusviraston karkea arvio on, että terveydenhuollossa voitaisiin säästää vuosittain 80 miljoonaa euroa, jos käytettäisiin tuottavuudeltaan parhaita järjestelmiä.

Terveydenhuollon tietojärjestelmissä markkinoita hallitsee kaksi tietojärjestelmätoimittajaa. Kilpailun lisääminen valtakunnallisin ja määrätietoisin toimin säästäsi menoissa ja lisäisi käyttäjäystävällisyyttä. Kuntien ja muiden terveydenhuollon järjestäjien hankintayhteistyötä ja sitä koskevaa lainsäädäntöä onkin tarpeen edelleen kehittää.

Vuonna 2011 hyväksytty tietohallintolaki antaa ohjaaville ministeriöille uusia toimivaltuuksia ja työvälineitä johtaa tietohallintoa sekä tietojärjestelmien kehittämistä. Terveydenhuollossa tarvittaisiin uudenlaisia kokonaistaloudellisia toimintatapoja ja tietojärjestelmiä, joiden konkreettinen tavoite on maksaa itsensä elinkaarensa aikana hyötyinä takaisin. Käyttäjänäkökulman vahvistaminen ja terveydenhuollon työtapojen uudistaminen vaatii asiantuntevaa johtamista sekä käyttäjien ja useiden eri alojen asiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien sekä kokonaisarkkitehtuurin ja sitä kautta palveluiden laadun ja taloudellisuuden kehittämiseksi olisi pikaisesti saatava kestävät ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista. Tietohallinnon ja tietojärjestelmien näkökulma on tärkeää sisällyttää osaksi kuntauudistusta ja siinä tehtäviä kuntaliitoksia. Tässä yhteydessä on harkittava myös tietohallintolakia täydentäviä lainsäädännöllisiä ratkaisuja. Tietohallintolaki määrittää toiminnan puitteet, mutta laki saadaan täysimääräisesti käyttöön vain huolehtimalla riittävistä ja käytännönläheisistä asetustasoisista säädöksistä.

Yritykset ovat kiinnostuneita Lähi-idän tarjoamista mahdollisuuksista

Salo vauhdittaa yritysten ulkomaankauppaa

Salossa vierailee Yrityssalon kutsumana merkittäviä yritysjohtajia Lähi-idästä. Vierailun aikana esitellään Salon yrityksiä sekä yritysten osaamista ja tuotteita. Tavoitteena on solmia kontakteja ja viritellä kauppoja uusiin rakennusprojekteihin.

Kaupungin elinkeinoyhtiön Yrityssalon toiminnan tarkoituksena on edistää kaupungin yrityselämää. Viennin edistäminen on yhä tärkeämpi osa tätä työtä. Yrityssalon toimitusjohtaja Kari Vähä painottaa, että kyse on isosta asiasta, sillä vienti ja tätä kautta kauppataseen tasapainottaminen ovat koko Suomelle elintärkeitä.

Yrityssalo on tarttunut ripeästi toimeen ja ryhtynyt aktiivisesti auttamaan salolaisia yrityksiä vientiponnisteluissa. Näkyvänä tuloksena on tämä korkean tason yritysvierailu.

Lähi-idästä saapuneet yritysjohtajat edustavat infrastruktuuria rakentavaa suurteollisuutta. Tekniset johtajat Amro Al Jiburi ja Taha Al Jiburi edustavat Al Jiburi Construction -konsernia. Al Jiburi Construction on suurin Irakissa toimiva yksityinen rakennuskonserni, jonka toimialaan kuuluu muun muassa teiden ja siltojen rakentaminen.

Al Jiburin johdon kanssa Salossa vierailee Experior Partners Dubain ja Al Na’oor Jordania -yhtiön johtaja Ahmed Alsaidi. Molemmat yritykset ovat erikoistuneet ELV-konsultointiin ja EPC-projekteihin.

Lähi-idässä rakennusprojektit ovat valtavia, kerralla voidaan rakentaa esimerkiksi kokonainen asuinalue. Al Jiburilla on jatkuvasti käynnissä ja suunnitteilla lukuisia suuria julkisrahoitteisia projekteja eri puolilla Lähi-itää. Mittasuhteista kertoo esimerkiksi Irakin Basraan rakennettava Basra Sport City joka on Irakin hallituksen rahoittama projekti, joka pitää sisällään muun muassa päästadionin 65 000 hengelle, sivustadionin 10 000 hengelle, kahdeksan asuinrakennusta urheilijoille sekä muita urheilupaikkoja. Projektin ensimmäisen vaiheen kokonaisarvo on yli 500 miljoonaa dollaria ja sen on määrä valmistua myöhemmin tänä vuonna. Tämän suuruusluokan projektit voivat tarjota salolaisille yrityksille runsaasti mahdollisuuksia toimituksiin kalusteista turvatekniikkaan ja valaistusjärjestelmiin.

Lukuisat yritykset ovat kiinnostuneita Lähi-idän tarjoamista mahdollisuuksista, ja delegaatio vieraileekin Salossa useissa eri alojen yrityksissä. Listalla ovat Högfors Oy, Satel Oy, Leinovalu Oy, Piiroinen Yhtiöt, Pimec Oy, Halikko Group Oy, Easy Led Oy, Nordic ID Oy ja Juha Punta Oy.

Högforsin toimitusjohtaja Mikko Salmela uskoo, että tapaamisesta on heille hyötyä. Högforsin venttiilituotannosta 90 % menee vientiin ja projekteja on jo toteutettu Qatarissa. Uudet vientimaat ja -kohteet kiinnostavat.

Lähi-idässä tehtävissä massiivisissa projekteissa yritykset ovat useimmiten mukana isojen yhteistyökonsortioiden kautta. Henkilökohtaiset tapaamiset ovat erittäin tärkeitä, kun halutaan rakentaa luottamuksellisia suhteita ja neuvotella sopimuksia. Vierailun toivotaan avaavan ovet mahdollisimman monelle salolaiselle yritykselle.

Lähi-itä on lupaava ja kasvava markkina-alue. Suomalaiset ovat aikaisemmin rakentaneet paljon Lähi-idän alueella, joten yritysjohtajat tuntevat suomalaisten täsmällisyyden ja tavan toimia.

Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko painottaa, että Salossa tehdään kaikki mahdollinen yritysten tukemiseksi rakennemuutoksessa. Rantakokon mielestä on kannustavaa nähdä miten Salossa jaksetaan tehdä työtä ja saada aikaan positiivisia asioita.

Yrityssalolle vierailun isännöinti ja yrityssuhteiden luominen on tärkeä toimenpide, jolla tavoitellaan paikallisiin yrityksiin uutta liikevaihtoa, kasvua ja lisää uusia työpaikkoja. Made in Salo -tuotteita viedään maailmalle salolaisella sinnikkyydellä.

Yrityssalo on Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, jonka tehtävänä on luoda kilpailukykyinen toimintaympäristö Salossa toimiville ja Saloon sijoittuville kasvuhaluisille ja -kykyisille yrityksille. Menestyvät yritykset tuovat elinvoimaa ja hyvinvointia sekä kilpailukykyä alueelle. Lisää: www.yrityssalo.fi

Liikenteessä on noudatettava sääntöjä ja huomioitava toisemme

Tavoitteet todeksi ja liikenne turvalliseksi

Uusi tieliikenteen turvallisuussuunnitelma sisältää keskeisiä liikenneturvallisuustyön toimenpiteitä vuoteen 2014 ja linjauksia vuoteen 2020.

Liikenneturvallisuusasian neuvottelukunta luovutti 17. helmikuuta 2012 liikenneministeri Merja Kyllöselle valtakunnallisen tieliikenteen turvallisuussuunnitelman vuoteen 2014. Suunnitelman tavoitteena on, että vuonna 2020 liikennekuolemien määrä on puolittunut ja liikenteessä loukkaantuneiden määrä vähentynyt neljänneksellä vuoden 2010 tasoon verrattuna. Vuonna 2010 tieliikenteessä kuoli 272 ja loukkaantui 7 673 henkilöä.

Asenne ja ajokunto oikeaksi

Lähivuosien tärkeimmiksi toimenpiteiksi neuvottelukunta nostaa ajokuntoon, liikennekäyttäytymiseen sekä taajamien ja maanteiden liikenneturvallisuuden tähtäävät toimet. Näitä ovat esimerkiksi rattijuopumuksen ja väsyneenä ajamisen vähentämiseen sekä ajoterveyden arviointiin tähtäävät toimet. Keskeistä on myös nopeusrajoitusten noudattaminen ja turvalaitteiden käyttö sekä taajamaliikenteen rauhoittaminen ja pääteiden turvallisuus.

Pitkän ajan linjauksina neuvottelukunta painottaa kansalaisten asennemuokkausta elinikäisen liikennekasvatuksen avulla, jotta uusilla sukupolvilla olisi hyvät perusvalmiudet ottaa vastuuta omasta ja lähimmäisen turvallisuudesta. Liikkumisympäristöön vaikuttavina toimenpiteinä neuvottelukunta korostaa muun muassa turvallisuutta parantavien älyliikenteen ratkaisujen tehokkaampaa käyttöä ja turvallisuusnäkökulman parempaa huomioimista liikennesuunnittelussa.

- Elämän ja terveyden säilyttäminen on liikenneturvallisuustyön lähtökohta ja tämä tehtävä kuuluu meille kaikille. Liikennejärjestelmän kehittämisestä vastaavilla tahoilla on suuri vastuu, jotta liikenneympäristö on turvallinen kaikille teillä liikkujille, mutta tätäkin suurempi vastuu on jokaisella tienkäyttäjällä. Meidän on noudatettava sääntöjä ja huomioitava toisemme, jotta liikenne toimii suunnitellusti, kehottaa liikenneministeri Merja Kyllönen. – Yksittäisistä toimenpiteistä pidän tärkeimpänä liikenteen promillerajan laskun 0,2 promilleen. Se on sääntö mutta myös asenne, liikenne ja alkoholi eivät sovi yhteen, ministeri Kyllönen korostaa.

Neuvottelukunta haluaa varmistaa suunnitelman toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista ja ehdottaa indikaattorijärjestelmän luomista vuoden 2012 loppuun mennessä. Järjestelmä olisi yksityiskohtainen tapa seurata ja arvioida turvallisuuden edistymistä ja turvallisuustoimenpiteiden vaikutuksia.

Oikeusministeriö jätti liikenneturvallisuussuunnitelmaan eriävän lausuman.

Turvallisuusvisio suunnitelman taustalla

Liikenneturvallisuustyötä ohjaa tieliikenteen turvallisuusvisio, jonka mukaan liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Valtakunnallisen tieliikenteen turvallisuussuunnitelman valmistelee Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on myös avustaa liikenne- ja viestintäministeriötä suunnitelman toteutuksessa ja seurannassa sekä osallistua liikenneturvallisuuspolitiikan suunnitteluun.

Neuvottelukunta koostuu ministeriöiden edustajista sekä liikenneturvallisuuden asiantuntijaorganisaatioiden edustajista, jotka tehtäviensä kautta edistävät liikenneturvallisuussuunnitelman toimeenpanoa.

Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma: Tavoitteet todeksi. Liikenneturvallisuussuunnitelma vuoteen 2014 on luettavissa ministeriön verkkopalvelussa osoitteessa www.lvm.fi.

Ympäristönsuojelusta on tullut yksi kilpailutekijä lentoliikenteessä

Airberlin teki uuden ennätyksen polttoainetehokkuudessa

Saksan toiseksi suurin lentoyhtiö airberlin teki vuonna 2011 uuden ennätyksen: se paransi polttoainetehokkuuttaan toistamiseen 1,5 prosentilla vähentäen keskimääräistä polttoaineenkulutustaan 3,5 litraan 100 lennettyä matkustajakilometriä kohden. Tämä tarkoittaa, että airberlin kuluttaa vähemmän polttoainetta per lento kuin yksikään muu eurooppalainen lentoyhtiö.

”Ympäristönsuojelusta on tullut yksi kilpailutekijä. Resurssien tehokas käyttö johtaa kustannusten pysyvään laskuun ja hyödyttää ympäristöä. Tämä on asiakkaille tärkeää. airberlin haluaa panostaa tähän edelleen”, sanoo airberlinin toimitusjohtaja Hartmut Mehdorn.

Vuonna 2011 polttoainesäästöt nousivat 19 800 tonniin 12 kuukauden aikana, mikä vastaa 62 000 tonnin vähennystä hiilidioksidipäästöissä. Tämä ennätyksellinen saavutus on yhtiön tekemien ponnistelujen tulosta. Erilaisilla toimenpiteillä, joilla tuotetaan lentotoiminnalle tarkempaa ja päivitetympää tietoa säästä, lämpötilasta ja lentoreiteistä, on ollut iso panos näiden säästöjen saavuttamisessa. Lentoaikojen optimointi potkuriturbiineilla ja suihkukoneilla sekä lentokoneiden tarkempi lastaustapa ovat myös auttaneet vähentämään polttoaineenkulutusta. Lisäksi airberlin on onnistunut yhdenmukaistamaan sen kumppanilentoyhtiöiden kanssa eri toimenpiteitä, kuten moottoripesun, mikä tukee sen toimintaa luonnon suojelemiseksi.

Polttoaineen hinta on lentoliikennealalla valtiollisten päätösten ohella yksi merkittävimmistä hintoja nostavista tekijöistä. Siksi polttoaineenkulutuksen vähentäminen on äärimmäisen tärkeää. airberlin on antanut ympäristönsuojelulle etusijan. Vuonna 2012 yhtiön tavoitteena on vähentää keskimääräistä polttoaineenkulutustaan 3,4 litraan 100 lennettyä matkustajakilometriä kohden. Tämä vastaa 100 000 tonnin lisävähennystä hiilidioksidipäästöissä.

Airberlin on Saksan toiseksi suurin lentoyhtiö, jolla on 9 200 työntekijää. Pelkästään vuonna 2010 airberlin sai yli 10 palkintoa palvelusta ja laadusta. Yhtiöllä on 170 lentokonetta, joiden keski-ikä on viisi vuotta. Euroopan uusimpiin kuuluva kalusto kuluttaa polttoainetta säästeliäästi, mikä auttaa vähentämään lentojen päästöjä. airberlin lentää 162 kohteeseen 40 maassa. Vuonna 2011 yhtiö lennätti yli 35 miljoonaa matkustajaa. airberlin liittyy 20. maaliskuuta 2012 kansainväliseen oneworld®-allianssiin, jonka muita jäseniä ovat American Airlines, British Airways, Finnair, Iberia, Royal Jordanian, S7 ja Japan Airlines. Joulukuussa 2011 airberlin solmi strategisen kumppanuuden Etihad Airwaysin kanssa.

F-kanavanippuun kolme ohjelmistolupahakemusta

Liikenne- ja viestintäministeriö sai valtakunnallisen kanavanippu F:n ohjelmistolupiin määräaikaan mennessä kolme hakemusta. MTV hakee lupaa kahdelle kanavalle ja Turner yhdelle.

MTV Oy hakee ohjelmistotoimilupaa Canal+ URHEILU HD -kanavalle. Kanavalla lähetetään pääosin urheiluohjelmaa ja suoria lähetyksiä urheilutapahtumista.

Lisäksi MTV Oy hakee lupaa Canal+ FIRST HD -kanavalle. Kanavalla esitetään teräväpiirtolaatuisia lähinnä amerikkalaisia elokuvia.

Turner Broadcasting System Europe Limited hakee lupaa uutis- ja ajankohtaiskanava CNN Internationalille.

Kaikki kanavat ovat maksullisia.

DNA:lta tiedonsiirtoon räätälöity prepaid

DNA:n palveluvalikoima kasvaa langattomaan tiedonsiirtoon räätälöidyllä DNA Dataprepaid-liittymällä. Erityisesti satunnaiseen tiedonsiirtokäyttöön soveltuva ja aidosti kuukausimaksuton DNA Dataprepaid on saatavilla ilman sopimuksen allekirjoittamista esimerkiksi R-kioskeissa. Liittymäpaketti sisältää 10 gigaa tiedonsiirtoa, joka on käytettävissä puolen vuoden ajan .

Etukäteen saldoa lataamalla maksettavien prepaid-liittymien käyttö on Suomessakin suosittua, ja asiakkaat ovat kaivanneet niihin käyttäjäystävällistä tiedonsiirtomahdollisuutta.

- Markkinoilla on jo paljon tabeja ja muita laitteita, joissa käytetään langatonta tiedonsiirtoa satunnaisesti. Niissä DNA Dataprepaid on parhaimmillaan, sillä sen saldo on voimassa puoli vuotta, ja DNA:lta Dataprepaidin saa ilman että joutuu ostamaan samalla Mokkulan. Lisäksi DNA:n Dataprepaid sopii micro- ja mini-sim-kortteja vaativiin laitteisiin, summaa DNA:n osastopäällikkö Ville Partanen .

Tuotepaketti maksaa 24,90 euroa, ja hintaan kuuluu 10 gigaa tiedonsiirtoa, joka on käytettävissä kuuden kuukauden ajan liittymän ensimmäisestä käyttökerrasta. Ensimmäisen 10 gigan käytön jälkeen asiakas ohjataan automaattisesti lataussivulle, jossa voi ladata liittymään tarpeen mukaan 10 tai 30 gigan verran tiedonsiirtosaldoa. Liittymää ei voi käyttää puhumiseen. DNA Dataprepaid on saatavilla tästä päivästä alkaen.

DNA Oy on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yksityishenkilöille ja yrityksille laadukkaita, viimeisintä teknologiaa hyödyntäviä puhe-, data- ja tv-palveluita. DNA:n liikevaihto vuonna 2011 oli 728 miljoonaa euroa ja liikevoitto 51 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon asiakkuutta. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi.

Hyvä ravitsemus tukee ikääntyneen hyvää hoitoa

Hyvä Ikä 12 -messut 27.–28.9.2012 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa – Hyvä ravitsemus tukee ikääntyneen hyvää hoitoa

Ravitsemustilan heikkeneminen on ikääntyneillä yleinen terveyshaitta, johon tulisi puuttua nopeasti. Painon laskeminen saattaa olla ensioire muistisairaudesta, ja siihen liittyy myös toimintakyvyn heikkenemistä. Hyvä Ikä 12 -messuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa pidettävän Ravitsemusfoorumin teemana on Ravitsemus ikääntyneen hyvän hoidon tukena.

Tänä vuonna on päättymässä kaksi ikääntyneiden ravitsemukseen liittyvää hanketta, joissa tuotetaan tietoa sekä ikääntyneille että hoitohenkilöstön tarpeisiin. Molemmat ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia hankkeita, ja niiden toteutuksesta vastaa Suomen muistiasiantuntijat ry. Hankkeita esitellään Tampereella pidettävillä Hyvä Ikä -messuilla ensi syyskuussa.

– Ravitsemus muistisairaan kodissa -hankkeessa kartoitetaan kotona asuvien muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemustilaa ja heille annetaan ravitsemusohjausta. Söin muistaakseni -hankkeessa tuotetaan muun muassa kirja ikääntyneiden ravitsemuksesta ja ravitsemussuosituksesta. Kirja valmistuu vuoden 2012 lopulla ja se on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille, kertoo Suomen muistiasiantuntijat ry:n projektijohtaja Merja Suominen.

Ravitsemustietoa kaikille

Ikääntyvien ravitsemuksen tila vaihtelee suuresti. Suomisen mukaan sairaudet ja lääkitys voivat aiheuttaa lisääntynyttä ravintoaineiden tarvetta ja vaikuttaa ruoansulatukseen. Heikentyneeseen tilanteeseen voivat myös vaikuttaa psyykkiset ja sosiaaliset tekijät.

– Informaatiolla tuetaan hyvää ravitsemusta. Hankkeessa tuotetaan uusia julkaisuja käytännön hoitotyöhön, ja ne valmistuvat juuri Hyvä Ikä -messuille, Suominen kertoo.

Muistiasiantuntijoiden ruoanvalmistuskurssit ovat avoimia kaikille ikääntyneille.
– Kursseja on tämän vuoden keväällä ja syksyllä Helsingin Kampissa Uudenmaan Marttojen tiloissa. Kurssilla valmistetaan tutuista raaka-aineista terveellistä ruokaa ja osallistujat saavat ohjeita ravitsemusasiantuntijalta.

Uusi ruokateema laajentaa messujen antia

Tänä vuonna kymmenennen kerran järjestettävä Hyvä Ikä -messutapahtuma saa kylkeensä uuden Hyvä Ruoka -teeman. Teema-alue esittelee mm. elintarvikkeita, ravintovalmisteita, lähi- ja luomutuotteita, ateriapalveluja sekä erityisruokavalioita. Ammattilaisille suunnatuissa seminaareissa näkyvät ravitsemuksen lisäksi muutkin ajankohtaiset aiheet.

Muistiliitto ry järjestää Muistihoitajaseminaarin 26.–27.9. ja Muistisairaiden seminaarin perjantaina 28.9. Invalidiliiton seminaari “Esteetön liikkuminen – maalla, merellä ja ilmassa” torstaina 27.9.antaa tietoa esteettömästä liikkumisesta. Vanhustyön keskusliitto ry:n ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n Hopeamarkkinat pidetään perjantaina 28.9.

Lisäksi messualueella on ohjelmaa Ohjelmalavalla, Toimivassa Keittiössä, Tietoiskupisteessä ja Liikuntatorilla.

Uudenlainen tapa valmistaa nanomateriaaleja löytynyt

Jyväskylän yliopiston NanoScience Centerin ja Yhdysvaltain Harvardin yliopiston tutkijat ovat löytäneet uudenlaisen tavan valmistaa nanomateriaaleja. Heidän tekemänsä tietokonesimulaatiot ennustavat, että grafeeni voidaan kääriä putkeksi kapeita ja pitkiä grafeeninauhoja kiertämällä. Tutkimus on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

Periaatteessa uusi mekanismi on yksinkertainen: kierrä vaikkapa selkäreppusi hihnaa ja katso mitä tapahtuu. Koska ilmiö on pohjimmiltaan klassinen, se on monikäyttöinen ja sovellettavissa makro-, mikro- sekä nanomittakaavoissa.

Hiilinanoputken muodostumista voidaan myös kontrolloida, mikä aiemmin on ollut mahdotonta. Menetelmää voidaan soveltaa uudentyyppisten putkien valmistamiseen ja molekyylien sulkemiseen putkien sisälle. Lisäksi lähdemateriaaliksi käy grafeenin lisäksi mikä tahansa tasomainen elastinen materiaali.

Jo parinkymmenen vuoden ajan hiilinanoputkia on kuvattu rullatusta grafeenista tehdyiksi kääryleiksi, vaikka putkia ei siten ole koskaan valmistettu. Nykyään hiilinanoputket, kuten monet muutkin nanomateriaalit, valmistetaan kasvattamalla niitä atomi kerrallaan.

Tulokset julkaistiin Amerikan fyysikkoseuran Physical Review B:ssä, ja se sai Editor’s Suggestion-tunnustuksen lisäksi esittelyn seuran arvostetussa Physics-erityisjulkaisussa. Tutkimuksessa käytettiin tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n laskentaresursseja.

Sonera laajentaa Koti TV:nsä videovuokraamon tarjontaa

Sonera Koti TV:n videovuokraamo kasvattaa suosiotaan – nyt tarjolle 3D-elokuvat

Sonera laajentaa Koti TV:nsä videovuokraamon tarjontaa 3D-elokuvilla. Soneran Koti TV -asiakkaista jo 43 prosenttia katsoo vuokravideoita. Tammikuussa jo 12 prosenttia katsotuista elokuvista oli teräpiirtoelokuvia, kun vuosi sitten HD-elokuvien osuus oli vain 1 prosentti.

Sonera tuo uutuutena tarjolle Koti TV -palveluunsa vuokralle nipun 3D-elokuvia. Sonera Koti TV:n asiakkaista jo 43 prosenttia on katsonut videoita palveluun kuuluvasta videovuokraamosta. Videovuokraamon käyttäjät katsoivat tammikuun aikana keskimäärin 2,3 elokuvaa kun vuoden 2011 tammikuun vastaava luku 1,8 elokuvaa. Sekä asiakasmäärä että erilaisten vapaavalintaisten televisiopalveluiden käyttö kasvavat vauhdilla.

”Tavoitteemme on kasvattaa markkinaosuuttamme televisiopalveluissa. Näyttää siltä, että voimakas panostuksemme maan parhaaseen televisiosisältöön alkaa tuottaa tulosta. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että Soneran kautta saa nähtäväkseen laajimman elokuva- ja ohjelmatarjonnan. 3D-elokuvien tuominen valikoimiin on hyvä esimerkki siitä”, kertoo Soneran kuluttajalaajakaistaliiketoiminnasta vastaava Jussi Salminen.

Soneran Koti TV -palvelu on saatavilla yli kolmen miljoonan suomalaisen kotiin. Se tarjoaa yli 100 televisiokanavaa ja 3000 vuokravideota. Alkuvaiheessa 3D-versioina on vuokrattavissa elokuvat StreetDance, Sanctum, Saw 7, Savannijengi ja Sammyn suuri seikkailu. Niiden katsoja tarvitsee 3D-television ja 3D-lasit, jotta lähetys välittyy oikein katsojalle.

Teräväpiirtoelokuvien osuus jo 12 prosenttia

Vuosi sitten teräväpiirtoelokuvien osuus Soneran videovuokraamosta katsotuista elokuvista oli vain noin prosentin luokkaa, mutta nyt jo 12 prosenttia elokuvavuokrauksista on HD-elokuvia.

”Uskon, että teräväpiirtoelokuvia katsotaan jatkossa vielä enemmän kun uutuuselokuvat aletaan saada HD-elokuvina. Esimerkiksi Pussikalja-elokuvasta saimme vuokraamoon heti kättelyssä sekä SD- että HD-version. Myös 3D-elokuvien osuus lähtee varmasti kasvuun sitä mukaa kun 3D-laitteet kodeissa yleistyvät ja sisältöä saadaan enemmän tarjolle”, kertoo Soneran kuluttajalaajakaistaliiketoiminnasta vastaava Jussi Salminen.

Tammikuun katsotuimmat videot Sonera Koti TV:n videovuokraamossa

Smurffit
Kauhea kankkunen 2
Transformers: Kuun pimeä puoli
Vares: Sukkanauhakäärme HD
Autot 2
Captain America: The First Avenger
Vares: Huhtikuun tytöt
Super 8
Kung Fu Panda 2
Rio

Sonera tarjoaa tietoliikenne- viestintä- ja televisiopalveluja kuluttajille, yrityksille ja yhteisöille Suomessa. Palvelumme yhdistävät ihmiset heille tärkeisiin yhteisöihin ja asioihin sekä lisäävät jokapäiväisen elämän mukavuutta ja laatua. Yrityksille luomme kestävää kehitystä tukevia viestintäratkaisuja, jotka vapauttavat aikaa ja energiaa tuottavaan työhön ja kasvuun. Soneralla oli vuoden 2011 lopussa 4,4 miljoonaa kiinteän ja matkaviestinverkon liittymäasiakasta. Soneran palveluksessa työskentelee 4 300 henkilöä, ja yhtiö toimii noin 50 paikkakunnalla ympäri Suomea. www.sonera.fi

Sonera on osa TeliaSonera-konsernia, joka toimii Pohjoismaissa, Baltian maissa, Euraasian kehittyvillä markkinoilla Venäjä ja Turkki mukaan lukien, sekä Espanjassa. www.teliasonera.fi

Kotimainen liikuntavälineiden verkkokauppa avattu

Kotimainen liikuntavälineiden verkkokauppa haastaa ulkomaiset verkostot

Suomessa on aloittanut uusi kotimainen urheilu- ja liikuntavälineiden verkkokauppa Megalon.fi. Se tarjoaa kotimaisen ja laadukkaan vaihtoehdon ulkomaisille alan verkkokaupoille, jotka ovat nopeasti saaneet jalansijaa Suomessa. Kauppa toimii yksityiseltä pohjalta riippumattomana suurista kauppaketjuista.

Megalon Sportin tarkoituksena on tarjota markkinoiden laadukkaimpia urheilu- ja liikuntavälineitä ja tarvikkeita. ”Tarjoamme parasta mahdollista palvelua joustavasti ja nopeasti”, sanoo Megalon Sportin toimitusjohtaja Jussi Vasala.

”Olemme vain asiakkaan asialla. Koska meillä ei ole fyysistä liikettä, vaan huipputehokas verkkokauppa, voimme keskittyä valitsemaan markkinoiden parhaat tuotteet erittäin edulliseen hintaan. Meidän tavoitteenamme on tarjota tuote, jota ei välttämättä saa oman paikkakunnan urheiluliikkeestä”, hän toteaa.

Megalon Sportin valikoimassa ovat valitsemiemme lajien ja tuoteryhmien huippumerkit kuten Prince, Babolat, Dunlop, Technifibre, Kosa ja McDavid. Laajentaessamme valikoimaamme valitsemme aina parhaat merkit ja tarjoamme laadukkaimmat tuotteet.

Toiminnassaan Megalon hyödyntää verkkokaupankäynnin uusinta teknologiaa. Moderni verkkokaupan teknologia ja markkinointiratkaisut mahdollistavat kilpailun ulkomaisia verkkokauppoja vastaan. “Suomesta löytyy teknologista osaamista, joka ei häpeä Amazoninkaan rinnalla. Näitä pitää vain osata hyödyntää”, toteaa toimitusjohtaja Vasala.

TNS Gallupin mukaan vuonna 2010 verkkokaupan arvo oli yli 9,3 miljardia euroa Suomessa. Siitä urheiluvälineiden osuus oli 54 miljoonaa euroa, mistä puolet oli ulkomaisten verkkokauppojen hallussa. Urheiluvälineiden koko kaupan arvo oli reilut 1,1 miljardia euroa.

Verkkokaupalla on valtavat mahdollisuudet kasvaa urheiluvälineiden myynnissä. Tämä näkyy myös saamassamme hyvässä vastaanototossa, kun olemme nyt olleet markkinoilla vajaan kuukauden”, Jussi Vasala kertoo.

EU:n sisäasioiden rahoitusohjelmia uudistetaan

Eduskunnalle EU:n sisäasioiden rahoituskehystä vuosille 2014–2020 koskeva kirjelmä

Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle kirjelmän EU-komission sisäasioiden rahoituskehystä rahoituskaudella 2014-2020 koskevasta tiedonannosta.

Komissio ehdottaa sisäasioille rahoituskehyskaudelle määrärahoja yhteensä noin 11 miljardia euroa. Tämä merkitsee lähes 40 % lisäystä edellisen rahoituskehyskauden (2007-2013) määrärahoihin. Sisäasioiden budjetti koostuu rahoitusohjelmista, laajamittaisten tietojärjestelmien kehittämiselle suunnatusta rahoituksesta sekä sisäasioiden alalla toimiville EU-virastoille suunnatusta määrärahasta.

Komissio ehdottaa, että nykyisiä sisäasioiden rahoitusohjelmia uudistetaan muun muassa vähentämällä rahoitusohjelmien määrä kahteen, maahanmuutto- ja turvapaikkarahastoon ja sisäisen turvallisuuden rahastoon. Uudistuksen tavoitteena on, että sisäasioiden rahoituksella toteutettaisiin paremmin unionin strategisia linjauksia ja politiikkatavoitteita sekä yksinkertaistettaisiin rahoituksen rakennetta.

Komission esityksen mukaan maahanmuutto- ja turvapaikkarahastosta tuetaan turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksiin liittyviä toimia, kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista ja paluuta. Sisäisen turvallisuuden rahastosta osoitetaan rahoitustukea ulkorajojen ja sisäisen turvallisuuden alan aloitteisiin.

Kuntien välinen kilpailu vaikeuttaa palvelutuotannon järjestämistä

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen: Kaupunkiseuduilla katsottava koko aluetta

- Kaupunkiseuduilla yksittäisten kuntien ratkaisut vaikuttavat aina myös muiden seudun kuntien olosuhteisiin. Yhden kunnan ratkaisu voi olla oman kunnan kannalta ymmärrettävä, mutta haittaa koko seudun kilpailukykyä ja elinvoimaa kokonaisuutena. Esimerkiksi kuntien välinen kilpailu yrityksistä ja hyvätuloisista asukkaista johtaa usein yhdyskuntarakenteen kehittymisen sattumanvaraisuuteen, sanoi hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen tänään 23. helmikuuta 2012 Kuntauudistuksen aluekierroksen yhteydessä järjestetyssä toimittajatapaamisessa.

Virkkusen mukaan kaupunkiseudun kuntien välinen kilpailu voi vaikeuttaa kustannustehokkaan palvelutuotannon järjestämistä, kasvattaa julkisia menoja ja pienentää palvelutoimintaan käytettävissä olevia resursseja. – Kuntarajat vaikeuttavat myös seudullisten palveluverkkojen toteuttamista kustannuksia säästäen sekä siten, että palvelut ovat yhdenvertaisesti ja helposti kaikkien saatavilla. Tämä näkyy siinä, että kahta puolta kuntarajaa järjestetään samat palvelut tai toisen kunnan puolella olevaa palvelua ei voi kuntarajasta johtuen käyttää, totesi Virkkunen.

- Asukkaiden arjen sujuvuus ja yritysten toimintaedellytykset syntyvät paljolti muista kuin kuntarajoihin perustuvista tekijöistä. Kaupunkiseudun tulee olla hyvin toimiva yhtenäinen alue esimerkiksi asumismahdollisuuksien, palveluiden saatavuuden ja joukkoliikenteen sujuvuuden suhteen, sanoi Virkkunen.

Kaupunkiseutujen elinvoima turvaa myös niiden vaikutuspiirissä olevien maaseutualueiden hyvinvoinnin niin työpaikkojen kuin palvelujenkin suhteen. – Kaupunkiseudut ovat talouden vetureita sekä alueillaan että kilpailevat investoinneista ja osaajista kansallisesti ja kansainvälisesti, sanoi Virkkunen.

Fortum investoi sähköverkkoon

Fortumin VahvaVerkko-hankkeella 90 000 asiakasta lisää säävarman sähköverkon piiriin

Fortum aloittaa VahvaVerkko-hankkeen sähkönjakelun toimintavarmuuden vahvistamiseksi kaikissa sääolosuhteissa. Tavoitteena on, että vuoden 2014 loppuun mennessä säävarman sähkönjakelun piiriin saadaan noin 90 000 Fortumin asiakasta nykyisen 200 000 lisäksi.

Fortumin pitkän aikavälin tavoitteena on puolittaa sähkökatkojen määrä ja kaksinkertaistaa säävarman sähköverkon piirissä olevien asiakkaiden määrä vuoteen 2020 mennessä.

“Vuodenvaihteen poikkeuksellisen voimakkaat myrskyt osoittivat, että sähköverkkomme on haavoittuvainen sään ääri-ilmiöille”, sanoo Fortumin sähkön siirtoliiketoiminnasta vastaava johtaja Ari Koponen.

“VahvaVerkko-hankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana lisäämme investointeja Suomen sähköverkkoon noin kolmanneksella, jotta entistä suurempi osa asiakkaistamme pääsee säävarman sähkönjakelun piiriin. Tänä aikana investoimme sähköverkkoon Suomessa kaikkiaan yli 250 miljoonaa euroa “, hän jatkaa.

Keinoina kartoitus, kaapelointi, verkostoautomaatio ja johtoalueiden raivaus

Fortumin koko maanpäällinen runkoverkko kuvataan VahvaVerkko-hankkeen puitteissa 3D-tekniikalla tämän vuoden kuluessa. Näin saadaan kattavat tiedot ilmajohtokohteista, jotka edellyttävät tehostettua raivausta.

Kesällä aloitetaan tehostetut sähköverkon kaapelointitoimet. Vuoden 2014 loppuun mennessä tavoitteena on saada siirrettyä 100 sähkönjakelun kannalta kriittisintä kohdetta maan alle.

Myös verkostoautomaatiota lisätään, jotta sähköverkon vaurioituneet osat saadaan vikatilanteessa automaattisesti erotettua kunnossa olevasta sähköverkosta. Näin vika-alueet rajautuvat häiriötilanteessa nopeasti pienemmiksi ja entistä useammat asiakkaat saavat sähköt takaisin jo ennen kuin korjauspartio ehtii vikapaikalle.

Kaapeloinnilla ja lisäämällä verkostoautomaatiota parannetaan etenkin taajamien sähköverkon säänkestävyyttä merkittävästi. Haja-asutusalueilla Fortumin parannustoimet keskittyvät alkuvaiheessa mm. johtokatujen raivaukseen. VahvaVerkko-hankkeen jatkokehittämisessä yhteistyö viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeää.

Lupamenettelyjä kevennettävä ja verkon valvontamallia kehitettävä

Sähköjohtojen siirtämistä metsistä tienvarsille on helpotettava keventämällä lupamenettelyjä. Myös maantielaki edellyttää uudistamista, jotta tiealueita voidaan hyödyntää sähköjohtojen sijoittelussa nykyistä paremmin. Tienvarsilla sijaitsevien johtolinjojen korjaus on nopeampaa, koska korjauskalustolla päästään vikapaikalle helpommin. Lisäksi kovan tuulen ja lumikuormien aiheuttamien sähkökatkojen todennäköisyys vähenee, kun johtoalueen toinen puoli on puustosta vapaa.

Mikäli yhteiskunnan tavoitteena on saavuttaa selvästi parempi sähköverkon kestävyys kovissakin myrskyolosuhteissa, on viranomaisten muutettava pikaisesti sähkönjakelun valvontamallia, jotta se kannustaa aiempaa tiiviimpään investointitahtiin. Erityisesti investoinnit taajamiin sähköä syöttävien johtojen laajamittaiseen korvaamiseen kaapeliverkolla ja tehostettu kunnossapito olisivat keskeisiä parannuskeinoja.

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden – samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energia-alan asiantuntijapalvelut.

Fortumin toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös yhdentyvät Euroopan ja nopeasti kasvavat Aasian energiamarkkinat. Vuonna 2011 Fortumin liikevaihto oli 6,2 miljardia euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 1,8 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin 10 800 henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä.

Lisätietoja: www.fortum.com/fi

Sanomat myy DNA Oy:n osakkeet

DNA:n pääomistajat ovat sopineet DNA:n osakkeiden ostamisesta Sanoma-konsernilta

DNA:lle omia osakkeita osana ostajien keskinäistä järjestelyä

DNA Oy:n pääomistajat Finda Oy, Oulu ICT Oy, PHP Holding Oy ja Osuuskunta KPY ovat sopineet ostavansa Sanoma-konsernin omistamat DNA Oy:n osakkeet. Kauppa koskee yhteensä 2 027 167 DNA Oy:n osaketta, mikä on 21,1 prosenttia yhtiön koko osakekannasta. Kaupan arvo on yhteensä 181,5 miljoonaa euroa eli 89,53 euroa osakkeelta.
Osana ostajien keskinäistä omistusjärjestelyä DNA Oy:n on tarkoitus hankkia 1 116 896 kappaletta luovutettavista osakkeista 100 miljoonan euron kauppahinnalla. Omien osakkeiden hankinnasta päätetään DNA Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.3.2012. Hankinta on tarkoitus rahoittaa osittain DNA:n kassavaroilla ja osittain nykyisillä rahoitussopimusjärjestelyillä.

DNA:n omistajien keskinäinen omistusjärjestely toteutetaan 16.3.2012 Finda Oy:n, Oulu ICT Oy:n, PHP Holding Oy:n, Osuuskunta KPY:n ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kesken. Sen jälkeen DNA Oy:n suurimmat omistajat ovat Finda Oy (32,5 % DNA:n osakekannasta), Oulu ICT Oy (22,1 %), PHP Holding Oy (19,7 %), Osuuskunta KPY (12,9 %) ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,0 %).

DNA:n osakkeet siirtyivät Sanomalle 31.5.2010 sovitun Welho-liiketoimintakaupan yhteydessä. Welhon hankinta toteutti DNA:n strategiaa laajentua valtakunnallisesti televisiomarkkinalla ja nosti yhtiön Suomen suurimmaksi kaapelitelevisiotoimijaksi.
– Welhon osto täydensi DNA:n liiketoimintaa erinomaisesti ja vahvisti merkittävästi DNA:n palveluita ja verkkoja pääkaupunkiseudulla. Viime vuonna markkinoille valtakunnallisesti tuodut DNA Welho -palvelut tukevat DNA:n kasvua edelleen, sanoo toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi.
Nyt tehdyn sopimuksen osapuolten omistusosuudet DNA Oy:n osakekannasta ennen omistusjärjestelyn toteutumista ovat Finda Oy 26,0 %, Sanoma Entertainment Finland Oy 21,1 %, Oulu ICT Oy 17,7 %, PHP Holding Oy 15,8 % ja Osuuskunta KPY 10,3 %.

DNA Oy on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yksityishenkilöille ja yrityksille laadukkaita, viimeisintä teknologiaa hyödyntäviä puhe-, data- ja tv-palveluita. DNA:n liikevaihto vuonna 2011 oli 728 miljoonaa euroa ja liikevoitto 51 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon asiakkuutta. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi.

Kameravalvonta on vähentänyt punaista päin ajamista

Automaattinen kameravalvonta on vähentänyt merkittävästi punaista päin ajamista

Pohjois-Pohjanmaan alueella rakennettiin vuonna 2011 automaattista liikennevalovalvontaa valtatiellä 20 Kiimingin Jääliin ja valtatiellä 8 Raaheen. Ennakkotietojen mukaan automaattinen kameravalvonta on vähentänyt merkittävästi punaista päin ajamista.

Pohjois-Pohjanmaan alueella automaattista liikennevalovalvontaa rakennettiin viime kesän ja syksyn aikana valtatiellä 20 Kiimingin Jääliin Jäälintien ja Laivakankaantien risteyksiin sekä valtatiellä 8 Raaheen kantatien 88 risteykseen. Kohteet ovat osa pidempää automaattisen nopeusvalvonnan jaksoa ja niissä valvotaan punaista päin ajon ohella myös ylinopeuksia. Liikennevalovalvonnan perusteena on Jäälissä suojatien käytön sekä sivusuunnasta päätielle liittymisen turvaaminen. Raahessa perusteena on päätien ylittämisen ja päätielle liittymisen turvaaminen.

Oulun poliisilaitoksen liikenneturvallisuuskeskus on suorittanut valvontaa Jäälin pisteissä syyskuun 2011 alusta lähtien. Ennakkotietojen mukaan Jäälissä punaista päin ajaminen on valvontapisteiden rakentamisen jälkeen vähentynyt merkittävästi. Ennen valvontapisteiden rakentamista syksyllä 2010 ja keväällä 2011 mittausten mukaan Jäälissä liikennevirrasta noin 1 % ajoi päin punaista,joka pahimmillaan tarkoitti, että joka kolmas kerta valojen vaihtuessa, ajettiin päin punaista. Valvonnan aloittamisen jälkeen punaista päin ajosta rangaistusvaatimus on lähtenyt 0,05 %:lle valvontakameran ohi ajaneista.

Automaattisen nopeusvalvonnan osalta seuraamus joudutaan yleisesti lähettämään noin 0,6 %:lle liikennevirrasta.

Raahen valvontakohteessa on viime syksyn aikana tehty pääasiassa kameralaitteiden säätöä ja testausta. Liikennevalovalvonta kohteessa yleistyy tästä viikosta lukien.

Valtatien 20 keskivuorokausiliikenne Jäälin eteläpuolella on 12 500 ajon./vrk ja pohjoispuolella 9 000 ajon./vrk. Valtatien 8 liikennemäärä kantatien 88 pohjoispuolella on 10 000 ajon/vrk ja eteläpuolella 7 000 ajon/vrk.

Etyjin parlamentaarikot keskustelevat ihmisoikeuksista

Etyjin parlamentaarikot keskustelevat ihmisoikeuksista ja asevalvonnasta

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunto pidetään Itävallassa Wienissä 23.–24.2.2012. Kansanedustajat yli viidestäkymmenestä Etyjin jäsenmaasta keskustelevat muun muassa terrorismin torjunnasta, asevalvonnasta ja vankilaoloista.

Demokratia- ja ihmisoikeuskomitean erityisteemana ovat vankilaolot ja oikeusjärjestelmä. Aiheesta alustavat muun muassa Ukrainan entisen pääministerin Julia Timoshenkon tytär, venäläisvankilassa kuolleen asianajajan Sergei Magnitskin päämies sekä vangitun valkovenäläisen presidenttiehdokkaan Andrei Sannikovin sisar.

Poliittisia ja turvallisuusasioita käsittelevä komitea keskustelee taistelusta terrorismia ja rikollisuutta vastaan. Koko yleiskokouksen ajankohtaiskeskustelun aiheena on perjantaiaamuna tavanomaisten aseiden rajoittaminen eli niin sanottu TAE-sopimus. Kokouksessa puheenvuoron käyttää myös Etyjin puheenjohtajamaan Irlannin eurooppaministeri Lucinda Creighton. Talous- ja ympäristökomitean aiheena on talouskriisi.

Suomen valtuuskunta tapaa lisäksi Wienissä 22.2.2012 koko Ety-järjestön pääsihteerin Lamberto Zannierin, Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston Odihrin johtajan Janez Lenarcicin, konfliktienestokeskuksen varajohtajan Pascal Heymanin ja Etyjin mediavaltuutetun Dunja Milatovicin.

Suomen valtuuskuntaa johtaa kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) ja sen muita jäseniä ovat Ismo Soukola (valtuuskunnan varapuheenjohtaja, ps.), Saara Karhu (sd.), Pia Kauma (kok.), Johannes Koskinen (sd.) ja Markku Rossi (kesk.).

Keskusta jätti välikysymyksen kuntauudistuksesta

Keskustan eduskuntaryhmä jätti välikysymyksen hallituksen kuntauudistuksesta keskiviikkona 22. helmikuuta. Hallitus vastaa välikysymykseen maaliskuun alussa.

Välikysymyksen tekijät kysyvät mm. mihin suurkuntahankeen hyödyt perustuvat ja miten hallitus aikoo turvata kuntalaisten lähipalvelut, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Välikysymys on vuoden 2012 valtiopäivien toinen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti välikysymyksen puolustusvoimien uudistamissuunnitelmista 10. helmikuuta. Tähän välikysymykseen hallitus vastaa 29. helmikuuta.

Välikysymyksen tarkoituksena on mitata valtioneuvoston tai ministerin nauttima luottamus.

Välikysymys VK 2/2012

Elisa palkkaa ennätysmäärän kesätyöntekijöitä

Elisa palkkaa kesäksi 2012 ennätysmäärän kesätyöntekijöitä. Työtehtäviä löytyy monipuolisesti muun muassa asiakaspalvelusta, logistiikasta sekä liiketoiminnoista. Kesätyöpaikkoja on tarjolla ympäri Suomea.

Elisa työllistää kesällä 2012 jopa 150 kesätyöntekijää. Suurin osa kesätyöntekijöistä työllistyy asiakaspalvelutehtäviin, mutta kesätöitä löytyy myös ohjelmistokehityksen, palveluliiketoiminnan ja logistiikan parista. Kesätyöpaikat ovat enimmäkseen Helsingissä, Tampereella ja Joensuussa, mutta myös muille paikkakunnille palkataan kesäharjoittelijoita. Työsuhteet alkavat toukokuun alussa ja kestävät elokuulle. Kesätyöntekijöiksi palkataan pääasiassa täysi-ikäisiä 2. – 4. vuosikurssin korkeakouluopiskelijoita.

– Etsimme hyviä tyyppejä, jotka ovat oma-aloitteisia ja innostuvat uusista asioista. Kesätyöntekijöille annetaan vastuuta ja tarjotaan haastavia työtehtäviä. Erityisesti palveluliiketoiminnan Traineen paikat ovat herättäneet paljon kiinnostusta, Elisan kehittämispäällikkö Janne Orkola sanoo.

Kesätyöntekijöille tarjotaan kilpailukykyinen palkka ja samat henkilöstöedut kuin muillekin konsernin työntekijöille. Kesätyöntekijöiden käytössä ovat mm. Elisan kuntosalit ja muu virkistystoiminta sekä työterveyspalvelut.

Aikaisemmat kokemukset kesätyöntekijöistä ovat rohkaisseet kesätyöntekijöiden määrän kasvattamiseen:

– Kokemuksemme kesätyöntekijöistä ovat olleet varsin positiivisia. Olemme saaneet innokkaita ja tehokkaita työntekijöitä, jotka ovat tehneet erinomaista työtä, Orkola jatkaa.

Kesätyöntekijöiden lisäksi Elisalla työskentelee vuosittain useita harjoittelijoita sekä opinnäytetyöntekijöitä.

Osa Elisan kesätyöpaikoista tulee hakuun kumppaniyritysten kautta. Elisan kautta täytettävät kesätyöpaikat löytyvät osoitteesta http://www.elisa.fi/rekrytointi. Kesätyöpaikat on otsikoitu ”Kesäharjoittelija” -alkuisiksi.

Elisa on tietoliikenne- ja ICT-palveluyritys. Tuomme elämyksiä suomalaisten elämään ja tuottavuutta liiketoimintaan online- ja ICT-palveluillamme. Palvelemme noin 2,2 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota. Mobiililiittymien markkinajohtajana tarjoamme asiakkaillemme Suomen kattavimman ja nopean 3G-verkon sekä 4G-nopeudet. Liikevaihtomme vuonna 2011 oli 1,53 miljardia euroa ja henkilöstömäärämme 3 750. Tarjoamme palvelut kansainvälisesti yhteistyössä Vodafonen ja Telenorin kanssa. Lisätietoja www.elisa.fi

Isien avuntarve on lisääntynyt

Isien avuntarve on lisääntynyt: Vinkkejä isille taskukoon isäkorteissa

Ensi- ja turvakotien liitto on tehnyt neuvoloissa jaettavan tietopaketin isyydestä. Tätä ovat toivoneet niin isät kuin isien kanssa työskentelevät perhetyön ammattilaiset.- Apua hakevat isät kertovat, että perhe-elämän pelisäännöt ovat muuttuneet sitten oman lapsuuden. Isiltä vaaditaan entistä enemmän, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton miestyön kehittämispäällikkö Jussi Pulli.

Taskukokoon taiteltavat isäkortit kertovat isäksi tulemisesta ja isänä olemisen eri puolista. Kortit ovat tietopaketteja perheen turvallisuudesta, puhumisesta ja kuuntelemisesta ja stressin määrän huomioimisesta pienen lapsen isänä ollessa. Isäkortit postitetaan neuvoloihin helmikuun lopussa. Isät voivat niiden avulla arvioida omaa toimintaansa. Perhetyön ammattilaisia kortit auttavat keskustelun alkuun isiä kohdatessa.

Avuntarpeen taustalla isyyteen kohdistuvien odotusten ja vaatimusten muuttuminen

Isäkortit tulevat tarpeeseen, sillä isien avun ja tuen tarve on kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi ensikodeista apua hakevien miesten määrä on lähes kolminkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Ensi- ja turvakotien liiton palveluista hakee apua kaikkiaan yli 1000 miestä vuosittain.
- Isyyteen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset ovat muuttuneet. Takavuosina isän tärkein tehtävä oli ansaita perheen elanto. Nykyään korostetaan miehen osallistumista perheen arkeen suojelevana ja lapseen keskittyvänä isänä. Muutos miehestä isäksi ei kuitenkaan aina tapahdu itsestään. Miehenä olemiseen ei perinteisesti kuulu tunteista puhuminen ja hoivaaminen, eikä mies sellaista mallia usein saa lapsuudenkodistaan. Nykymiehen täytyykin itse rakentaa oma isänä olemisen tapansa, Pulli sanoo.

Miehillä tarve puhua isäksi tulemisen tunteista

Ensi- ja turvakotien liitto keräsi isäkorttien tausta-aineistoksi isien kokemuksia. Aineistoa ei ollut vaikea saada, sillä miehillä on tarve puhua isäksi tulemisen tunteista. Vertaistuen lisäksi isät toivovat saavansa henkilökohtaista tukea perhetyön ammattilaisilta. Isät kokevat, että heillä ei ole tarpeeksi tilaisuuksia kokemustensa jakamiseen.
- Isät kokevat perhepalvelujen olevan enemmän suunnattu äideille. Isien kokemusten mukaan heidät huomioidaan ensisijaisesti äidin tukihenkilönä. Isien mielestä heidän tuen tarpeensa huomataan vasta, kun perheessä on ongelmia, esimerkiksi päihteiden käyttöä tai väkivaltaa, Pulli sanoo.

Isien avun ja tuen tarpeiden tunnistaminen jo varhaisessa vaiheessa ehkäisisi ongelmien syvenemisen. Isän huomioiminen palvelujärjestelmässä mahdollistaisi kokonaisten perheiden hyvinvoinnin tukemisen.
- Isäksi tulo voi tuottaa täysin ennen kokemattomia positiivisia tunteita ja lisätä miehen itsetuntemusta. Monet miehet ovat myös ottaneet uudenlaista vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan pystyäkseen varmemmin huolehtimaan perheestään. Tätä myönteistä kehitystä tulisi kaikin tavoin tukea. Isäkortit tarjoavat tähän välineen.

Taskukokoon taiteltavat isäkortit kertovat isäksi tulemisesta Ensi- ja turvakotien liitto on tehnyt kortit yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Miessakkien, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Isät ovat kommentoineet tekstejä ja Osuuskunta Tradeka-yhtymä on tukenut korttien tekemistä. Kortit ovat myös internetistä osoitteesta: www.ensijaturvakotienliitto.fi

Kuntien lukumäärä laskisi 320:sta yhteensä 66–70 kuntaan

Rakennetyöryhmän kuntakartta vähentäisi valtuutettujen määrän kolmannekseen

Jos Manner-Suomen kuntarakenne muodostuu kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esityksen mukaisesti, kuntien valtuutettujen määrä voi vähetä Kuntaliiton laskelmien mukaan kolmannekseen nykyisestä. Nykyisen kuntalain mukaan suurin mahdollinen kunnanvaltuusto on 85-paikkainen.

Valtiovarainministeriön asettaman kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys vähentäisi Manner-Suomen kuntien lukumäärän 320:sta yhteensä 66–70 kuntaan. Kuntien lukumäärän väheneminen vähentää myös valtuustopaikkoja.

Vuoden 2012 lopussa päättyvällä valtuustokaudella Manner-Suomessa on ollut noin 10 400 kunnanvaltuutettua. Jos kuntarakennetyöryhmän esitys uudeksi kuntarakenteeksi toteutuisi, valtuutettujen määrä vähenisi runsaaseen kolmeen tuhanteen nykyisen kuntalain mukaan. Muutos on merkittävä, sillä esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana valtuutettujen määrä on vähentynyt kahdella tuhannella.

Kuntarakennetyöryhmän esitys kasvattaisi kuntakokoa niin, että suurimmassa osassa kuntia olisi 20 000- 60 000 asukasta. Nykyisen kuntalain mukaan suurimmassa osassa näistä kunnista olisi 51 kunnanvaltuutettua. Kuntauudistuksen rinnalla hallitus aikoo käynnistää kuntalain uudistamisen, jonka yhteydessä valtuustojen kokoa voidaan muuttaa.

– Esimerkiksi rakennetyöryhmän ehdotuksen mukaisessa Suur-Turussa, jossa 14 kuntaa liitettäisiin yhdeksi, uuden kunnan valtuustoon valittaisiin 75 valtuutettua. Tämä vastaa vain 15 prosenttia nykyisten 14 kunnan kaikkiaan 494 valtuutetusta, Kuntaliiton tilastotutkija Sirkka-Liisa Piipponen laskee.

Jos kuntaliitoksia tehdään kesken valtuustokauden, on järjestettävä uudet kuntavaalit tai jatkettava valtuustokausi loppuun yhdistyvien kuntien yhteisellä valtuustolla, johon valtuustot voidaan yhdistää osittain tai kokonaan.

– Jäsenmäärältään suuret valtuustot ovat valtuuston strategisen tehtävän kannalta haasteellisia, Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen toteaa.

Valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä eri ryhmien välillä on vahvistettava, jotta päätöksenteon toimivuus varmistetaan.

Majoisen mukaan valtuutettujen määrän näin suuri väheneminen olisi uhka lähidemokratialle ja paikallisen elinvoiman kehittämiselle.

– Mekaanisten ja ylhäältä saneltujen rakennemuutosten seurauksena motivaatio laskisi ja silloin jäisi hyödyntämättä merkittävää osaamista ja kehittämispotentiaalia, Kaija Majoinen arvioi.

Kymmenen tuhatta valtuustopaikkaa jaossa syksyllä

Meneillään olevalla valtuustokaudella yleisin valtuustokoko on 27. Valtuutettuja on keskimäärin 31 kuntaa kohden.

– Kuntaliitokset ovat vähentäneet valtuutettujen määriä ja valtuutettujen määrä onkin vähentynyt vuodesta 1998 vuoteen 2008 yhteensä 2 210 henkilöllä. Vähennyksen syynä ovat pääasiassa 2000-luvulla toteutuneet kuntaliitokset. Eniten ovat vähentyneet 17- ja 21-jäseniset valtuustot, Sirkka-Liisa Piipponen toteaa.

Tasan 250 päivän päästä pidettävissä kuntavaaleissa valtuutettuja valitaan noin 10 000. Lopullinen luku varmistuu aikaisintaan 1.7.2012.

Luottamushenkilön työ ammattimaistuu

Samalla kun valtuutettujen määrä vähenee ja kuntien koko kasvaa, luottamushenkilöiden työn vaativuus kasvaa.

– Isommassa kunnassa luottamustehtävien hoitaminen vie enemmän aikaa. Luottamushenkilötyöhön käytetty aika on jo kasvanut merkittävästi 2000-luvulla ja työ on samalla ammattimaistumassa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka toteaa.

Kurikka arvioi, että kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti toimivien luottamushenkilöjen mahdollisuus nousee esiin myös kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

– Käytännössä tällä tiellä ollaan jo suurimpien kaupunkien hallitusten puheenjohtajien työskentelyssä, Kurikka toteaa.

“Pelastava Veneilyasu” vuoden veneilytuote

“Pelastava Veneilyasu” valittiin vuoden veneilytuotteeksi Helsingin Venemessuilla

Vuoden veneilytuotteen arvonimestä kisasi tänäkin vuonna kymmenen finalistia. Vuoden 2012 veneilytuotteeksi valittu Six Cap Oy:n Stormforce One “Pelastava veneilyasu” otti murskavoiton kilpakumppaneistaan, saaden 32 % kaikista messuyleisön kilpailussa antamista äänistä. Finalistit valitsi alaa hyvin tunteva riippumaton tuomaristo.

Vuoden 2012 veneilytuotteeksi valittu Stormforce One ” Pelastava veneilyasu” on helppokäyttöisempi vaihtoehto varsinaisille pelastautumispuvuille ja se on suojaavampi kuin kelluntahaalari. Puku antaa tavalliselle veneilijälle mahdollisuuden venyttää kautta keväällä ja syksyllä ja tuo lisäksi pitkiä kausia veneileville lisäturvaa ja mukavuutta.

Kolmelle tuotteelle annettiin lisäksi kunniamaininta. Spinlock Deckvest Lite 170N –pelastusliivit saivat kiitosta helppokäyttöisyydestä, hyvästä istuvuudesta ja siitä, että yksi koko sopii monelle eri kokoiselle käyttäjille. Storm -kiinnitysköyden uusi materiaali tekee köydestä joustavan, jolloin erilliset joustimet voidaan jättää pois. Kiinnittymisen helpottuminen lisää turvallisuutta. Tuote sopii sekä käyttötarkoitukseltaan että hinnaltaan kaikille veneilijöille. Raymarinen kämmenlämpökameran huipputeknologian soveltaminen tuotteeseen suuren yleisön hintaluokassa, on selvästi tehnyt messuyleisöön vaikutuksen. Uudella elektroniikalla on luotu tuote perinteisen, silmähavainnoin tehtävän navigoinnin tukemiseksi.

Vuoden Veneilytuote 2012 -voittaja äänestettiin kymmenen finalistin joukosta:
1. Storm -kiinnitysköysi, Oy Rymaco Ab
2. Spinlock Deckvest Lite 170N -pelastusliivi, Sail Tech J. Herrala Oy
3. Stormforce One “Pelastava veneilyasu”, Six Cap Oy
4. Raymarinen kämmenlämpökamera, Navsystems Oy
5. Wallas-lämmittimen kaukokäynnistin, Wallas-Marin Oy
6. True Design –komposiittiläpiviennit, Oy Maritim Ab
7. Garmin GDL40 –säävastaanotin, Garmin Suomi Oy
8. Garmin GTU10 –seurantalaite, Garmin Suomi Oy
9. Standard Horizon HX852F kannettava VHF/DSC, John Nurminen Marine Oy
10. Vetus Rimprice –keulapotkuri, vetus Finland Oy.

Äänestykseen osallistuneiden kesken arvottiin Yamaha F2.5 -perämoottori, jonka lahjoitti Konekesko Oy Marine. Moottorin voitti Linda Boström Sipoosta.

Kuntien pinta-aloissa vain pieniä muutoksia

Maanmittauslaitos julkaisi jokavuotisen kuntien pinta-alatilaston 21.2.2012. Viime vuosista poiketen pinta-aloihin ei ole tullut merkittäviä muutoksia. Suomen pinta-ala merialueineen on 390 903 neliökilometriä. Pinta-alasta 303 893 neliökilometriä on maata.

Pinta-alat on luokiteltu tilastossa maan, makean veden ja meriveden alueisiin. Makean veden alueita Suomessa on 34 539 ja merialueita 52 471 neliökilometriä.

Aluevedet kuuluvat pinta-alaan

Yli 20 vuotta sitten kouluja käyneet ovat oppineet Suomen pinta-alan käsittävän vain maan ja sisävesien pinta-alan.
“Suomen valtion alue laajeni vuonna 1995, kun Suomen aluevesien rajoista annettua lakia muutettiin ja raja merellä määriteltiin 12 meripeninkulman (noin 22 kilometrin) etäisyydelle sisäisten aluevesien ulkorajasta”, muistuttaa tilastoja koonnut asiantuntija Mirjami Lahti Maanmittauslaitoksesta.

Suomen alueen laajennuttua myös kuntien väliset rajat merellä piti määrittää. Kuntarajojen määrittely merellä päättyi vuonna 2002.

Kuntien pinta-aloissa pieniä muutoksia vuosittain

Kuntien pinta-aloissa on tänäkin vuonna pieniä muutoksia aiempaan. Muutokset johtuvat muun muassa tehdyistä tarkemmista mittauksista ja rajankäynneistä.

“Maanmittauslaitos on vuonna 2011 tehnyt kiinteistörekisterikartan perusparannusta, jolloin rajamerkkien sijaintitarkkuus on parantunut ja kuntarajat ovat tarkentuneet. Myös tonttien ja tilojen rajankäynnit muokkaavat kuntarajoja”, maastotietotuotannosta Maanmittauslaitoksessa vastaava Jurkka Tuokko kertoo.

Muutoksia on myös maa-alueen ja makean veden tai meriveden suhteessa. Tähän vaikuttavat esimerkiksi maannouseminen merestä ja rantaviivojen tulkinta Maastotietokannassa.

Suomessa 336 kuntaa

Suomen kuntien lukumäärä on edelleen 336, koska kuntaliitoksia ei vuoden 2012 alussa tullut voimaan.

Länsi-Turunmaan kunnan nimi muuttui 1.1.2012 Paraisiksi. Länsi-Turunmaa perustettiin 1.1.2009, kun Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kunnat sekä Paraisten kaupunki yhdistyivät.

Pinta-alatilastoa Maastotietokannasta vuodesta 2006 alkaen

Kuntien pinta-alat on laskettu 1.1.2012 vallinneesta tilanteesta. Tilastosta ilmenee kuntien ja maakuntien pinta-alat sekä koko valtakunnan ala. Pinta-alatilastoa on tehty Maanmittauslaitoksen Maastotietokannasta vuodesta 2006 alkaen. Samalla tilastoihin tulivat mukaan kuntakohtaiset merialueet.

Maastotietokanta sisältää digitaalisina tarkimmat ja ajantasaisimmat tiedot maastosta koko maan osalta.

Tilastot
Pinta-alat kunnittain 1.1.2012, kunnat aakkosjärjestyksessä suomenkielisen nimen mukaan

Pinta-alat kunnittain 1.1.2012, kunnat aakkosjärjestyksessä ruotsinkielisen nimen mukaan

Juristeille suunnattu Suomenlaki.com -sivusto uudistui

Suomenlaki.com-sivusto on uudistunut

Talentum on Suomen johtava juridiikan kustantaja ja täydennyskouluttaja. Talentum uudisti suomalaisille juristeille suunnatun Suomenlaki.com -sivuston.

Uudistetulta sivustolta löytyy kattavasti koko Talentumin juridinen tarjonta:

- Suomen Laki -hakupalvelu: markkinoiden modernein juridinen tietopalvelu.
- Säädös- ja tapausseurantapalvelu: maksuton uutiskirje kertoo päivittäin muuttuneet säädökset ja tuoreimmat oikeustapaukset.
- Talentumin juridiikan kirjat ja Talentum Lakikoulutuksen seminaarit: selkeästi jaoteltuina oikeudenaloittain.
- Juristikirje: maksuton uutiskirje kertoo alan ihmisistä ja ilmiöistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin ja tavoittaa lähes kaikki suomalaiset työelämässä olevat juristit.

Tutustu uuteen sivustoon osoitteessa www.suomenlaki.com

Huippuasiantuntijoiden juridisia kommentaareja verkkokirjoina

Suomen Laki -hakupalvelu on laajentunut myös erikseen ostettavilla huippuasiantuntijoiden juridisilla teoksilla. Nämä kommentaariteokset on tarkoitettu Suomen Laki -verkkopalvelun käyttäjille lisäpalveluksi ja verkkokirjan voi ostaa helposti palvelun sisällä.

Rakennamme Suomen parasta palvelua juridiikan asiantuntijoille

Suomen Laki -hakupalvelu on kerännyt käyttäjiltään kiitosta nopeudesta, helppokäyttöisyydestä ja ajantasaisuudesta. Suomenlaki.com-sivuston ja Suomen Laki -hakupalvelun kehitystyö jatkuu, ja sen myötä käyttäjille saadaan lisää uusia työtä helpottavia ominaisuuksia ja sisältöjä.

Kirja: Jatkuva dialogi kohderyhmän kanssa tuo tuloksia

Saavuta parempia tuloksia kohderyhmääsi ymmärtämällä

Kohtaaminen – Ymmärrä kohderyhmääsi kertoo käytännönläheisesti, miten tutkimuksen avulla pystytään tekemään parempia bisnespäätöksiä. Kirja käy läpi markkinatutkimuksen mahdollisuudet ja sudenkuopat, ja se perustuu vahvaan markkinatutkimusosaamiseen sekä käytännön kokemuksiin.

”Markkinointi muuttui nopeasti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, ja toisella tahti on vain kiihtynyt”, toteaa kirjan kirjoittaja Jukka Tolvanen.

”Markkinoinnista on tullut entistä läpinäkyvämpää, osallistavampaa ja mitattavampaa. Markkinointia voisi tehdä fiksusti, mutta liian usein ajattelumme ei ole kehittynyt markkinointimetodien mukana”, Tolvanen jatkaa.

Tolvanen pureutuu kirjassaan siihen, miten perinteisestä markkinointiajattelusta voi päästä eroon ja miten saavuttaa parhaat tulokset kovassa ja jatkuvasti muuttuvassa kilpailutilanteessa.

”Kohderyhmän syvällinen ymmärtäminen on kaiken a ja o”, sanoo Tolvanen.

”Jatkuva dialogi kohderyhmän kanssa tuotekehityksestä lanseeraukseen ja vielä sen jälkeenkin on avain menestyskonsepteille ja -tuotteille. Keskustelu kohderyhmän kanssa voi johtaa siihen, että on astuttava pois tutuilta poluilta ja haastettava itseään uudenlaiseen ajatteluun. Tällaisessa tilanteessa kirjani on varmasti suuri apu”, toteaa Tolvanen.

Jukka Tolvanen on tehnyt pitkän uran tuotekehityksen sekä kuluttaja- ja kohderyhmätutkimuksen parissa. Hänen ammatillinen missionsa on tuoda ihmisten tarpeet yritysten päätöksenteon ja innovoinnin moottoriksi. Brändit ja tuotekehitys ovat hänellä verissä, ja hän innostuu ideoista, luovasta tutkimuksesta ja tekemisen meiningistä.

Jukka Tolvanen:
Kohtaaminen – Ymmärrä kohderyhmääsi
ISBN 978-952-14-1729-0
ISBN 978-952-14-1730-6 (sähkökirja)

Energiaremontin hinta askarruttaa

EEMontti – lähtölaukaus 500 000 energiaremontille

EEMontti – Lämmityskulut puoleen -kilpailu oli kova koulu energiaremontteja tarjoaville yrityksille. Asiakkaiden miellyttäminen vaati karsimaan kermat päältä tarjouksista ja keskittymään vain oleelliseen. Tästä eteenpäin tarkkaan harkitut toteutusratkaisut toimivat malliesimerkkeinä puolen miljoonan suorasähkölämmitteisen pientalon energiaremontille.

EEMontti-kilpailu on ollut merkittävä oppimisprosessi energiaremontteja tarjoaville yrityksille. Sitä se on ollut myös kiinteistöjen omistajille, sillä toiveiden viestiminen palveluntarjoajan tarjouksen pohjaksi ei välttämättä onnistu kertaheitolla. EEMontti-kilpailussa molemminpuolinen halu saada aikaan kohtuuhintainen ja kokonaisvaltaisesti kiinteistön energiatehokkuutta parantava ratkaisu johti viimein yhteisymmärrykseen.

Kahdessa kilpailukohteessa remontti on toteutettu, kolmas odottaa naapurin hyväksyntää porausluvalle ja neljännen omistaja pohtii vielä taloudellista kannattavuutta. Yhteistä kaikille kohteille oli omistajien kriittisyys tarjotun ratkaisun hintaa kohtaan. Kustannukset nousivat suuremmiksi kuin mihin kohdekiinteistöjen omistajat olivat ennakkoon varautuneet, mutta putosivat roimasti jatkoneuvotteluiden ja omistajien antamien lisätietojen seurauksena, kun tarjousten sisällöstä pystyttiin turhat karsimaan pois. Ylihintaisten tarjousten taustalla Sitran Energiaohjelman johtava asiantuntija ja kilpailun raadin puheenjohtaja Jarek Kurnitski näkee ymmärrettävät syyt.

- Tarjouskilpailuun osallistuvat palveluntarjoajat pyrkivät rakentamaan ratkaisunsa teknisesti mahdollisimman laadukkaiksi kilpailun voitto mielessään, eikä tämä voi olla vaikuttamatta myös hintaan. Lisäksi kilpailussa etsittiin kokonaisvaltaisesti kiinteistöjen tarpeet huomioon ottavia ratkaisuja, mistä syystä palveluntarjoajat liittoutuivat ja jättivät tarjouksen konsortiona. Yleisesti on nähty, etteivät konsortiot pärjää hintakilpailussa, vaikka muutoin olisivatkin hyviä.

Kurnitski arvostaa suuresti harvalukuista EEMontti-kilpailuun osallistuneiden palveluntarjoajien joukkoa, sillä kohdekiinteistöt ovat erittäin haasteellisia remontoitavia. Tästä huolimatta nämä palveluntarjoajat löysivät toteutuskelpoiset ratkaisut jokaiseen kohteeseen ja pyrkivät sinnikkäästi kohtuullistamaan kustannuksia kiinteistönomistajien hyväksi keskittymällä olennaiseen.

- EEMontti-kilpailu on ennen näkemätön kokeilu toteuttaa vaikeasti saneerattavien suorasähkölämmitteisten pientalojen energiaremontti. Koska näissä pientaloissa ei ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, kohtuuhintainen remontin toteuttaminen vaatii laaja-alaista osaamista ja innovatiivisuutta. Toteutetut ratkaisut ovat arvokas oppimateriaali kaikille palveluntarjoajille. Kunhan remonttien dokumentoidut tulokset ovat alkusyksystä selvillä, uskon niiden innoittavan yhä useampia remonttien tarjoajia seuraamaan kilpailuun osallistuneiden pioneerien jalanjälkiä, Kurnitski arvioi.

EEMontti-kilpailun voittajaratkaisuihin, niiden tarjoajiin ja asiantuntijaraadin arvioihin on mahdollista tutustua osoitteessa www.eemontti.fi. Remonttien dokumentoidut tulokset sijoitetaan sivustolle heti niiden valmistuttua.

Vattenfallin energiakilpailu jälleen käyntiin

Vattenfallin energiakilpailu pyörähtää jälleen käyntiin – pärjääkö tangoprinsessan kilpailuvietillä jääkiekkolegendoille?

Kolme uutta perhettä aloitti tiukan energiansäästökamppailun, kun Vattenfallin energiansäästökilpailun uusi kierros käynnistyi. Tänäkin vuonna lämmitysjärjestelmistä povataan tärkeää säästökohdetta. Vuoden Energiaperhe -tittelistä kisaavat tänä vuonna laulaja Heidi Kyrö, jääkiekkolegenda Jukka Tammi ja Jokeri-valmentaja Erkka Westerlund.

Hämeenlinnassa asuvan Heidi Kyrön perheeseen kuuluu puolison lisäksi kaksivuotias tytär. Heidän uudenuutukaisessa omakotitalossaan on jo rakennusvaiheessa pyritty kiinnittämään huomiota energiatehokkuuteen, mutta Kyrö arvelee, että parannettavaa saattaa vielä löytyä.

- Lapsiperheessä pestään tietysti koko ajan pyykkiä, ja meillä myös kokataan paljon jo ruokarajoitustenkin vuoksi. Ehkä ainakin näissä asioissa voisi säästää energiaa, Heidi Kyrö kertoo.

Jokeri-valmentajana tunnetuksi tullut Erkka Westerlund aikoo lähteä kisaan pienillä arkisilla asioilla. Westerlundien perhe asuu Vierumäellä sähkölämmitteisessä omakotitalossa, joten suurimmat mahdollisuudet säästämiseen saattavat löytyä juuri lämmityksen puolelta.

- Suoraan sanoen me emme ole tähän asti olleet turhan tarkkoja sähkönkulutuksen suhteen. Olemme kuitenkin aidosti kiinnostuneita saamaan tarkempaa tietoa säästökeinoista, Westerlund sanoo.

Vuoden 2011 kilpailussa mukana olleilla kisaajilla osa energiansäästöstä hoitui laitevikoja korjaamalla. Mahtaisiko se olla ratkaiseva tekijä tänä vuonna jääkiekkolegenda Jukka Tammen perheessä?

- Jos ei laitteita, niin ainakin asennetta täytynee säätää, että saadaan säästöä aikaan, Tammi toteaa.

Tammen perhe asuu Pirkkalassa maalämmöllä lämpiävässä omakotitalossa. Jukka Tammi arvelee, että maalämpöpumppu saattaa hyvinkin olla yksi kodin suurimmista sähkösyöpöistä.

Säästö aloitetaan lämmitysjärjestelmistä

Energia-asiantuntija Airi Laakkonen Vattenfallilta on jo tutustunut uusien kilpailijoiden taloihin ja tapoihin. Laakkosen mukaan lämmitys on tänäkin vuonna yksi keskeinen säästökohde.

- Heidin ja Jukan maalämpöpumppuihin ja niiden toimintaan perehdymme heti aluksi, koska olen aivan varma, että sieltä löytyy säästöpotentiaalia. Myös Erkan sähkölämmitetyssä kilpailijataloudessa löytyy varmasti tehostamista.

Vuoden Energiaperhe –kilpailu järjestetään nyt kolmannen kerran. Vieläkö voi löytyä uusia asioita, joiden avulla energiaa voi säästää vai joko kaikki on nähty ja kokeiltu?

- Aina voi löytyä uusia asioita. Jokainen koti on yksilöllinen ja kaikki perheet omanlaisiaan tapoineen ja tottumuksineen. Olen itse neuvomassa perheitä koko kisan ajan, ja kuten tuore Energiaperhe-voittaja Veera Nieminen sanoi: lukekaa edellisen kisan blogeja, oppikaa niistä ja välttäkää aiemmin havaitut sudenkuopat, Laakkonen sanoo.

www.vattenfall.fi/energianeuvonta
www.facebook.com/Vattenfallsuomi

Ensimmäinen Vuoden Energiaperhe –kilpailu järjestettiin vuonna 2010, ja sen voitti hämeenlinnalainen Horilan perhe. Vuoden Energiaperhe 2011 –tittelin puolestaan nappasi urheiluvaikuttaja Toni Nieminen perheineen.

Nyt alkavassa kisassa kilpailemassa ovat laulaja Heidi Kyrö, jääkiekkolegenda Jukka Tammi ja Jokeri-valmentaja Erkka Westerlund.. Lisätietoa viime vuoden kilpailusta, kilpailijoiden blogit sekä energiansäästövinkkejä löytyy osoitteista www.vattenfall.fi/energiaperhe sekä www.facebook.com/Vattenfallsuomi.

PlayStation Vita -käsikonsoli saapuu kauppoihin

PlayStation Vita ja pelaamisen vallankumous saapuu tänään kauppoihin!

Tunnetut ja menestyneet pelisarjat, kuten Uncharted, ModNation Racers ja WipEout, tukevat PS Vitan jo valmiiksi varteen otettavaa julkaisupelien kirjoa. Laaja julkaisupelien määrä takaakin, että PlayStation Vita tarjoaa pelaajille ennen näkemättömiä kannettavia pelikokemuksia – heti julkaisupäivästä alkaen.

Helmikuun 22. päivä julkaistava PlayStation Vita -käsikonsoli on pelaamisen seuraava ulottuvuus. Laite pitää sisällään kaiken sen, mitä pelaajat ovat käsikonsolilta vuosien mittaan odottaneet. PlayStation Vita esittelee luovia uusia tapoja pelata ja olla vuorovaikutuksessa. Sen yksilölliset, intuitiiviset ja monipuoliset ohjaustavat mahdollistavat runsaat ja syvälliset pelikokemukset. Täydellinen PlayStation Network -integraatio ja koko joukko verkkotoimintoja päästää pelaajat välittömästi tutkimaan ja nauttimaan sosiaalisen moninpelin maailmoista.

PlayStation Vitan yhteysvaihtoehdot, Wi-Fi ja 3G-verkkoyhteystuki ensimmäistä kertaa PlayStation-laitteessa, tarjoavat täysin yhdistetyn ja tasokkaan kannettavan pelikokemuksen, joka on edellä kaikkea tähän saakka nähtyä. PlayStation Vita on yksinkertaisesti mullistava laite pelaajille!

Julkaisussa mukana olevat pelit:

Uncharted: Golden Abyss
Paljasta espanjalaisen retkikunnan 400 vuoden takaisen verilöylyn synkkä salaisuus Nathan Drakena ja seuraa muinaisen ja salaisen espanjalaisen lahkon murhien täyttämää jälkeä. Vanhan ystävänsä Jason Danten ja mystisesti kadonneen arkeologin lapsenlapsen Marisa Chasen keskinäisen kilpailun ristituleen ajautuva Nathan Drake joutuu kilpajuoksuun petollisissa jokimaisemissa, temppelin raunioissa ja Keski-Amerikan luolissa. Peli käyttää PS Vitan intuitiivisia ohjaustapoja hyppimiseen, keinumiseen ja liukumiseen elokuvamaisessa tarinassa, joka herää upean yksityiskohtaisesti eloon OLED-näytöllä. Peliä voi pelata käyttämällä kahta analogista sauvaa ja näppäimiä tai PS Vita -järjestelmän vuorovaikutteisia ohjaustoimintoja, omien mieltymystesi mukaan.

WipEout 2048
WipEout on tulevaisuuden kilvanajosarja, jossa pelaajat taistelevat voitosta leijuvin kiiturein. Peli on graafinen voimannäyttö, joka esittelee PlayStation Vitan voimaa seuranaan huippuartistien yksinoikeudella tekemiä musiikkikappaleita ja uudelleenmiksattuja versioita tutuista WipEout-kappaleista. WipEout 2048 sisältää 10 uutta kilparataa sekä uusia aluksia ja kykyjä tarjoavan bonusjärjestelmän. Peli esittelee monia PlayStation Vitan uusista toiminnoista, mukaan lukien kosketus- ja kallistusohjauksen sekä PlayStation 3 -ristiinpelaamisen.

Little Deviants
Pikkuruiset Deviantit ovat tehneet ilkeiden bottien jahtaamina pakkolaskun immeisten maailmaan, ja pelaajan tehtävänä on pelastaa heidät. Little Deviants on hurjapäinen seikkailu, jossa voit pitää hauskaa löytäessäsi ja kokeillessasi PlayStation Vitan uusia toimintoja, kuten etu- ja takakosketusnäyttöä, liikesensoria, etu- ja takakameroita ja mikrofonia.

Reality Fighters
Tallenna itsesi PlayStation Vitan kameralla ja ryhdy hulvattoman kamppailupelin tähdeksi hyödyntämällä laajennettua todellisuutta. Muokkaa vartaloasi, vaatetustasi, aseistustasi sekä taistelutyyliäsi ja tallenna jopa oma härnäyshuutosi! Sen jälkeen voit lähteä mukaan hulvattomiin taisteluihin valitsemissasi tosimaailman paikoissa. Kamppaile yksinpelitilassa tai haasta ystävät tai kilpakumppanit ympäri maailman päästäksesi tositaistelijoiden huipulle. Lataa matsin jälkeiset kuvasi Facebookiin, avaa uusia taistelutyylejä, aseita ja asuja tai jaa taistelijasi, kuvasi ja varusteesi kaverien kanssa käyttämällä PS Vita -järjestelmän Lähellä-paikannuspalvelua.

Everybody’s Golf
Lähde väylälle kaikkien rakastaman golfpelisarjan svingatessa itsensä PlayStation Vitalle. Hyödynnä innovatiivista kosketusnäyttöohjausta, liiketunnistusta ja uutta lyöntijärjestelmää pikakierroksissa tai turnauksissa. Suunnittele reitti reiälle käyttämällä kosketusnäyttöä, ja katso ympärillesi väylällä käyttämällä takakosketusaluetta, ja osallistu PlayStation Networkin välityksellä verkkoturnauksiin.

ModNation Racers: Roadtrip
ModNation Racers tuo mielikuvituksellisen ja toiminnantäyteisen mikroautoilun PlayStation Vitalle mullistavilla uusilla ominaisuuksilla ja pelimuodoilla sekä sosiaalisella verkostoitumisella varustettuna. Ansaitse ModMile-pisteitä vierailemalla oikeissa paikoissa ja lähettämällä kuvia ystäville Facebookin tai Twitterin kautta – reissaaminen parantaa sijoitustasi sijaintiin pohjautuvassa pistetaulukossa. Nautiskele mittatilauksena tehdystä ohjauksesta ja uudesta ajomallista. Päästä luovuutesi valloilleen Blueprint Mode -tilassa ja suunnittele ja jaa autoja, pelihahmoja ja kilparatoja kosketusnäyttöä käyttämällä. Peli on lisäksi yhteensopiva PlayStation 3:n ModNation Racersin kanssa.

Kaiken kaikkiaan julkaisussa on 20 fyysistä, kaupoista ostettavaa peliä, kuin myös ladattavia pelejä PlayStation Networkin välityksellä PlayStation Storesta. Ladattavien pelien kärkeä edustavat mustavalkoinen Escape Plan ja suomalaisen Housemarque-pelinkehittäjän Super Stardust Delta.
PlayStation Vita ja uskomattomat pelikokemukset saapuvat kauppoihin 22. helmikuuta.

Tukes jatkaa led-valaistustuotteiden tehostettua EMC-valvontaa

Led-valaistustuotteiden toiminnasta löytyi useita puutteita

Led-valaistustuotteiden toiminnasta löydettiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ja 17 muun EU:n markkinavalvontaviranomaisen yhteiskampanjassa runsaasti puutteita. Testatuista tuotteista vain 17 prosenttia täytti kaikki niille asetetut sähkömagneettisen yhteensopivuuden (EMC) vaatimukset. EMC takaa, että sähkölaite toimii moitteettomasti yhdessä muiden samaan käyttöympäristöön tarkoitettujen laitteiden kanssa.

EU:n markkinavalvontaviranomaiset testasivat kampanjan puitteissa 168 led-valaistustuotetta. Tuotteista suurin osa (91 kpl) oli valmistettu Kiinassa, 12 tuotteen valmistusmaaksi oli merkitty EU ja 65 tuotteen alkuperämaa oli epäselvä. Kampanja toteutettiin vuonna 2011.

Testitulokset osoittivat, että yli kolmasosa tarkastelluista tuotteista lähetti toimintaympäristöönsä sallittua enemmän sähkömagneettisia häiriöitä. Lisäksi lähes joka toinen (47 prosenttia) testattu tuote tuotti sähköverkkoon harmonisia virtoja yli valaistustuotteille sallitun määrän. Standardissa ei vielä ole määritelty vaatimuksia led-lamppujen harmonisille virroille, mutta nyt tutkimusmielessä tehdyt testit osoittavat, että vaatimuksia olisi pikaisesti ryhdyttävä valmistelemaan. Harmonisilla virroilla tarkoitetaan laitteen sähkönjakeluverkkoon tuottamia taajuustason vaihteluita. Erittäin huomattavia puutteita löytyi myös led-valaistustuotteilta vaadittavista asiakirjoista. CE-merkintä ja vaatimustenmukaisuusvakuutus olivat asianmukaiset ja kunnossa vain noin 30 prosentilla testatuista tuotteista.

Tukes testautti EMC:n osalta kampanjaa varten 13 Suomessa myynnissä ollutta led-lamppua ja -valaisinta. Testien perusteella asetettiin myyntikieltoon yksi led-lamppu ja annettiin toimituskielto yhdelle led-lampulle ja yhdelle led-työmaavalaisimelle sekä huomautus kolmelle led-tuotteelle. Suomessa tuotteista suurimmaksi ongelmaryhmäksi nousivat led-lamput. Myyntikieltopäätöksen saaneiden tuotteiden myynti on lopetettava välittömästi. Toimituskieltoon asetetut tuotteet saa myydä kaupoista loppuun, mutta uusia ei saa toimittaa myyntiin ennen kuin puutteet on korjattu.

Tukesin ylitarkastajan Hanna Mustosen mukaan kampanjan tulokset osoittavat, että led-valaistustuotteiden valmistajilla on EMC:n osalta vielä paljon parannettavaa.

- Vaikuttaa siltä, että valmistajat eivät ole kiinnittäneet riittävästi huomiota EMC-vaatimuksiin. Tukes aikookin jatkaa led-valaistustuotteiden tehostettua EMC-valvontaa myös tänä vuonna, ensimmäiset laitteet ovat jo testeissä, Mustonen sanoo.

EMC-häiriöt ilmenevät yleensä muiden sähkölaitteiden toiminnassa. Esimerkiksi raidat television kuvassa, radion rätinä tai tietokoneen virhetoiminnot voivat olla merkkejä EMC-häiriöistä. Kerrostaloissa häiriöt saattavat ulottua jopa naapurihuoneistoon.

Tukes valvoo led-valaistustuotteiden toimintaa ja turvallisuutta myös osana normaalia sähkötuotteiden markkinavalvontaa. Esimerkiksi vuoden 2011 aikana maahantuojat velvoitettiin keräämään palautusmenettelyllä kuluttajilta takaisin 15 led-lamppua, kolme led-putkea ja kaksi led-seinävalaisinta.